Kristina
23.09.08, 15:47
Hei!
Törmäsin tähän termiin etsiessäni netistä tietoa pietismistä 1700-luvulla. Kiinnostus lähti siitä, että esivanhempain perhe Petter Forsman ja Anna Öhberg, joista olen aikaisemminkin kysellyt, muuttivat Tukholmasta v. 1759 Suomeen Janakkalaan, Leppäkosken kartanoon, jossa Petter oli tilanhoitajana. Muuttokirjan oli allekirjoittanut Tukholman Johans ja Johannes seurakunnan kirkkoherra Erik Tolstadius, joka oli Ruotsin pietismin perustajahahmoja.
Kävin SSS:n kirjastossa tutkimassa genline.se:tä, enkä löytänyt aviopuolisoita ko. seurakunnasta, enkä heidän esikoisensa, Anna Brithan, syntymää vuonna 1758 (syntymävuosi tämä suomalaisissa rippikirjoissa).
En tiedä voiko muuttokirjan allekirjoittaa vieraan seurakunnan pappikin.
Ainakin kastetoimituksen voi Suomessa tehdä, kuten tapahtui perheen seuraavan lapsen, Hansin, kohdalla Janakkalassa. Hänet kastoi 1759 Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin pastori Henrik Indreen.
Perhe muutti Janakkalasta Nurmijärvelle Nääsgårdiin 1765 ja sieltä edelleen Hämeenkoskelle Kosken ja Padoman kestikievarin pitäjiksi.
Lieneekö ollut mahdollista, että perhe oli herännäispietistejä? Oliko kartanopietistisiä kokouksia/hartauksia Leppäkosken kartanossa, Nääsgårdin kartanossa, Hämeenkoskella ja/tai Lammilla? Netissä puhuttiin "tietyistä kartanoista ja paikkakunnista Etelä- ja Länsi-Suomessa".
Anna Öhberg ei ainakaan käynyt kovin säännöllisesti ehtoollisella. Hän muutti myöhäisellä iällä lastensa luokse Lammille, kävi edelleen epäsäännöllisesti ehtoollisella, saattoi toki johtua iästäkin, koska hän kuoli siellä Hietoisissa v. 1805 kunnioitettavassa 79-vuoden iässä.
Olivatko papit kartanopietistisissä herännäistapaamisissa yleensä seurakunnan ulkopuolisia? Oliko mainituissa seurakunnissa herännäisyyttä? Tietääkö kukaan?
Terveisin,
Seija Sarén
Törmäsin tähän termiin etsiessäni netistä tietoa pietismistä 1700-luvulla. Kiinnostus lähti siitä, että esivanhempain perhe Petter Forsman ja Anna Öhberg, joista olen aikaisemminkin kysellyt, muuttivat Tukholmasta v. 1759 Suomeen Janakkalaan, Leppäkosken kartanoon, jossa Petter oli tilanhoitajana. Muuttokirjan oli allekirjoittanut Tukholman Johans ja Johannes seurakunnan kirkkoherra Erik Tolstadius, joka oli Ruotsin pietismin perustajahahmoja.
Kävin SSS:n kirjastossa tutkimassa genline.se:tä, enkä löytänyt aviopuolisoita ko. seurakunnasta, enkä heidän esikoisensa, Anna Brithan, syntymää vuonna 1758 (syntymävuosi tämä suomalaisissa rippikirjoissa).
En tiedä voiko muuttokirjan allekirjoittaa vieraan seurakunnan pappikin.
Ainakin kastetoimituksen voi Suomessa tehdä, kuten tapahtui perheen seuraavan lapsen, Hansin, kohdalla Janakkalassa. Hänet kastoi 1759 Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin pastori Henrik Indreen.
Perhe muutti Janakkalasta Nurmijärvelle Nääsgårdiin 1765 ja sieltä edelleen Hämeenkoskelle Kosken ja Padoman kestikievarin pitäjiksi.
Lieneekö ollut mahdollista, että perhe oli herännäispietistejä? Oliko kartanopietistisiä kokouksia/hartauksia Leppäkosken kartanossa, Nääsgårdin kartanossa, Hämeenkoskella ja/tai Lammilla? Netissä puhuttiin "tietyistä kartanoista ja paikkakunnista Etelä- ja Länsi-Suomessa".
Anna Öhberg ei ainakaan käynyt kovin säännöllisesti ehtoollisella. Hän muutti myöhäisellä iällä lastensa luokse Lammille, kävi edelleen epäsäännöllisesti ehtoollisella, saattoi toki johtua iästäkin, koska hän kuoli siellä Hietoisissa v. 1805 kunnioitettavassa 79-vuoden iässä.
Olivatko papit kartanopietistisissä herännäistapaamisissa yleensä seurakunnan ulkopuolisia? Oliko mainituissa seurakunnissa herännäisyyttä? Tietääkö kukaan?
Terveisin,
Seija Sarén