Eurajoen Tarvolan Isoperä (Isopere)

[virpinissila]

Joitakin vuosia sitten kokosin Eurajoen Tarvolan Isoperän (Isoperen) suvun tietoja 1500- ja 1600-luvuilta. Sivuja tuli pitkälti yli 20. Tässä karsittu versio osasta (kolme sukupolvea). Virheitä varmaankin on, korjauksia ja täsmennyksiä kaivataan. Erityisen ongelmallisia ovat taulussa 4 olevat Josef Simoninpojan lasten avioliitot. Lapsia tiedetään tuomiokirjatiedon mukaan olleen viisi, mutta menikö heistä kolme naimisiin panelialaisen kanssa? Karsittunakin tuli pitkä, kun lähteitä runsaasti.

TAULU 1.

Simon Simoninpoika. Mainitaan Tapanilla poikana jo 1634, Isoperän isäntä 1656–75. SAY:sta katsottu, (äyriluvut huomioiden) näyttää tapahtuneen tilojen vaihto 1650-luvun puolivälissä. Simonista tuli Isoperän isäntä ja Tapanille siirtyi hänen setänsä poikapuoli Staffan Thomaksenpoika.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Simon oli isänsä ja setänsä tavoin talonpoikaispurjehtija. Muun muassa 1654 käräjillä käsiteltiin Turkuun tapahtuneen sotilaiden kuljetuksen yhteydessä syntynyttä ongelmaa. [2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) Hän esiintyi käräjillä usein, maa-asioita, tappeluja jne., esimerkiksi kesäkäräjillä 1664 useassa jutussa.[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) – Puoliso noin 1636 Walborg Marcuksentytär Euran (Kiukaisten) Köylypolven Knuutilasta.[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) Walborg käräjöi aktiivisesti niin talon asioista kuin perinnöistäkin, joita vaati veljeltään Michel Marcuksenpojalta.[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5) Mainitaan henkikirjassa viimeisen kerran 1675.[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6) Lapsia tunnetaan kahdeksan. Kahdesta pojasta ei löydy tietoja henkikirjasta (SAY).

Lapsia
Anders Simoninpoika. Taulu 2.
Walborg Simonintytär mainitaan Isoperellä 1660–1663.[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7)
Margeta Simonintytär, kuollut noin 1682. Mainitaan Isoperellä vuosina 1666–1670, Eurajoen Mullilan Pirillä 1671–82.[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8) – Puoliso 1670 Johan Davidinpoika, Eurajoen Mullilan Piriltä, haud. 19.9.1697. Pirin isäntä vuosina 1670–97.[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9) Margetan avioliitto oli lapseton.[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn10) Jäätyään leskeksi Johan solmi uuden avioliiton 24.6.1683 ulvilalaisen Walborg Mårtenintyttären kanssa. Johanin vanhemmat, kts taulu 2.
Lisa Simonintytär. Taulu 3.
Lars Simoninpoika mainitaan henkikirjassa 1671.[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn11)
Josef Simoninpoika. Taulu 4.
Thomas Simoninpoika. Taulu 5.
Olai Tarvonii mainitaan Anders Simoninpojan veljenä Euran käräjillä 1679.[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn12)

TAULU 2

Anders Simoninpoika mainitaan Isoperällä poikana vuodesta 1657, isäntänä 1676–80. – Puoliso noin 1662 Maria Daviditytär Eurajoen Mullilan Piriltä. Maria veli Johan oli naimisissa Andersin sisaren Margetan kanssa. Marian vanhemmat olivat David Birilintytär ja Margeta Bengtintytär.[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn13) Andersin aikana vuonna 1679 siirrettiin kestikievari Kirkonkylän Astalasta Tarvolaan.[14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn14) Andersin isännyys jäi hyvin lyhyeksi, sillä hän ja veljensä Josef syyllistyivät toisena adventtisunnuntaina1679 Ilavaisista kotoisin olevan Markus Mårteninpojan tappoon. Asiaa käsiteltiin Rauman raastuvanoikeudessa 17.1.1680. Eurajoella vangittuna olleet veljekset karkasivat vankeudestaan ja asiaa käsiteltiin käräjillä helmikuussa 1680. Tässä yhteydessä sanotaan Andersilla olleen kahdeksan, Josefilla viisi ja uhrilla Markus Mårteninpojalla kolme lasta.[15] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn15) Veljekset katoavat lähteistä tämän jälkeen. Vuonna 1685 valitti Maria Davidintytär, että häntä ja hänen lapsiaan kiusattiin näistä tapahtumista.[16] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn16)

Lapsia
Marcus Andersinpoika – Puoliso 1) 21.9.1684 Caisa Mattsintytär, s. Eurajoki, Hankkila, Hyörtti, k. kesäkuussa vuonna 1700, Eurajoki, Tarvola, Kestikievari. Caisan vanhemmat olivat Matts Clemetinpoika , Hyörttin isäntä ja hänen vaimonsa Lisa. – Puoliso 2) 1701 Maria Mattsintytär, k. 1.10.1734 Eurajoki, Tarvola, Kestikievari. Maria oli Eurajoen Kainun Tapalan Thomas Grelsinpojan leski ja syntyisin Luvian Lemlahden Maijalasta. Hänen vanhempansa olivat Maijalan isäntä Matts Thomaksenpoika ja hänen vaimonsa Rikantilan Riikilän tytär Margeta Simonintytär.[17] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn17)
Henrik Andersinpoika Tarvonius. Ylioppilas Turussa 1693/94.Puukotettiin kuoliaaksi eräässä kapakassa ylioppilaana Turussa 1695. Murhasta tuomittu kaupunginviskaali Robert Såger mestattiin 28.9.1695. [18] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn18) Ylioppilasmatrikkelissa ei mainita Henrikin vanhempia, mutta rippikirjassa on merkintä ”Henrich Andersson går i Scholan i Björneb.”
Thomas Andersinpoika, kuollut noin 1707. Thomas mainitaan kotonaan Isoperällä 1687–99. ja vuodesta 1700 Eurajoen Kirkonkylän Arvelassa[19] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn19) – Puoliso 11.6.1693 Lisa Hansintytär Eurajoen Kirkonkylän Arvelasta, vanhemmat Arvelan Hans Hansinpoika ja Brita Eskilintytär, luultavasti Eurajoen Kainun Eskolasta. Jäätyään leskeksi ennen vuotta 1707 Lisa lapsineen mainitaan ensin Kirkonkylän itsellisten joukossa ja ilmeisesti sittemmin itsellisenä Arvelassa.[20] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn20) Kirkonkylässä on useampi samanniminen henkilö, mikä vaikeuttaa tunnistamista. Joka tapauksessa hän esiintyy Eurajoen käräjillä sisarensa Annan kanssa maaliskuun alussa 1733.[21] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn21)
Johan Andersinpoika, s. noin 1663, k. 8.2.1723 Eurajoen Kirkonkylän Pirilässä. – Puoliso 29.11.1697 Anna Hansintytär , kastettu 2.9.1677, k. 22.1.1743 Eurajoen Kirkonkylän Pirilässä. Annan vanhemmat olivat Arvelan Hans Hansinpoika ja Brita Eskilintytär, luultavasti Eurajoen Kainun Eskolasta. Anna oli siis Thomas Andersinpojan vaimon sisar. Johan Andersinpoika ja Anna Hansintytär mainitaan ensimmäisen kerran Pirilässä vuonna 1698 ja tilan isännyyttä jatkoi sittemmin heidän poikansa.[22] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn22) Johan oli tullut tilan isännäksi kesällä 1697.[23] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn23) Anna Hansintytär eli miehensä kuoleman jälkeen Pirilässä vanhana emäntänä. Hän vei vanhempiensa perinnön käräjille vuonna 1732.[24] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn24)
Walborg Andersintytär mainitaan henkikirjassa 1687.[25] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn25) Isoperän ensimmäisessä rippikirjassa hänen mainitaan menneen Sydänmaan kylään. – Puoliso Olof Påhlinpoika Eurajoen Sydänmaan Uotilan poika, joka mainitaan Uotilan Påhl Påhlinpojan veljeksi ja Tarvolan Thomas Andesinpojan langoksi vuonna 1692.[26] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn26)
Matts Andersinpoika, k. 4.2.1743 Eurajoki, Lutta, Kirpula. Ratsutilallinen. – Puoliso 23.5.1700 Eurajoki Agneta Grelsintytär (k. 3.5.1748), syntyisin Eurajoen Huhdan Mikolasta, vanhemmat Grels Mickelinpoika, Eurajoen Huhdin Mikolan isäntä ja hänen vaimonsa Dorothea Grelsintytär.[27] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn27) Agnetan ensimmäinen puoliso Thomas Larsinpoika (k. 1699)[28] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn28) oli syntyisin Eurajoen Auvin Isopereltä, mutta viljeli Lutan Kirpula-Jaakkolaa. Tilalta tehtiin ratsupalvelusta.[29] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn29) Larsin kuoltua Kirpula - Jaakkolan isännäksi tuli Agneksen Matts Andersinpoika.
Margeta (Maria) Andersintytär mainitaan sisarena henkikirjassa 1697, mutta rippikirjassa mainitaan Maria Andersintytär. Maria kuoli isovihan aikana. – Puoliso 2.11.1697 Luvialla Jacob Johaninpoika Luvian Niemenkylän Joopilta, haudattu helmikuussa 1728. Jacob vihittiin toisen avioliittoon 20.2.1723 Hanninkylän Tasaisen lesken Valborg Henrikintyttären kanssa.
Anna Andersintytär. s. 1679 [30] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn30), k. 4.5.1758 Eurajoki, Irjanne. Mainitaan henkikirjassa 1701–13.[31] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn31) – Puoliso 4.10.1708 Eurajoella Henrik Jacobinpoika s. 1671[32] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn32) k. 29.4.1758 Eurajoki, Irjanne. Vihittäessä Lavilan kartanon ratsumies, myöhemmin mainitaan rättäriksi. Perhe asui Irjanteen Sjundbyssä 1720-luvulla ja myöhemmin heidät mainitaan itsellisten joukossa Irjanteella. Irjanteella mainitaan 1737-alkavassa rippikirjassa kaksi samannimistä rättäriä, toinen heistä on itsellisten joukossa, vaimo Anna Andersintytär ja toinen Sjundbyssä, vaimo Anna Johanintytär.

TAULU 3

Lisa Simonintytär mainitaan Isoperällä tyttärenä 1666–70 ja vuodesta 1671 Eurajoen Auvin Pentin emäntä[33] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn33), k. 6.2.1709 Eurajoki, Auvi, Pentti. Käräjäpöytäkirjoista selviää, että Lisan sisar oli Mullilan Pirille naitu Margeta Simonintytär. Lisan puoliso Auvin Matts Johaninpoika käräjöi perintöjä Piriltä 1687.[34] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn34) – Puoliso noin 1670 Matts Johaninpoika, Eurajoen Auvin Pentin isäntä, k. 31.8.1712 iältään 86-vuotiaana.

Lapsia
Carin Mattsintytär mainitaan henkikirjassa 1686–87.[35] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn35) Rippikirjamerkinnän mukaan muutti Raumalle.
Anders Mattsinpoika, k. 1.5.1735 iältään 60-vuotiaana. Anders mainitaan henkikirjassa poikana vuodesta 1687 ja Pentin isäntä vuodesta 1701.[36] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn36) Puoliso 1) 30.6.1694 Lisa Thomaksentytär Eurajoen Irjanteen Kaupilta, k. 6.4.1730 iältään 50-vuotiaana. Vanhemmat Thomas Eskilinpoika ja vaimo Lisa Mattsintytär. – Puoliso 2) 22.11.1730 Brita Michelintytär Eurajoen Auvista.
Johan Mattsinpoika mainitaan Pentillä 1691–97.[37] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn37) – Puoliso 10.2.1698 Walborg Michelintytär, leski Eurajoen Kaukomäeltä.
Henrik Mattsinpoika mainitaan Pentillä 1694.[38] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn38)
Erik Mattsinpoika mainitaan henkikirjassa 1697–98.[39] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn39)

TAULU 4

Josef Simoninpoika (taulusta 7), k. noin 1680. Josef Simoninpoikaa ei mainita Isoperällä, mutta sukuyhteys selviää miestappoa koskevista käräjäpöytäkirjoista, joissa hänen sanotaan olevan Auvin kylästä. Hän katoaa lähteistä tämän jälkeen. Hänellä sanotaan olleen viisi lasta. [40] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn40) – Puoliso noin 1667 Malin Jacobintytär, k. 18.9.1712 Auvin Laurilassa 84-vuotiaana. Josef Simoninpoika mainitaan henkikirjassa Eurajoen Auvin Laurilan isäntänä talon pojan Staffan Larsipojan lesken Malinin miehenä vuodesta 1668 lähtien. Laurilan isäntä Lars Simoninpoika ja hänen poikansa Staffan Larsinpoika on merkitty vuonna 1666 henkikirjassa kuolleiksi. Malin mainitaan Laurilassa ensimmäisen kerran pojan vaimona vuonna 1663.[41] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn41)

Lapsia
Lisa Josefintytär, haudattu7.11.1741. Mainitaan henkikirjassa Laurilassa 1686–90.[42] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn42) – Puoliso 27.11.1693 Eurajoki Anders Thomaksenpoika k. 1.7.1737 Eurajoki, Auvi, Keiri. Euran Panelian Jaakkolan poika, mainitaan Jaakkolassa henkikirjassa vuosina 1682–90 ja 1692–93.[43] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn43) Eurajoen Auvin Keirin isäntäpari vuodesta 1698.[44] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn44) Andersin vanhemmat olivat Jaakkolan isäntä Thomas Cnutinpoika ja Panelian Heikkilän tytär Margeta Nilsintytär.[45] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn45)
Marcus Josefinpoika haudattu 11.10.1741, Kiukainen. Mainitaan Laurilassa veljenä 1687–88. [46] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn46) Eurajoen ensimmäisessä rippikirjassa on merkittynä myös Isoperällä rengiksi ja muuttaneeksi Laurilaan. Euran (Kiukaisten) Panelian Maijalan isäntä. – Puoliso Eurassa 14.11.1697 Elin[47] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn47) Erikintytär haudattu 4.10.1741, Kiukainen.Euraan Panelian Maijalan Erik Mattsinpojan leski.
Johan Josefinpoika mainitaan henkikirjassa Laurilassa 1691- 96[48] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn48) Eurassa vihittiin 29.12.1707 Eurajoelta oleva Johan Josefinpoika (k. 7.8.1743) Panelian Tarkin leskiemännän Lisa Mattsintyttären (haud. 29.7.1739) kanssa. Lisa oli Tarkin Matts Thomaksenpojan leski ja syntyisin Eurajoen Mullilan Taanolta. Ensimmäiseen avioliittoonsa Lisa vihittiin Eurajoella 1.1.1693. Myös Eurajoen Irjanteen Kohnalla on isäntänä 1700-luvun alussa Johan Josefinpoika (k. 8.7.1740, 91-vuotiaana), joka nai Kohnan lesken Malin Johanintyttären (k. 17.9.1730) ennen vuotta 1707. Kohnan Johan Josefinpoika solmi uuden avioliiton 7.11.1731 Eurajoen Kainun Eskolan Maria Eskilintyttären kanssa. Hänet mainitaan kuolleitten luettelossa säämiskän tekijäksi. On epäselvää, onko kumpikaan näistä Laurilan poika.
Mårten Josefinpoika mainitaan Laurilan ensimmäisessä rippikirjassa. Merkitty muuttaneeksi Köylypolvelle. Lieneekö isoäidin sukulaisiin?
Maria Josefintytär, k. 59-vuotiaana 27.5.1729, Eurajoki, Karra? – Puoliso 1) 29.10.1711 Hans Mattsinpoika k. noin 1713. Kirkonkylän Kirkonkylän Kompinvanha isäntä, rippikirjamerkinnän mukaan Kirkonkylän Osoin poika. Vuoden 1709 henkikirjassa sanotaan hänen olevan yli 70-vuotias ja sairaalloinen.[49] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn49) – Puoliso 2)? Matt Mattsinpoika, Karran leski-isäntä. Ennen ensimmäisen avioliiton solmimista Maria oli Tarvolassa ja synnytti siellä aviottoman Carl-nimisen pojan 7.2.1701. Asia oli esillä kaksilla käräjillä 1701, isyydestä epäiltynä niin ratsumies Michel Nilsinpoika [Knuutilasta] Euran Köylypolvelta kuin kirjuri [opbördskrivare] Henrik Carlinpoikakin. Henrik tuomittiin syylliseksi salavuoteuteen Marian kanssa[50] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn50) Laurilan vuonna 1707 alkavassa rippikirjassa mainitaan renki Carl Henrikinpoika.

TAULU 5

Thomas Simoninpoika (taulusta 7),s. Eurajoki, Tarvola, Isoperä, k. 2.7.1712 Luvia, Mikola, Kukola. Perämies, talollinen. – Puoliso 1.1.168 Eurajoki Brita Thomaksentytär s. Eurajoki, Irjanne, Kauppi. K. 12.11.1722 Luvia, Mikola, Kukola. Vanhemmat Thomas Eskilinpoika Kauppi ja Lisa Mattsintytär.[51] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn51) Thomas mainitaan ensimmäisen kerran Isoperällä poikana 1674 ja veljenä 1681. Avioiduttuaan hänet mainitaan henkikirjassa laivamiehenä [båtsman] vaimoineen 1684 – 89. [52] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn52) Hän oli jonkin aikaa ilmeisesti Koivuniemen kylässä, koska tytär Maria on merkitty syntyneeksi siellä. Vuonna 1694 hän otti viljelyn Luvian Mikolan Kukolan tilan.[53] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn53)

Lapsia
Simon Thomaksenpoika, kastettu 17.10.1684 Eurajoki, Tarvola, Isoperä,k. 29.4.1752 Luvia, Mikola, Kukola. Talollinen. – Puoliso Lisa Andersintytär, s. 13.12.1696[54] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn54) Ulvila, Levanpelto, Äijälä, haudattu 22.7.1753. Avioliitto on solmittu ehkä isovihan aikana.[55] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn55) Lisan vanhemmat olivat Ulvilan Levanpellon Äijälän isäntä Anders Johaninpoika[56] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn56) ja hänen vaimonsa Carin Johanintytär Levanpellon Nokilta.[57] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn57)
Thomas Thomaksenpoika kastettu 17.9.1686 Eurajoki, Tarvola, Isoperä. Thomas mainitaan viimeisen kerran Luvian Mikolan Kukolan rippikirjassa vuonna 1707. Epäselvän rippikirjamerkinnän mukaan mahdollisesti sotilas.
Maria Thomaksentytär kastettu 14.6.1692 Eurajoki, Tarvola, Isoperä, haudattu 26.3.1727 Ulvila. – Puoliso 6.6.1715 Luvia Matts Jöraninpoika, kastettu 30.1.1691 Luvia, Peräkylä, Seppä, haudattu 30.6.1754 Ulvila. Aviopari muutti Ulvilaan (Nakkilaan) ja viljeli toista puolikasta Masian Kuritun tilasta. Matts Jöraninpojan vanhemmat olivat Luvian Peräkylän Sepän isäntä Jöran Andersinpoika ja Dordi Henrikintytär Eurajoen Mullilan Kylä-Tokilasta. Leskeksi jäätyään Matts Jöraninpoika solmi toisen avioliiton masialaisen Brita Mattsintyttären kanssa, joka lienee Muntin tytär.[58] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn58)
Margeta Thomaksentytär mainitaan rippikirjassa Kukolassa tyttärenä. – Puoliso 24.2.1717 Luvialla Johan Thomaksenpoika. Sulhasen sanotaan olevan Sorkan kylästä [Rauma]. Mahdollisesti tämä pariskunta viljeli Ulvilan Masian Kuritun toista puolta, joka jossakin vaiheessa ison vihan aikana tai jälkeen on jaettu kahteen osaan. Kuritulla oleva Johan Thomaksenpoika kuoli 25.3.1767 Nakkilassa Kuritulla ja vaimo Margeta Thomaksentytär kuoli Ulvilan rippikirjamerkinnän mukaan 10.8.1764.[59] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn59)
Lisa Thomaksentytär, kastettu 31.1.1695 Luvia, Mikola, Kukola – Puoliso 5.11.1721 Luvia Matts Michelinpoika. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat. Eurajoen Kainun Nissilää isännöin näihin aikoihin saman niminen pariskunta.
Michel Thomaksenpoika, kastettu 29.9.1697 Luvia, Mikola, Kukola.
Brita Thomaksentytär kastettu 7.9.1700 Luvia, Mikola, Kukola.
Walborg Thomaksentytär kastettu 29.4.1704 Luvia Mikola, Kukola. Mainitaan vuoteen noin 1727 Kukolan rippikirjassa.


Kirjallisuus

Durchman, Osmo 1925: Polviander-suvun alkuperä ja varhaisimmat polvet 1600-luvun tuomiokirjojen valossa. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 9: 227-244.
Heino, Ulla 1987: Talonpoikien ja kartanoiden Eurajoki (1300-luvulta vuoteen 1721). Eurajoen historia I. Eurajoen kunta ja seurakunta, Eurajoki.
Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852, toim. Yrjö Kotivuori. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi>.
Koskinen, Ulla & Nissilä, Virpi 2007: Lavilan suvun naiset käräjillä. Genos 78(3), s. 103-122
Koskinen Ulla & Nissilä Virpi 2013: Luvian Lemlahden Maijalan suku. Genos 84 (3): 147-164.
Koskinen, Ulla & Nissilä, Virpi 2016: Nihtipäämies Per Nilsinpoika ja Eurajoen Arvelan suku. Genos 87 (3): 130-155.
Nissilä, Virpi 2010: Escholenius- ja Nordlund- sukujen talonpoikaiset juuret. Orpana 1/2010: 13-20.

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) KA Eurajoen SAY 1654–73: 71, 1674–93: 57; KA Eurajoen käräjät 19.6.1658: 15.

[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) KA Eurajoen käräjät 22.9.1654: 228v.

[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) KA Eurajoen käräjät 4. – 5.7.1664, sivunumerot puuttuvat.

[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) KA Euran SAY 1634–53: 49, Eurajoki 1634–53: 67. Walborg mainitaan Knuutilan henkikirjassa 1635, vuoden 1636 tiedot puuttuvat, Tarvolassa vuodesta 1637.

[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) KA Euran käräjät 29.–31.5.1654: 260v – 261 ja 221.10.1656: 280, Durhman 1925: 233–234. KA Euran käräjät 7.-9.3.1657: 386v. Durhman on päätellyt Walborgi Marcuksentyttären patronyymiksi Simontytär virheellisen tuomiokirjakirjauksen perusteella. Koskinen & Nissilä 2007: 121, viite 66.

[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) KA Eurajoen SAY 1674–93: 57.

[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) KA Eurajoen SAY 1654–73: 71

[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) KA Eurajoen SAY 1654–73: 71, 36 ja 1674–93: 34.

[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) KA Eurajoen SAY 1654–1673: 36 ja 1674–1693: 35.

[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref10) KA Eurajoen käräjät 12.–13.3.1683: 98.

[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref11) KA Eurajoen SAY 1654–73: 71.

[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref12) KA Euran käräjät 28.–29.4.1679: 45.

[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref13) KA Eurajoen SAY 1654–73: 71 ja 36; 1674–93: 57; Maria Davidintytär Tarvolasta esiintyy kummina useita kertoja 1690-luvulla. Muun muassa 5.1.1694 tarvolalaisen Heikki Laurinpojan tyttären kummina hänen koko nimensä mainitaan ja hänen sanotaan olevan Kestikievarista. Nissilä 2010: 19.

[14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref14) Heino 1987: 309.

[15] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref15) KA Eurajoen ylimääräiset käräjät 17.1.1680: 17; KA Eurajoen käräjät 6.7–.2.1680: 23. Markus [Mårteninpoika] styrman Ilavaisista haudattiin Eurajoella 21.12.1679.

[16] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref16) KA Eurajoen käräjät 31.8.–3.9.1685: 85.

[17] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref17) Koskinen & Nissilä 2013: 158–161.

[18] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref18) Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Henrik Tarvonius. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3982>. Luettu 7.6.2015.

[19] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref19) KA Eurajoen SAY 1674–93: 73, 57, 1694–1713: 74, 58.

[20] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref20) Arvelan vävyn Thomas Andersinpojan tytär Lisa kastetaan 12.10.1694. Lisa Thomaksentytär mainitaan äitinsä kanssa vuonna 1707 alkavassa rippikirjassa, samoin poika Johan Thomaksenpoika.

[21] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref21) KA Eurajoen käräjät 5. – 7.3.1733: 134v; Koskinen & Nissilä 2016: 142.

[22] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref22) KA Eurajoen SAY 1694–1713: 76.

[23] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref23) KA Eurajoen käräjät 31.1.–2.2.1698: 39v.

[24] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref24) KA Eurajoen käräjät 27.–30.11.1732: 565.

[25] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref25) KA Eurajoen SAY 1674–93: 57.

[26] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref26) KA Eurajoen käräjät 30.1.–1.2.1692: 126–128.

[27] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref27) KA Eurajoen käräjät 17.–18.3.1691: 214; KA Eurajoen SAY 1654–73: 33 ja 36. Dorothea Grelsintytär on luultavasti Eurajoen Mullilan Jussilan tytär. Mainitaan Jussilassa viimeisen kerran 1658 ja samanniminen vaimo Mikolassa vuodesta 1659 lähtien.

[28] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref28) KA Eurajoen käräjät 20.–23.9.1748: 596.

[29] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref29) KA Eurajoen SAY 1674–93: 12; 1694–1713: 10.

[30] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref30) Rippikirjatieto.

[31] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref31) KA Eurajoen SAY 1694–1713: 58.

[32] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref32) Rippikirjatieto

[33] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref33) KA Eurajoen SAY 1654–73: 71 ja 60.

[34] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref34) KA Eurajoen käräjät 12.–13.3.1683: 98, 29.–31.10.1687: 499.

[35] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref35) KA Eurajoen SAY 1674–93: 67.

[36] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref36) KA Eurajoen SAY 1694–1713: 68.

[37] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref37) KA Eurajoen SAY 1674–93: 67, 1694–1713: 68.

[38] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref38) KA Eurajoen SAY 1694–1713: 68.

[39] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref39) KA Eurajoen SAY 1694–1713: 68.

[40] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref40) KA Eurajoen ylimääräiset käräjät 17.1.1680: 17; KA Eurajoen käräjät 6.7–.2.1680: 23.

[41] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref41) KA Eurajoen SAY 1654–73: 61

[42] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref42) KA Eurajoen SAY 1674–93: 67.

[43] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref43) KA Euran SAY 1674–93: 57.

[44] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref44) KA Euran SAY 1694–1713: 69.

[45] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref45) KA Euran SAY 1654–73: 72; KA Eurajoen käräjät 9.–10.2.1682: 26.

[46] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref46) KA Eurajoen SAY 1674–93: 67.

[47] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref47) Vihittyjen luettelossa merkitty Maliniksi, mutta henkikirjassa ja rippikirjassa Elin. KA Euran SAY 1694-1713: 30.

[48] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref48) KA Eurajoen SAY 1674–93: 68 ja 1694–1713: 68.

[49] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref49) Hans Mattsinpojan nimi on vedetty 1713 päättyvässä rippikirjassa yli, joten hän lienee kuollut näillä main. Ripillä hän kävi vielä 1713; KA Eurajoen SAY 1694–1713: 74.

[50] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref50) KA Eurajoen käräjät 3. – 4.4.1701: 414–416 ja 15.–17.6.1701: 618–621.

[51] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref51) Lisa Mattsintyttären patronyymi mainitaan käräjillä 1674, kun käsitellään Kuivalahden Tiivolan isännän asiaa. Siinä yhteydessä kerrotaan nimismiehen vaimon Lisa Mattsintyttären antaneen hänelle olutta. KA Eurajoen käräjät 19.10.1674: 72v. Ainakin kesäkäräjät pidettiin Irjanteen nimismiehen talossa (Kauppi). KA Eurajoen käräjät 23.–24.7.1674: 47v.

[52] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref52) KA Eurajoen SAY 1674–93: 57.

[53] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref53) KA Eurajoen käräjät 26.–28.9.1694: 336–337; KA Eurajoen SAY 1694–1713; 14,

[54] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref54) Rippikirjatieto.

[55] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref55) Ensimmäisten lasten syntyneiden luettelossa on äidin patronyymiksi merkitty Johanintytär. Kukolan rippikirjassa 1707– on kuitenkin jo Lisa Andersintytär eikä ketään Johanintytärtä mainita. Lisan nimi on kirjoitettu Brita Thomaksentyttären nimen päälle ja tämän nimi jäljemmäksi uudelleen.

[56] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref56) KA Ulvilan käräjät 23.–26.9.1729: 660–660v ja 2.– 7.4.1730: 279v–280v.

[57] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref57) KA Ulvilan käräjät 26.–31.3.1731: 279v–281v.

[58] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref58) Muntin Brita Mattsintytär katoaa kotoaan vihkimisvuonna.

[59] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref59) Johan on rippikirjaan merkitty syntyneeksi 23.12.1686 ja Margeta 20.7.1686. Tämän ajan Ulvilan rippikirjoihin merkityt syntymäajat eivät pidä paikkaansa.

[virpinissila]

Simon Simoninpojan veljen Sigfrid Simoninpojan jälkeläisiä alla kolmessa polvessa. Mikäli netistä oikein katsoin, tätä ei ainakaan kovin hyvin tunneta. Tahkoniemen osalta on myös omasta tulkinnastani poikkeavia tietoja. Siksi yritin laittaa suurimpaan osaan lähteitä linkin, en ihan kaikkiin jaksanut hakea. Palapeli, hyvä, jos joku jaksaa tarkistella, mahdollisesti korjata ja/tai lisätä. Myös tuomiokirjoista voi olla vääriä tulkintoja.

TAULU 1

Sigfrid Simoninpoika. Sigfridia ei mainita missään vaiheessa Tarvolassa henkikirjassa (SAY), mutta hän esiintyy useassakin käräjäpöytäkirjoissa. Hän oli avioitunut jo ennen vuotta 1634 ja muuttanut pois Tarvolasta. Vuonna 1655 selvitetään, mitä hän on vienyt Tarvolasta s. Ilavaisten Kestilässä mainitaan isäntänä 1634–53 Sigfrid Simoninpoika. Hän on nähtävästi jäänyt näillä main leskeksi ja ehkä asui jonkin aikaa Tarvolassa. – Puoliso 1) Brita Sigfridintytär, mainitaan Kestilässä vaimona 1634–52. Hänen patronyyminsä käy ilmi henkikirjasta (SAY) vuonna 1647.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Kestilän edellinen isäntä oli Sigfrid Larsinpoika. Kestilässä mainitaan kymmenysluettelossa myös Erik Sigfridinpoika 1629. Vuoden 1656 tuomiokirjassa, jossa käsitellään Tukholman purjehduksen tapahtumia, Tarvolan Sigfrid Simoninpojan (styrman) langoksi sanotaan Erik Sigfridinpoika. [2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) – Puoliso 2) Margeta Marcuksentytär? mahdollisesti Eurajoen Linnamaalta, vanhemmat (?) Marcus Perinpoika ja Margeta. Margetan patronyymiä ei mainita lähteissä. Vuodesta 1656 Sigfrid mainitaan Linnamaalla Vähä-Langilla henkikirjassa vävynä (måg, voi merkitä muutakin sukulaisuutta) ja sen jälkeen isäntänä vuoteen 1675. Hänen mainitaan SAY:ssa myös Linnamaan Pykilässä, maakirjassa 1662-84, henkikirjassa 1663.[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) Eurajoen ensimmäisessä rippikirjassa perhe mainitaan Pykilässä (Sigfrid Simoninpoika, Margeta ja poika Henrik, joka mennyt Tukholmaan, ”Holmia”). Sigfrid (båtsman) ja Margeta mainitaan vielä henkikirjassa (SAY) Pykilän kohdalla 1680-81 samalla kun merkitty myös Vähälangille, jossa myös poika Henrik.[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) Mahdollisesti Simon kuoli näillä main. Vuonna 1687 on käräjillä Sigfridin lasten Marcuksen Tahkoniemestä, Henrikin, joka on Tukholmassa ja ja Margetan perintöasia, perinnön maksaja on Pykilän Margeta Brusiuksentytär.[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5) Henkikirjatietojen perusteella lasten äitiä/äitejä on vaikea arvioida.

Sigfridin Linnamaan yhteydet vaikuttavat lähteiden perusteella aika sekavilta. Paitsi yhteyksiä Vähälangille ja Pykilään, hän on nähtävästi yrittänyt ottaa viljelyyn Isolangiakin. Asia on esillä käräjillä vuonna 1664. Kyseessä Olof Thomaksenpojan isänisän Simon Perinpojan perintötila, jonka Thomas halusi lunastaa. Thomas mainitaan jatkossa Isolangin isäntänä [6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6)

Sigfrid Simoninpoika harjoitti sukunsa tapaan talonpoikaispurjehdusta, osin yhdessä veljensä kanssa. Eurajoen käräjillä käsiteltiin 1674 Tarvolan Simon Simoninpojan ja hänen Eurajoen Linnamaalta olevan veljensä Sigfrid Simoninpojan välistä riitaa. Mäntylän tulkinnan mukaan Simon Simoninpoika vaati veljeltään Sigfrid Simoninpojalta Linnamaalta maksua puolesta laivarungosta, jonka he olivat yhdessä rakentaneet ja jonka Sigfid oli sittemmin myynyt raumalaiselle Bertil Clasinpojalle. Samoin hän vaati Sigfidiä maksamaan osan kahden Tukholman matkan ja yhden Tallinnan matkan rahdista. Matkat oli tehty ennen kuutin myyntiä. Tätä vastaan Sigfridillä ei ollut asiallista esitettävää, mutta hän kertoi Simonin saaneen raumalaisen porvarin kuutista maksamasta hinnasta 100 taalaria enemmän kuin hänelle kuuluisikaan. Sigfrid oli ollut perämiehenä aluksella, eikä Simon ollut maksanut siitä mitään. Simon Simoninpoika tuomittiin saamaan puolet kuutin arvosta. Samoin hänelle tuomittiin neljäsosa kahden Tukholman matkan ja yhden Tallinnan matkan rahdista, muttahänen oli maksettava puolestaan osansa Sigfridin perämiehen palkasta.[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7)

Lapsia
? Matts [Sigfridipoika]mainitaan Ilavaisten Kestilässä poikana 1645–52. Edellä mainitussa Pykilän Margetan kanssa tehdyssä perintöjen selvityksessä Mattsia ei mainita. Hän voi olla myös poikapuoli, Kestilän seuraava isäntä on nimeltään Matts Michelinpoika. [8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8)
Margeta Sigfridintytär mainitaan henkikirjassa (SAY) tyttärenä 1664 Vähälangilla. Kun Pykilän Margetan kanssa tehtiin 1686 perintöjen selvityksiä, mainitaan Margeta [Sigfridintytär] Marcus Sigfridinpojan sisareksi. [9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9)
Marcus Sigfridinpoika. Taulu 2.
Henrik Sigfridinpoika. Henrik mainitaan Pykilässäpoikana1672–74 ja isäntänä 1676 ja 1678. Hänen sanotaan niin Pykilän rippikirjassa kuin edellä mainituissa perintöjen selvittelyissäkin menneen Tukholmaan.[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn10)

TAULU 2

Marcus Sigfridinpoika mainitaan ensimmäisen kerran henkikirjassa (SAY) Sigfrid Simoninpojan Linnamaalta viljelyyn ottamalla tilalla (Pykilä) vuonna 1664 ilman patronyymia, Marcus Styrman, vaimo Anna. Jo 1663 tilalla mainitaan Anna Henrikintytär.[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn11) Vuonna 1666–68 mainitaan Hankilassa perämies Matts Sigfridinpoika ja vaimo Anna. Nimi vaihtuu 1669 Marcus Sigfridinpojaksi ja vaimo on edelleen Anna, joten parina vuonna lienee virhemerkintä. Kyseessä on Gustaf Soopin perämies, joka asui Hankkilassa ja on merkitty Suomen asutuksen yleisluetteloon myöhemmin Hyörtin yhteyteen. Useana vuonna mainitaan ainoastaan perämiehen vaimo Anna ja vuonna 1685 lapset Cirstin ja Henrik. Ensimmäiset maininnat Tahkoniemestä ovat 1685, varsinaisesti perhe on sinne merkitty henkikirjaan (SAY:ssa) vuodesta 1690. Eurajoen ensimmäisessä rippikirjassa Tahkoniemi on merkitty Hankkilaan.[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn12) Eurajoen käräjillä mainitaan 1683 perämies Marcus Sigfridinpojan olevan Hankkilasta, kun esillä on hänen isänsä veljen, Tukholmassa lapsettomana kuolleen kirvesmies Anders Simoninpojan asioista. Jutusta selviää, että Anders oli Tarvolasta lähtöisin. [13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn13) Vuonna 1687 Marcuksen sanotaan olevan Tahkoniemestä, kun käsittelyssä on edellä mainitut perinnöt Pykilästä. Mahdollisesti Tahkoniemen ”vanha ukko”, joka haudattiin 27.8.1692. – Puoliso Anna Henrikintytär, vuodesta 1663, kuollut 1723. Rippikirjassa on merkintä äidistä, joka kuoli noin 1723, viereen on kirjoitettu Anna Henrikintytär, joten kyse on Henrik Marcuksenpojan äidistä. Mainitaan Rauman raastuvanoikeuden pöytäkirjassa vuonna 1696 edesmenneen perämies Marcus Sigfidinpojan leskenä selviteltäessä Marcuksen kuoleman jälkeen hänen purjehdukseen ja kaupankäyntiinsä liittyviä asioitaan. [14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn14)

Lapsia
Henrik Marcuksenpoika mainitaan henkikirjassa ensimmäisen kerran Hankkilassa 1685. Hänestä tuli myöhemmin Tahkoniemen torpan/yksinäistilan isäntä isänsä jälkeen 1694–1696 ja uudelleen veljensä Marcus Saleniuksen jälkeen. [15] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn15) Hänet mainitaan lapsen syntyessä 1707 sotilaaksi. Mainitaan rippikirjassa vielä 1713, mutta ei enää ison vihan jälkeen 1723. – Puoliso 28.10.1690 Anna Thomaksentytär Rauman Sorkasta. Annan Thomaksentytär oli elossa ainakin 1727, jolloin käräjillä käsiteltiin hänen heikkomielisyyteensä liittyviä asioita. Lienee joutunut Seilin hospitaaliin.[16] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn16) Ripillä käynnit loppuvat 1726.
Kirstin Marcuksentytär mainitaan ensimmäisen kerran Hankkilassa tyttärenä 1685.[17] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn17) – Puoliso 14.6.1685 Thomas Thomaksenpoika, joka vihittyjen luettelon mukaan oli Raumalta.
Maria Marcuksentytär, rippikirjassa hänen sanotaan menneen Tukholmaan ja 1696 Rauman raastuvan oikeuden pöytäkirjassa hänen sanotaan olevan Tukholmassa.[18] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn18)
Marcus Marcuksenpoika Salenius, katselmuskirjuri, k. 27.3.1710, Eurajoki, Tahkoniemi. Mainitaan Tahkoniemen isäntänä henkikirjassa 1700–04.[19] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn19) Perämies Marcus Sigfridinpojan poika Porin koulua käyvä Magnus Marci mainitaan Eurajoen käräjillä 1687 ja Wahasalosta olevan perämiehen Marcus Sigfridinpojan poika Marcus Marci 1688.[20] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn20) – Puoliso 6.1.1697 Catharina Welin, jonka sanotaan vihittäessä olevan pappilasta. Leskeksi jäätyään Catarina meni naimisiin jossakin vaiheessa jo kahdesti leskeksi jääneen Lars Nilsinpoika Giersin kanssa, joka oli Vuojoella inspehtorina. Catarina kuoli Kokemäen (Harjavallan) Suomenkylässä ja haudattiin 6.6.1744.[21] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn21)
Anna Marcuksentytär mainitaan ensimmäisen kerran henkikirjassa hetken Tahkoniemessä isäntänä toimineen miehensä kanssa 1697–98. – Puoliso 3.11.1695 Thomas Thomaksenpoika. haud. 1715 Eura. Eurajoen Irjanteen Kaupin poika. Pariskunta muutti noin 1702 Euraan Sorkkisten Jaakolan eli Kaupin viljelijöiksi.[22] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn22) Thomas Thomaksenpojan vanhemmat olivat Thomas Eskilinpoika Kauppi ja Lisa Mattsintytär.[23] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn23) Eurassa Sorkkisten Jaakolan ensimmäisessä rippikirjassa mainitaankin isäntä Thomas, vaimo Anna, anoppi Anna ja lapset Maria ja Matts. Myöhemmässä rippikirjassa Mattsin sanotaan syntyneen 1699 Eurajoella. Anna mainitaan talollisen äitinä ja itsellisenä 1730-luvun rippikirja. Ilmeisesti se kirkonköyhä Sorkkisista, joka haudattiin 20.9.1747 (ikätieto 65 ei pitäne paikkaansa).


[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) KA Eurajoen käräjät 16. – 17.3.1655: 41; http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865408 KA Lapin SAY 1634–53: 51. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=389578

[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) KA Lapin SAY 1620–39: 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=384106 ; KA Eurajoen käräjät 12.–13.6.1656: 248v-249. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865635

[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) KA Eurajoen SAY 1654-73: 58 ja 59 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322532

[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) KA Eurajoen SAY 1634–53: 55, 1654–73: 58 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322532 ja 1674–93: 64 ja 65. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=325282

[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) KA Eurajoen käräjät 14.–17.2.1687: 139 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3850017

[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) KA Eurajoen käräjät 4.-5.7.1664, ei sivunumeroa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3806066 ; KA Eurajoen SAY 1654-73: 58. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322532

[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) KA Eurajoen käräjät 23.–24.7.1674: 49v-50 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3866417 ; Mäntylä, Ilkka 1969: Ja yhteinen rahvas todisti. Helsinki. Sivut 44-45;

[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) KA Lapin SAY 1654-73: 50 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=391703

[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) KA Eurajoen SAY 1654–73: 58. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322532

[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref10) KA Eurajoen SAY 1654–73: 58,1674–93: 65. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=325283
TMA Eurajoen srk, rippikirja 1667-1704: 40. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20962&pnum=26

[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref11) KA Eurajoen SAY 1654–73: 59 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322533
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20962&pnum=51

[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref12) KA Lapin SAY 1654–73: 53 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=391707 , KA Lapin SAY 1674–93: 105 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=384982 ja 112 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=384989
TMA Eurajoen srk, rippikirja 1667-1704: 51. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20962&pnum=51

[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref13) KA Eurajoen käräjät 12.-13.3.1683: 91-92 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3849162

[14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref14) KA Eurajoen SAY 1654–73: 59 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322533 KA Rauman raastuvanoikeuden pöytäkirja 4.11.1696: 76-77. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11422931

[15] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref15) KA Lapin SAY 1674-93: 112. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=384989

[16] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref16) KA Eurajoen käräjät 9.10.1728: 17v-18v. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26709518

[17] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref17) KA Eurajoen SAY 1674–93: 105. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=384982

[18] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref18) KA Rauman raastuvanoikeus 4.11.1696: 76-77. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11422931

[19] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref19) KA Eurajoen SAY 1694–1713: 108. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=325423

[20] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref20) KA Eurajoen käräjät 14.–17.2.1687: 134 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3850014 ja 28.–31.1.1688: 3-4 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3850333

[21] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref21) KA Kokemäen käräjät 25.–28.2., 2.3.1747:207v–212.

[22] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref22) Raimo Tuomisen tiedonanto 2/2002.

[23] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref23) Lisa Mattsintyttären patronyymi mainitaan käräjillä 1674, kun käsitellään Kuivalahden Tiivolan isännän asiaa. Siinä yhteydessä kerrotaan nimismiehen vaimon Lisa Mattsintyttären antaneen hänelle olutta. KA KA Eurajoen käräjät 19.10.1674: 72v. Ainakin kesäkäräjät pidettiin Irjanteen nimismiehen talossa (Kauppi). KA Eurajoen käräjät 23.–24.7.1674: 47v.

[virpinissila]

Edellisissä viesteissä on tietoja Tarvolan Tapania ja myöhemmin Isoperää viljelleen Simon Andersinpojan kahdesta pojasta, Simon ja Sigfrid Simoninpojista ja heidän jälkeläisistään. Jatkan varhaisempia polvia vielä: veljesten vanhemmat ja sisarukset sekä edellinen polvi. Korjaukset ja lisäykset ym. tervetulleita.

Simon Andersinpoika mainitaan voudintileissä Tarvolan Tapanilla ensimmäisen kerran isäntänä vuonna 1622 ja viimeisen kerran 1652. (Poika Simon Simoninpoika mainitaan Tapanilla välillä 1651 isäntänä, vuodesta 1656 Isoperän isäntänä.).[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Talonpoikaispurjehtija, kuten veljensä Mattskin, hän esiintyi usein käräjillä erilaisissa yhteyksissä, muun muassa, purjehdukseen (veljen Mattsin kanssa) ja talonpitoon liittyvissä asioissa, esimerkiksi talon osuudesta sotilaan palkkasaataviin ja tappeluissakin.[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) Lapsia tunnetaan kuusi. Thomas Simoninpoika mainitaan henkikirjassa 1673 veljenä Simoni Simoninpojan isännöidessä, mutta 1674 poikana. Kyse lienee koko ajan samasta pojanpojasta. [3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) – Puoliso 1) Dorde mainitaan henkikirjassa vuosina 1634–42. – Puoliso 2) Karin vuonna 1646.[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) Anders Simoninpojan vaimo haudataan 1.4.1655.

Lapsia:
Simon Simoninpoika (edellä)
Sigfrid Simoninpoika (edellä)
Paulus Simonis Tarvonius. Rauman pedagogion oppilas (1644). Ylioppilas Uppsalassa 20.6.1646 Ylioppilas Turussa 1649/50. Sotilaspappi. Pidätetty pappisvirasta salavuoteuden takia 1655. Hän anoi tuomiokapitulilta 1657 pääsyä uudestaan papiksi, muttei suostunut ottamaan vastaan tarjottua Turun ruttotautisten papin tehtävää. Pauluksella oli suhde koivuniemeläiseen Anna Mattsintyttäreen.[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5)
Anders Simoninpoika. Mainitaan käräjillä vuonna 1648 kreivitär Kristina Brahen lampuodin Simon Andersinpojan poikana Tarvolasta. Kyseessä oli salavuoteus tarvolalaisen Maria Jöranintyttären kanssa. Suhteesta syntyi lapsi. [6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6) Anders muutti ilmeisesti sittemmin Tukholmaan. Vuonna 1683 kerrotaan käräjäpöytäkirjassa, että hankilalaisen Markus Sigfridinpojan isän veli, kirvesmiehenä Tukholmassa ollut Anders Simoninpoika oli kuollut ilman rintaperillisiä. Tarvolan talon perinnöistä oli kyse.[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7)
Matts Simonipoika. Vuonna 1642 häntä syytetään salavuoteudesta ja avioliittolupauksen rikkomisesta kirkonkyläläisen Walborg Erikintyttären kanssa. Tässä vaiheessa hänen sanotaan olleen naimaton renki ja hänen isäkseen sanotaan Simon Andersinpoika.[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8) Matts mainitaan henkikirjassa vasta paljon myöhemmin, Tapanilla 1651–53 ja Isoperällä 1656–58. Vuonna 1658 hänen sanotaan olevan kreivittären laivamies . [9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9)
Helga Simonintytär. Mainitaan henkikirjassa vuonna 1656 Simon Simoninpojan sisarena Isoperällä.[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn10)


Edellistä polvea, Tarvolan Tapanin Simon Andersinpojan isä ja sisarukset:

TAULU 1

[B]Anders Sigfridinpoika. Tapanin isäntä vuodesta 1604 noin vuoteen 1622.[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn11)Anders mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1588 sakkoluettelossa. Tällöin Erik Påvelinpoika Lavilasta oli lyönyt Tarvolan Anders Sigfridinpoikaa hänen omassa talossaan (kumman?) kirveen hamaralla.[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn12)Vuonna 1620 hänen miniänsä Dorde Mårtenintytär, Isoperen emäntä, oli haastanut hänet käräjille. Anders oli syyttänyt miniäänsä siitä, että hän oli lyönyt kuoliaaksi edellisen miehensä. Näillä puheille ei kuitenkaan ollut katetta.[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn13) Samana vuonna Kirkonkylän Matts Sigfridinpoika syytti Tarvolan Anders Sigfridinpoikaa ja Matts Andersinpoikaa sekä Lavilan Matts Thomaksenpoikaa siitä, että he olivat polttaneet hänen nuottansa. Syytetyt tuomittiin sakkoihin.[14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn14) Anders Sigfridinpoika mainitaan lautamiehenä vuosina 1620–21.[15] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn15) Hän kuoli ehkä 1622, koska hänen poikansa Simon Andersinpoika oli Eurajoen käräjillä isänsä velka–asiassa, toisena osapuolena raumalainen vaimo Anna Thomaksentytär.[16] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn16) Andersin nimeltä tuntematon vaimo kuoli ehkä myöhemmin, koskaperinnönjako vanhempien jälkeen määrättiin Matts Andersinpojan ja hänen sisarustensa välillä tehtäväksi vasta toukokuussa 1636.[17] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn17)

Lapsia
Simon Andersinpoika. (edellä)
Matts Andersinpoika. Taulu 2.
Brita Andersintytär. Taulu 3.
Lisa Andersintytär mainitaan sisarena henkikirjassa vuonna 1646 Simo Antinpojan isännöidessä Tapania. Hänen myöhemmistä vaiheistaan ei ole tietoja.[18] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn18)

TAULU 2

Matts Andersinpoika mainitaan Eurajoen Tarvolan Isoperän isäntänä vuosina 1615–50.[19] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn19) Eurajoen nimismies 1624–27. Tilalta tehtiin ratsupalvelusta ainakin vuosina 1625–26 ennen sen läänittämistä Äke Tottille.[20] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn20) Matts oli myös lautamiehenä käräjillä.[21] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn21) Hän oli muutenkin usein vuosikymmenien aikana käräjien määräämänä erilaisten tehtävissä.[22] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn22) Hänet mainitaan muun muassa joulukuun alussa 1636 olleen Lapin käräjillä yhdessä Åke Tottin palvelijan kanssa vaatien Lapin liittämistä takaisin Eurajoen seurakuntaan.[23] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn23) – Puoliso Dorde Mårtenintytär, Isoperän Thomas Olofinpojan leski. Myös Dorde esiintyi käräjillä talon asioissa, vuonna 1621 humalatarhaa koskevassa asiassa.[24] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn24) Matts Andersinpojan poikapuoli Staffan Thomaksenpoika on merkitty Isoperän isännäksi henkikirjassa 1649 ja 1651–52. Tiedot puuttuvat vuosilta 1653–55. Tässä vaiheessa näyttää tapahtuvan talonvaihto, sillä vuodesta 1656 lähtien on Staffan merkitty äyriluvultaan pienemmän Tapanin talon isännäksi.[25] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn25)
Matts Andersinpoika harjoitti talonpoikaispurjehdusta veljensä Simon Andersinpojan kanssa, mihin liittyen he esiintyivät usein käräjillä. Kaikesta päätellen se oli veljesten keskeinen elinkeino. Ulla Heino kirjoittaa pitäjänhistoriassa muun muassa Tarvolan purjehduksen olleen elinvoimaista ja veljekset olivatkin aika ajoin haastettuna käräjille 1630- ja 1650-luvuilla.[26] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn26) Jo 1620-luvultakin löytyy purjehdukseen liittyvä oikeudenkäynti Rauman raastuvanoikeudesta. Vuonna 1626 neljä eurajokelaista, joukossa Matts Andersinpoika ja Simon Andersinpoika Tarvolasta, syyttivät raumalaista Jacob Snikkaria siitä, että hän oli ottanut heiltä tavaraa 36 ½ taalarin arvosta. Jacob Snikkari tunnusti, että porilainen porvari oli saanut siitä puolet. Jacob antoi puolestaan mukanansa olevat 18 taaleria, jotka nimismies tutkittuaan asiaa otti vastaan kruunun osuutena, sillä mainittu tavara oli hankittu vastoin kauppasääntöä.[27] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn27) Veli-Pekka Toropainen käsittelee Luvian talonpoikaispurjehdusta koskevassa artikkelissaan Matts Andersinpojan ja tämän veljen Simon Andersinpojan purjehduksia. Hänen mukaansa keväällä 1647 oikeudelle esitettiin Lapin käräjillä 4.2.1646 annettu tuomio, jonka mukaan Eurajoen Tarvolan Simon Andersinpoika Tapani ja Matts Andersinpoika Isoperä olivat harjoittaneet maakauppaa ja vieneet kuuteillaan tuotteitaan Tukholmaan. Kummankin katsottiin rikkoneen kaupunkien privilegioita ja heidät tuomittiin 40 hopeamarkan sakkoihin. Marraskuussa 1648 Rauman pormestari Jacob Snikkari kertoi Eurajoen käräjillä, että Matts Andersinpoika Isoperä oli samana vuonna vienyt laivaosakkaidensa kanssa Tukholmaan tuotteita. Hänet tuomittiin sakkoihin ja menettämään osuutensa tavaroista. Lisäksi esitettiin tuomiokirjaote, jonka mukaan Simon ja Matts oli tuomittu 40 markan sakkoihin samasta syystä käräjillä 4.-5.2.1646.[28] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn28) Dorde Mårtenintytär ja Matts Andersinpoika olivat elossa vielä vuonna 1658. He haastoivat silloin Staffan Thomaksenpojan käräjille syytingistään.[29] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn29)

Lapsia
Karin Mattsintytär. Mainitaan kotonaan henkikirjassa puolisoineen 1638–42[30] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn30)– Puoliso 1) Matts Erikinpoika Euran Panelian Maantilasta, k. noin 1652. Matts Erikinpoika mainitaan käräjäpöytäkirjassa Matts Andersinpojan vävyksi vuonna 1643.[31] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn31)
Pariskuntamainitaan henkikirjassa vuonna 1637 Euran Panelian Maantilassa, Eurajoen Tarvolan Isoperällä 1638–1642 sekä uudelleen Maantilassa 1643 ja 1650–51. He asuivat välillä Eurajoen Taipaleen Ungilla, missä heidät on merkitty henkikirjaan 1645–49. [32] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn32) Karinin puolison alkuperä selviää vuoden 1653 käräjäpöytäkirjasta: ”Taipaleen Karin Mattsintytär haastoi edesmenneen miehensä Matts Erikinpojan veljen Henrik Erikinpojan Paneliasta koskien myötäjäisiään Tarvolasta Paneliaan, valittaen, että ei ole saanut niitä itselleen. Tähän Henrik vastasi, että asia on sovittu ja vetosi kirkkoherran kirjeeseen, joka ei ollut saatavilla. Sen vuoksi päätös ja tuomio siirrettiin seuraaville käräjille.”[33] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn33) Matts Erikinpojan isä Maantilan Erik Thomaksenpoika oli alkuaan tunnettua Euran Laihian sukua.[34] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn34). – Puoliso 2) Matts Erikinpoika, k. 1664. Käsiteltäessä vanhempien syytinkisopimusta käräjillä vuonna 1658 mainitaan tytär, joka asui Lapin pitäjän Taipaleen kylässä.[35] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn35) Karin oli siis palannut leskeksi jäätyään Taipaleen Ungille ja solminut uuden avioliiton toisen samannimisen miehen kanssa. Karin mainitaan leskeksi 1665 ja hän katoaa henkikirjasta 1668.[36] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn36) Se, että kyse on samasta Karinista, varmistuu vuoden 1666 käräjäpöytäkirjasta, jossa hänen sanotaan olevan Lapijoen Thomas Erikinpojan käly. Thomas puolestaan tiedetään Maantilan pojaksi.[37] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn37) Karinin lapset, joita oli ainakin kuusi, on esitelty vuonna 2008 ilmestyneessä Laihian sukua koskevassa Genos-artikkelissa.[38] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn38)

TAULU 3

Brita Andersintytär mainitaan Eurajoen kirkonkylän Krannilla 1637–46 ja 1655–57.[39] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn39) Vuonna1657 hänen sanotaan olevan huonokuntoinen, nähtävästi kuoli tällöin. – Puoliso Marcus Nilsinpoika, haudattu 24.5.1677, sanotaan haudattujen luettelossa olevan Koivuniemestä. Marcus Nilsinpoika oli Krannin isäntä 1626–46. Hän asui välillä pappilassa, ainakin 1648 – 51, missä ei mainita vaimoa sekä uudelleen Krannilla 1655–59, missä myös Brita mainitaan.[40] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn40) Vuosina 1660–73 Marcus on Luvialla Sittlahdessa pappilassa ainakin 1660–73. Sittlahdessa mainitaan vaimo Margeta 1660 ja Lisa vuodesta 1663. [41] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn41) Käräjillä oli vuonna 1638 Marcus Nilsinpojan vaimon perintöasia, vastapuolena Tarvolan Simon Andersinpoika. Vuoden 1664 käräjillä mainitaan tehdyn perinnönjako ja sovinto 1.-2.6.1654 lukkari Marcus Nilsinpojan ja Tarvolan Simon Andersinpojan kanssa kiinteästä ja irtaimesta perinnöstä. Käräjäjutun varsinainen aihe ei ollut tämä perintöasia.[42] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn42)
Vuonna 1666 käsitellään seuraavaa huhua, jossa oli mukana useampikin sukupiirin mies.
Konsistorin päätöksellä 23.1.1666 Porin kaupungin ja Ulvilan pitäjän kirkkoherra Gabriel Arctopolitanus on määrätty olemaan konsistorin puolesta läsnä tutkinnassa Eurajoen kirkkoherra Mårten Magnin ja hänen lukkarinsa, Kirkonkylän Marcus Nilsinpojan välillä. Asia koskee kirkon avaimia, jotka on otettu pois ovesta vuoden 1664 joulupäivän iltana ja laitettu kirkon kynnyksen [? Trössgolf] alle noituuden vuoksi. Kyseinen Porin kirkkoherra on määrännyt tilalleen sairautensa tähden rehtori Johan Thuroniuksen Porista olemaan tutkinnassa paikalla.
Asian ilmiantoi viime kesäkäräjillä nimismies Nils Andersinpoika, mutta kukaan ei ollut silloin konsistorin puolesta paikalla ja asian käsittely siirrettiin. Nimismies kutsuttiin esiin ja hän todisti, että lukkari on valittanut hänelle pitäjänväen keksineen huhun, että hän olisi ottanut kirkkoherran käskystä kirkon avaimen edellä mainittuun aikaan ovesta ja laittanut kirkon kynnyksen alle, jotta seuraavana vuonna kuolisi paljon väkeä ja kirkkoherra saisi siten paljon testamenttituloja.
Lukkari kutsuttiin esiin ja hänen asiamiehensä [sagu man] Erik Jöraninpoika Kirkonkylästä kertoi kysyneensä lukkarilta, oliko totta, että avain oli otettu ovesta edellä kuvatulla tavalla. Lukkari oli vastannut, ettei tiedä asiasta. Erik Jöraninpojalta kysyttiin, keneltä hän on kuullut sellaista puhetta. Hän vastasi Sydänmaan Erik Sigfridinpojalta, ja Erik sanoi kuulleensa sen Rauman matkalla Staffan Thomaanpojalta Tarvolasta. Staffan myönsi tämän ja kertoi kuulleensa sen naapuriltaan Simon Simoninpojalta samasta kylästä. Tämä kertoi kuulleensa asian David Birilinpojalta Mullilasta. David kielsi ensin, mutta Simon Simoninpoika vetosi palvelusväkeensä, joka pystyisi todistamaan asian. Sen jälkeen David vastasi, ettei muista, oliko puhunut sellaista juovuspäissään mainitun Simon Simoninpojan tuvassa. Davidilta kysyttiin, mistä hän oli kuullut sen puheen, että avain aiheuttaisi väen kuoleman? Hän vastasi vanhan väen kertoneen silloin kun oli pieni poika, että ennen muinoin yli sata vuotta sitten eräs kirkkoherra Anders nimeltään oli tehnyt niin ja sen jälkeen paljon väkeä oli kuollut. Vanha mies lautamiehistöstä Simon Michelinpoika kertoi myös kuulleensa, että niin oli käynyt.
Asiasta äänestettiin ja lautamiehistö teki seuraavan päätöksen: Asia koskee kirkkoherran kunniaa, jota häpäisevään syytökseen David Birilinpoika Mullilasta on ollut syypää eikä voinut puhdistaa itseään. Kirkkoherra Mårten tuomittiin vapaaksi Davidin Birilinpojan syytöksestä ja David tuomittiin käräjäkaaren 20. luvun mukaan 40 markan sakkoihin.[43] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn43)

Lapsia
Carl Marcuksenpoika. Taulu 4.
Margeta Marcuksentytär mainitaan henkikirjassa 1656–64.[44] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn44)
Walborg Marcuksentytär mainitaan henkikirjassa Carlin isännöidessä sisarena ja ratsumiehen vaimona 1660–74.
Maria Marcuksentytär mainitaan henkikirjassa Carlin sisarena 1671- 74[45] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn45)

TAULU 4

Carl Marcuksenpoika haudattu 26.1.1677 Eurajoki. Mainitaan henkikirjassa Eurajoen Kirkonkylän Krannin isäntänä 1649–51, poikana 1656–59 ja uudelleen isäntänä 1660–76. [46] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn46) – Puoliso Margeta, haudattu 10.2.1677. Maisa mainitaan henkikirjassa 1656–76.[47] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn47) Samana päivänä Carlin vaimon kanssa haudataan joku Carlin sisarista.
Lapsia
Margeta Carlintytär mainitaan henkikirjassa 1663–67.[48] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn48)
Matts Carlinpoika, haudattu 15.6.1690, sotilas, Kirkonkylästä. Mainitaan poikana 1673–74 ja isäntänä 1678–82. Tämän jälkeen Krannin isäntänä mainitaan Mattsin appi Nils Perinpoika 1683 ja vuodesta 1688 Bertill Eskilinpoika, joka oli luultavasti Matts Carlinpojan lanko.[49] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn49) – Puoliso 28.9.1680 Eurajoella Cirstin Nilsintytär. MahdollisestiMattsista tuli sotilas, koska Cirstin mainitaan vuonna 1692 Krannilla sotilaan leskenä ja myöhemmin Krannin emännän Maria Nilsintyttären sisarena.[50] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn50) Cirstin solmi uuden avioliiton 30.10,1692 paimen Jörn Bengtinpojan kanssa. Jöran oli Vuojoelta. Cirstin kuoli 1.11.1737 Krannilla 87-vuotiaana, kirkonköyhä. Hänet mainitaan Krannilla anoppina, joten ilmeisesti Krannin ison vihan jälkeinen emäntä Anna Mattsintytär (s. 1680[51] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn51) , k. 23.5.1757) oli Matts Carlinpojan ja Cirstin Nilsintyttären tytär. Luvian Lemlahden Maijalan Matts Sigfridinpoika yritti pestata rengikseen Eurajoen Kirkonkylän Krannin talon Matts Carlinpoikaa ja antoi jo pestirahan vuonna 1679, mutta Matts ei tullutkaan palvelukseen. Hän selitti ottaneensa rahan vastaan korvauksena perintöosasta, joka hänelle kuuluu Maijalasta. Matts Carlinpoika oli matkustanut Raumalle porvari Henrik Pungmanin luo, pyytänyt lainaa isännälleen ja saanutkin 13 taalaria, kun oli vakuuttanut olevansa Maijalan renki. Matts asui oikeudenkäynnin aikaan vuonna 1682 appensa "rehumarski" (fodermarsken) Nils Perinpojan[52] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn52) luona Krannilla. Koko perhe näkyy Eurajoen ensimmäisessä rippikirjassa.[53] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn53) Seuraavana vuonna käräjillä mainitaan, että Maijalan perintöosa kuului Matts Carlinpojan vaimolle.[54] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn54) Matts Carlinpojasta käytetään tuomiokirjassa lisänimeä Granni samana vuonna 1683.[55] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn55) Hänen vaimonsa oli vihittyjen luettelon mukaan Kirstin Nilsintytär. Kirkonkylän Krannin Nils Perinpojan vaimo oli nimeltään Gertrud Mattsintytär,[56] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn56) mutta tämännimistä henkilöä ei löydy Maijalasta. Sukuyhteys jää selvittämättä.
Walborg Carlintytär? 1675 mainitaan tytär ja 1676 myös vävy. Mahdollisesti kyseessä on Walborg Carlintytär, joka kuoli Eurajoen Kirkonkylässä kirkonköyhänä 87-vuotiaana 8.6.1723. – Puoliso 28.5.1696 mahdollisesti kokemäkeläinen Hendrick Sigfridinpoika.

Kirjallisuus
Heino, Ulla 1987: Talonpoikien ja kartanoiden Eurajoki (1300-luvulta vuoteen 1721). Eurajoen historia I. Eurajoen kunta ja seurakunta, Eurajoki.
Lähteenoja, Aina 1952: “Lisiä Rauman kaupungin historiaan: 1, Rauman raastuvanoikeuden pöytäkirjoja vv. 1504-1650.” Rauman kaupunki.
Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852, toim. Yrjö Kotivuori. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi>.
Koskinen Ulla & Nissilä Virpi 2013: Luvian Lemlahden Maijalan suku. Genos 84 (3): 147-164.
Nissilä, Virpi 2008: Kiukaisten Laihian suku 1500-luvulta 1700-luvun alkuun. Genos 79 (4):175-197.
Nissilä, Virpi 2010: Nissilä, Virpi 2010: Escholenius- ja Nordlund- sukujen talonpoikaiset juuret. Orpana 1/2010: 13-20.
Toropainen, Veli Pekka 2005: Luvian talopoikaispurjehdus 1600-luvulla. [I]Genos 76 (2): 61-73.
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) KA Eurajoen SAY 1620–39: 51, 1634–53: 67, 1654–73: 71.

[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) KA Eurajoen käräjät 17.–18.10.1643: 363.

[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) KA Eurajoen SAY 1654-73: 71 ja 1674-93: 57.

[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) KA Eurajoen SAY 1634–53: 67.

[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Paul Tarvonius. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=724>. Luettu 28.5.2017.

[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) KA Eurajoen käräjät 7.–8.4.1648: 398.

[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) KA Eurajoen käräjät 12.–13.3.1683: 92v-93.

[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) KA Eurajoen käräjät 21.–22.1642: 197.

[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) KA Eurajoen SAY 1634–53: 67, 1654–73: 71.

[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref10) KA Eurajoen SAY 1654–73: 71.

[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref11) Eurajoen SAY 1600–1619: 35, 1620–39: 51, 1634–53: 67. Vuonna 1602 mainitaan maakirjassa Cristofer, josta ei ole muita tietoja.

[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref12) KA 2393: 40.

[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref13) KA Eurajoen käräjät 22.9.1620: 44.

[14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref14) KA Eurajoen käräjät 20.3.1620: 9v.

[15] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref15) KA Eurajoen käräjät 20.3.1620: 8v, 22.9.1620: 42v, 8.3.1621:91.

[16] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref16) KA Eurajoen käräjät 19.9.1623: 217v.

[17] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref17) KA Eurajoen käräjät 5.–6.1636: 8.

[18] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref18) KA Eurajoen SAY 1634–53: 67.

[19] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref19) KA Eurajoen SAY 1600–19: 35, 1620–39: 51, 1634–53: 67.

[20] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref20) Heino 1687: 356, KA Eurajoen SAY 1620–39: 51.

[21] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref21) Muun muassa KA Eurajoen käräjät 23.9.1630: 85v, 11.11.1630: 113, 19.3.1631: 22.

[22] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref22) KA Eurajoen käräjät 17.–18.10.1643: 363-363v.

[23] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref23) Heino 1987: 370.

[24] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref24) KA Eurajoen käräjät 8.3.1621: 92

[25] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref25) KA Eurajoen SAY 1634–53: 67, 1654–73: 57.

[26] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref26) Heino 1987: 279.

[27] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref27) Lähteenoja 1952: 28.

[28] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref28) Toropainen 2005: 61–62.

[29] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref29) KA Eurajoen käräjät 19.6.1658: 15.

[30] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref30) KA Eurajoen SAY 1634–53: 67.

[31] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref31) KA 22.7.1643: 330v.

[32] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref32) KA Euran SAY 1634–53: 72; KA Eurajoen SAY 1634–53: 67; KA Lapin SAY 1634–53: 60. Taipaleen kylä kuului Eurajoen seurakuntaan, mutta Lapin hallintopitäjään.

[33] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref33) KA Eurajoen käräjät 9.-10.11.1653: 97. Tekstin käännös FT Ulla Koskinen.

[34] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref34) Nissilä 2008: 176–177, 183—184, 192.

[35] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref35) KA Eurajoen käräjät 19.6.1658: 15.

[36] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref36) KA Lapin SAY 1654–73: 60.

[37] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref37) TMA Lapin käräjät 20.–22.3.1666: 88.; Nissilä 2008: 184, 192.

[38] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref38) Nissilä 2008: 192, 196, viite 148.

[39] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref39) KA Eurajoen SAY 1634–53: 62.

[40] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref40) KA Eurajoen SAY 1620–39: 48, 1634–53: 62 ja 78, 1654–73: 66.

[41] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref41) KA Eurajoen SAY 1634–53: 78 ja 81.

[42] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref42) KA Eurajoen käräjät 13.–14.3.1638: 258v (II, K273) Saman käräjäjutun toisessa kohdassa mainitaan virheellisesti Mårten; 21.2.–22.2.1642: 198 ja 4–.5.7.1664: 240.

[43] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref43) TMA Eurajoen käräjät 23.–24.3.1666: 66–67. Alkuperäisen tekstin käännös FT Ulla Koskinen; Nissilä

[44] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref44) KA Eurajoen SAY 1654–73: 66, 1674–93: 70.

[45] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref45) KA Eurajoen SAY 1654–73: 66, 1674–93: 70.

[46] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref46) KA Eurajoen SAY 1634–53: 62, 1654–73: 66 ja 1674–93: 70.

[47] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref47) KA Eurajoen 1654–73: 66 ja 1674–93: 70. Mainitaan henkikirjassa myös Maisana ja Mariana.

[48] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref48) KA Eurajoen 1654–73: 66.

[49] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref49) KA Eurajoen 1654–73: 66 ja 1674–93: 70.

[50] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref50) KA Eurajoen SAY 1674–93, 1694–1713: 71.

[51] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref51) Rippikirjatieto.

[52] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref52) Tuomiokirjassa patronyymi on Erichsson, mikä virhe; Koskinen & Nissilä 2013: 155.

[53] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref53) KA Eurajoen SAY 1674–1692: 70.

[54] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref54) KA Eurajoen käräjät 12.–14.10.1682: 264 ja 12.–13.3.1683: 93; Koskinen & Nissilä 2013: 155.

[55] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref55) KA Eurajoen ylimääräiset käräjät 17.–18.9.1683: 218; Koskinen & Nissilä 2013: 155.

[56] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref56) KA Eurajoen ylimääräiset käräjät 17.–18.9.1683: 230; Koskinen & Nissilä 2013: 155.

[virpinissila]

Ja vielä loput Tapanin-Isoperän sakista sellaisena kuin minä sen olen lähteistä ymmärtänyt. En ole käynyt läpi juurikaan voudintilejä, vaan käyttänyt Suvantoa ja SAY:a. Siellä mainitaan jonakin vuonna Olof ja toisena Cristoffer. Selvittämättä mitä ovat. Osittain patronyymipäättelyä, mutta vuoden 1587 käräjäpöytäkirjan Lars Sigfridinpoika, 1588 sakkoluettelon Anders Sigfridinpoika ja 1651 Walborg Larsintyttären vaatimus yli 50 vuotta vanhasta perinnönjaosta näyttävät sitovan sukupolvet yhteen. Kaikkien sanotaan olevan Tarvolasta.

Virpi Nissilä



Eurajoen Tarvolan kylässä oli 1540-luvulla kolme tilaa. Näistä yksi autioitui 1550-luvulla.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Sen maat liitettiin sittemmin kylän kahteen muuhun taloon, jotka tunnettiin myöhemmin nimillä Isoperä ja Tapani. Tarvolan kylä läänitettiin 1580-luvulla venäläiselle pajarilla Petter Michitanpojalle ja 1630-luvulla se kuului Åke Tottin läänityksiin[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2).

TAULU 1

Lars Johaninpoika, Eurajoen Tarvolan Tapanin ensimmäinen tunnettu isäntä,mainitaan vuosina 1540–1552. Karjaa hänellä oli vuonna 1540 hevosia 1, härkiä 2, lehmiä 4, nuorta karjaa 4 ja lampaita 5.

Lapsia
Sigfrid Larsinpoika. Taulu 2.

TAULU 2

Sigfrid Larsinpoika, ajoituksesta ja patronyymistä päätellen edellisen isännän poika. Hänet mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1550. Sakkoluettelon mukaan kruunu oli saanut Tarvolan Sigfridiltä vuonna 1560 härkäparin sakkosuorituksena miehen taposta. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan irtaimen omaisuuden arvo oli 107: 4 markkaa, varallisuus oli Ala-Satakunnassa keskitasoa. Naapuritalossa Isoperällä oli omaisuutta tällöin 151 markan edestä.[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) Vuonna 1585 Sigfrid oli vielä lautamies kaksilla käräjillä.[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) Viimeinen maininta hänestä on kymmenysluettelossa vuonna 1586.[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5) Hän kuoli luultavasti tällöin, koska marraskuussa 1587 on esillä käräjillä kiinteän ja irtaimen omaisuuden perinnön jako, jossa yhtenä mainitaan Tarvolan Lars Sigfridinpoika. Muita perijöitä ei mainita nimeltä.[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6) Sakkoluettelossa 1588 mainittu Tarvolan Anders Sigfridinpoika on ilmeisesti hänen veljensä, josta myöhemmin tuli Tapanin isäntä.[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7)

Lapsia
Lars Sigfridinpoika. Taulu 3.
Anders Sigfridinpoika (edellisen viestin taulu 1)

TAULU 3

Lars Sigfridinpoika isännöi kymmenysluetteloiden mukaan Tapania varsin lyhyen aikaa, 1587–88.[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8) Hänen patronyyminsä selviää edellä mainitusta käräjäpöytäkirjasta. Larsin tytär vaati sukulaisiltaan, veljeksiltä Simon ja Matts Andersinpojilta vanhoja perintöjään 1651.


Lapsia
Henrik Larsinpoika oli Tapanin isäntä vuosina 1590–1601.[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9)
Walborg Larsintytär käräjöi vuonna 1651 perintöjä: ”Määrättiin Mullilan Grels ja Kainun Henrik sovittelijoiksi Tarvolan Walborg Larsintyttären ja hänen sukulaisensa, saman kylän Simon ja Matts Andersinpoikien kesken koskien vanhaa perintöä. Walborg ei ole saanut osuuttaan sopimuksella eikä lain mukaan, koska oli kulunut yli 50 vuotta perinnön lankeamisesta eikä siihen ole tällä välin pidetyissä lukuisissa jakotilaisuuksissa puututtu eikä siitä ole valitettu. Kummallakaan osapuolella ei ole myöskään enempiä tietoja asiasta.”[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn10)

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Suvanto 2001: Eurajoki: 1876–1878.

[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Heino 1987: 128, 165–166; KA 2585: 69.

[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Suvanto 2001: Eurajoki 1877.

[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) KA Eurajoen käräjät 11.2.1585: 24 ja 20.9.1585: 37.

[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Suvanto 2001: Eurajoki 1877; KA Eurajoen SAY 1560–79: 19 ja 1580–99: 34.

[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) KA Eurajoen käräjät 10.11.1587: 140v.

[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) KA 2393: 40.

[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) KA Eurajoen SAY 1580–99: 35.

[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) KA Eurajoen SAY 1580–99: 35 ja 1600–1619: 35.

[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref10) KA Eurajoen käräjät 20.–21.6.1651: 196v. Alkuperäisen tekstin käännös FT Ulla Koskinen.

[mernis]

Maskun tuomiokunnan käräjiltä löytyy joitain Vehmaan tuomiokunnan pöytäkirjoja. Sieltä ilmenee pieni lisä tähän hienoon kokonaisselvitykseen.

Ilavaisten Matts Michelssonin äiti oli Brita Sigfridsdotter. Ilmeisesti Brita oli aiemmin aviossa jonkun Michelin kanssa.

Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1656-1679 (I KO a:7, 1656, 1659, 1661, 1673-1675, 1679), jakso 666, sivu 92: 5-6 Sep Lappo ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3806652 / Viitattu 24.1.2021.

Käräjäpöytäkirjassa perätään äiti Britalle kuuluvaa perintöä, jonka hän on saanut Sigfrid Larssonin jälkeen (olisiko isä, vaikka suoraan niin ei sanota). Perintö on Ilavaisten Juholassa Michel Ericssonin hallussa.