virpinissila
30.05.20, 13:47
Genissä Luvian Luodonkylän Tommilassa 1600-luvun lopulla isännöineen Matts Jöraninpojan sanotaan oikein tummennetulla olleen aikaisemmin isännän Simon Johaninpojan velipuoli. Mikähän tässä on alkuperäislähde? https://www.geni.com/people/Matti-Tommila/6000000003525171765
Luvian ensimmäisessä rippikirjassa kahdessakin kohtaa sanotaan hänen olevan Simonin isännöidessä veljenpoika, toisessa kohtaa vielä mainitaan patronyymikin, Jöraninp. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20822&pnum=10 Kyseisellä Genin sivulla on linkki myöhempään rippikirjaan, mistä sukulaisuus ei enää selviä. Ei liioin annetusta henkikirjalinkistä, jossa Matts jo isäntänä Tommilassa.
Olen 2008 kirjoittanut tästä suvusta artikkelin Satakunnan sukututkimusseuran vuosikirjaan: ”Luvian Luodonkylän Tommilan suku 1500-luvulta 1700-luvun alkuun”. Siitä löytyy sukujohto lähteineen ja isä Jöranin liikkeitäkin selvitelty, samoin hypoteesi ja perustelu vaimosta, tiedot sisaresta, Pullin emännästä jne. Tuomiokirjakäännökset ovat Ulla Koskisen, kuten artikkelista selviääkin. Joku väliotsikko taisi olla väärin artikkelissa, nimi ja patronyymi vaihtaneet paikkaa.
Genissä Tommilan sukujohto on malliesimerkki siitä, että lähteiksi on merkitty SAY, vaikka tiedoista iso osa löytyy vain tuomiokirjoista. Näitä näennäislähteitä olen huomannut useissa satakuntalaisissa sukujohdoissa. Tiedän, kun tiedot perustuvat käräjäpöytäkirjoihin ja julkaistu jossakin artikkelissa, kuten tämäkin. Käytettyä artikkelia ei mainita, siitähän ne alkuperäislähteet löytyisivät!
Tätä Tommila-artikkelia ei ilmeisesti ole netissä. Tässä pari muuta Tommilasta julkaistua juttua.
- Virpi Nissilä & Ulla Koskinen: Tuhoisa tulipalo Luvialla marraskuussa 1701. Orpana 1/2005, sivu 51 https://www.tamsuku.fi/Orpana-2005-1.pdf
- Virpi Nlssilä (tiedot) - Ulla Kosklnen (käännökset)- Johanna Kurela (teksti) – Tiina Miettinen (piirros): Eurajoen isännän valinta 1630-luvulla: vaimolle syytinki, pienokainen perinnöttä. Orpana 2/2005, sivut 6-8. http://www.tamsuku.fi/Orpana-2005-2.pdf
Luviahan oli tällöin Eurajoen kappeli. Ainakin jälkimmäinen juttu osoittaa, että ei ihan pääteltävissä SAY:sta.
Virpi Nissilä
Luvian ensimmäisessä rippikirjassa kahdessakin kohtaa sanotaan hänen olevan Simonin isännöidessä veljenpoika, toisessa kohtaa vielä mainitaan patronyymikin, Jöraninp. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20822&pnum=10 Kyseisellä Genin sivulla on linkki myöhempään rippikirjaan, mistä sukulaisuus ei enää selviä. Ei liioin annetusta henkikirjalinkistä, jossa Matts jo isäntänä Tommilassa.
Olen 2008 kirjoittanut tästä suvusta artikkelin Satakunnan sukututkimusseuran vuosikirjaan: ”Luvian Luodonkylän Tommilan suku 1500-luvulta 1700-luvun alkuun”. Siitä löytyy sukujohto lähteineen ja isä Jöranin liikkeitäkin selvitelty, samoin hypoteesi ja perustelu vaimosta, tiedot sisaresta, Pullin emännästä jne. Tuomiokirjakäännökset ovat Ulla Koskisen, kuten artikkelista selviääkin. Joku väliotsikko taisi olla väärin artikkelissa, nimi ja patronyymi vaihtaneet paikkaa.
Genissä Tommilan sukujohto on malliesimerkki siitä, että lähteiksi on merkitty SAY, vaikka tiedoista iso osa löytyy vain tuomiokirjoista. Näitä näennäislähteitä olen huomannut useissa satakuntalaisissa sukujohdoissa. Tiedän, kun tiedot perustuvat käräjäpöytäkirjoihin ja julkaistu jossakin artikkelissa, kuten tämäkin. Käytettyä artikkelia ei mainita, siitähän ne alkuperäislähteet löytyisivät!
Tätä Tommila-artikkelia ei ilmeisesti ole netissä. Tässä pari muuta Tommilasta julkaistua juttua.
- Virpi Nissilä & Ulla Koskinen: Tuhoisa tulipalo Luvialla marraskuussa 1701. Orpana 1/2005, sivu 51 https://www.tamsuku.fi/Orpana-2005-1.pdf
- Virpi Nlssilä (tiedot) - Ulla Kosklnen (käännökset)- Johanna Kurela (teksti) – Tiina Miettinen (piirros): Eurajoen isännän valinta 1630-luvulla: vaimolle syytinki, pienokainen perinnöttä. Orpana 2/2005, sivut 6-8. http://www.tamsuku.fi/Orpana-2005-2.pdf
Luviahan oli tällöin Eurajoen kappeli. Ainakin jälkimmäinen juttu osoittaa, että ei ihan pääteltävissä SAY:sta.
Virpi Nissilä