PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kiukaisten Anttila ja Huittisten kirkonkylän Hannula


mernis
11.05.20, 22:11
Kiukaisten Anttila vaihtaa omistajaa 1695. Vanhaisäntä Johan Simonsson myy tilan Säkylästä olleelle Matts Sonnalle ja kuolee Kiukaisissa 1697.

Vuodelta 1757 oleva käräjäjuttu paljastaa Johan Simonssonin jälkipolvia. Poika Erik Johansson löytyy isäntänä Huittisten kirkonkylän Hannulasta. Talossa jatkaa tytär ja vävy Johan Johansson. Poika Erik Hannelin toimii Maskussa lukkarina.

Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1757-1757 (II KO a:67), jakso 951, sivu 938: 12-16.9.1757 Eura ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24608121 / Viitattu 11.5.2020

Hannu Virttaalainen
12.05.20, 04:25
Tästä ja Iso-Iivarin http://users.utu.fi/isoi/talot/eura.htm Hannulan jälkeläinen Hannu saa monta uutta isovanhempaa, vaikka Priia Knuutilan ja Sonnan kautta onkin jo tuplia. Nissilän ja Koskisen Genos-artikkelista löytyy Iso-IIvarin tietojen kautta ehkä lisää.
Kiitos vaan kaikille asianosaisille.

Hannu Virttaalainen
12.05.20, 06:10
Genos artikkelin luku jää odottamaan, että pääsis kirjautumaan Sukuhakuun vai pitäiskös katsoa lähin kirjasto, jossa Genokset löytyy, vois' olla helpompaa...:cool:

Hannu Virttaalainen
12.05.20, 07:24
Pääsihän sinne Sukuhakuun alta parin tunnin
Kiukaisten Anttilan Antti Juhanpoika oli siis Genos artikkelin Tuomas Pentinpojan velipuoli ja molemmat siis Isopereen tyttären ja vävyjen poikia.

virpinissila
12.05.20, 08:54
Kun esillä Hannun tuomana vanhakin Anttilan suku, laitettakoon tänne 2014 kokoamani teksti. On aika pitkä sepustus. En tarkistanut, mutta lähteet on, joten tarkistaa voi ja korjata. Itse polveudun Panelian Jaakkolaan naidusta tyttärestä Walborg Andersintyttärestä. Käräjäpöytäkirjojen käännökset dos. Ulla Koskisen.


Euran Kiukaisten Anttilan suku 1540–1694


Taulu 1

I Henrik Jönsinpoika mainitaan vuosina 1537–52 Euran Kiukaisissa isäntänä, nimismies 1540–42 ja 1546 (1552?). Hän oli todistajana Huittisten laamanninkäräjillä 8.2.1547. – Puoliso Anna Larsintytär, joka 13.2.1551 ilmoitti oikeuden edessä luvanneensa antaa vävylleen Bengt Erikinpojalle 3 markkaa vuodessa rahana, koska hänellä ei ollut antaa irtainta. Tytär Karin Henrikintytär sai kaksi markkaa vuodessa äidiltään uskollisesta palvelustaan. Samalla määrättiin pesänjako Anna Larsintyttären ja Panelian Anders Michelinpojan [Konstari] vaimon sisarusten kesken.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)

Lapsia
Karin Henrikintytär. Taulu 2.
Anders Henrikinpoika, Eurajoen Kainun Juvalan isäntä, nimismies. – Puoliso Elin Johanintytär.
Brita Henrikintytär. – Puoliso Lars Undranck.[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2)

Taulu 2

Karin Henrikintytär. Vuonna 1588 käsitellään Euran käräjillä Anna Larsintyttären kuoleman jälkeen varsin sekavalta tuntuvaa omaisuuden jakoa. Tekstistä käy ilmi, että Karin oli perinyt äidiltään Annalta kaksi tankoa ja kaksi kyynärää maata Kiukaisten kylästä. Tekstissä kerrotaan Karinin avioituneen samasta kylästä olleen Jönsin kanssa, joka peri isältään Lasselta vaimonsa kanssa maata Köylypolvesta, kaksi tankoa ja kaksi kyynärää ja lisäksi oli ostomaata (ostettu Påvelin ja Henrikin osuudesta samasta kylästä). Osa perinnöstä lankesi tyttären Britan jälkeen kanssasisarusten Andersin ja Staffanin osuuksiksi. Perinnönjakoselvitys on varsin monimutkainen, mutta siitä selviää joka tapauksessa Karinin avioliitot ja ensimmäisen avioliiton lapset.– Puoliso 1) Jöns Larsinpoika, jonka sanotaan olevan samasta kylästä eli Kiukaisista ja Larsin poika. Hän oli kuollut jo ennen vuotta 1551. Nähtävästi hän oli Kiukaisten Lars Jönsinpojan poika.[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) Lars viljeli Kiukaisten Jaakkolana myöhemmin tunnettua tilaa ja oli ehkä ”Kanto Heikin” pojan Clemet Henrikinpojan vaimon toinen mies. Hänen jälkeensä tilaa nimittäin viljelivät kahtena erillisenä tilana Clemet Henrikinpojan pojat Thomas ja Henrik.[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) – Puoliso 2) Bengt Erikinpoika mainitaan Iso-Perellä isäntänä vuodesta 1554. Vuonna 1571 hänen omaisuutensa oli Euran talollisista toiseksi suurin, arvoltaan 361: 6 markkaa. Bengt oli Ulvilan Lammaisten Kirrin (Keski-Peren) poika. Bengt Erikinpojasta ja hänen lapsistaan ovat kirjoittaneet Ulla Koskinen ja Virpi Nissilä vuonna 2010. Lähdettä ei toisteta lasten tiedoissa.[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5)


Lapsia
1. Brita Jönsintytär, mainitaan 1588 käräjäjutussa edesmenneenä.
1. Staffan Jönsinpoika mainitaan 1588 oikeusjutussa. Hänet mainitaan myös maakirjassa (SAY) 1585 isäntänä Kiukaisissa ennen veljeään Andersia.[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6)
1. Anders Jönsinpoika. Taulu 3.
2. Thomas Bengtinpoika, kirjuri, Eurajoen Kainun Juvalan isäntä. – Puoliso 1) Margeta Thimoteuksentytär (Särkilahti). – Puoliso 2) Elin Perintytär, Huittisten kirkonherran tytär.
2. Bengt Bengtinpoika Euran Kiukaisten Iso-Perenä myöhemmin tunnetun tilan isäntä. – Puoliso Margeta Andersintytär, Eurajoen Irjanteen Kaupin tytär.
2. Malin Bengtintytär. – Puoliso Jakob Sigfridinpoika Vaaniista, myöhemmin isäntä Euran Sorkkisissa.
2. Margeta Bengtintytär. – Puoliso Nils Sigfridinpoika Euran Vaaniista, Vaaniin isäntä ja nimismies.

Taulu 3

III Anders Jönsinpoika mainitaan isäntänä Kiukaisissa vuosina 1586–1602.[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7) – Puoliso Brita Larsintytär Ulvilan Lammaisten Kirriltä (Keski-Pereltä). Brita oli Andersin isäpuolen Bengt Erikinpojan veljen Lars Erikinpojan ja hänen vaimonsa Kirstinin tytär.[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8) Simon Michelinpoika Kiukaisista vaati 1637 Ulvilan käräjillä isänsä äidin Brita Larsintyttären perintöjä Lammaisten Erik Mattsinpojalta (Keski-Peren isäntä).[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9)
Asioiden hoito Kiukaisissa 1500-luvulla ei sujunut ongelmitta. Useampiakin käräjäjuttuja oli suvun välillä. Seuraavana kaksi juttua noin vuodelta 1587:
Kiukaisten Bengt Bengtintinpoika tuomittiin saamaan isältään Bengtiltä sekä tämän poikapuolelta Andersilta samasta kylästä tynnyri suolaa puoliksi molemmilta. Bengt oli antanut suolan yhteisen talouden hyödyksi, koska heillä oli yhteinen talous ja he ottivat suolan yhdessä. Se pitää maksaa jakamattomasta omaisuudesta ennen kuin he jakavat sen keskenään, joten heidän tulee yhä maksaa kummankin puolet. Kahdentoista miehen tutkinnan mukaan.[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn10)
Nähtävästi saman vuoden syyskäräjiltä:
Tuomittiin vakaaksi ja pitäväksi se jako, jotka miehet olivat tehneet Kiukaisten Bengtin vaimon ja tämän lasten kesken sekä irtaimen että kiinteän osalta. Koska yksi veli, Anders Jönsinpoika ei ollut pitänyt kyseistä jakoa, vaan ennen kuin hänelle laillisella tuomiolla sallittiin, oli ominut muiden osuuden peltosaralla ja tehnyt kylvön. Lautamiehistö oli tutkinut niin, että hänen tulee menettää satonsa ja lisäksi maksaa 40 markan sakko mielivallasta. Sen jälkeen kun hän oli hyvittänyt muille osansa, mikä heille kuuluu, maa jaetaan kahtia. Kahdentoista miehen tutkinnan mukaan.[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn11)
Myös velipuolensa Thomas Bengtinpojan kanssa Anders kahinoi. Thomas näyttää olleen liikkeellä virkatehtävissä, mutta riita on ilmeisesti koskenut jotakin muuta asiaa.
Sigfrid Vaaniista ja Bengt Michelinpoika Eurakoskelta todistivat lakikirjan päälle vannotulla valalla, että Thomas Bengtinpoika ei ollut mennyt raivopäissään sisälle Andersin tupaan Kiukaisissa, vaan muutoin vaatimaan kuninkaallisen majesteetin selvää velkaa, eikä minkään vihan tähden. Siellä he sitten olivat alkaneet riidellä keskenään. Ja mainittu Anders vahvisti laillisuutensa kuuden miehen valalla, että hän ei ollut asettunut vastustamaan Thomasta kieltäytyäkseen selvästä kuninkaallisen majesteetin velasta. Kahdentoista miehen tutkinnan mukaan.[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn12)
Antilan tilan nimi näyttää tulleen tämän Andersin mukaan.

Lapsia
Karin Andersintytär Köyliön Kepolasta mainitaan Ulvilan käräjillä 1637 Simon Michelinpojan (taulu 5) isän sisarena.
Walborg Andersintytär, Euran Panelian Jaakkolan emäntä.
Simon Michelinpoika Kiukaisista esitti oikeudelle 12.10.1654 laaditun sopimuskirjelmän Panelian Knut Perinpojan kanssa koskien hänen äitinsä Walborg Andersintyttären irtainta ja kiinteää perintöä. Sopimus on todistettu ja vahvistettu vieraiden miesten Jöran Souppaan, Sorkkisten Matts Simoninpojan, Ison-Säkylän Olof [?] Simoninpojan, Lellaisten Simon Bengtinpojan, Kiukaisten Joseph Johaninpojan ja Kirkonkylän Jaakob Simoninpojan nimien ja puumerkkien allepiirtämisellä, [döffdhe ?] ja vakuutti oikeudelle tämän olevan totta.
Mainittu Simon Michelinpoika pyysi oikeuden vahvistusta kyseiselle sopimukselle. Koska kellään ei ollut esittää mitään kyseistä sopimusta vastaan, se tuomittiin pysymään vakaana ja pitävänä itse kunkin osapuolen 3 markan kihlakunnantuomion rikkomisesta seuraavan sakon uhalla, mikäli joku siitä tämän jälkeen valittaa ja nostaa asian käsittelyyn.[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn13)
– Puoliso Per Clemetinpoika, talollinen. Hän isännöi Panelian Jaakkolaa vuosina 1604–35, mahdollisesti jo pari vuotta aikaisemminkin. Hänet mainitaan henkikirjassa vielä 1637 isänä. Samana vuonna hänet tuomitaan Euran käräjillä maksamaan Eurajoen Kainun Sigfrid Bertilinpojalle tämän pohjan saatavia.[14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn14)
Michel Andersinpoika. Taulu 4.
Bertil Andersinpoika oli isänsä jälkeen Anttilan isäntä vuosina 1604–35. Anttilasta tehtiin ratsupalvelusta hänen aikanaan. Huonekuntaluettelossa mainitaan vuonna 1612 yksi poika ja yksi tytär. Vuonna 1634 Anttilassa mainitaan Bertil Bertilinpoika, sokea. Pojan sokeus lienee yksi syy siihen, että tila siirtyy Bertilin veljenpojalle. On myös mahdollista, että seuraavan isännän isä oli veljistä vanhempi.[15] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn15)

Taulu 4

IV Michel Andersinpoika. Hän kuoli ilmeisesti jo vuosisadan alkupuolella. Poika on vuonna 1625 vastaamassa hänen asioistaan.
Jakob Sigfridinpoika Sorkkisista haastoi Simon Michelinpojan Kiukaisista. Simonin isä Michel oli myynyt hänelle sänkyteltan, joka oli viety sota-aikana siihen aikaan, kun muistossa kunnioitettava, Jumalan luona autuas Carl valtasi maan. Ja heti kun aselepo tuli, tulivat sänkyteltan lailliset omistajat ottamaan omansa takaisin ilman maksua. Niin Jakob oli menettänyt sekä sänkyteltan että rahansa. Mutta hänellä ei ollut asialle todistajia, minkä vuoksi asia siirrettiin seuraaville käräjille.[16] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn16)
– Puoliso Brita Michelintytär. Simon Michelinpoika Kiukaisista haastoivuonna 1647 Lammaisten Erik Mattsinpojan (Keski-Pereltä) käräjille edesmenneen äitinsä isänperinnöstä. Hän kertoi olleensa alaikäinen äitinsä kuollessa. Erik Mattsinpojan sanotaan olevan äidin veli. Yhteyttä Lammaisiin jää epäselväksi. Mahdollisesti Erikin isä on ollut kahdesti naimisissa ja kyse on näin ollen Erikin sisarpuolesta. Kyse voi olla myös holhoussuhteesta. Olihan Simonin isoäiti kyseisen talon tytär.[17] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn17) Toisessa jutussa äiti Brita mainitaan ilman patronyymiä. Jo vuonna 1623 Simon Michelinpoika käräjöi Kokemäen Kuurolan [Härmän] Larsilta neljää hopeasormusta, jotka Brita oli jättänyt säilytykseen. Simonin veli Henrik oli ne kuitenkin ottanut.[18] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn18)

Lapsia
Simon Michelinpoika. Taulu 5.
Henrik Michelinpoika, mainitaan Simonin veljenä edellä olevassa jutussa.
Brita Michelintytär mainitaan Euran käräjillä useassakin käräjäpöytäkirjassa, vuonna 1625 Bertil Michelinpojan veljen tyttärenä, vuonna 1637 Simon Michelinpojan Raumalta olevana sisarena. Leskeksi jäätyään hän esiintyy Euran käräjillä vuosina 1641–42, missä yhteydessä mainitaan myös hänen miehensä. – Puoliso Sigfrid Jakobinpoika Kauppi Raumalta.[19] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn19)

Taulu 5

V Simon Michelinpoika. Anttilan isäntä setänsä jälkeen 1634 (1636) lähtien vuoteen 1650. Poika Erik Simoninpoika mainitaan välillä isäntänä, isä uudelleen 1660–66, jolloin hänen mainitaan kuolleen. Kirkontilien mukaan haudataan Kiukaisten Johan Simoninpojan isä 28.5.1666. Tilalta tehtiin edelleen ratsupalvelusta. Simon esiintyi aktiivisesti käräjillä, kuten jo edellä olevista jutuista käy ilmi. Koska Simonin isä on kuollut varsin varhain, on mahdollista, että Simon on Anttilan vanhimman pojan poika. – Puoliso Malin Markuksentytär (?). Vuonna 1666 jätti Lapin käräjille Sorkan Grels Thomaksenpoika perintösopimuksen koskien Köylypolven Michel Markuksenpojan ja Kiukaisten Johan Simoninpojan äitien veljen Jöran Markuksenpojan perintöä.[20] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn20) Michel Markuksenpojan äiti oli Agnes Markuksentytär (sanotaan virheellisesti Michelintyttäreksi Kokemäen käräjillä 1656), alkuaan Kokemäen Pirilän Priialta.[21] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn21) On kuitenkin mahdollista, että Simon on ollut kahdesti naimisissa. Tähän viittaa se, että lapsissa on kaksi Erikiä ja kaksi Johania. Anttilan seuraavan isännän äiti näyttää olleen Knuutilan emännän sisar ja Markuksentytär. Simonin lasten tunnistaminen on jonkin verran ongelmallista. 1630-luvulla talossa muun muassa mainitaan joku Knut, mutta epäselväksi jää, kenen poika. Lasten tiedot on otettu SAY:sta, ellei muuta mainita.[22] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn22)

Lapsia
Maisa Simonintytär mainitaan 1643–60.
Kaisa Simonintytär mainitaan 1646–53.
Dordi Simonintytär mainitaan 1656–57.
Erik Simoninpoika isäntänä 1651–59. Mahdollisesti kuoli tällöin, koska isästä tuli uudelleen isäntä.
Johan Simoninpoika. Taulu 6.
Erik Simoninpoika mainitaan Anttilassa vuosina 1652–1666 samannimisen veljen isännöidessä joinakin vuosina. – Puoliso 25.7.1666 Huittinen Sigrid Larsintytär Huittisten Koskualta. Sigrid oli Matthias Thomae Elgin leski. Erik mainitaan henkikirjassa Koskualla viimeisen kerran vuonna 1674. Vuonna 1683 hän on todistamassa Euran käräjillä, missä hänen sanotaan olevan Huittisten entinen nimismies Koskualta.[23] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn23)
Johan Simoninpoika Baltzar, "Johan nuorempi" oli Raumalla porvarina ja kuoli ennen vuotta 1680. Hänen jälkeensä tehtiin perintöselvityksiä niin Rauman raastuvanoikeudessa kuin Euran käräjilläkin. Käräjäpöytäkirjoissa mainitaan hänen vaimonsa, vaimon sisaren mies Johan Laihiander sekä hänen veljensä Johan Simoninpoika vanhempi Euran pitäjän Kiukaisten kylästä ja Erik Simoninpoika Huittisten pitäjän Koskuan kylästä. – Puoliso Karin Andersintytär, jonka nimi mainitaan Rauman raastuvanoikeuden pöytäkirjassa 24.2.1680. Hänen sisarensa mieheksi sanotaan Johan Laihiander 27.3.1680. Karinin isä on näin ollen Köyliön kirkkoherra Anders Collenius.[24] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn24)

Taulu 6

VI Johan Simoninpoika, Anttilan isäntänä isänsä jälkeen 1667–92 (1694). Hän oli vanhempi kahdesta samannimisestä veljeksestä. Henkikirjan mukaan hän teki ratsupalvelusta vuosina 1650–51.[25] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn25) – Puoliso Brita Mattsintytär mainitaan Johanin vaimona jo 1657. Britan patronyymi mainitaan Euran käräjillä 1690. Samassa yhteydessä todetaan Johan Simonpojan viljelevän Kiukaisissa perintö- ja rustitilaa.[26] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn26) Henkikirjassa (SAY) mainitaan useita lapsia, mutta tilan viimeiseksi tätä sukua olevaksi isännäksi näyttää jääneen Johan Simoninpoika. Vuonna 1689 Johan teki syytinkisopimuksen vävynsä Ulvilan Viikkalasta olevan Matts Andersinpojan kanssa. Tuomiokirjaan hänen nimekseen on merkitty Mårten, mutta muista lähteistä käy ilmi, että vävyn nimi on Matts. Ulvilan Viikkalan Markkulassa mainitaan poika Matts Andersinpoika viimeisen kerran vuonna 1689 ja vuonna 1690 vävy Matts ensimmäisen kerran Anttilassa, puoliso Margeta Johanintytär.[27] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn27) Vävy on merkitty isännäksi parina vuonna, mutta vuonna 1694 tila ja rustioikeudet siirtyvät säkyläläiselle Matts Jöraninpojalle ja myyjänä on Johan Simoninpoika. "Kontrahti" allekirjoitettiin 12.4.1694.[28] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn28)


[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Suvanto, Seppo 2001: Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571: 1803–1804.

[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Koskinen, Ulla & Nissilä, Virpi 2010: Kirjuri Tuomas Pentinpojan ura ja sukupiiri. Genos 81 (4/2010): 134.

[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) KA Euran käräjät 30.8.1588: 120–120v. Tekstin käännös FT Ulla Koskinen.

[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Suvanto, Seppo 2001: Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571: 1803; Koskinen, Ulla & Nissilä, Virpi: 2006: Vanhan Kannon perilliset. Knuutila-Polviander-suvun varhaiset Polvet. Genos 77 (3/2006): 120.

[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Koskinen, Ulla & Nissilä, Virpi 2010: Kirjuri Tuomas Pentinpojan ura ja sukupiiri. Genos 81 (4/2010): 133–134, 140-142; Suvanto, Seppo 2001: Satakunnan henkilötiedosto 130-1571: 1804.

[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) KA Euran SAY 1580–99.

[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) KA Euran SAY 1580–99: 13 ja 1600–19: 12.

[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) Koskinen, Ulla & Nissilä, Virpi: Kirjuri Tuomas Pentinpojan ura ja sukupiiri. Genos 81 (4/2010): 141–142.

[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) KA Ulvilan käräjät 17.–21.11.1637: 256; KA Ulvilan SAY 1634–53: 58.

[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref10) KA Euran käräjät 17.1.1587 (tai 1588): 83. Tekstin käännös FT Ulla Koskinen.

[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref11) KA Euran käräjät 12.11.1587 (tai 1588): 142. Tekstin käännös FT Ulla Koskinen.

[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref12) KA Euran käräjät 12.11.1587 (tai 1588): 141. Tekstin käännös FT Ulla Koskinen.

[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref13) KA Euran käräjät 5.-6-10.1657: 412v. Tekstin käännös FT Ulla Koskinen.

[14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref14) KA Euran SAY 1600–19: 4, 1620–39: 40 ja 1634–53: 75.; KA Euran käräjät 13.4.1637: 192v.

[15] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref15) KA Euran SAY 1600–19: 12, 1620–39: 45 ja 1634–53: 55.

[16] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref16) KA Euran käräjät 30.5.1625: 20v. Tekstin käännös FT Ulla Koskinen.

[17] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref17) KA Ulvilan käräjät 26.–27.10.1647: 317.

[18] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref18) KA Kokemäen käräjät 25.9.1623: 222. KA Kokemäen SAY 1620–39: 94.

[19] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref19) KA Euran käräjät 15.11.1625: 117, 20.–22.4.1637: 193v, 2.-4.12.1641: 187v ja 15.17.11.1642: 259v-260.

[20] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref20) TMA Lapin käräjät 20.–22.3.166: 89v. Konseptipöytäkirja.

[21] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref21) KA Euran SAY 1634–53: 55; ja 1654–73: 31; KA Euran Käräjät 25.–26.9.1654: 222 (muun muassa); KA Kokemäen käräjät 19.–20.6.1656: 264v. Michel Marcuksenpoika Köylypolvelta käräjöi äitinsä perintöjä tämän isän talosta Pirilästä. Tilaa isännöi Sigfrid Bengtinpoika Bria.

[22] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref22) KA Euran SAY 1634–53: 55, 1654-73: 54 ja 1674-93: 31.

[23] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref23) Huiitisten SAY 1654-73: 63 ja 1674-93: 78; KA Euran käräjät 19.-21.3.1683: 100.

[24] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref24) KA Rauman raastuvanoikeus 24.2.1680 ja 27.3.1680.; KA Euran käräjät 29.–30.2.1680: 32–33; Kotivuori, Yrjö Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Laihiander. Verkkojulkaisu 2005. <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilö.php?id=1868>. Luettu 17.10.2014.

[25] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref25) KA Euran SAY 1634–53: 5,5, 1654–73: 54 ja 1674–93: 31.

[26] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref26) KA Euran SAY 1654–73: 54; KA Euran käräjät 17.–18.10.1690: 497.

[27] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref27) KA Euran käräjät 12.–13.6.1689: 253–254; KA Ulvilan SAY 1674–93: 79; KA Euran SAY 1674–93: 31.

[28] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref28) KA Euran käräjät 26.–28.9.1694: 333–334.

haapiot
12.05.20, 09:55
[QUOTE=mernis;317016]Kiukaisten Anttila vaihtaa omistajaa 1695. Vanhaisäntä Johan Simonsson myy tilan Säkylästä olleelle Matts Sonnalle ja kuolee Kiukaisissa 1697.
Vuodelta 1757 oleva käräjäjuttu paljastaa Johan Simonssonin jälkipolvia. Poika Erik Johansson löytyy isäntänä Huittisten kirkonkylän Hannulasta. Talossa jatkaa tytär ja vävy Johan Johansson. Poika Erik Hannelin toimii Maskussa lukkarina.]

Vihdoinkin. On tuota jotkut tovit pähkäiltykin. Suurkiitos.
Erik Johansson Hannula on ollut ilmeisesti ensin lampuotina Kokemäen Kiettareen Purrilla:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kokemaki/rippikirja_1727-1732_ap/12.htm
Timo Haapio

mernis
12.05.20, 10:12
Tuosta ensin linkittämästäni käräjäjutusta käy ilmi vielä sellainen lisäys, että Erik Hannelinin serkun pojaksi mainitaan Johan Asproth Loimijoelta. Asprothin juuria on käsitelty vanhassa Genos-artikkelissa ja vaimonsa toisessa. Mitä reittiä serkkuus tulee, en ole vielä yrittänyt selvittää.

Asprothin isäksi todetaan Johan Zachrisson, joka toimii lampuotina Rauman Aspöössä. Mielestäni perhe voisi olla sama, joka löytyy aiemmin Kiikan Riddarlasta lampuotina https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19890&pnum=78, Kiikan RK 1712-1725, s. 78. Tosin vaimon patronyymi ei Kiikassa ja Raumalla ole sama. Lasten nimet ja syntymäajat kuitenkin täsmäävät.

Kiikassa mainitaan myös isännän isänä Zachris Henriksson ja äitinä Caisa Andersdotter.

virpinissila
12.05.20, 13:39
No niin. Nyt vasta katsoin Mervin tuomiokirjalinkin. Eli kyse onkin juuri tästä 1600-luvun suvusta. Hyvä, kun selviää jälkipolvia vaikka en itse niitä juurikaan tutki, vaikka tästä sakista nyt satuin kokoamaan tekstin. Varmaan moni muukin on ihmetellyt, mitä jälkeläisille tapahtui, kun Anttila myytiin.


Virpi Nissilä

Hannu Virttaalainen
12.05.20, 15:20
No niin. Nyt vasta katsoin Mervin tuomiokirjalinkin. Eli kyse onkin juuri tästä 1600-luvun suvusta. Hyvä, kun selviää jälkipolvia vaikka en itse niitä juurikaan tutki, vaikka tästä sakista nyt satuin kokoamaan tekstin. Varmaan moni muukin on ihmetellyt, mitä jälkeläisille tapahtui, kun Anttila myytiin.


Virpi Nissilä
Esipolvia minäkin enimmäkseen tutkin ja nyt niitä löytyi minulle paljon lisää, kun Huittisten kirkonkylän Hannulan Erik Johansson selvisi Kiukaisten Anttilan (vanhan) pojaksi. Timo Huittisista ja Hannu Virttaalta ovat Hannulan ja Anttilan jälkeläisiä, kuten yksi neljästä pikkuserkkusarjastani. Ehdin nyt jo lukea kunnolla Genos 4/2010 kirjoituksenne "Kirjuri Tuomas Pentinpojan ura ja sukupiiri", jonka perään Lassen talonhaltijat ja Geni veivät. Tuli välillä käytyä Aurajoen alajuoksulla, minkä takia aamulla hättäilin "niin perusteellisesti".

haapiot
13.05.20, 06:19
HEI Hannulassakin kiinnittyy huomio siihen että talo pyritään pitämään suvussa - ainakin jos suku tulkitaan laajasti. Nimittäin Hannula myydään/luovutetaan entisen omistajan Johan Larsson Elgin isoisän (Matts Elg) vaimon toisen puolison (Erik Simonsson Anttila) veljen pojalle (Erik Johansson Anttila).

virpinissila
13.05.20, 10:07
Vaikka ajankohtaisempaa varmaankin 1700-luku, laitan kuitenkin pienen lisän 1600-lukuun.

Anttilan varhaisissa polvissa minua on eniten vaivannut Kiukaisten Iso-Peren Bengt Erikinpoikaa myöhemmät yhteydet Lammaisiin Keski-Perelle. Vuoden 1647 käräjäpöytäkirjassa, KA Ulvilan käräjät 26.-27.20.1647: 317 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848262 selvästi sanotaan Simon Michelinpojan äidiksi Brita Michelintytär ja äidin veljeksi Erik Mattsinpoika. Kuten tekstissä toteankin, jää sukulaisuus kuitenkin epäselväksi. Olisikohan Erik Mattsinpojan isä Matts Larsinpoika nainut kaksi kertaa ja toisella vaimolla tytär Brita Michelintytär?

Samainen Simon Michelinpoika käräjöi isoäitinsä Brita Larsintyttären perintöjä samaiselta Erik Mattsinpojalta kymmenkunta vuotta aikaisemmin, KA Ulvilan käräjät 17.-21.11.1637: 250 (aikaisemmassa tekstissä väärä folionumero) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846921 Tässä ei sanota, mitä sukua Erik Mattsinpoika on Simonille.

Muita tulkintoja tai tietoja? Sammaa sukua eivät kai Brita Larsintytär ja Brita Michelintytär voi olla. Kirjurin virheitäkin usein sotkemassa...

Virpi Nissilä

mernis
14.05.20, 11:33
Käräjiä Anttilan hallintaan liittyen käydään vuosia. Vanha suku pyrkii haastamaan 1695 solmitun kaupan. Suvut kuitenkin yhdistyvät kun Johan Johansson Hannulan poika ja Anders Andersson Anttilan tytär avioituivat keskenään.

mernis
14.05.20, 12:32
Vaikka ajankohtaisempaa varmaankin 1700-luku, laitan kuitenkin pienen lisän 1600-lukuun.

Anttilan varhaisissa polvissa minua on eniten vaivannut Kiukaisten Iso-Peren Bengt Erikinpoikaa myöhemmät yhteydet Lammaisiin Keski-Perelle. Vuoden 1647 käräjäpöytäkirjassa, KA Ulvilan käräjät 26.-27.20.1647: 317 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848262 selvästi sanotaan Simon Michelinpojan äidiksi Brita Michelintytär ja äidin veljeksi Erik Mattsinpoika. Kuten tekstissä toteankin, jää sukulaisuus kuitenkin epäselväksi. Olisikohan Erik Mattsinpojan isä Matts Larsinpoika nainut kaksi kertaa ja toisella vaimolla tytär Brita Michelintytär?

Samainen Simon Michelinpoika käräjöi isoäitinsä Brita Larsintyttären perintöjä samaiselta Erik Mattsinpojalta kymmenkunta vuotta aikaisemmin, KA Ulvilan käräjät 17.-21.11.1637: 250 (aikaisemmassa tekstissä väärä folionumero) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846921 Tässä ei sanota, mitä sukua Erik Mattsinpoika on Simonille.

Muita tulkintoja tai tietoja? Sammaa sukua eivät kai Brita Larsintytär ja Brita Michelintytär voi olla. Kirjurin virheitäkin usein sotkemassa...

Virpi Nissilä

Tämä on minulle aika tuntematonta aluetta, mutta samaan kokonaisuuteen saattaa liittyä Ulvilan käräjillä 1620 käsitelty kokonaisuus, jossa Nils Sigfridsson ja Jakob Sigfridsson Eurasta sekä Bengt Bengtsson Kiukaisista peräävät jotain Lammaisten Matts Larssonilta.

Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1620-1624 (I KO a:1), jakso 59: 25-26.9.1620 Ulvila ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845557 / Viitattu 14.5.2020

virpinissila
14.05.20, 14:19
Samaa sakkia ovat. Tätä sukupiiriä on selvitelty Genoksessa 4/2010 (Kirjuri Tuomas Pentinpojan ura ja sukupiiri). Artikkelin nimihenkilö on Bengt Bengtinpojan veli ja Sigfridinpoikien lanko ja Matts Larsinpojan serkku. Sukuahan on Eurassa laajalti, paitsi Kiukaisten kylässä, Sorkkisissa, Vaaniissa, Eurakoskella jne., Eurajoellakin Kainussa (esim. Liutun emäntä). Muuallakin. Ulvilan käräjiltä löytyy paljon näiden esittämiä perintövaatimuksia. Kaikkia myöhempiä jälkeläisiä ei ole artikkelissa esillä.

Osa jo aikaisemmin ollut täälläkin esillä esim. tässä ketjussa http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35109&highlight=ulvila Minulla on koottuna laajahko aineisto Lammaisten Keskiperestä, mutta on analysoimatta. On joskus ajateltu artikkeliakin, mutta Ulla Koskisen aika ei kaikkeen riitä ja minun osaamiseni ei riitä tuomiokirjojen kunnolliseen kääntämiseen...

Virpi Nissilä