PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sotilastorpat Kiiminki/mistä löytää


tellervoranta
01.05.20, 12:02
Mietin, mistä löytyy sotilastorppia Kiimingissä? Eräässä kirjassa mainitaan, että Kamulan mailla oli sotilastorppia.
Isäni kotitalon pikkupuoli on kuulemma sotilastorppa, niin myös ensimmäinen kotimme Manni (mistä tulee nimi?).
Isäni vanhin veli Heikki perheineen asusti Haipuskylässä Ylitaloa, mikä talo on alkuperäisessä asussa ja kuulemma arvokas. Olen käynyt siellä ja minusta se on sotilastorppa.
Hain Kiimingistä v.1851-1857 sotilaita ja löytyi Ylitalo-niminen. Voisiko tämä liittyä taloon.

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=140&kuid=9484819&amnimeke=Kiimingin+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirjat+1851-1857+%28IAa%3A8%29&ay=868108&sartun=97928.KA&atun=184414.KA&ay2=129556

Meidän talon takana oli ns Anttilankangas ja siinä ikäänkuin talon paikka.
Toinen varteenotettava paikka voisi olla Vanttaja, mihin taloon liittyy tragedia.

joukon66
02.05.20, 07:50
Teet saman virheen kuin monet muutkin sukututkijat. Luotat liikaa perimätietoihin ja kyläkirjaväitteisiin. Lisäksi sotilasmerkintä rippikirjoissa varsinkin Kriminsodan aikoihin ei välttämättä viittaa mihinkään sotilastorppaan.

Kriminsodan sotilaat löytyvät kansallisarkistosta Helsingistä ja hyvässä lykyssä myös niihin liittyvät sotilastorppakatselmukset. Jos kyseessä on alkuperäinen 1700-luvun sotilastorppa (kuten todennäköisesti on) löydät ne parhaiten isojakokartoista. Ensin kannattaa katsoa KA:n Oulun toimistosta lähteestä Oulun läänin maanmittauskonttorin arkisto Ie tai jos ei sieltä, niin kartat löytyvät KA Helsingistä. Tai digiarkistosta?

Jouko

tellervoranta
02.05.20, 09:42
Herran pieksut ja Rouvan nappikengät.

Tiedän kaikki vanhat sotilastorpat Iin ja Pudasjärven sotilasruoduista. Pelkkään Alakiiminkiin kuuluivat Koskela, kylän mailla, taloista mm. Huru, Jäälijärvi, taloista mm. Haipus. Yhteisiä torppia olivat Marina/Nachkala, Pirttipudas, talo mm. kotitilamme Timonen eli Hångala, Kittilä ja Rekilehto olivat yhteisiä Ylikiimingin kanssa.

Koska Manni on Alatalo/Huru/Puitti maista erotettu, laitoinpa framille kartan Puitista ja Hurusta. Tosin en ainakaan vielä ymmärrä merkintöjä. Jospa joku viisaampi.

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=1&kuid=13135987&amnimeke=Oulun+l%C3%A4%C3%A4nin+maanmittauskonttor in+kanslian+arkisto&sarnimi=Iin+kartat&aynimi=Kartta+Puitin+ja+Hurun+talojen+omistamista+ maa-alueista+1831-1831+%28Ii+31%29&ay=2532191&sartun=303842.KA&atun=15719.KA&ay2=163898

tellervoranta
02.05.20, 10:08
Laitan samantien kartan Kellon maista Kiimingin alueella. Tässä näkyvät torpat mm. Hapri ovat ihan meidän ensimmäisen talomme Mannin vieressä Puttaalle päin.Näitä on kaksi karttaa.

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=1&kuid=13182299&amnimeke=Oulun+l%C3%A4%C3%A4nin+maanmittauskonttor in+kanslian+arkisto&sarnimi=Iin+kartat&aynimi=Kartta+Kellon+kyl%C3%A4n+maista+Alakiimingi n+ja+Haukiputaan+kylien+v%C3%A4liss%C3%A4+1847-1847+%28Ii+77%29&ay=2532550&sartun=303842.KA&atun=15719.KA&ay2=164279

tellervoranta
03.05.20, 11:38
Googlailin Manni-nimeä ja löytyi sukunimenä, sotilasnimenä, mm. Emmanuel-nimistä.

Kiimingissä oli sotilas Bu(u)s eli Emmanuel Juhonpoika Sassali s.13.3.1782 k.3.11.1859 (alla). Vaimo Elsa Matintytär Wilpola s.17.7.1784 k.5.11.1859 (alla).
Heille syntyy sotilasaikaan lapset Maria, Matti ja Johannes. Kiimingin rippikirja 1810-1821, jakso 42.
Sen jälkeen lapsia syntyi Elsa Kreeta, Heikki, Anna-Liisa, Kaarina, Erkki ja Jaakko.

Hain kummeja ja löysin mm. Hurusta/Alatalosta, Puitista ja Timosesta eli Honkasesta.

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=141&kuid=9484186&amnimeke=Kiimingin+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirjat+1858-1867+%28IAa%3A9%29&ay=868110&sartun=97928.KA&atun=184414.KA&ay2=129553

Muuten Krimin sodan eli Oolannin sodan aikaan varustettiin kaksi ruotua yhdellä sotamiehellä eli Kiimingissä näyttivät sotilaat olevan sukunimeltään Ylitalo, Vesa ja Tervo.
Oulun ruotujakoinen tarkk ampujapataljoona v.1860-1865 SSHY:ssä on hyvin mielenkiintoinen.