Risto Jäntti, Rautalampi 1600-luvulla

[MaaritK]

Rautalammin kastemerkintöjen perusteella 1700-luvun alkukymmeninä löytyy kaksi perhettä, joissa toinen vanhemmista oli Risto Jäntin jälkeläinen. Lauri Ristonpoika sai lapsia välillä 1702-18 (mahd. 1723 asti) ensimmäisen ja toisen vaimon kanssa (Reeta Kainutar ja Kaisa Erkintytär Rautiatar). Reeta Ristontyttärelle löytyy lapsia 1712-15. Laurin perheen kotipaikaksi on merkitty vaihdellen Kärkkäälä, Mälkilä, Hytölä. Reetan ja hänen miehensä Tuomas Hytösen kotipaikkaa ei ole merkitty, mutta se voidaan päätellä Hytöläksi.


Risto Jäntistä en ole toistaiseksi löytänyt mitään suoraa tietoa. Seurakunnan varhaisia asiakirjoja ei kaikkia ilmeisesti ole vielä saatavilla digitaalisina. Kansallisarkiston toimipaikat ovat kiinni, joten mikrofilmien luku jää myöhempään ajankohtaan.


Onko joku Rautalammin olojen tuntija mahdollisesti pohtinut kysymystä Risto Jäntistä? Hän lienee syntynyt 1600-luvun puolivälin tienoilla. Jänttien keskeiset asuinpaikat tuohon aikaan olivat Lassilan ja Kosken tilat. Ristoa ei löydy Jänttien sukukirjoista.


MaaritK

[Julle]

< Rautalammin kastemerkintöjen perusteella 1700-luvun alkukymmeninä löytyy kaksi perhettä, joissa toinen vanhemmista oli Risto Jäntin jälkeläinen. Lauri Ristonpoika sai lapsia välillä 1702-18 (mahd. 1723 asti) ensimmäisen ja toisen vaimon kanssa (Reeta Kainutar ja Kaisa Erkintytär Rautiatar). Reeta Ristontyttärelle löytyy lapsia 1712-15. Laurin perheen kotipaikaksi on merkitty vaihdellen Kärkkäälä, Mälkilä, Hytölä. Reetan ja hänen miehensä Tuomas Hytösen kotipaikkaa ei ole merkitty, mutta se voidaan päätellä Hytöläksi.


Risto Jäntistä en ole toistaiseksi löytänyt mitään suoraa tietoa. Seurakunnan varhaisia asiakirjoja ei kaikkia ilmeisesti ole vielä saatavilla digitaalisina. Kansallisarkiston toimipaikat ovat kiinni, joten mikrofilmien luku jää myöhempään ajankohtaan.


Onko joku Rautalammin olojen tuntija mahdollisesti pohtinut kysymystä Risto Jäntistä? Hän lienee syntynyt 1600-luvun puolivälin tienoilla. Jänttien keskeiset asuinpaikat tuohon aikaan olivat Lassilan ja Kosken tilat. Ristoa ei löydy Jänttien sukukirjoista.

>
Hei!

En ole Jänttien tuntija, mutta oudolta Risto (Christer) näyttää?
Konnekoskella ei näytä olevan kuin Christer renki Rautalammin Asutuksen luetteloissa?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1300267

Voi olla, että Maija Salon Mistä olemme kotoisin? Helsinki, 2011 saattaa löytyä enemmän tietoa Jänteistä?

Onnea etsintään

[MaaritK]

Kiitos linkistä SAY-tietoihin. Etsitty Risto pakoilee edelleen. Kovin yleinen tuo nimi ei entisajan Rautalammilla näytä olleen. SAY-tietojen Laurinpoikien (Jänttejä) tiloilla ei näy Ristoa, vaikka kastemerkintöjen kautta Risto Jäntti näyttäytyy. Maukosten tilalle v. 1691 on merkitty Elias Eliaanpojan rengiksi Risto, mutta sukunimettömänä, ajan tapaan. Voi olla, etteivät lähteet riitä etsityn Riston tavoittamiseen.


MaaritK

[Pekkai]

Olen saman ongelman äärellä. Yritän selvitellä Lauri Jäntin sukua (Lars Christersson Jändt), mutta tutkimus tyssää syntyneiden lasten tietoihin. Onko joku teistä saanut tietoa Riston syntyperästä?

[MaaritK]

Hei,
Ristosta ei ole toistaiseksi ilmennyt uutta, mutta Lauri Ristonpojan perheestä kyllä. Lauri Ristonpoika on perheineen muuttanut Rautalammilta Laukaan Tarvaalaan noin v. 1739. Laukaan historiassa I (Nils Berndtson 1965) on loppupuolella kantatilojen isäntäluettelo. Tarvaala on s. 580; luettelon mukaan isäntänä oli Lauri Laurinpoika Jäntti 1741–70, sen jälkeen Samuli Laurinpoika 1771–1806. Lauri Laurinpojan kuoltua talo halottiin, jolloin toisen puolikkaan isännäksi tuli sukulaismies (Berndtsonin mukaan lanko) Yrjö Sipinpoika Parkkonen, toisen siis Samuli Laurinpoika.



Lauri Ristonpoika kuoli Tarvaalassa v. 1742. Tällöin omaisen (poika Lauri) sukunimeksi on merkitty Toppo. Toppo on siis ilmestynyt asiakirjoihin varsin pian perheen muutettua Laukaaseen. Mistä lienee peräisin? Rippikirjoissa sitä ei näy joka paikassa, enemmänkin muissa merkinnöissä. Kirjoitustapoja on ollut Tappo, Tåppo sekä Toppo, näillä löytyy kastettuja sekä haudattuja (omainen Toppo).



Tarvaalan taloa en ole löytänyt nykyisiltä kartoilta, johtunee siitä, että sitä jaettiin moneen kertaan ja nimet muuttuivat. Nykykartoilta löytyy Savola, joka on suunnilleen niillä main, Kuusveden ja Saraaveden välisellä niemellä Laukaan kirkonkylästä kaakkoon.


Lauri Laurinpojan s. 1711, sekä Matti Laurinpojan (puuttuu Rautalammin kastemerkinnöistä) s. n. 1720, jälkeläisiä avioitui laukaalaisten sukujen nuorten kanssa sen verran runsaasti, että niillä tienoin elänee edelleen monia näiden Jänttien jälkeläisiä.


MaaritK