Ii Huovila 1779: Matti Antinpojan vaimo Stina Piteåsta?

[timolaurmaa]

Matts Andersson (s. 2.11.1751 Ii, minulle iiäiäi) vihitään Iissä 19.12.1779 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365793) piika Christina Johansdotter Stålin kanssa. Ennen vihkimistään Stina näkyy Iin piikojen joukossa 1775 alkaen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366577) (syntymävuosi 1754) ja sitten Iin Huovilan rippikirjoissa (syntymävuosi 1753). Vasta leskenä, vähän ennen kuolemaansa 1826, Stinan kohdalle rippikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7367984) ilmestyy födelseort Piteå. Miten ihmeessä Ruotsin puolelta vähän yli kaksikymppinen olisi löytänyt tiensä piikomaan Iihin?

HisKin ja rippikirjojen perusteella ei Ståleja (tai Ståhleja) 1700-luvulla ole Pohjoispohjanmaalla juuri ollut, varsinkaan Johaneja. Pienellä googlauksella sen sijaan Piteån maaseurakunnasta löytyy Öjebystä Ståhl-taloja ja 1720 syntynyt Johan jolla 1753 syntynyt tytär Christina Margaretha (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0034999_00072) (nimi viivattu yli poismuuton takia?).

Olisiko Stina tullut piikomaan ensin pappilaan ruotsinkielisempään Vaasaan ja sitten Vaasasta Iihin uuden kirkkoherran Erik Siniuksen (Vaasan kappalainen 1757-, Iin kirkkoherra 1774-91) talouden mukana?

[timolaurmaa]

Vastaan itse: ei löytynyt Piteån Öjebystä sopivaa Stinaa. Tuo 1753 linkki johti väärään Christina Margarethaan.

Mutta alkuperäinen arvoitus säilyy...

[Jouni Kaleva]

Hei


Kiinnostava kysymys! Minulla on tämä Stina jäänyt vähälle huomiolle. En ole myöskään tuota Piteå-merkintää rekisteröinyt.

Piikojen joukossa oleva Stina Johansdr. näkyy edelleen jaksolla 1778-84 (synt.aika 1754) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366633

Emme voine olla varmoja siitä, että olisi sama Stina kuin jaksolla 1771-77, mutta kummallakin NB-merkintä (nota bene, mistä lie nyt sitten ansaittu?) joten todennäköisyys lisääntyy. Kun rippimerkinnät päättyvät 1779, niin sekin sopii siihen, että olisi vihitty Huovilaan samana vuonna.

Piteå ja ruotsinkielisyys - varteenotettava kysymys. Toisaalta ei Ii nyt niin kaukana ole Piteåsta eikä kieliraja ollut kovin tiukka. Voisi ajatella, että Stina puhui suomea ainakin auttavasti??

Niin tai näin, minulla olisi oikein hyvä ehdotus, miksi Stina Piteåsta tuli Iihin Piiaksi. Sattui niin, että Iihin tuli kappalaiseksi Erik Abrahaminpk. Frosterus (1743-1815) noin 1772. Hänellä oli vaimonaan ruotsalainen Maria Agatha Laestadius (1751-1838) (Lars Levin täti). Pariskunta sai ensimmäisen lapsensa Erikin jo 1769, vaikka pariskunta vihittiin Iissä vasta 1772 kaikessa hiljaisuudessa. Frosterukset näkyvät Lopakan pappilassa jo 1771 alkaen. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366539

Tämä Maria Agatha Laestadius on Stina Stålin ikätoveri. Maria Agatha on uskoakseni asunut nuoruusvuotensa Piteåssa leskiäitinsä Katarina Graanin (1719-1796) kanssa, Maria Agathan isä Johan Laestadius kuoli jo 1755.

[timolaurmaa]

Onpa todella mielenkiintoinen hypoteesi!

En kuitenkaan heti saa tuolle henkikirjoista vahvistusta:

Henkikirjoissa Frosterukselle (SöderIjå No 23) on merkitty piika Cajsa mm. vuosina 1773 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12240698), 1776 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13252751) ja 1779 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13253374). Kaksi piikaa Cajsa ja Maria esimerkiksi 1782 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13253824) ja 1783 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13254020).
Myöhemmin 1791 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13255457) ja 1792 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13255641) mielestäni Brita.

Muutenhan Laestadius-oletus on niin hieno ettei millään malttaisi antaa ikävien faktojen pilata sitä ;) Toivottavasti henkikirjatuntemukseni on tässä liian hataralla pohjalla.

[Jouni Kaleva]

Onpa todella mielenkiintoinen hypoteesi!

En kuitenkaan heti saa tuolle henkikirjoista vahvistusta:

Henkikirjoissa Frosterukselle (SöderIjå No 23) on merkitty piika Cajsa mm. vuosina 1773 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12240698), 1776 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13252751) ja 1779 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13253374). Kaksi piikaa Cajsa ja Maria esimerkiksi 1782 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13253824) ja 1783 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13254020).
Myöhemmin 1791 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13255457) ja 1792 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13255641) mielestäni Brita.

Muutenhan Laestadius-oletus on niin hieno ettei millään malttaisi antaa ikävien faktojen pilata sitä ;) Toivottavasti henkikirjatuntemukseni on tässä liian hataralla pohjalla.
Joo, jos tosiasiat ovat ristiriidassa teorian kanssa, sen pahempi tosiasioille :D:


Selasin tuosta 1776 henkikirjan Pohjois-Iin ja Etelä-Iin osalta ja ainut Stina-piika mielestäni osui Pohjois-Iin Paasoon nro 15: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13252749 Paason väki oli kyllä uskoakseni täysin suomenkielisiä. Eipäs ollut 1776 myöskään khra Siniuksella tällaista Stina-piikaa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13252760


Sitten 1778 on tilanne muuttunut: em. kylistä en löytänyt Stina-piikaa muualta kuin khra Siniuksen luota: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13253122


Sovitaanko tasapeli: Stina tuli Piteåsta Iihin Maria Agatha Laestadiuksen myötävaikutuksella, mutta hän työllistyi khra Siniuksen luokse:rolleyes:


NB-merkintä saattaisi tarkoittaa au-lasta, mutta eikait Stinan mukana tällaista myöhemmin ilmaantunut esiin?

[Jouni Kaleva]

Selasin tuosta 1776 henkikirjan Pohjois-Iin ja Etelä-Iin osalta ja ainut Stina-piika mielestäni osui Pohjois-Iin Paasoon nro 15: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13252749 Paason väki oli kyllä uskoakseni täysin suomenkielisiä. Eipäs ollut 1776 myöskään khra Siniuksella tällaista Stina-piikaa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13252760


Sitten 1778 on tilanne muuttunut: em. kylistä en löytänyt Stina-piikaa muualta kuin khra Siniuksen luota: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13253122



Välivuotena 1777 taas ainoa Stina-piika onkin Huovisessa nro 22 (toinen Huovisen taloista). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13252965


Näiden valossa Stiina olisi vaeltanut Pohjois-Iin Paasolta Pohjois-Iin Huoviseen ja sieltä pappilaan kirkkoherran piiaksi. Ja lopuksi (toiseen) Huoviseen emännäksi.

[timolaurmaa]

Sovitaanko tasapeli: Stina tuli Piteåsta Iihin Maria Agatha Laestadiuksen myötävaikutuksella, mutta hän työllistyi khra Siniuksen luokse :rolleyes:

:) :) :)

Nyt pitää sitten vain etsiä Maria Agathan kotipaikka 176x.

NB-merkintä saattaisi tarkoittaa au-lasta, mutta eikait Stinan mukana tällaista myöhemmin ilmaantunut esiin?

Ei, en ole huomannut.

[Jouni Kaleva]

Vuonna 1779 ainoa Stina-piika onkin sitten Pohjois-Iin Huovisessa nro 5, johon hän samana vuonna päätyi emännäksi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13253372 Pappilassa ei ole enää Stina-piikaa.



Tämä piikatutkimus antaakin ihan uusia näköaloja...

[Jouni Kaleva]

:) :) :)

Nyt pitää sitten vain etsiä Maria Agathan kotipaikka 176x.



Minulla on tästä vain toisen käden tieto, yhdeltä ruotsalaiselta Laestadius-teemaiselta nettisivustolta (jota ei enää ole), että Maria Agathan äiti Catharina Graan muutti leskeydyttyään Arjeplogista Piteåån (maaseurakuntaan) 1759. Kun Maria Agatha oli silloin 8-vuotias, on hän epäilemättä mennyt mukana. Tälle Katharina Graanille syntyi muuten 14 lasta vv 1734-1755, joista oli vielä 7 elossaolevia alaikäisiä muuttovaiheessa 1759.

[Jouni Kaleva]

Minulla on tästä vain toisen käden tieto, yhdeltä ruotsalaiselta Laestadius-teemaiselta nettisivustolta (jota ei enää ole), että Maria Agathan äiti Catharina Graan muutti leskeydyttyään Arjeplogista Piteåån (maaseurakuntaan) 1759. Kun Maria Agatha oli silloin 8-vuotias, on hän epäilemättä mennyt mukana. Tälle Katharina Graanille syntyi muuten 14 lasta vv 1734-1755, joista oli vielä 7 elossaolevia alaikäisiä muuttovaiheessa 1759.


Kylläpäs tarkoittamani nettisivut löytyvät:
http://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/laestadius.htm

[Jouni Kaleva]

Uutta tietoa Iin ja Piteån säätyläisten vahvoista siteistä.


Luin Iin paikallishistorian vahvan tuntijan Pertti Huovisen kirjoituksen Rantapohja-lehdessä 23.4.2020 otsikolla Sisko ja sen veli - Iin ruustinna ja kuuluisa velipoika.


Kirjoituksen keskushahmo on Iin khra Daniel Idmanin (1719-1772) pso Anna Solander (1735-1807), joka oli Piteån rovastin ja valtiopäivämiehen Carl Solanderin tytär. Annan kuuluisa veli oli Daniel Solander, Ruotsin tunnetuimpia tieteilijöitä.

Jo edellinen Iin khra Gustaf Fabricius (1702-52) oli kotoisin Piteåsta, kauppiaan poika.

Anna Solanderin täti Brita Bostadia oli naimisissa Haukiputaalla luutnantti Carl Eric Granbergin kanssa. Tällä tavalla Anna päätyi Iin pappilaan ruustinnaksi. Daniel Idman kuoli 1772 ja armovuosien jälkeen Anna siirtyi Piteåån lastensa kanssa 1777(?).


Tässä rippikirjajaksolla 1771-1777 näkyy koko juttu Iin pappilassa:
-Daniel Idmanin kuolema jouluaattona 1772 (influenssaepidemia)
-Annan äiti, leskiruustinna Magdalena Bostadia on myös Iin pappilassa 1771-74
-Annan täti, leskirouva leutenanskan Brita Bostadia purjehtii myös paikalle ja viihtyy talossa 1773-75.
-uusi khra Erik Sinius kirjataan sisään 1775.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366543

Tuleepahan mieleen, että josko piika Stiina Stål olikin alunperin Piteån leskiruustinnan tai Haukiputaan leutenanskan piika??
Toisekseen tulee mieleen, johtuiko jotenkin näistä suhteista, että papinlesken tytär Maria Agatha Laestadius Piteåsta ylipäätään tuli Iihin (tai Haukiputaalle?) ja tapasi nuoren pappismies Abraham Frosteruksen noin 1768??

[timolaurmaa]

Juu, kyllä Arjeplogin kirkonkirjoistakin näkyy (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0034664_00027) tuo 1759 muutto Piteåhon, mutta en millään saa tarkempaa tolkkua 1749-1755 syntyneiden lasten kohdalle kirjoitetusta tekstistä.

Nyt etsimässä kaikista Piteå lfs:n kylistä mistä Laestadiuksen perhettä löytyisi...

[Jouni Kaleva]

Juu, kyllä Arjeplogin kirkonkirjoistakin näkyy (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0034664_00027) tuo 1759 muutto Piteåhon, mutta en millään saa tarkempaa tolkkua 1749-1755 syntyneiden lasten kohdalle kirjoitetusta tekstistä.

Nyt etsimässä kaikista Piteå lfs:n kylistä mistä Laestadiuksen perhettä löytyisi...
Onkohan vain toiveajattelua, kun olen lukevinani välittömästi Magdalenan (s.1749) alla "collega i Piteå".


Silloinhan se olisi khra, rovasti Carl Solander, joka oli Piteån maasrk:n kirkkoherra 1741-60, kuoli 1760. Tytär Anna Solander oli vihitty Piteåssa 1757 Iin khra Daniel Idmanin kanssa.

[timolaurmaa]

Onkohan vain toiveajattelua, kun olen lukevinani välittömästi Magdalenan (s.1749) alla "collega i Piteå".


Silloinhan se olisi khra, rovasti Carl Solander, joka oli Piteån maasrk:n kirkkoherra 1741-60, kuoli 1760. Tytär Anna Solander oli vihitty Piteåssa 1757 Iin khra Daniel Idmanin kanssa.

Oltaisiinko siis taas Öjebyssä, jossa maaseurakunnan pääkirkko näyttää olleen...

[timolaurmaa]

Silloinhan se olisi khra, rovasti Carl Solander, joka oli Piteån maasrk:n kirkkoherra 1741-60, kuoli 1760. Tytär Anna Solander oli vihitty Piteåssa 1757 Iin khra Daniel Idmanin kanssa.

Siis lisää Ii+Piteå -linkkejä antamaan pohjaa Stinan muutolle Iihin. Jos jätän Laestadiusten etsimisen Piteåsta hetkeksi, olisiko tässä Stinan löytämiseksi oikeita ajatuksia?

sukunimi Ståhl tuntuu sotilaan sukunimeksi valitulta
Piteån msrk:n rippikirjoissa (förhörsböcker) jokaisen kylän lopussa on luettelo sotilaista. Ehkä ei kannata tuhlata ruutia tavallisten talojen kohdalta etsimiseen vaan koluta ensin kaikki sotilaat.
Mm. Lillpiten lopussa (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0034999_00212) on jopa "soldatshutrun og barn" -luettelo. Pelkkä rouvien ja lasten lista tekee hankalaksi sukunimien ja patronyymien perusteella haun. Tässä Lillpitessä olisi jopa 1756 syntynyt Stina, mutta taitaa olla liian nuori.
Piteån msrk:ssa ei tuntuisi olevan 1750-1754 syntyneissä yhtään relevanttia (Chri)stinaa, mutta olisiko sotilasperheiden liikkuminen sen verran tiuhaa että Stina on ehtinyt syntyä muualla ennen perheen Piteåån muuttoa?

[Jouni Kaleva]

Siis lisää Ii+Piteå -linkkejä antamaan pohjaa Stinan muutolle Iihin. Jos jätän Laestadiusten etsimisen Piteåsta hetkeksi, olisiko tässä Stinan löytämiseksi oikeita ajatuksia?
sukunimi Ståhl tuntuu sotilaan sukunimeksi valitulta
Piteån msrk:n rippikirjoissa (förhörsböcker) jokaisen kylän lopussa on luettelo sotilaista. Ehkä ei kannata tuhlata ruutia tavallisten talojen kohdalta etsimiseen vaan koluta ensin kaikki sotilaat.
Mm. Lillpiten lopussa (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0034999_00212) on jopa "soldatshutrun og barn" -luettelo. Pelkkä rouvien ja lasten lista tekee hankalaksi sukunimien ja patronyymien perusteella haun. Tässä Lillpitessä olisi jopa 1756 syntynyt Stina, mutta taitaa olla liian nuori.
Piteån msrk:ssa ei tuntuisi olevan 1750-1754 syntyneissä yhtään relevanttia (Chri)stinaa, mutta olisiko sotilasperheiden liikkuminen sen verran tiuhaa että Stina on ehtinyt syntyä muualla ennen perheen Piteåån muuttoa?
Stål voisi hyvin olla sotilasnimi. Toisaalta googlasin "stål släkt piteå" ja tuli monenlaista, josta voisi ajatella, että on ollut kiinteitä sukuja tällä nimellä 1600-1700-luvuilla, ilman sotilasammattia.


Stina synt. 1756, ei poissulje sitä, että olisi Iissä kirjattu syntyneen 1754, tuonverran klappia näissä on, kun saatavilla vain asianomaisen oma kertomus... Tuolle löytämällesi Stinalle en osaa yhdistää perhettä tai sukunimeä tuosta kirjasta..

[timolaurmaa]

Uutta tietoa Iin ja Piteån säätyläisten vahvoista siteistä.

Luin Iin paikallishistorian vahvan tuntijan Pertti Huovisen kirjoituksen Rantapohja-lehdessä 23.4.2020 otsikolla Sisko ja sen veli - Iin ruustinna ja kuuluisa velipoika.

Tämän artikkelin ilmestyminen oli niin hieno yhteensattuma, että tilasin jopa Rantapohjan vähäksi aikaa tutkiakseni lehden vanhoja numeroita.

Toisekseen tulee mieleen, johtuiko jotenkin näistä suhteista, että papinlesken tytär Maria Agatha Laestadius Piteåsta ylipäätään tuli Iihin (tai Haukiputaalle?) ja tapasi nuoren pappismies Abraham Frosteruksen noin 1768??

Tämä tosiaankin tuntuu todennäköiseltä.

Tässä rippikirjajaksolla 1771-1777 näkyy koko juttu Iin pappilassa:
-Daniel Idmanin kuolema jouluaattona 1772 (influenssaepidemia)
-Annan äiti, leskiruustinna Magdalena Bostadia on myös Iin pappilassa 1771-74
-Annan täti, leskirouva leutenanskan Brita Bostadia purjehtii myös paikalle ja viihtyy talossa 1773-75.
-uusi khra Erik Sinius kirjataan sisään 1775.

Tuleepahan mieleen, että josko piika Stiina Stål olikin alunperin Piteån leskiruustinnan tai Haukiputaan leutenanskan piika??


Vahinko ettei rippikirjoja 1767-70 ole. Mutta henkikirjojen (ja jo RK 1761-66:n (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365734)) perusteella Magdalena Bostadia tulee Iin pappilaan 1762 ja Brita Bostadia 1765 - liian aikaisin Stinan piikomiseen heidän aikaisemmissa talouksissaan.

Tuolla 1773-75 välillä tapahtui D Idmanin kuoleman jälkeen kyllä sen verran, että kolmen lesken voi ajatella tarvinneen luotettavaa lisäapua. Voisiko jo tässä 1774 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13357522) neljän piian listasta ensimmäinen, ennen Margetaa, olla Stina?

[Jouni Kaleva]

Vahinko ettei rippikirjoja 1767-70 ole. Mutta henkikirjojen (ja jo RK 1761-66:n (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365734)) perusteella Magdalena Bostadia tulee Iin pappilaan 1762 ja Brita Bostadia 1765 - liian aikaisin Stinan piikomiseen heidän aikaisemmissa talouksissaan.
Hienoa, kun olet jaksanut pedanttisesti verrata rippikirjoja ja henkikirjoja keskenään. Ja taas löysit todisteet, jotka romuttivat hienon teoriani siitä, että Stina olisi tullut Bostadia-rouvien mukana ;-((


Tuolla 1773-75 välillä tapahtui D Idmanin kuoleman jälkeen kyllä sen verran, että kolmen lesken voi ajatella tarvinneen luotettavaa lisäapua. Voisiko jo tässä 1774 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13357522) neljän piian listasta ensimmäinen, ennen Margetaa, olla Stina?Ilman muuta tuossa on Stina!! Varteenotettava vaihtoehto on, että hän on Stina Stål. Ja on tietysti mahdollista, että Bostadia-rouvista jompikumpi, ellei molemmat ja myös ruustinna Anna Solandra mukana, on välillä pistäytynyt kotonaan Piteåssä tärkeillä asioilla vuoden 1773-74 tienoilla ja siltä matkaltaan tuoneet Stina-piian tuliaisina Iihin! Voinee olettaa, että varsinkin vanharouva Bostadialla on ollut kielivaikeuksia iiläisten piikojen kanssa, jolloin ruotsinkielinen Stina oli sitä arvokkaampi!
Eikä unohdeta sitäkään mahdollisuutta, että kappalaisenvaimon Maria Agatha Laestadiuksella olisi ollut sormensa tässä pelissä, hän kun on Stinan ikätoveri.

[Jouni Kaleva]

Mutta henkikirjojen (ja jo RK 1761-66:n (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365734)) perusteella Magdalena Bostadia tulee Iin pappilaan 1762 ja Brita Bostadia 1765 -


Tämä antaa lisäindisiota epäilylleni, miten Maria Agatha Laestadius päätyi Iihin arvattavasti n. 1768. Hän on ollut Magdalena Bostadialle hyvin tuttu, mahdollisesti lapsena jonkinlaisena kasvattina tai suojattina Piteån pappilassa khra Carl Solanderin aikaan. Maria Agatha on hyvin voinut tulla Iihin leskiruustinnan luokse Iin pappilaan tämän kutsumana. Siitä hän sitten päätyi papistolle erittäin epätavallisesti nuoren kappalaisen Abraham Frosteruksen kanssa yhteiseloon, sanoisinko avoliittoon. Pariskunta ehdi saada kaksi lasta: 25.8.1769 Erik Johan (ei löydy kastemerkintää, synt.aika rippikirjassa) ja Abraham Vilhelm 7.1.1771. Vasta sitten pariskunta vihittiin hiljaisuudessa, tästäkään ei löydy merkintää vihittyjen kirjassa, ainoastaan kirkon tileissä maksettu vihkimaksu "Hemvigsell 20.10.1772 Sacellanen Abraham Frosterus 1.16." Tämä on siis tavatonta, suorastaan häväistysjuttu! Eikö alaikäinen Maria Agatha saanut äidiltään naimalupaa? ja siksi piti odottaa, kunnes morsian täysi-ikäinen, 21v??

[timolaurmaa]

... Ja on tietysti mahdollista, että Bostadia-rouvista jompikumpi, ellei molemmat ja myös ruustinna Anna Solandra mukana, on välillä pistäytynyt kotonaan Piteåssä tärkeillä asioilla vuoden 1773-74 tienoilla ja siltä matkaltaan tuoneet Stina-piian tuliaisina Iihin! Voinee olettaa, että varsinkin vanharouva Bostadialla on ollut kielivaikeuksia iiläisten piikojen kanssa, jolloin ruotsinkielinen Stina oli sitä arvokkaampi!
Eikä unohdeta sitäkään mahdollisuutta, että kappalaisenvaimon Maria Agatha Laestadiuksella olisi ollut sormensa tässä pelissä, hän kun on Stinan ikätoveri.

Aihetta riittämiin etsiä vuosien 1773-74 arkistomateriaalia Piteåsta. Valitettavasti maaseurakunnan rippikirja/förhörsbok-tiedot puuttuvat väliltä 1770-1789, mutta henkikirja/mantalslängder -tietoja (Norrbottens läns landskontors arkiv (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/H0000615_00001)) on joka vuodelta. Oikeanpuoleisimmat sarakkeet ovat alle 16- ja alle 24-vuotiaiden lukumäärille, joten ihannetilanne olisi ollut löytää joku Ståhl-niminen, jolta noin 1774 kohdalla vähenee yksi 16-24 -vuotias. Tällaista onnenpotkua ei toki tullut.

Henkikirjoissa on kylittäin samanlainen ilmiö kuin 1750-1770 rippikirjassakin: ensin kaikki talot asukkaineen ja sitten lopussa sotilaisiin liittyvät. Missään kylässä, ei Öjebyssä eikä muualla, ei näy Ståhleja varsinkaan talojen kohdalla, vaikka googlauksen perusteella (mutta ehkä vähän aikaisempina vuosina) Öjeby 27, 28 jne olisivat olleet Ståhlien asuintaloja.

Öjebyn sotilaiden joukossa on kyllä esim. 1772 ja taas 1789 Olof Ståhl, mutta nyt pitäisi löytyä Johan. Sitten 1773 Öjebyn "soldatshustrun" -luetteloon ilmestyy Sara Ståhl (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/H0000615_00080), tosin ilman merkintöjä alle 16/24-vuotiaista. Koska nämä rouvat siis ovat omana ryhmänään, ei heidän miestensä nimiä näy (ja leskirouvat on listattu erikseen).

Googlaamalla löytyi vielä yksi joten kuten potentiaalinen isä Stinalle, Johan Ståhl. Född 1708-12-12 i Öjebyn, Piteå lfs. (http://www.familjenbostrom.se/genealogi/bure/olof/11-35048.htm), mutta ilman mitään viitettä siitä onko tämä Johan elänyt edes aikuisikään.

[VSimula]

Matts Andersson (s. 2.11.1751 Ii, minulle iiäiäi) vihitään Iissä 19.12.1779 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365793) piika Christina Johansdotter Stålin kanssa. Ennen vihkimistään Stina näkyy Iin piikojen joukossa 1775 alkaen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366577) (syntymävuosi 1754) ja sitten Iin Huovilan rippikirjoissa (syntymävuosi 1753). Vasta leskenä, vähän ennen kuolemaansa 1826, Stinan kohdalle rippikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7367984) ilmestyy födelseort Piteå. Miten ihmeessä Ruotsin puolelta vähän yli kaksikymppinen olisi löytänyt tiensä piikomaan Iihin?

HisKin ja rippikirjojen perusteella ei Ståleja (tai Ståhleja) 1700-luvulla ole Pohjoispohjanmaalla juuri ollut, varsinkaan Johaneja. Pienellä googlauksella sen sijaan Piteån maaseurakunnasta löytyy Öjebystä Ståhl-taloja ja 1720 syntynyt Johan jolla 1753 syntynyt tytär Christina Margaretha (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0034999_00072) (nimi viivattu yli poismuuton takia?).

Olisiko Stina tullut piikomaan ensin pappilaan ruotsinkielisempään Vaasaan ja sitten Vaasasta Iihin uuden kirkkoherran Erik Siniuksen (Vaasan kappalainen 1757-, Iin kirkkoherra 1774-91) talouden mukana?




Iin, Piteån sekä Vaasan välillä on ainakin sellainen vanha yhteys, että Iissä vuosina 1736-1752 kirkkoherrana toiminut Gustaf Christiansson Fabricius (1702-1752) oli piteålaisen kauppiaan poika; eli siis ainakin jollakin tasolla näillä paikkakunnilla oli tietämys toisistaan. Fabriciuksen leski Margareta Cajanus (Iin kirkkoherra Johan Steenstrandin toisen vaimon Maria Johanneksentytär Forbuksen ja tämän ensimmäisen miehen Gabriel Cajanuksen tytär) puolestaan avioitui uudestaan vaasalaisen raati- ja kauppamies Johan Bladhin kanssa.
(Iin seurakunnan historia 1998)


Veikko

[Jouni Kaleva]

Matka maareittiä pitkin on Piteåsta Iihin pyöreät 280km ja Iistä Vaasaan 350km. Jos ajatellaan leskiruustinnaa hevoskärryissä tai reessä seurueineen ja matkatavaroineen, niin useamman hevosen ja ajomiehen yhdistelmä siihen tarvittiin ja aikaa kului varmaan jopa viikon verran.

[VSimula]

Eiköhän Johan Bladh kuljetuttanut Margaretan vesitse.

[Jouni Kaleva]

Eiköhän Johan Bladh kuljetuttanut Margaretan vesitse.
Kyllä epäilemättä, ja hyvällä myötätuulella varmaan pari vrk riitti matkaan.
Mutta jos sattui talvisaika ja meri jäässä ;-))


Piteåån purjehtiminen kait myös mahdollinen, olihan meriliikennettä Tornioon tuohon aikaan jo vilkkaasti. Itse asiassa Ii ja Piteå melko tarkkaan samalla leveysasteella, joten navigaattorin tarvitsi vain osata pitää kurssi suoraan lännessä/idässä.