Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Jarla, Liuksiala, Brandt, Floor, Orivesi, Kangasala 1600 ja 1700
Toisessa forumin ketjussa on käsitelty Brandt ja Brauer nimisiä henkilöitä. Linkki ko. ketjuun http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15485 Koska Orivedellä ja Kangasalla vaikuttaneet Brandtit muodostavat oman selkeän ryhmänsä, jonka yhteyttä muihin ketjussa käsiteltyihin sukuihin ei ainakaan vielä ole osoitettu, niin luon nyt heille oman ketjunsa.
Etsinnässä ovat Liuksialan voudin ja Oriveden Höydes Jaralan (Jaarla) rusthollin omistajan Henrik Claussonin ja hänen puolisonsa Elisabet Hindriksdotterin juuret.
Edellisen voudin kuoltua Henrik Clausson ilmestyy Kangasalle Liuksialan läänityksen voudiksi (befalningsman/ombudsman) v. 1648. Linkki asutuksen yleislueteloon:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437212
Kymmenen vuotta myöhemmin Henrik ostaa itselleen Orivedeltä Jarlan rusthollin vuonna 1657. Kangasalan talvikäräjillä 1659 asiasta sanotaan näin: Ombudsm:n på Liuxela gårdh wälh:t Henrich Claesson gaf tilkenna, at han hafwer sig tillhandlat eett skattehemman i Peilax om 2 öres skatt 3/4 m:ll af Matz Jacobsson ibm för 300 d:r kåp.mynt och till wännegåfwa gifwit 71 d:r 8 öre kåp.mynt. Samme hemman hafwer Henrich Claesson sedermera förbydt med eet annat skattehemman i Höydäis by om 7 öre skatt 2 1/3 man:ll af Michill Johansson ibm och gifwit emillan 300 d:r kåp.mynt och till wännegåfwa 75 d:r 28 öre dito mynt. Samme kööp dömbde jag stadigt och fast.
Henrik Clausonin perhe ilmestyy Jarlaan 1657 (SAY Juupajoki Höydes) Linkki SAY:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=852696
Henrik on ilmeisesti itse pääosin Liuksialassa, sillä vuoden 1664 kohdalla on kirjaus, että on ollut poissa, eikä oikein osaa sanoa missä väki kulloinkin on ollut (ei sanatarkka sitaatti).
Henrik oli kuollut 1682 jolloin Lisbet mainitaan leskeksi. Samana vuonna tuli myös Liuksialaan uusi vouti. Mielenkiintoista on, että v. 1675 mainitaan Liuksialassa isän ohella myös Henrikin poika, Claus Henriksson, ehtikö hän myös toimimaan voutina Liuksialassa, kenties isän sairastaessa tms. Linkki SAY:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=441869
Avoimet kysymykset:
kuka ja mistä oli Henrikin vaimo Elisabet (Lisbet) Hindriksdotter? Mistä Henrik Clausson tuli voudiksi Liuksialaan? Voudiksi tulo osuu vuoteen 1648, jolloin 30-vuotinen sota päättyi ja armeijaa kotiutettiin. Kenties Henrik Claussonilla oli sotilastausta, ainakin hänen poikansa Claus Henriksson oli majoitusmestari (qwartermester).
Etsinnässä ovat Liuksialan voudin ja Oriveden Höydes Jaralan (Jaarla) rusthollin omistajan Henrik Claussonin ja hänen puolisonsa Elisabet Hindriksdotterin juuret.
Edellisen voudin kuoltua Henrik Clausson ilmestyy Kangasalle Liuksialan läänityksen voudiksi (befalningsman/ombudsman) v. 1648. Linkki asutuksen yleislueteloon:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437212
Ensimmäinen havainto Henrik Claessonista on siis Liuksialan kartanosta vuodelta 1648, jonne hän ilmaantuu voudiksi. Tiedossani ei ole, oliko hänellä jo tuolloin puoliso.
Liuksialan oli maamme historiassa ainutlaatuinen paikka. Syrjäytetyn kuninkaan Erik XIV puoliso, kuningatar Karin Månsdotter, sai Liuksialan hallintaansa eliniäkseen 1581. Karinin ja kuningas Erikin tytär Sigrid sai Liuksialaan perintöoikeuden äitinsä kuoleman jälkeen 1587. Karinin aikana Liuksialassa asui suuri määrä ihmisiä ja voidaan puhua eräänlaisesta hovista. Liuksialan alaisuuteen kuului kymmeniä alueen taloja, joista Liuksiala kantoi verot. Voudille riitti työtä.
Vaikka tytär Sigrid asui välillä muuallakin, niin hän oleskeli myös pitkiä aikoja Liuksialassa ja vietti siellä elämänsä viimeiset vuodet. Sigrid Vaasa allekirjoitti asiakirjat merkinnällä "Sigrid, kung Eriks dotter till Liuxiala".
Sigrid avioitui 1597 avioliiton Henrik Klausinpoika Tottin kanssa. Henrikin isä, laamanni ja Suomen käskynhaltija, valtaneuvos Klaus Åkenpoika Tott, oli ollut yksi Suomen mahtavimmista aatelismiehistä.
Sigridin kuoltua Liuksialassa siirtyi kartano verotiloineen hänen pojalleen Åke Henrikinpoika Tottille, legendaariselle suomalaisen ratsuväenpäällikölle 30-vuotisessa sodassa (Pohjolan lumiaura) ja Ruotsin marsalkalle. Åke Tottin kuoltua 1640 Liuksiala siirtyi hänen pojalleen Claes Tottille, joka isänsä tavoin oli sotapäällikkö ja marsalkka sekä Liivinmaan kenraalikuvernööri.
Henrik Claesinpoika Brandtin tulo Liuksialan voudiksi 1648 osuu siis viime mainitun Tottin aikaan.
Sigridistä tarkemmin: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3807
Hänen pojastaan Åke Tottista tarkemmin: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/566
Kuka oli Åke Brandt?
Antti Lehtosen netissä julkistamissa, Orivettä koskevista käräjäkirjapoiminnoista löytyy mm. nämä kaksi kiinnostavaa käräjäkirjaotetta http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Tuomiokirjapoiminnat1366-1878.pdf
Oriveden talvikäräjät 9.3.1694
¨Efter reg.skrif:s Hans Floors och Achatius Brandtz begiäran bewilliades dem ett laga arfskifte på Jaerla rustningshemman efter reg.skrif:s swärfader fordom befall.n sahl. Hendrich Claesson sampt deras swåger qwartermestaren Claes Hendrichsson.¨
Oriveden ja Kuoreveden syyskär. 11-12.10.1723 på Hållma gård
”Mattz Mattsson ifrån Myllymäki By och Kyro Sochn, som har till ächta framledne Åke Brandtz dotter Margeta Brandt, fordrade af Rusthållaren Johan Jonasson ifrån Jaerla redo för sin hustrus Fadersysters framledne Catharina Hendersdotter Brandtz qwarlåtenskap, jämbwäl Mattzes Swärfaders arf, som han uti Jaerla förmenar innestå. Johan Jonasson opwiste framledne Häradz Höfdingens Sahlig Wälborne Johan Spoffvenhielms på Jaerla oprättade arfskifteslängd 12.2.1695, i förmågo hwaraf Åke med dess Syskon intet mera i arf tillfallit än 16 d:r 7 öre k:rmt, som till dem längst tillförne skall wara betalt. Af de ringa Catharina efter sig lämnat, är en dehl af Ryssarne borttagit. (Sopivat, että Matti saa 10 d:r och een beslagen Kista, som Catharina warit tillhörig.)”
Ensimmäisestä käy mm. ilmi, että Achatius Brandt oli laatimassa perinnönjakoa vouti Henrik Claessonin ja tämän pojan, majoitusmestari Claes Henrikssonin jälkeen 1694.
Achatius, eli Åke, näyttää olleen vouti Henrik Claesonin poika, sillä jälkimmäisestä käräjäkirjaotteesta käy ilmi hänen patronyyminsä, joka on tietysti sama kuin sisarellaan Catharinalla, eli Hendersson.
Avoimet kysymykset:
Entä itse tuo laadittu perinnönjakokirja, olisikohan se jostain löydettävissä?
Missä Åke Henriksson Brandt asui? Jarlassa häntä ei mainita. Tytär Margareta asui Hämeenkyrön Turkkilan Ollilassa ja käytti myös nimeä Brandt. Olisiko Åke-isä jossain samoilla seuduilla?
Benedictus
15.04.20, 21:34
Tässä Jarlan liittyvä lyhyt ketju, selvittää tilan periytymisen eteenpäin.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=273459&highlight=jarla#post273459
Benedictus
15.04.20, 21:50
Aiemmin pohdittiin Liuksialan voudin Henrik Classonin mahdollista sukunimeä, josko olisi Brandt. Tässä lisäselvitystä.
Oriveden syyskäräjät 8.9.1683
Hustrun Elijsabetha Hendrichzdotter i Jarala beklagadhe... Befans henne sitta med 3 små omyndiga barn på hemmanet efter sin sahl. man fordom befalningsm:n på Liuxela Hendrich Claesson, som aflidit för 4 åhr sedan.
->Liuksialan vouti Henrik Claesson kuoli noin vuonna 1679
Oriveden talvikäräjät 12-13.2.1692
s. 17 - Qwartermästarens sahl. Claes Hendrichssons enckia i Jarala h:n Anna Johansdotter Wanaea opwijste en skrift af 14.8.1684, hwarutij förmäles, att sahl. Claes Hendrichssons samptelige syskon skola opdragit honom Jarala hemman medh condition, att han dheras saptel. moder i hennes lifzdagar försöria och efter hennes dödh hederl:n begrafwa skulle, item betala hennes geldh bestående af 303 d:r kop.m. och 18 t:r 22 cap:r spanm:l, men löösören skulle dhe efter hennes dödh sinsemellan dehla.
Hustrun Wanaea hade betalt på sin swärmoders geldh till ... Befans det mästa dehlen af arfwingarne intet warit mechtige sådant contract at ingå som regem.skrif:s Hans Floors käresta h:n Elisabeth Brandt kan sådant uthan sin mans consens intet giöra, mindre dhe ogifte döttrarna som jungf. Catharina och jungf. Christina Brandt utan sine förmyndares samtyckie, hwarföre contractet icke kunde confirmeras
->kvartteerimestari Claes Henrikssonin leski Anna Wanaea hoitelee perikunnan velkoja. Vuonna 1684 on tehty sopimus, että Claes Henriksson saa Jaralan äitinsä syytinkiä ja velkaa vastaan
Oriveden talvikäräjät 9.3.1694
s 90v - Efter reg.skrif:s Hans Floors och Achatius Brandtz begiäran bewilliades dem ett laga arfskifte på Jaerla rustningshemman efter reg.skrif:s swärfader fordom befall.n sahl. Hendrich Claesson sampt deras swåger qwartermestaren Claes Hendrichsson.
Kangasalan talvikäräjät 12-13.3.1707
1.Henrik Classon kuoli 1679, jolloin leski Elisabeth Henriksdotterille jäi 3 pientä lasta.
2.Pojan qwartermästere Clas Henrikssonin leski Anna Johansdotter Wanaeus maksanut anopin velat ja saanut Jaralan tilan velkaa ja syytinkisopimusta vastaan.
3.Regm. skrivare Hans Floor valittaa sopimuksesta vaimonsa Elisabeth Brandtin ja tämän sisarten Cristina ja Catarina Brandtin puolesta.
4.Hans Floor ja Achatius Brandt vaativat perinnön jakoa Henrik Classonin ja Claes Henrikssonin jälkeen.
Mainitaan Henrik Classon Hans Floorin apeksi ja Clas langoksi.
Voidaan todeta, että vouti Henrik Classonilla oli ainakin lapset poika Clas, tytär Elisabeth, Cristina ja Catharina sekä mahdollisesti poika Achatius Brandt, joka mainitaan perinnön yhteydessä, siinä kuitengin mainitaan deras svåger tarkoittaen Clas Henrikssonia eli Aghatius voisi olla tyttären mies Brandt suvun sisältä.
Aiemmin pohdittiin Liuksialan voudin Henrik Classonin mahdollista sukunimeä, josko olisi Brandt. Voidaan todeta, että vouti Henrik Classonilla oli ainakin lapset poika Clas, tytär Elisabeth, Cristina ja Catharina sekä mahdollisesti poika Achatius Brandt, joka mainitaan perinnön yhteydessä, siinä kuitengin mainitaan deras svåger tarkoittaen Clas Henrikssonia eli Aghatius voisi olla tyttären mies Brandt suvun sisältä.
Tärkeä huomio. Oikeutta pesänjakoon olivat hakeneet Hans Floor ja Åke Brandt. Hans Floor oli aiemmin keskeisenä henkilönä vaimonsa puolesta vastustanut Oriveden talvikäräjät 12-13.2.1692 Anna Vanaeuksen ehdotusta syytinkijärjestelyiksi :
Qwartermästarens sahl. Claes Hendrichssons enckia i Jarala h:n Anna Johansdotter Wanaea opwijste en skrift af 14.8.1684, hwarutij förmäles, att sahl. Claes Hendrichssons samptelige syskon skola opdragit honom Jarala hemman medh condition, att han dheras saptel. moder i hennes lifzdagar försöria och efter hennes dödh hederl:n begrafwa skulle, item betala hennes geldh bestående af 303 d:r kop.m. och 18 t:r 22 cap:r spanm:l, men löösören skulle dhe efter hennes dödh sinsemellan dehla. Hustrun Wanaea hade betalt på sin swärmoders geldh till Elias Josepsson i Salo 17 t:r 20 cap:r spm:l och 20 d:r penningar medh ett qwittens 31.10.1691, underskrefwet af Elias Josepson och coadjutoren Hendrich Gummerus. Befans det mästa dehlen af arfwingarne intet warit mechtige sådant contract at ingå som regem.skrif:s Hans Floors käresta h:n Elisabeth Brandt kan sådant uthan sin mans consens intet giöra, mindre dhe ogifte döttrarna som jungf. Catharina och jungf. Christina Brandt utan sine förmyndares samtyckie, hwarföre contractet icke kunde confirmeras.
Claes Henrikssonin tyttäret käyttivät sukunimeä Brandt, kuten Åke Brandtkin. Kun perinnönjako Henrik Claessonin ja Claes Henrikssonin jälkeen tehtiin, täytyi Åken olla jommankumman perillinen ollakseen mukana perinnönjaossa. Claes Henrikssonilla ei jälkeläisiä ollut ja Åken patronyymi oli Henriksson. Kun myös Åken sisareksi mainittu Catharina Hendersdotter Brandt oli perillinen (kuten aiemmin esitin), niin kyllähän silloin Åken täytyi olla Henrik Claesonin poika ja siis Claes Henriksson veli.
Termillä svåger viitattiin mielestäni Floorin ja Claes Henrikssonin sukulaisuuteen ehkä siksi, että Floor vaikutusvaltaisena henkilönä mainitaan ennen Åkea. Vaimonsa edunvalvojana hän oli täysin Åken veroinen perillinen, mutta yhteiskunnalliselta asemaltaan tätä merkittävämpi ja mahdollisesti asiassa aloitteellisempi. Käsittääkseni termillä svåger oli vanhoina aikoina myös hieman nykyistä laajempi merkitys, joka ei tiukasti sitoutunut lankouteen, vaan laajemmin miespuoliseen sukulaisuuteen.
Åke Brandtin asuinpaikka ja mahdolliset muut lapset yhden tyttären lisäksi olisi hyvä saada selville, mitä hän teki ja missä?
Vähän asian pielestä, mutta Oriveden Sanomat uutisoi viime tammikuussa 1500 -luvun hopearaha löytömme Jaarlan rusthollin mailta.
Samanlainen raha Lopelta pääsi Ylen uutisiin. Lopen kolikko ei kelvannut Kansallismuseoon, mutta meidän kelpasi, ja perusteena oli löydön osuminen historialliselle asuinpaikalle. Nyt ko paikalla on kaivuukielto.
https://yle.fi/uutiset/3-11105154
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000034750
Hannu Toivonen
26.01.21, 18:13
Gerald Enckell kirjoitti Genos 2001:1 "Fogdesläkten Callia från Vittis".
Taulussa 5 kerrotaan vouti Påvel Påvelsson Callian perheestä. Hänen tyttärensä Anna Påvelsdotter Callia kastettiin Huittisissa 2.7.1668 ja haudattiin Hämeenkyrön Ollikan Turkkilassa 15.3.1734. ]Anna Callia vihittiin Huittisissa 7.1.1700 Åke Brandtin kanssa[/B]Enckell mainitsi kyseessä olevan Åke Mattsson Brandtin, mutta tulkinta on virheellinen, kuten myöhemmin käy ilmi.
Pariskunnan ainoa tytär syntyi Huittisiin silloin kuuluneessa Keikyän Ojanperän talossa 1.10.1700. Tytär oli Margareta Åkesdotter Brandt.
Åke Brandt joutui lukemattomien muiden suomalaisten miesten tavoin Suureen pohjan sotaan jo vuonna 1700. Hän oli Porin jalkaväkirykmentin everstiluutnantin komppanian 5.korpraali.
Ruotsin sota-arkiston sotilaskonttorin palkkausluetteloista on helppo seurata Åke Brandtin vaiheita.
Åke Brandt värväytyi 1695 korpraaliksi nimellä Åke Henriksson Brandt
ja myös 1696 hän oli patronyymiltään Henriksson. Tämä tukee sitä, että Åke Brandt oli Henrik Claessonin poika !
Brandt oli jo 1701 varusmestari ja ylennettiin 8.10.1702 furiiriksi ja vasta 24.1.1708 förareksi eli lippumieheksi.
Hän oli mukana Lewenhauptin retkellä Ukrainaan 1708 ja mainitaan kuolleeksi viimeistään 1709. Hän on siis kaatunut todennäköisesti 29.9.1708 Ljesnan tuhoisassa taistelussa tai viimeistään Pultavassa 28.6.1709.
Tutkiessani Porvoon läänin voutia Erik Willbrandtia niin kirjasin ylös Porvoossa naapurissa asuvan voudin Henrik Classonin 1660-luvulla. Hän asui useana vuonna yksin, mutta 1666 ilmestyy vaimo Anna. Todennäköisesti hän on eri henkilö kuin hakemanne?
Tässä yksi ylöskirjaamani käräjäjuttu vuodelta 1667, jossa Henrik Classon mukana.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3795140
Gerald Enckell kirjoitti Genos 2001:1 "Fogdesläkten Callia från Vittis".
Taulussa 5 kerrotaan vouti Påvel Påvelsson Callian perheestä. Hänen tyttärensä Anna Påvelsdotter Callia kastettiin Huittisissa 2.7.1668 ja haudattiin Hämeenkyrön Ollikan Turkkilassa 15.3.1734. ]Anna Callia vihittiin Huittisissa 7.1.1700 Åke Brandtin kanssa[/B]Enckell mainitsi kyseessä olevan Åke Mattsson Brandtin, mutta tulkinta on virheellinen, kuten myöhemmin käy ilmi.
Pariskunnan ainoa tytär syntyi Huittisiin silloin kuuluneessa Keikyän Ojanperän talossa 1.10.1700. Tytär oli Margareta Åkesdotter Brandt.
Åke Brandt joutui lukemattomien muiden suomalaisten miesten tavoin Suureen pohjan sotaan jo vuonna 1700. Hän oli Porin jalkaväkirykmentin everstiluutnantin komppanian 5.korpraali.
Ruotsin sota-arkiston sotilaskonttorin palkkausluetteloista on helppo seurata Åke Brandtin vaiheita.
Åke Brandt värväytyi 1695 korpraaliksi nimellä Åke Henriksson Brandt
ja myös 1696 hän oli patronyymiltään Henriksson. Tämä tukee sitä, että Åke Brandt oli Henrik Claessonin poika !
Brandt oli jo 1701 varusmestari ja ylennettiin 8.10.1702 furiiriksi ja vasta 24.1.1708 förareksi eli lippumieheksi.
Hän oli mukana Lewenhauptin retkellä Ukrainaan 1708 ja mainitaan kuolleeksi viimeistään 1709. Hän on siis kaatunut todennäköisesti 29.9.1708 Ljesnan tuhoisassa taistelussa tai viimeistään Pultavassa 28.6.1709.
Tärkeä tieto, joka selittää Åke (Achatius) Henriksson Brandtin vähäiset jäljet Suomessa. Mies joutui vuosiksi sotaan heti avioitumisensa jälkeen, ehti saada yhden lapsen ja kaatui 1708.
Luultavasti Åke Brandtin isä, Liuksialan vouti Henrik Claesson, ja Åken appi, vouti Påvel Påvelsson Callia tunsivat toisensa hyvin. Påvel Callian aikana oli hänen tilansa (Huittinen, Mommolan Färkkilä) asutuksen yleisluettelosta päätellen hyvin vilkas paikka (kuten Liuksialakin). Tilalla oli peräti viisi lähettiratsumiestä (utridare) ja pari postipoikaa ym. Kenen vouti Callia oli?
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=148&kuid=361236&amnimeke=Asutuksen+yleisluettelo&sarnimi=Asutuksen+yleisluettelot&aynimi=Huittinen+1654-1673&ay=hak-2026&sartun=12345.KA&hakid=2026&atun=257
1600-luvun lopulta lähtien tila alkoi muistuttaa enemmänkin tavallista rusthollia:http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=34&kuid=4644&amnimeke=Asutuksen+yleisluettelo&sarnimi=Asutuksen+yleisluettelot&aynimi=Huittinen+1694-1713&ay=hak-52&sartun=12345.KA&hakid=52&atun=257
Tyttären syntymä näkyy Huittisten kirkonkirjoissa oikealla, neljäs alhaalta Margareta Brandt:
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=44&kuid=7301922&amnimeke=Huittisten+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot&aynimi=Syntyneiden+luettelot+1691-1722+%28I+C%3A2%29&ay=100898&sartun=71519.KA&atun=184103.KA&ay2=115617
Kummeina Johan Turonius, Jacob (?) Barch, Elisabeth Edner ja Margaretha Hansdotter ???? Kummit ehkä sanovat muille enemmän, miksi juuri nuo?
Korpraali Brandtin lähdettyä sotaan näkyy vaimo SAY:ssä Huittisten (Keikyä) Ojanperässä v. 1700 http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=127&kuid=4736&amnimeke=Asutuksen+yleisluettelo&sarnimi=Asutuksen+yleisluettelot&aynimi=Huittinen+1694-1713&ay=hak-52&sartun=12345.KA&hakid=52&atun=257 (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=127&kuid=4736&amnimeke=Asutuksen+yleisluettelo&sarnimi=Asutuksen+yleisluettelot&aynimi=Huittinen+1694-1713&ay=hak-52&sartun=12345.KA&hakid=52&atun=257)
Ojanperä lienee ollut korpraalin palkkatila (?) joka oli autiona nälkävuosien jälkeen. Brandtin vaimo näkyy tilalla vain yhden vuoden. Siirtyi ehkä paremmalle tilalle, mutta mihin?
Hannu Toivonen
27.01.21, 18:34
Merkittävä löytö Henrik Claessonista tuo käräjäpöytäkirja vuodelta 1667, ilmeisesti siis Porvoosta.
Jutussa mainittiin myös valtaneuvos Lorentz Creutz ja kun Henrik Claesson tuli kruununvoudiksi Kangasalle vuonna 1648 edeltäjänsä Henrik Jöranssonin vuonna 1647 tapahtuneen kuoleman jälkeen, niin hänestä tuli myös samalla Liuksialan kartanon omistajan Lorentz Creutzin ombudsman.
1667 käräjillä käy ilmi että kruununvouti Henrik Claesson oli toiminut 9 vuotta kruununvoutina Porvoon seuduilla. Mainittiin ainakin vuodet 1638, 1639 ja 1640. Sopisi kuvioon..
Hannu Toivonen
27.01.21, 18:53
Påvel Påvelsson Callia oli Enckellin mukaan 1640-luvulla Loimijoella sotamarsalkka Gustaf Hornin läänitysvouti ja sitten 1651-1679 Porin kreivikunnan vouti. Haudattiin Huittisissa 11.10.1691. Hallitsi Kivirannan rusthollia Huittisissa 1655-1691.
Näyttäisi siltä, että Porvoon läänin vouti Henrik Classon oli yhden periodin voutina 1630-luvun lopulta 1650 ja pari vuotta läänintileissä kutsuttiin tillförene fougde. Ilmestyi Porvooseen 1652 ja tuolloin vaimona oli Karin Hindersdr + 1653 tytär Anna.
Tässä yksi omakätisesti kirjoitettu kuitti 1648
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11002245
Näyttäisi siltä, että Porvoon läänin vouti Henrik Classon oli yhden periodin voutina 1630-luvun lopulta 1650 ja pari vuotta läänintileissä kutsuttiin tillförene fougde. Ilmestyi Porvooseen 1652 ja tuolloin vaimona oli Karin Hindersdr + 1653 tytär Anna.
Tässä yksi omakätisesti kirjoitettu kuitti 1648
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11002245
Erittäin mielenkiintoista. Osaatko sanoa tarkemmin, missä vouti Henrik Classon Porvoon suunnalla tuolloin asui?
Hannu Toivonen
28.01.21, 19:25
Valtaneuvos Lorentz Creutz omisti Pernajan pitäjässä Sarvilahden kartanon ja osti sitten Tottin suvulta Kangasalta Liuksialan kartanon.
Jotenkin sopisi kuvioon, kun sekä Porvoon että Kangasalan kruununvoudit olivat Henrik Claessoneja ja kumpikin oli tekemisissä samoihin aikoihin Lorentz Creutzin kanssa.
Löytyisiköhän Henrik Claessonista Porvoon tuomiokirjoista 1640-luvulta mainintoja ?
Henrik Classon asui siis Porvoon kaupungissa 1652 alkaen. Manttaaliluettelot löytyy Läänintilien tositekirjoista.
Jäi hieman askarruttamaan onko Henrik Classon ja Henrik Falck sama henkilö?
Tässä Porvoon entinen vouti Henrik Falck tekee tilit selväksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11888771
Porvoon kihlakunnanvouti Henrik Klasson oli ilmeisesti eri henkilö.
Liuksialan vouti taitaa olla Klaudius Tottin voudin Clas Henderssonin poika Eurajoen maisemista. Tässä pari juttua, jossa sekä isä että poika hoitelevat asioita Eurajoen käräjillä 1651 (kohdat 7 ja 28)
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1650-1652_es1922_nidemm7/244.htm
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1650-1652_es1922_nidemm7/247.htm
Hannu Toivonen
27.02.21, 16:44
Aika selkeästi käy ilmi jälkimmäisessä jutussa että Henrik Claesson 1648 Liuksialassa ja 1647 Irjanteen kartanossa, jotka kummatkin kartanot Claes Tottin omistuksessa ja sitten että Claes Henriksson olisi Henrik Claessonin isä.
Ja 1648 todellakin aloitti Henrik Claesson Liuksialan kartanossa Tottin neuvonantajana.
Liuksialan vouti taitaa olla Klaudius Tottin voudin Clas Henderssonin poika Eurajoen maisemista. Tässä pari juttua, jossa sekä isä että poika hoitelevat asioita Eurajoen käräjillä 1651 (kohdat 7 ja 28)
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1650-1652_es1922_nidemm7/244.htm
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1650-1652_es1922_nidemm7/247.htm
Hyvä löytö. Täytynee ruveta käymään lävitse Eurajoen osalta asutuksen yleisluetteloa, josko isän tai pojan niistä löytäisi ja lisätietoa siten ehkä karttuisi. Mahtaakohan missään pitäjänhistorioissa tms. olla mainittuna tuota vouti Clas Hendersonia?
Hannu Toivonen
01.03.21, 16:42
Oletko Simotei käynyt läpi tuota vanhempia tuomiokirjoja Eurajoelta. Jospa sieltä löytyisi lisätietoa tuosta vouti Claes Henrikssonista..
Vähän selailin 1640-lukua ja 50-luvun alkua Eurajoen käräjillä. Isä esiintyy tiuhaan työasioissa ja poika ainakin kerran. Henrik Classon oli selvittelymiehenä 1645 yhdessä jutussa ja tittelinä Irjanteen kirjuri.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1644-1649_es1921-1922_nidemm6/57.htm
virpinissila
01.03.21, 19:14
Näistä isästä ja pojasta en tiedä mitään, mutta tässä viimeisessäkin käräjäpöytäkirjassa mainittu henkilö oli ilmeisesti Tottien palveluksessa.
Irjanteella lienee ollut muinainen suurtila Moisio. Tähän liittyen: ”Moisio toimi ilmeisesti pohjana vuonna 1642 rakennetulle Tottbyholmin kartanolle, jonka perusti Åke Tottin poika Claes isänsä kuoleman jälkeen Eurajoen läänitykselle. Kartanosta käytettiin myös nimitystä Irjanteen kartano ja myöhemmin käyttöön vakiintui nimi Sjundby.” (Eurajoen Lavilan suurtilan emäntä, nimismies Dorde Olofintytär ja hänen sukupiirinsä. Genos 1/2018: 4.)
Virpi Nissilä
Hannu Toivonen
02.03.21, 19:23
Näistä isästä ja pojasta en tiedä mitään, mutta tässä viimeisessäkin käräjäpöytäkirjassa mainittu henkilö oli ilmeisesti Tottien palveluksessa.
Irjanteella lienee ollut muinainen suurtila Moisio. Tähän liittyen: ”Moisio toimi ilmeisesti pohjana vuonna 1642 rakennetulle Tottbyholmin kartanolle, jonka perusti Åke Tottin poika Claes isänsä kuoleman jälkeen Eurajoen läänitykselle. Kartanosta käytettiin myös nimitystä Irjanteen kartano ja myöhemmin käyttöön vakiintui nimi Sjundby.” (Eurajoen Lavilan suurtilan emäntä, nimismies Dorde Olofintytär ja hänen sukupiirinsä. Genos 1/2018: 4.)
Virpi Nissilä
Mielenkiintoista ! Antaa hyvän taustan tällekin keskustelulle. Nyt tiedetään se, että vielä 1633 oli Tottin Eurajoen läänitysten voutina Jöran Hansson, joka myöhemmin Rauman pormestari.
Benedictus
02.03.21, 23:37
Pohdintaa: onko 2 Henrik Classonia ?
Aikoinaan etseimme Latva-Raskun kanssa urakalla vouti Simon Clemetsson Careelin alkuperää.
Simon Caleelin vaimo oli Kirstin Henriksdotter Platzman, Ylöjärven Siivikkalan ,Porilaissyntyisen vouti Lars Jönsson Goldsmedin leski.
Kirstin Platzmanin veli oli Karkun Haapaniemen omistaja vouti Kristoffer Henriksson Platzman.
kl. 1664 Kristoffer Platzman Christophorus Henrici, Satacundensis 1688 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688). Vht mahdollisesti: Kangasalan Liuksialan kartanon vouti Henrik Claesson ja Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1664 Platzman Xphor. Henrici _ 77. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1663/64] Christophorus Plattzman. | Inspector prædiorum. Obiit A:o 1686. — Katselmuskirjuri Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1671–77, samalla Mouhijärven Selkeen vouti noin 1674. Kangasalan Liuksialan vouti (1682). Sai haltuunsa Karkun Haapaniemen ratsutilan 1679. † 1686. Pso: 1:o Margeta Eriksdotter tämän 2. avioliitossa; 2:o 1683 Anna Johansdotter Grubb tämän 1. avioliitossa († 1714).
Kristoffer Platzmanin 1. vaimo Margareta Eriksdotterin 1. avion puoliso oli Mårten Winter, jonka poika Erik Mårtensson Winter käräjöi perinnöistä.
Simon Careel tuli taasen vastaan yllättävässä paikassa, kun tuttein Matti Vallan virkamiesluetteloa, jossa mainitaan Simon Careelin omistaneen Mynämäen Lempiskallio kylässä maatilan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=731548
1776 mainitaan Simon Careel befallingsman.
1778 Careels enka eli Kirstin Platzman
1681 Cornetten Carl Faberman folk.
1774-5 tila on leski Karin Eriksdotterin nimissä, joka ei voi köyhyyden takia maksaa verojaan.
Tässä tulee esiin seikka, miksikö Simon Careel on tilan haltijana.
Simon Careelin langon Kristoffer Platzmanin 1. vaimo oli Margareta Eriksdotter, joka oli vielä tähän aikaan hengissä, koska 2. vaimo mainitaan vasta 1683.
Onko Karin Eriksdotter siis Margareta Eriksdotterin sisar?
Tämä Lempiskallion omistuksen siirto viittaisi vahvasti siihen.
Lainaus:
Vuonna1673 oli pitkä ja epäselvä juttu Elias Johanssonista ja Erich Justanderista, jossa käsiteltiin Kalleista ja Lempiskalliota. Mukana swägerska Karin Eriksdr (i Lempiskallio) kenen swägerska?
Vuonna1674 tämä entisen Sariksen voudin Jacob Hinderssonin leski KarinEriksdr oli ahdingossa pienten lastensa ja tilan hoidon kanssa.Samana vuonna Elias myi entisen herra Sigfridin ratsastalon Lempiskalliossa Johan Matssonille (i Nykelberg) 500taalerilla.
Nyckelberg oli Maskun Kankaisten kartanonaluskartano.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756780 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756780)
Kukahan oli tuo Mietoisten Saaren kuninkaankartanon vouti Jacob Henriksson?
Mynämäen käräjät 13-14.2.1673
Vehmaan kihlakunnanvouti ja Mynämäen nimismies Elias Johansson kertoo, että Kalleinen on vanha nimismiehentalo ja hän on hoitanut virkaa yli viisi vuotta. Hänen isäpuolensa Håkan Månsson, isänsä Johan Bertilsson ja isoisänsä Bertil Blasiusson opettaneet Eliakselle kaikki nimismiehen virkaan tarvittavat taidot. Kalleisen tila on palanut muutama vuosi sitten ja nyt Tukholmasta kysellään onko Eliaksella riittävä taito ja mahdollisuudet hoitaa nimismiehen virkaa. Lautamiehet ja kyläläiset todistavat, että Elias on hoitanut tunnollisesti tehtäväänsä ja Kalleisen tila voidaan virallisesti vahvistaa nimismiehen virkataloksi.
Samoilla käräjillä myöhemmin toinen juttu Kalleisen tilan tulipalosta ja kaikkensa menettäneestä Elias Johanssonista sekä Lemppis Hålmin voudista Abraham Istmanista, joka johtanut Kalleisen jälleenrakentamista.
Ja vielä samoilla käräjillä Vehmaan kihlakunnanvouti Elias Johanssonin talokaupasta, jossa hän on ostanut edesmenneen Uudenkirkon kirkkoherran Hr Sigfridin kahdelta pojalta ja muilta perillisiltä Lempiskalliossa sijainneen ratsutilan ja perintöoikeuden. Kauppahinta 500 taaleria ja kaupan päiväys 3.5.1671
Huomattavaa, että Elias Johansson Kalliksen isäpuoli oli luutnantti Håkan Månsson, joka asui Karkun Hiedalla 2. vaimonsa Margareta Sigfridsdotter Karhian kanssa.
Tuo Elias Johanssonin ostama tila lienee siis tuo ylläoleva Jussila.
Kummia talo kauppoja, saisikohan joku noista tolkkua?
Onko Jussilassa näkyvä landbonde Clemet Sigfridsson khr Sigfridin poika?
Ajallisesti ei voi olla Simon Clemetsson Careelin isä.
Jos Karin ja Margareta Eriksdotter olisivat sisaria, niin kenen tyttäriä?
-------------
ämä Careel -Platzman kiemura on sinänsä melko kiinnostava, jos katsotaan sukusuhteita laajemmin.
Valta mainitsee kirjoituksessaan, että voudit olivat usein kaukaisemmissa sukusuhteissa toisiinsa.
Hänellä ei ollut ehkä mahdollisuutta tutustus lähemmin sukuihin, sillä ainakin eräiden voutien suhteen voidaan puhua jopa sukuklaaneista ja hyvinkin läheisistä suhteista.
Eräs näistä klaaneista on juuri tuo Careel-Platzman- Kallis klaani, jonka laajuus ei oikein vieläkään vaikuta olevan selvillä.
Erityisesti nyt kiinnittää huomiota, että Simon Careelin lanko Kristoffer Henriksson Platzman hankki itselleen Karkun Haamaniemen ratsutilan, jonka aiempi omistaja oli vouti Michel Eskilsson, jonka vaimo oli tilan omistaja sukua.
Vouti Michel Eskillsonin isä taasen oli vouti Eskil Matsson, joka oli sekä Mynämäen Kalliksen, että osan Lempiskallion omistaja.
Aiemmin mainitun viskaali Elias Jonssonin nimeltä tuntematon isoäiti oli siis vouti Eskil Matssonin tytär ja isänsä vouti Johan Bertilsson Kallis ja vouti Michel Eskilsson olivat serkut.
Oliko Kristoffer Henriksson Platzman myös jotenkin sukua Eskil Matssonille?
Aiemmin mainittu Karin Eriksdotterin puoliso Saaren vouti Jacob Henriksson voisi hyvinkin ajallisesti olla myös Kristoffer Henriksson ja Kirstin Henriksdotter Platzmanin veli.
Kuka oli Saaren kartanon omistaja?
Benedictus
03.03.21, 00:33
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11364&highlight=platzman
Hannu Toivonen
03.03.21, 20:19
Vähän selailin 1640-lukua ja 50-luvun alkua Eurajoen käräjillä. Isä esiintyy tiuhaan työasioissa ja poika ainakin kerran. Henrik Classon oli selvittelymiehenä 1645 yhdessä jutussa ja tittelinä Irjanteen kirjuri.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1644-1649_es1921-1922_nidemm6/57.htm
Claes Henriksson esiintyy ensimmäistä kertaa Eurajoen syyskäräjillä 1643 tittelillä Claes Tottin kartanovouti (gårdsfogde) Irjanteen kartanossa.
Claes Henriksson on sitten mainittu lukuisia kertoja siitä eteenpäin edelleen Irjanteen kartanon voutina.
Claes Henriksson esiintyy myös yhdessä Liuksialan voudin Henrik Jöranssonin kanssa Eurajoen ylimääräisillä käräjillä 1644.
Hannu Toivonen
03.03.21, 20:21
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847671
Tässä tuo vuoden 1643 syyskäräjien sivu
Tässä vielä juttu Eurajoen käräjiltä 1658, jossa Claas Henrikssonin tittelinä on arrendator på Sundbygård
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/vehmaan_ja_ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1658-1658_es1923_nidemm10/22.htm
Hannu Toivonen
04.03.21, 17:41
Kun löytyisi tieto Claes Henrikssonin kuolemasta, niin voisi onnella löytyä jokin tieto mahdollisesta perinnönjaosta tuomiokirjoista..
Hannu Toivonen
04.03.21, 19:50
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8324178
Eurajoen seurakunnan arkistosta kirkonkassan tileistä löytyi vuodelta 1661 "entisen arrendaattorin Claes Henrikssonin " hautaustieto.
Hannu Toivonen
04.03.21, 22:06
Tuo Sundbyholm on nähtävästi sama kuin Irjanne.
Claasin käräjäjutuissa näyttää esiintyvän nuo kaikki Tottesundholm, Irjante ja Sundby. Kiinnitti huomiota myös, että muidenkin rälssien voudit esiintyivät 1650-luvun lopulla vuokraajiksi (arrendator)?
Claasin käräjäjutuissa näyttää esiintyvän nuo kaikki Tottesundholm, Irjante ja Sundby. Kiinnitti huomiota myös, että muidenkin rälssien voudit esiintyivät 1650-luvun lopulla vuokraajiksi (arrendator)?
Maalta palattuani katsoin Suomen asutuksen yleisluettelosta (SAY) Eurajoen. Kovin paljon apua Tottien voutien jäljittämisessä sieltä ei löydy, sillä Tottien tiloilla ei pääsääntöisesti vuosittain mainita heidän palveluksessaan olleiden ihmisten nimiä, vaan lähinnä luetellaan heidän lukumääriään ammattinimikkeittäin. Tottien henkilöstöä löytyy Irjanne/Sjundbyn ohella myös Lavilasta ja Vuohijoesta.
Vuosien 1620-39 SAY mainitsee Lavilan ja Irjanteen Åke Tottin rälssinä jo 1629, jolloin vastaavaa merkintää ei vielä löydy Vuohijoen ja Sjundbyn kohdalla.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=53&kuid=322468&amnimeke=Asutuksen+yleisluettelo&sarnimi=Asutuksen+yleisluettelot&aynimi=Eurajoki+1620-1639&ay=hak-1124&sartun=12345.KA&hakid=1124&atun=257
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=30&kuid=322445&amnimeke=Asutuksen+yleisluettelo&sarnimi=Asutuksen+yleisluettelot&aynimi=Eurajoki+1620-1639&ay=hak-1124&sartun=12345.KA&hakid=1124&atun=257
Vuosien 1634-1653 SAY:ssä Iriannne ja Sjundby ovat nyt samalla sivulla ja sivun alareunassa niiden kerrotaan olevan Tottin rälssiä syksystä 1642 (Tottbyholmin säteri).
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=44&kuid=322736&amnimeke=Asutuksen+yleisluettelo&sarnimi=Asutuksen+yleisluettelot&aynimi=Eurajoki+1634-1653&ay=hak-1125&sartun=12345.KA&hakid=1125&atun=257
Åke Tottin väki näkyy olevan Lavilassa 1638 ja siellä on myös vouti Henrik Jöransson, jolla Lisbet vaimo. Voisiko hän olla Claes Henrikssonin isä? Mutta nuo rivit jättävät hieman arvailun varaa, kuka on Oluf, onko hän ennen Tottien aikaa?
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=69&kuid=322768&amnimeke=Asutuksen+yleisluettelo&sarnimi=Asutuksen+yleisluettelot&aynimi=Eurajoki+1634-1653&ay=hak-1125&sartun=12345.KA&hakid=1125&atun=257
Myös Vuohijoessa on samana aikana Åke Tottin väkeä ja kaksi voudin etunimeäkin mainitaan.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=71&kuid=322771&amnimeke=Asutuksen+yleisluettelo&sarnimi=Asutuksen+yleisluettelot&aynimi=Eurajoki+1634-1653&ay=hak-1125&sartun=12345.KA&hakid=1125&atun=257
SAY vuosilta 1654-1673 ei kerro Irjanteen osalta juuri mitään.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=47&kuid=322521&amnimeke=Asutuksen+yleisluettelo&sarnimi=Asutuksen+yleisluettelot&aynimi=Eurajoki+1654-1673&ay=hak-1126&sartun=12345.KA&hakid=1126&atun=257
Myös Lavila on erittäin niukka.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=73&kuid=322547&amnimeke=Asutuksen+yleisluettelo&sarnimi=Asutuksen+yleisluettelot&aynimi=Eurajoki+1654-1673&ay=hak-1126&sartun=12345.KA&hakid=1126&atun=257
Samoin Vuohijoki.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=75&kuid=322549&amnimeke=Asutuksen+yleisluettelo&sarnimi=Asutuksen+yleisluettelot&aynimi=Eurajoki+1654-1673&ay=hak-1126&sartun=12345.KA&hakid=1126&atun=257
Hannu Toivonen
05.03.21, 18:35
Niukat tiedot on Tottin sätereiden henkilökunnista.
Claes Henriksson oli joka tapauksessa Irjanteen säterin kartanovouti/arrendaattori ja kuoli 1661 Eurajoella
Hänen poikansa Henrik Claesson oli kirjurina Tottilla 1645 ja sitten 1648 alkaen Kangasalan Liuksialan kartanon vouti ja kuoli 1679 Oriveden Höyteen Jaarlan rusthollarina.
Henrik Jöransson oli ainakin lampuotivoutina kaikilla Tottin Eurajoen kartanoista 1630-ja 1640 luvuilla. Mutta joku Henrik Jöransson oli Liuksialan kartanossa Tottilla voutina vuoteen 1647 saakka myös.
Ettei nyt sitten todella olisi jotain kytkentää Henrik Jöranssonilla näihin edellä mainittuihin. Henrik Claessonin vaimo oli Lisbetta Henriksdotter.
virpinissila
05.03.21, 18:38
Lavilan joutuminen Tottille on melko hyvin mielestäni selvitetty edellä mainitsemassani Genos-artikkelissa 1/2018, jossa siis selvitetty myös lyhyesti Tottbyholm, Irjanne, Sjundby. Löytyy sivuilta 16-18. Artikkeli sisältää dos. Ulla Koskisen käännöksen Lavilan vanhojen asukkaisen valituksesta koskien Tottin menettelyä. Valituksen lienee laatinut vanhaan Lavilan sukuun kuulunut ja talonsa menettänyt Matts Henrikinpoika. Hänen isäpuolensa Jöran Hansinpoika oli sekä Rauman pormestari että Tottin läänitysvouti. Näkökulma on Lavilan suvun, mutta koska Tott otti suvun vanhan tilan, sitä pyrimme selvittämään ... Ehkä hiukan paremmin kuin SAY:ssa.
Virpi Nissilä
Benedictus
06.03.21, 12:37
Lainaus Hannu Toivonen:
Claes Henriksson oli joka tapauksessa Irjanteen säterin kartanovouti/arrendaattori ja kuoli 1661 Eurajoella
Hänen poikansa Henrik Claesson oli kirjurina Tottilla 1645 ja sitten 1648 alkaen Kangasalan Liuksialan kartanon vouti ja kuoli 1679 Oriveden Höyteen Jaarlan rusthollarina.
Henrik Jöransson oli ainakin lampuotivoutina kaikilla Tottin Eurajoen kartanoista 1630-ja 1640 luvuilla. Mutta joku Henrik Jöransson oli Liuksialan kartanossa Tottilla voutina vuoteen 1647 saakka myös.
Ettei nyt sitten todella olisi jotain kytkentää Henrik Jöranssonilla näihin edellä mainittuihin. Henrik Claessonin vaimo oli Lisbetta Henriksdotter.
-------------
Yritän tehdä yhteenvetoa ja hypoteesia noista voudeista.
Ajatuksen teema on se, että voutisuvut vaikuttavat naineen toisiaan todella tiukasti ja siten melkein kaikki ovat sukua keskenään.
Jaarlan Henrik Classonin jälkeläiset käyttivät nimeä Brandt, eli voidaan todeta vouti Henrik Classonin olleen Brandt sukua ja ilmeisesti isänsä oli vouti Clas Henriksson Brandt.
-Suvun alkuperä lienee Saksan ja Hollannin suunnalla, mikä sopii yhteen Tottien suvun aseman kanssa.
Henrik Classonin vaimon nimi oli Elisabeth Henriksdotter.
Koska samoissa kartanoissa oli aiempi vouti Henrik Jöransson, jota Henrik Classon seuraa virassa, niin voisi päätellä, että tämä vaimo Elisabeth Henriksdotter oli vouti Henrik Jöranssonin tytär.
Esitin aiemmin, että Cristina ja Cristofer Platzmanit voisivat olla Henrik Classonin lapsia.
Se on kuitenkin väärä päätelmä, koska Cristina Henriksdotter Platzman oli io1650-luvun alussa aviossa.
Lavilassa näkyy 1638 vouti Henrik Jöransson, jolla vaimo Lisbet eli Elisabeth.
Henrik Classonin vaimo oli myös Elisabeth eli sopisi Henrik Jöranssonin tyttäreksi ei leskeksi, koska hänellä vielä pieniä lapsia 1670-luvulla.
Ajallisesti voidaan päätellä, että Henrik Jöranssonilla olisi ollut 1630-luvun alkupuolella syntyneitä lapsia.
Tämä toteamus mahdollistaisi, että vouti Henrik Jöranssonin lapsia voisivat olla myös Cristina Henriksdotter ja Cristofer Henriksson Platzman, sekä Mietoisten Saaren kartanovouti Jacob Henriksson.
Tällöin Henrik Jöransson olisi Platzman eli nimi viittaisi myös Saksa-Hollanti suuntaan.
Ketjussa tuumittu ajatus,että vouti ja Rauman pormestari Jöran Hansson ei mielestäni ajallisesti sovi Henrik Jöranssonin isäksi.
Osaisiko Virpi Nissilä sanoa tuosta ajallisuudesta tarkemmin?
----------
Laitan tähän aikoinaan tehdyn selvityksen. Voisiko siitä olla apua noiden voutien selvittämisessä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322705
tässä Sassöö säteri eli Ljusta Luvialla.
Omistaja Nils Bielke, Sigfrid Bielken isä.
Åke Henriksson Tott (son av Henrik Claesson Tott (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Tott#TAB_18) och Sigrid Eriksdotter (Vasa (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Vasa))). Född 1598-06-04 på Gerknäs. Överste 1627-10-10. Generalmajor av kavalleriet. Riksråd 1630-05-19. Fältmarskalk 1631-11-26. Ledsagade konungens lik till Sverige 1633. Död 1640-07-15 på Lavila. Gift 1:o 1628-06-03 i Åbo med friherrinnan Sigrid Bielke, dotter av presidenten Nils Bielke (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Bielke_nr_6) och friherrinnan Ingeborg Oxenstierna (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Oxenstierna_af_Eka_och_Lind%C3%B6_nr_1).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322736
Sjundby säteri Aghatus/Åke Tott
---------------------------------------
Alkuperäinen Vuojoen kartano, joka oli Sjundbyn ydin, muodostettiin seitsemästä Vuohijoen kylän tilasta, jotka lahjoitettiin everstiluutnantti Gottfrid von Falkenbergille 1626.
Sitten näin muodostunut Vuojoen rälssi lahjoitettiin 1630 ja paljon lisämaita lahjoitettiin 1630 Åke Tottille kuten kaikki Irjanteen kylän 10 taloa, lisäksi 15 taloa Kirkonkylässä, neljä Ilavaisissa, yksi Tarvolassa, kaksi Linnamaan kylässä ja neljä Auvisten kylässä. Tätä kokonaisuutta, jossa oli syntynyt kuusi uutta tilaa jonkin verran vuoden 1630 jälkeen, sitten Jutikkala-Nikander (II, s. 521) nimittää Tottbyholmiksi ja Sjundbyksi kuten nimet näyttävät vaihtoehtoina olevan luettelossakin. Ja tämä siis peruutettiin 1683 ja muodostettiin kolminkertaisesti ratsuvelvolliseksi säteriratsutilaksi ja useat Sjundbyhyn Tott -lahjoituksessa yhdistetyt maat palasteltiin nyt, kuten mm. Irjanteen kylän talot, tämän uudeksi muodostuneen Vuojoen säteriratsutilan augmenteiksi. Osasta entisiä Tottin maita tuli myös erinäisiä Lavilan ja Irjanteen augmentteja.
Siis tämän Tottien Sjundbyn elinkaari oli tämän mukaan noin 50 vuotta syntyneenä vähän vuoden 1630 jälkeen ja kuollen pois 1683.
Toisin sanoen tämä Tottien Sjundby tuli tähän maailmaan aika lähellä Abraham Alftanuksen syntymäaikaa ja poistui vähän ennen Abrahamia.
Hauska sattuma.
terv Matti Lund
-----------------------------------------------
Yllä on aiemmin olleet jutut liittyen Luvian Ljutan ja Eurajoen Sjunbyhyn.
Viimeaikainen keskustelu Linnakirjuri Henrik Hanssonin holhousjutussa tuo kuitenkin eräitä yllättäviä seikkoja esille, jotka liittyvät kuin kiusalla juuri tuohon alueeseen ja osin samoihin tiloihin.
Pitää muistaa, että Luvian vieressä oli vanha Ulvilan kaupunki, myös, että Luvialla oli suuri kruunun laivanveistämö.
----------------------------------------------
https://docs.google.com/viewer?a=v&p...zIxZDZjNDNjYWM (https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=ZGVmYXVsdGRvbWFpbnxtYXR0aXdhbHRhfGd4OjdhYzky YzIxZDZjNDNjYWM)
https://sites.google.com/site/mattiw...ltavirkamiehet (https://sites.google.com/site/mattiwalta/httpssitesgooglecomsitemattiwaltavirkamiehet)
Yritin tuohon ylös kopioida Matti Wallan Hans Böriellsonia koskevan sivun.
Ensiksi suuret kiitokset ja arvostuksen osoitukset Matti Wallalle hänen tekemästään suunnattomasta urakastaan, johon hän on kerännyt nuo virkamiehet. Aivan käsittämätöttömän iso työ!
Kuten Hans Börielssonin kohdalla huomataan, on joissain tiedoissa hieman virheitäkin tai tullut jotain epätarkkuuksia, mikä on ymmärrettävää, kun ajatellaan työn laajuutta.
Tässä Hans Böriellsonin tapauksessa, ei linnankirjuri Hanrik Hansson voi olla poikansa, vaan oli pojan Simon Hanssonin holhooja.
Samassa yhteydessä mainitaan lesken Kerstin Nilsdotterille jääneen Eurassa olleet 4 panttitilaa nautintaansa.
Hain lävitse kaikki SAY Euran tilat tuolta ajalta, mutta ei löytynyt kyseisiä tiloja, mutta kun siirryin Eurajoen SAY tietoihin niin aika pian löytyivät tiedot.
Kuten aiemmin selvisi oli Hans Börielssonin vaimo Kerstin Nilsdotter, jolla oli sisar Brita Nilsdotter, joka oli kolmesti naimisissa. Viimeinen puoliso oli vouti ym. Jören Jönsson Sääksmäen Kankaroisista.
----------------------------------------------
Vielä kolmannellakin suunnalla hän viimeisinä vuosinaan käy kartuttamaan maaomaisuuttaan, nimittäin Ala-Satakunnassa. Sieltä hän hankkii v:n 1616 maantarkastuksen yhteydessä neljä tilaa Eurajoen Norbystä (nyk. Luvian Niemenkylää) ja ryhtyy muodostamaan sinnekin itselleen tilaa [19] (http://www.genealogia.fi/genos-old/30/30_33.htm#19). Vaikka hän saikin verovapauden näille autiosta ottamilleen tiloille, ei hänen silti onnistu suorittaa suurtilanmuodostusta loppuun esim. samalla tavoin kuin Kankaroisissa. Nähtävästi on kuolema pannut pisteen hänen suunnitelmilleen; vielä vuoden 1624 oli hän nähtävästi elossa, mutta vuoden 1626 verokirjassa mainitaan hänen leskensä [20] (http://www.genealogia.fi/genos-old/30/30_33.htm#20). Norbyn kartano - jota tuskin oli olemassa kuin paperilla - joutui aluksi Ylä-Satakunnan voudille Eskel Matinpojalle, joka kenties oli jotain sukua Yrjänä Jönsinpojalle, ja muuttuu sitten jälleen tavalliseksi talonpoikaiskyläksi [21] (http://www.genealogia.fi/genos-old/30/30_33.htm#21).
[20] Euran käräjillä 15.11.1625 hänet mainitaan vainajana. (VA: mm 2:223). Vuonna 1625 verokirjassa, joka näyttää laaditun 1626, on merkintä »S. Jören Jönssons wnderlagmans Eeffterlefwerska brukar alle fyre hemman» (VA: 2559:6).
[19] VA: 2548:11. Näihin tilanmuodostushankkeisiin liittyy sekin kauppa, josta Eurajoen käräjien 12.8.1622 pöytäkirja (VA: mm 1:165v - 166) kertoo seuraavasti: »Brijtta Jönssdotter ifrån Bottzkyrka Sochn i Swerige Oplyste och gaff tillkiänna för sittiande Rätt, att hon till fullo åttnöije haffwer bekommit och opburrit af Ehrlig och Wähl achtigh Jöran Jönnsson uthij Peningher och Peningzwärdhe 40 dlr for sijn faste lhått och Andell hon hadhe uthij Ährnäss (!) heman. Och der medh afhändhe för:ne sijn andell (i) Arnäss ifrån sigh och sijnna arfwa och tillägnadhe Wellbe:te Jöran Jönnsson och hans arffwa».
------------------------------------------
Hyvin kiinnostava seikka on se, että tämä Eurajoen Luvian Norrbyn 4 tilaa ovat samat tilat kuin Hans Börielssonin leski Jören Jönssonin lanko omisti kuollessaan 1574.
SAY ei ole kovin selvä tiedoiltaan, mutta silti riittävä antamaan varmistuksen, että niin todella on ollut.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=319934
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=319935
1576 Jöns Bertilsson ja ?Hans Bertilsson
Jöns ja Hans ovat saman nimen muunnokset
merkitty Kartano-Säteri eli sopii ajallisesti hans Börielssonin toimintaaikaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322357
Jöns Bertilsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322358
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322360
Arnäs liittyy samaan Niemenkylään kuin Norrby
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=345022
Norrby eli Luodonkylä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=345024
tilat jotka kuuluneet tuohon kartano nimeen ovat olleet autioina 20 vuotta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=345068
Irjanteen 2 taloa Baltzar Hansson, joka nimensä perusteella voisi olla Hans Börielssonin poika. Oli saksalainen suvultaan.
Irjanteeseen kuului keskiaikainen Moision suurtila, joka oli Sjunbyn kartanon perustiloja.
Baltzar Hansson mainitaan Johan Pontusson Dela Gardien tienarena.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322428
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322429
Jören Jönsson ja leskensä, ostaja vanha vouti Eskil Matsson.
1634 Sassöö säteri Erik Eskilsson vouti.
her Gubernatorens säteri, oliko kyseessä Nils Bielke?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322447
Irjanne Sjunby
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322468
Lavila -Åke Tott
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322469
Kiinnostavaa, että osa Lavilasta ja Irjanteesta oli kuulunut 30 vuotta Rauman pormestari Jören Hanssonille, joka voisi ajallisesti olla myös Hans Börielssonin poika.
Nämä pormestari Jören Hanssonin tilat näyttäisivät olevan Sjunbyn Säterin perusta Eurajoella.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322702
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322704
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322705
Yllä näkyy Ljustadin kartano eli Norrby ja Sassöö yhdessä latokartanona.
Ljusta tai Ljustad lienee Luotosanan muotoilu.
Åke Tott:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322736
Irjanne
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322768
Lavila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322771
Vuohijoki
------------------------------------
Sorry, että tuli taas hieman iso juttu kerättyä.
Tiedetään, että Alftanus kronikka kertoo suvun kuninkaan kartanoista Ljustasta, Sjundbystä ja Gesterbystä.
Näkisin, että Henrik Hansson on ilmeisesti hallinnut holhottiensa Simon ja Nils Hanssonin vanhempien tiluksia Luvialla. Ne ovat olleet ödejä, mikä lienee veronkiertoa.
Olisiko liiaksi yhteensattuma, että noista tiloista tuli sitten Ljustadin latokartano.
Samoin on Irjanteen ja Lavilan tilojen yhtyminen Sjunby nimiseksi kartanoksi, joka kuului Åke Tottille.
Olivatko tilat myös jotenkin aiemmin vouti Hans Börielssonin hallussa ei selviä, mutta jos Rauman pormestari Jören Hansson olisi ollut yksi Hans Börielssonin pojista, se liittäisi Sjunbyn hyvinkin kronikkaan.
Eli yllä olevan perusteella olisi kronikan tarinassa hitunen todellisuutta. Kuninkaankartanoita ja Åke Tott, mutta vain kauniisti yhteen sotkettuna.
Joku taitava voisi tietysti vielä selvitellä, miten nuo omistukset ja hallinnat olivat 1574-1639 välillä.
Linnakirjuri Henrik Hansson ei varmaan päästänyt isoja tiloja käsistään, mikä lienee holhotin Simon Hanssonin kräväämisen peruste.
Hannu Toivonen
06.03.21, 16:10
Totta kyllä voudin virat periytyivät erittäin usein suvussa ja koko ajan olen epäillyt että Henrik Claesson tuli Liuksialaan appensa jälkeen jatkamaan voudin virassa, mutta mitään todistetta ei vielä ole löytynyt.
Platzmannit eivät voi olla Henrik Claessonin perillisiä, sillä perilliset on lueteltu tarkoin Henrikin perinnönjaossa.
Benedictus
07.03.21, 00:21
Platzmanit eivät voi olla perillisiä ajallisesti, koska ovat enemmänkin samaa sukupolvea, siksi arvelisin, että olisivat vouti Henrik Jöranssonin lapsia.
Brandt nimi voisi tietysti tulla myös äidiltä Elisabeth Henriksdotterilta.
Perillisluettelot eivät ole täysin luotettavia, monessa tapauksessa niistä puuttuu joku, joka on kai saanut osansa jo aiemmin.
Cristina platzmanin tytär oli Berg, Henriksdotter eli on Henrik Berg, jota ei vielä tunneta.
--------------
Laitan tähän vanhan veromestareiden ja voutien sukusuhde selvitystä:
urun ja Porin läänin veromestareita 1662-1674
(keräilyjä läänintilikirjoista)
Vehmaan kihlakunta:
Hans Hansson 1662-1670
Elias Johansson 1671-1674 MYNÄMÄEN KALLEISEN ISÄNTÄ, KAMARIVISKAALI, KOKEMÄEN KÖÖNIKÄN LUUTNANTTI HÅKAN MÅNSSONIN POIKAPUOLI.
-vouti Johan Bertilssonin poika.
-vouti Bertill Blasiussonin pojanpoika.
-vouti Eskil Matsonin tytärenpoika.
-voutien Mats ja Michel Eskilssonien sisarenpoika.
Maskun kihlakunta:
Mats Peersson 1662-1671
Henrich Meltzer 1672 Håkan Månssonin vaimon sisarenmies
-appi vouti ja lainlukija Sigfrid Karhia
Simon Careel 1673-1674 VEHMAAN KIHLAKUNNAN VOUTI, YLÖJÄRVEN SIIVIKKALAN RATSUTILAN EMÄNNÄN Cristina Platzmanin 2. PUOLISO.VAIMO Gustaf SVARHAFRAN ANOPPI?
Piikkiön kihlakunta:
Christer Matsson 1662-1664
Ewert Fychting 1665-1672 RENTMÄSTARE, SAUVON KIRKONKYLÄN RATSUTILAN OMISTAJA
Johan Schmitt 1673-1674
Halikon kihlakunta:
Olof Svensson 1662-1665
Siffred Hafreberg 1666-1667
Mårten Berghuus 1668-1671
Erich Larsson 1672-1673 YLLÄOLEVA JOKAPAIKAN VOUTI
-Karkun khr Collinuksen vävy
Gustaf Erichsson 1674 PIHL
Ala-Satakunnan kihlakunta:
Henrich Matsson 1662
Henrich Påhlsson 1664-1667 CALLIA
-vaimo majuri Goden tytär. Godenhjelm voutien? sisar
Henrich Meltzer 1668-1671 Håkan Månssonin vaimon sisarenmies
Henrich Påhlsson 1672-1673 CALLIA
Sven Russ 1674 OMISTI Kokemäen HAVINGIN HOURUN RATSUTILAN.
Ylä-Satakunnan ylimmäinen kihlakunta:
Lars Jönsson 1662 Guldsmed, Ylöjärven Siivikkalan isäntä,jonka vävypuoli Gustaf Svarthafra
Johan Simonsson 1664-1665 JUDIUS, KOKEMÄEN KÖÖNIKÄN LUUTNANTTI HÅKAN MÅNSSONIN 2. VAIMON 1. PUOLISO. KOKEMÄEN VILLIÖN SIMULAN JA MARTTILAN KROUVIN RATSUTILOJEN ISÄNTÄ.
KROUVIN OMISTAJA SEURAAVAKSI GABRIEL JOSEFSSON MELARTOPAEUS, JONKA VAIMON ENO OLI JOHAN JUDIUS.
Erich Spoof 1666-1674
Ylä-Satakunnan alimmainen kihlakunta:
Christopher Enkell 1662-1671
Gustaf Hansson 1672-1674 SVARTHAFRA, CAREELIN VAIMON VÄVY?
Tämä vanha luettelo taitaa olla Simotein aikoinaan tekemä, jota olen lisäillyt.
Tässä vain muutamalta vuosikymmeneltä.
Lavilan joutuminen Tottille on melko hyvin mielestäni selvitetty edellä mainitsemassani Genos-artikkelissa 1/2018, jossa siis selvitetty myös lyhyesti Tottbyholm, Irjanne, Sjundby. Löytyy sivuilta 16-18. Artikkeli sisältää dos. Ulla Koskisen käännöksen Lavilan vanhojen asukkaisen valituksesta koskien Tottin menettelyä. Valituksen lienee laatinut vanhaan Lavilan sukuun kuulunut ja talonsa menettänyt Matts Henrikinpoika. Hänen isäpuolensa Jöran Hansinpoika oli sekä Rauman pormestari että Tottin läänitysvouti. Näkökulma on Lavilan suvun, mutta koska Tott otti suvun vanhan tilan, sitä pyrimme selvittämään ... Ehkä hiukan paremmin kuin SAY:ssa. Virpi Nissilä
Kaivoin hyllystäni esiin tuon muutaman vuoden takaisen Genoksen ja kertasin artikkelin. Hyvä selvitys Lavilan siirtymisestä Åke Tottille. Tiedetäänkö tuosta vouti Jöran Hansinpojasta jotain muuta, esim. perhetietoja tms?
Tottit olivat sotilassuku, jonka miehet olivat sotaretkillä ja voutien merkitys siksikin heidän omistamillaan tiloilla oli noissa oloissa varmasti hyvin suuri. Henrik Jöransson voisi nimen perusteella olla Jöran Hanssonin poika samaan tapaan kuin nyt tiedämme Liuksialan Henrik Claessonin olleen Irjanteen säterin voudin Claes Henrikssonin poika.
Patronyymein tarkasteltuna ja kronologian pohjalta kaikki voisivat olla samaa ketjua. Henrik Jöransson kuoli 1647, Claes Henriksson 1661 ja Henrik Claesson 1679. He kaikki olivat Tottien vouteja. Kahden ensimmäisen osalta tarvitaan kuitenkin vielä lisää tietoa.
Åke Tott peri Liuksialan äitinsä, Sigrid Vaasan, kuoleman (1633) jälkeen. Ehkä hän (tai hänen poikansa Claes) halusi varmistaa Liuksialan asioiden sujumisen lähettämällä sen voudiksi juuri Henrik Jöranssonin, jonka toimintaa hän oli jo vuosien ajan voinut seurata Eurajoen kartanoissaan.
Niukat tiedot on Tottin sätereiden henkilökunnista.
Claes Henriksson oli joka tapauksessa Irjanteen säterin kartanovouti/arrendaattori ja kuoli 1661 Eurajoella
Hänen poikansa Henrik Claesson oli kirjurina Tottilla 1645 ja sitten 1648 alkaen Kangasalan Liuksialan kartanon vouti ja kuoli 1679 Oriveden Höyteen Jaarlan rusthollarina.
Henrik Jöransson oli ainakin lampuotivoutina kaikilla Tottin Eurajoen kartanoista 1630-ja 1640 luvuilla. Mutta joku Henrik Jöransson oli Liuksialan kartanossa Tottilla voutina vuoteen 1647 saakka myös.
Ettei nyt sitten todella olisi jotain kytkentää Henrik Jöranssonilla näihin edellä mainittuihin. Henrik Claessonin vaimo oli Lisbetta Henriksdotter.
Henrik Jöransson Liuksialassa oli vain nimi ennen kuin todennäköinen kytkös Eurajoelle selvisi. Katselin nyt uudelleen Antti Lehtosen mainioita käräjäkirjapoimintoja Kangasalta: http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Tuomiokirjapoiminnat1366-1878.pdf
Valitettavasti aineistoa on huonosti säilynyt 1630-40-luvuilta. Ensimmäinen maininta Henrik Jöranssonista Liuksialan voutina (befalningsman) löytyy Kangasalan syyskäräjiltä 1643 (s. 77), mikä sopii hyvin Claes Henrikssonin ilmestymiseen Irjanteelle juuri 1643. Mielestäni Irjanteen Henrik Jöransson ja Liuksialan Henrik Jöransson ovat sama henkilö.
Claes Henriksson esiintyy ensimmäistä kertaa Eurajoen syyskäräjillä 1643 tittelillä Claes Tottin kartanovouti (gårdsfogde) Irjanteen kartanossa.
Claes Henriksson on sitten mainittu lukuisia kertoja siitä eteenpäin edelleen Irjanteen kartanon voutina.
Claes Henriksson esiintyy myös yhdessä Liuksialan voudin Henrik Jöranssonin kanssa Eurajoen ylimääräisillä käräjillä 1644.
Titteli Liuksialan voudeilla näkyvät Kangasalan käräjäkirjoissa vaihtelevan. Henrik Claesson on välillä befalningsman (1648. 1671 ja 1683), landbofougde (1662) ja ombudsman (1662). Luultavasti työtehtävät ovat kuitenkin olleet koko ajan samat.
Benedictus viestissään 6.3. sanoo, että Hans Birgenpojan panttitilat eivät olleet Eurassa, vaan että hän oli löytänyt ne SAY:sta Eurajoelta mainitsematta kuitenkaan mistä sieltä. Sinänsä ei ole kovin merkittävää missä panttitilat olivat, vaan se että Hans ylipäänsä oli sellaisia lunastanut. Mutta on syytä huomata, että olen merkinnyt viitteen alkuperäiseen lähteeseen, josta näkyy tilojen olleen Eurassa. Lisäksi huomautan, että SAY ei ole lähde eikä sitä sellaisena voi käyttää. Sitä on eri aikoina tehty erilaisin periaattein ja eri tekijät vielä vähän eri lailla, ja kun kaikki voudintilit on digitoitu, ne ovat helposti käytettävissä.
Matti Walta
Hannu Toivonen
08.03.21, 16:28
Totta. SAY ei ole lähde, mutta joskus parhaimmillaan nopeuttaa muiden lähteiden käyttöä. Virheitä ja väärinymmärryksiä on paljon.
Ja jos Henrik Jöransson on vasta 1643 alkaen Liuksialassa, niin milloinkahan hän on viimeisen kerran mainittu Eurajoen tuomiokirjoissa. Eurajoen ylimääräisillä käräjillä 1644 esiintyvät joka tapauksessa samassa jutussa Claes Henrikssonin kanssa, mutta siten että Henrik Jöransson ei ollut saapuvilla käräjäpaikalla, kun oli Liuksialassa.
Yksi Claes Brandt esiintyy Turun raastuvassa 1661. Muita mainintoja en hänestä löytänyt.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11604404
Benedictus
08.03.21, 21:55
Norrby
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322429
Jören Jönsson
Eskil Matsson
Erik Eskilsson
Norrby 4 tilaa kartano-Säteri Kenen? Brita Nilsdotter oli rälssisukuinen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=319934
Jöns Bertilsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322357
Jöns Brynielsson
Jöran Jönssonin 2.vaimo Brita Nilsdotter oli Hans Brynielssonin vaimon Kerstin Nilsdotterin sisar.
Olisi kiinnostavaa tietää mitä alkuperälähteet sisaltävät.
Kerstin Nilsdotterilla oli tiettävästi 4 lasta, pojat Simon Hansson ja Nils Hansson, ketä muita?
Rälssitilaluettelossa 1661 Claes Tott on lahjoittanut kaksi tilaa Liuxialassa Henrik Jöranssonille (donerat sin tienare Henrik Jöransson)
Alaskylä Jacob Clemetssonin tila ja Erich Jönssonin tila.
Olisiko tämä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437196
Vuonna 1657 mainitaan vielä Henrik Jöranssonin leski (Maisa Jacobsdr)
Rälssitilaluettelossa 1661 Claes Tott on lahjoittanut kaksi tilaa Liuxialassa Henrik Jöranssonille (donerat sin tienare Henrik Jöransson)
Alaskylä Jacob Clemetssonin tila ja Erich Jönssonin tila.
Olisiko tämä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437196
Vuonna 1657 mainitaan vielä Henrik Jöranssonin leski (Maisa Jacobsdr)
Hyvä ja mielenkiintoinen löytö. Mitähän se merkitsee? Kyseessähän on aatelisen saama donaatio Alanen under Liuxela Kangasalla.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=114&kuid=440501&amnimeke=Asutuksen+yleisluettelo&sarnimi=Asutuksen+yleisluettelot&aynimi=Kangasala+1655-1674&ay=hak-560&sartun=12345.KA&hakid=560&atun=257
Mitä on lahjoitettu Henrik Jöransonille? Tuo tila, vai siltä saatavat verot. Voiko rälssimaata lahjoittaa aatelittomalle (vai oliko se rälssimaata?)? Nämä maanluotoon liittyvät omistukset eivät ole minun vahvuuksiani. Leski tuossa näkyy 1657, muttei muita. Olikohan muita perillisiä.
Mainitsin aiemmin, että Henrik Jöransson mainittiin Kangasalan syyskäräjillä 1643. Katsoin sen Antti Lehtosen käräjäkirjapoiminnoista, jossa oli vain tuo tieto. Ehkä itse käräkirjasta löytyisi jotain tiedon jyvää enemmän.
Hannu Toivonen
09.03.21, 20:58
Hyvä ja mielenkiintoinen löytö. Mitähän se merkitsee? Kyseessähän on aatelisen saama donaatio Alanen under Liuxela Kangasalla.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=114&kuid=440501&amnimeke=Asutuksen+yleisluettelo&sarnimi=Asutuksen+yleisluettelot&aynimi=Kangasala+1655-1674&ay=hak-560&sartun=12345.KA&hakid=560&atun=257
Mitä on lahjoitettu Henrik Jöransonille? Tuo tila, vai siltä saatavat verot. Voiko rälssimaata lahjoittaa aatelittomalle (vai oliko se rälssimaata?)? Nämä maanluotoon liittyvät omistukset eivät ole minun vahvuuksiani. Leski tuossa näkyy 1657, muttei muita. Olikohan muita perillisiä.
Mainitsin aiemmin, että Henrik Jöransson mainittiin Kangasalan syyskäräjillä 1643. Katsoin sen Antti Lehtosen käräjäkirjapoiminnoista, jossa oli vain tuo tieto. Ehkä itse käräkirjasta löytyisi jotain tiedon jyvää enemmän.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3852470
Claes Tottin befallningsman sanotaan olleen Henrik Jöransson Kangasalan syyskäräjillä 1643...eli ei mitään uutta.
Tässä vielä linkki tuohon rälssiluettelon sivuun
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10651215
Benedictus
09.03.21, 23:51
Kiinnostavana sivuhuomiona seikka, että Wallan virkamiehissä mainitaan vouti Simon Careelin ja Kirstin Henriksdotter Platzmanin poika Åke Careel.
Clas Henriksson Brandtilla oli poika Åke Brandt. Nimetty ilmeisesti Åke Tottin mukaan.
Olisiko niin,että Clas Henrikssonin vaimo Elisabeth Henriksdotter olisi Kirstin Platzmanin sisar, mistä tulisi samannimiset pojat.
Onkohan kukaan tutkinut tuota Tyrvään Kaukolankylän Knaapia, jossa esiintyy Claas Henriksson ja joillakin sivustoilla heillä on yhteyksiä Wanaeus-sukuun?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587176
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.