tkukkonen
06.04.20, 11:59
Tutkin lasten kasvattamisen onnistumista lahjoitusmaatalonpoikien eli lampuotien perheissä Viipurin pitäjän pohjoisella laidalla ajanjaksolla 1795-1865. Perheitä oli yli kaksisataa ja lapsia vajaa tuhat. Näistä eli 0-9 vuotta 38,4%, 10-19 vuotta 5,8% ja 20 vuotta tai enemmän 55,8%. Tämä tulos saatiin määrittämällä perheet miesten mukaan. Siis jos miehellä oli useampia vaimoja, lapset laskettiin yhdeksi joukoksi äidistä riippumatta. Sama toistettiin niin, että lapsijoukko otettiin naisten mukaan, jos aviomiehiä oli useampia. Lapsijoukko ei tässä tapauksessa ollut aivan sama kuin miesten mukaisessa perheluettelossa. Se muutti hiukan tuloksia, jotka tässä tapauksessa olivat: 0-9 vuotta 39,0%, 10-19 vuotta 6,0% ja 20 ikävuotta tai sen yli: 55,0%.
Keskimääräinen lapsiluku oli miesten mukaan laskettuna 4,66 ja naisten mukaan 4,31.
Jos perheen koko oli pieni (1-3 lasta), suurempi osa, noin 62,7% pääsi 20 ikävuoteen kuin suurissa perheissä (8 lasta tai enemmän): 46,6%. Tämä oli tulos miesten mukaan määritellyissä perheissä. Naisten mukaan määritellyissä pienissä perheissä 57,3% pääsi 20 ikävuoteen (1-3 lasta) kun taas suurissa perheissä (8 tai enemmän) lukema oli 49,6%.
Läheisissä Lappeen kylissä, jossa tilalliset olivat kruununtalonpoikia, tilanne oli muuten samanlainen, mutta keskimääräinen lapsiluku oli 5,18. Tämä ero on mahdollisesti merkitsevä. Lappeen aineistolla ei ollut mahdollista toistaa laskelmia miesten ja naisten mukaan, vaan kaikki avioliitot otettiin samanarvoisina lukuun.
Sitä saattoi odottaa, että suuri lasten lukumäärä heikensi elinajan odotetta. Sen sijaan se oli yllätys, että kruununtalonpoikien perheissä tilanne ei ollut yhtään parempi kuin lahjoitusmailla. Se täytyy kuitenkin samalla todeta, että kun Lappeen tilat olivat vuoteen 1839 asti Kananojan kartanon pöytätiloja, niihin kohdistui normaalin kruununveron yli menevää verorasitetta, joka toi niitä lähemmäksi lahjoitusmaatiloja tässä suhteessa.
Olisi kiinnostavaa tietää, onko vastaavia laskelmia tehty jossakin muualla.
Keskimääräinen lapsiluku oli miesten mukaan laskettuna 4,66 ja naisten mukaan 4,31.
Jos perheen koko oli pieni (1-3 lasta), suurempi osa, noin 62,7% pääsi 20 ikävuoteen kuin suurissa perheissä (8 lasta tai enemmän): 46,6%. Tämä oli tulos miesten mukaan määritellyissä perheissä. Naisten mukaan määritellyissä pienissä perheissä 57,3% pääsi 20 ikävuoteen (1-3 lasta) kun taas suurissa perheissä (8 tai enemmän) lukema oli 49,6%.
Läheisissä Lappeen kylissä, jossa tilalliset olivat kruununtalonpoikia, tilanne oli muuten samanlainen, mutta keskimääräinen lapsiluku oli 5,18. Tämä ero on mahdollisesti merkitsevä. Lappeen aineistolla ei ollut mahdollista toistaa laskelmia miesten ja naisten mukaan, vaan kaikki avioliitot otettiin samanarvoisina lukuun.
Sitä saattoi odottaa, että suuri lasten lukumäärä heikensi elinajan odotetta. Sen sijaan se oli yllätys, että kruununtalonpoikien perheissä tilanne ei ollut yhtään parempi kuin lahjoitusmailla. Se täytyy kuitenkin samalla todeta, että kun Lappeen tilat olivat vuoteen 1839 asti Kananojan kartanon pöytätiloja, niihin kohdistui normaalin kruununveron yli menevää verorasitetta, joka toi niitä lähemmäksi lahjoitusmaatiloja tässä suhteessa.
Olisi kiinnostavaa tietää, onko vastaavia laskelmia tehty jossakin muualla.