Huvilanomistaja

[Lahtinen]

Minkälainen omistaja oli huvilanomistaja? Esiintyy ainakin Karjalassa usein. Ajankohta esim. 1900-1920. Tässä henkikirjassa esimerkiksi useita huvilanomistajia samalla sivulla:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=73805212

Mihin omistusoikeus perustui? Henkikirjassa ei näy mitään kiinnekirjaa, perintökirjaa tms. Sen sijaan esim. ym. linkissä huvilanomistajat on pantu sarakkeeseen " ...joilla on oma asuntonsa".

[raimoensio]

Luulisin, että olivat kaupunkilaisia, jotka olivat rakentaneet huvilan maalle, mutta eivät omistaneet sitä maapalaa vaan se oli vuokrattu talolliselta. Sen takia ei tarvittu mitään kiinnekirjaa. Mäkitupa oli samanlainen, mutta siellä asuttiin vakituisesti.

[Olarra]

Minkälainen omistaja oli huvilanomistaja? Esiintyy ainakin Karjalassa usein. Ajankohta esim. 1900-1920. Tässä henkikirjassa esimerkiksi useita huvilanomistajia samalla sivulla:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=73805212

Mihin omistusoikeus perustui? Henkikirjassa ei näy mitään kiinnekirjaa, perintökirjaa tms. Sen sijaan esim. ym. linkissä huvilanomistajat on pantu sarakkeeseen " ...joilla on oma asuntonsa".

Näyttää olevan kyseessä (Terijoen) Kuokkala? Kannattaa tutustua alueen huvila-asutusta koskevaan kirjallisuuteen, jota on runsaasti ja myös netistä löytyy. Alueellahan oli tuhansia upeita huviloita kesäasukkaille ja rajan sulkeuduttua niitä siirrettiin tuhansia eri puolelle Suomea. Todella mielenkiintoinen aihepiiri. Tässä muutama linkki:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Terijoen_huvilayhdyskunta
http://www.olipakerrankarjala.fi/2019/03/terijoki-iloisten-ukkojen-kyla.html?m=1

[Lahtinen]

Kiitos mielenkiintoisista linkeistä. Tutustunpa niihin.

Ko. henkikirjan linkki oli Kivennavan Kuokkalan kylästä. Ko. kylä on ainakin 1910-luvulla kuulunut Kivennapaan. Onko kylä myöhemmin siirretty Terijokeen?

Havaintojeni mukaan huvilanomistajaksi on noussut esim. mäkitupalainen, ts. kaikki eivät varmaankaan olleet kaupunkilaisia, jotka hankkivat huvilan Kannakselta.

[Olarra]

Terijoki itsenäistyi Kivennavasta omaksi kunnaksi 1911. Syynä oli pitkälti juuri Pietarista tulevien kesävieraiden luoma vauraus. Alueella vieraili muistaakseni kesäisin jopa 100.000 vierasta. Huviloita rakennettiin tuhansia. Osan omistivat pietarilaiset ja osa terijokelaiset, jotka vuokrasivat huviloita pietarilaisille. Huvinlanomistus saattoi siis olla elinkeino. Muualla Suomessa esiintyy kaupungeissa termi talonomistaja, joka myös saattoi pitää vuokralaisia.

Rajan sulkeutuminen oli valtava taloudellinen ja sosiaalinen takaisku, kun tuhannet huvilat jäivät tyhjiksi. Taloja siirrettiin muualle ja suomalaisia houkuteltiin lomailemaan Terijoelle. Isoisänikin vuokrasi huvilaa serkultaan, joka oli niitä ostanut 1920-luvulla useita Terijoen Kellomäeltä.

[Olarra]

Ei serkultaan, vaan vaimonsa serkulta, piti sanomani :)

[Lahtinen]

Kiitos Olarra. Mielenkiintoinen tieto, että huvilanomistaja vuokrasi huvilan eteenpäin. Tämä onkin loogista, ottaen huomioon huviloiden määrän. Kun niitä on noin paljon, lienee luonnollista että niitä vuokrattiin muille.

[Mataleena]

Isoenostani Mikosta kertovassa kirjassa kerrotaan heidän Terijoen Puhtulan villasta kuvan kera. Huvila hankittiin v. 1917 vuokratontilla ja myytiin 1920 -luvun lopulla pois siirrettäväksi.

[Olarra]

Tässä vielä pari linkkiä.

Tämän gradun sivulta 14 eteenpäin saa hyvän kuvan huviloiden synnystä ja vuokraustoiminnasta (lopussa lähdeluettelo, jossa tietoa haluaville vinkkejä kirjallisuuteen):

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60859/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201901031034.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tässä sotien jälkeistä muistelua Terijoelta:

https://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/pitajaliitteet/terijoki.pdf