Suomen asutuksen yleisluettelo

[tellervoranta]

Mitä neuvoja voisin saada sen tulkitsemiseen. Kyseessä 1600-luvun loppupuoli.

[Sami Lehtonen]

Mitä neuvoja voisin saada sen tulkitsemiseen. Kyseessä 1600-luvun loppupuoli.

Noo - pistäpä vaikka joku aukeama, niin käydään se tässä threadissa läpi. Genoksista löytyy joku muinainen artikkeli, jossa merkintöjen värikoodaus käytiin läpi - värilläkin on väliä.

[tellervoranta]

En halua laittaa ystäväni http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=....&zoom=...jne sivua. Yritin löytää omasta suvusta vaan en löytänyt. Onkohan niin, että vain Etelä-Suomesta on näitä löydettävissä.
Vaan näppäriä kun olette, ottakaa joku talo, please :):)

[Sami Lehtonen]

En halua laittaa ystäväni http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=....&zoom=...jne sivua. Yritin löytää omasta suvusta vaan en löytänyt. Onkohan niin, että vain Etelä-Suomesta on näitä löydettävissä.
Vaan näppäriä kun olette, ottakaa joku talo, please :):)

Luulin, että piti katsoa Suomen asutuksen yleisluetteloa. SAY:ssa ei ole ainakaan minun tietääkseni yhtään ystävääni 1600-luvulta, mutta ilmeisesti sinulla on :D:

SAY kattaa tosiaan vain osan Suomesta. Tässä noin näytteeksi:
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=508617

Janakkalan Vähikkälän Kuossari, joka kuuluu omiin esipolviini. Olisiko tässä jotakin, jota haluaisit kysyä?

Huomattavaa on, että monista pitäjistä on olemassa erikseen ns. konseptit ja myöhemmän kuntajaon mukaiset puhtaaksikirjoitetut asutuksen yleisluettelot. Tämä esimerkki on puhtaaksikirjoitetusta Janakkalasta - alunperin Lopen konseptissa löytyypi tämä talo.

[Seppo Niinioja]

Tässä on selostusta SAY:stä: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/SAY/ , mm. sen kattamasta alueesta ja käyttökelpoisuudesta. Siihen pääsee arkistolaitoksen verkkopalvelut-osiosta. Harhautusmielessä(?) itse luettelo on laitettu verkkopalvelujen Digitaaliarkistoon (ei siis Digiarkistoon, joka on Samin huostassa) ja sieltä hakupalvelun vapaasanahaulla, esim. Janakkala pääsee mm. tuolle Samin linkkaamalle sivulle. Muitakin temppuja voi olla, mutta ainakin tämä toimii.

Seppo Niinioja

[tellervoranta]

Huomenta :) kaikille tasapuolisesti ja Samille ja Sepolle erityisesti....

Asia on siis niin, että kyseessä oli juuri sellainen linkki kuin Sami laittoi Kuossarista. Tulkitaan se. Jooko :confused:

Oma sukuni on äidin puolelta asunut yli 400 v samalla paikalla, myös samalla nimellä, ja isän puolelta n.300v, mutta molemmat paikat Oulun seudulla enkä haulla löytänyt niitä.

Sukututkimuskursseilla en törmännyt vastaavaan, mutta haluan oppia uutta. Ehkä voin sitten tulkita sitä ystävääni :D::D:

[Sami Lehtonen]

Terve taas!

Käydäänpä ensin läpi aiheeseen liittyvät Genos-artikkelit. Alunperin aihetta käytiin läpi projektin vielä kestäessä:
http://www.genealogia.fi/genos/16/16_33.htm
http://www.genealogia.fi/genos/24/24_75.htm

En malta olla korostamatta, että todellakin osasta pitäjistä on olemassa kaksi Suomen asutuksen yleisluetteloa - Digitaaliarkisto ei näitä mitenkään erottele (taas yksi iso miinus heidän järjestelmässään) ja joskus puhtaaksikirjoitettu on se ylempi (kahdesta samasta vuosiluvusta) ja joskus alempi. Konseptit noudattavat alkuperäistä pitäjäjakoa (mm. Vähikkälä kuului Lopen neljänneskuntaan). Esimerkinomaisesti edellämainitun Kuossarin konseptiversio:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=998746
jossa on näköjään myös Kyöstilän tila (polveudun kyllä siitäkin).

Puhtaaksikirjoitus tapahtui jostakin täysin käsittämättömästä syystä vuoden 1939 kuntajaon mukaisesti, josta syystä mm. joitakin Tammelan taloja löytyy Forssan (?) SAY:sta.

Genoksen artikkeleista ainakin jälkimmäinen käy läpi myös käytetyt värit - musta väri on manttaaliluettelosta ja maakirjan ruskealla. Noissa maakirjoissa on sitkeimmät isännät olleet hyvästi toistasataa vuotta, joten sillä tiedolla oikeastaan on vain hyvä varmistaa, että kyse on oikeasta tilasta. Noin yleensäkin SAY:ta tehdessä talot on yhdistelty enempi isäntien nimien kuin esimerkiksi manttaaliluvun mukaan - tästä syystä niissä on myös aika paljon virheitä. Kymmenysluettelot on punaisella ja autioveroluettelon vihreällä musteella; niitä on kyllä selvästi vähemmän.

Jos talossa on peräkkäisinä vuosina (jokainen sarake on aina yksi vuosi) ollut samanniminen henkilö, niin hänet on myös merkitty samalle riville väkäsellä - mitään takeita siitä, että kyse on samasta henkilöstä ei luonnollisesti ole. Joskus "pig. Mariaa" seuraa samalla rivillä "rytt. h <" - eli SAY:n tekijä on tulkinnut piika Marian myöhemmin ratsumiehen vaimona esiintyväksi Mariaksi. Toki näin voi olla, mutta veroluetteloista tämä tieto tuskin löytyy.

On myös huomattava, että SAY:ta tehdessä ei aina kaikkia mahdollisia lähteitä ole käytetty. Esimerkiksi Uudenmaan ja Hämeen läänin osalta vuoden 1722 manttaaliluetteloa ei ole ollut käytettävissä (rulla FR18).

Myöskään tuomiokirjoja ei liene lainkaan vilkaistu - niistä kun löytyisi ihan oikeastikin sukulaisuussuhteita.

[tellervoranta]

Opiskeltu on :)
Mitä ilmoitetaan keltaisen Bertil Matssonin alla :eek:

[tellervoranta]

Laitan vielä tällaisen kokeilun.:)

http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1022969&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400

[Sami Lehtonen]

Opiskeltu on :)
Mitä ilmoitetaan keltaisen Bertil Matssonin alla :eek:

Tarkoittanet tuota "1H 10aln 3/4m" tietoa?
Lyhenneluettelon mukaan H on hemman, 10aln olisi 10 kyynärää ja 3/4m on 3/4 manttaalia.

Joku aiheesta enemmän tietävä voisi kertoa, mitä noilla kyynärillä on ilmoitettu, kun muilla taloilla näyttäisi olevan kahta ja kolmea kyynärää.

[tellervoranta]

Kyynärä on vanha pituusmitta = 0,594 m. Jos mitataan meiltä molemmilta kyynärvarsi eli käsivarsi ranteesta kyynärpäähän, saattaa olla hiukka eripituinen ;)
Jos en pahasti kiusaa, niin kysyn vielä tekstiä mittojen alapuolelta. Liittyikö ruotuihin ?

[Seppo Niinioja]

Lähetin äsken Samilta klo 12:59 tulleeseen viestiin vastauksen, jota ei täällä näy. Miksikähän ei? Pistän sen siksi vielä kuvaliitteenä.

Seppo Niinioja

[tellervoranta]

Jospa lähetit sen Samille :cool:,tai et painanut vastaanappia esikatselun jälkeen. Maailma on ihmeellinen, Seppo....;):rolleyes:

[Seppo Niinioja]

Jospa lähetit sen Samille :cool:,tai et painanut vastaanappia esikatselun jälkeen. Maailma on ihmeellinen, Seppo....;):rolleyes:

... ja ihmetyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa. Kokemuksen perusteella arvelin että "moderaattori" on ehkä kiellettyjen sanojen listalla. Onnistuukohan nyt:

Uudenmaan ja Hämeen läänin vuoden 1722 henkikirja on tosiaan onneksi säilynyt, vaikka lähes kaikki maalliset ja kirkolliset asiakirjat isonvihan ajalta 1714-1723 puuttuvat. Henkikirjat tehtiin kolmena kappaleena ja tämä FR18 on muistaakseni sellaisesta sarjasta, jota ei liene yleensä filmattu tai se on muuten ollut hukassa, kun signumkin on poikkeava. Olli Tiitinen sen minulle kerran näytti KA:ssa ja siitä on ollut hyötyä. Ulla Koskinen toteaa raportissaan vuodelta 2002 (edellä mainitsemani linkki http://www.narc.fi/Arkistolaitos/SAY/ ), että "Finne aloitti SAY:n kokoamistyön vuoden 1906 tienoilla ja keräys lopetettiin vuonna 1977. Tästä jo seuraa, että työn toteutuksessa on vaihteluita". Suurimman osan aikaa ei siis ollut käytettävissä mormonienkaan kuvaamia tiliasiakirjoja, jotka ovat usein erittäin heikkolaatuisia, saatikka sitten Valtionarkiston parempilaatuisia filmejä suunnilleen 1980-luvulta. Toisin sanoen se tehtiin alkuperäisistä, sinänsä tietysti oikein, mutta isojen kirjojen käsittely on ollut vaivalloista.

SAY:n opas ja ja Ulla Koskisen 20-sivuinen raportti SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON KÄYTETTÄVYYS DIGITOINTIA SILMÄLLÄPITÄEN kannattaa kyllä lukea perustiedoksi. Itse olen käyttänyt SAY:tä lähinnä alkuperäisistä sinisistä niteistä silloin kun ne 1960/1970-luvulla vielä olivat tutkijoiden käytettävissä, kuten alkuperäiset Mustat kirjatkin ja Militaria, taisi olla muutakin nyt "käytettävä mikrofilmiä"-huomautuksella varustettua. Tuomiokirjoja en muista, kun en niitä siloin vielä käyttänyt. Nytkin ne ovat vielä autonomian alusta asti filmaamatta. Se oli sukututkijan kulta-aikaa. Tutkimus oli tietysti hitaampaa kuin vaikka HisKin avulla, mutta oikeiden kirjojen lehteily paljon jännittävämpää kuin tietokonehaut tai filmin kelaus. Eihän tässä hommassa mitään kiirettä ole: kyllä esi-isät jaksavat odottaa löytymistään.

Ei kuvaamiselle ja digitoinnille tietysti ole enää vaihtoehtoa. Sukututkimuksesta ja "-tutkimuksesta" on tullut massojen harrastus, kaiketi meilläkin osaksi Haleyn 1976 ilmestyneen Juuret -kirjan takia (Haleyta syytettiin muuten plagioinnista ja hän sopi asian oikeusistuimen ulkopuolella). Jo toukokuussa 1978 Helsingissä järjestetyillä Suomen ensimmäisillä arkistopäivillä käsiteltiinkin useita ajankohtaisia arkistonhoitoon ja arkistojen keräämiseen liittyviä kysymyksiä, jotka tavallaan kaikki sivusivat päivien toista perusteemaa, asiakirjojen suojelua (Tuula Bärlund, Tuhoavatko sukututkijat lähteensä, Genos 49(1978), s. 88-89).

SAY:oon pätee vielä enemmän kuin HisKiin se, että se on vain hakemisto ja vaatii verotusasiakirjojen syntytapaan ja SAY:n kokoamisperiaatteisiin paneutumista. Puutteineenkin se kuitenkin usein merkittävästi auttaa tutkimusta ja kokoajat ovat sentään olleet jonkin asteisia asiantuntijoita. Sukututkijat tosin ovat usein mielestään itse parhaita, minä en. Tarkistus alkuperäisistä lähteistä on aina mahdollista ja kaupunkien osaltahan ne taitavat olla ainoa vaihtoehto, ellei ole papeista tai muista säätyläisistä kyse. SAY:tä on kyllä käytetty Genos-artikkelienkin lähteenä, esim. "Rymättylän kirkkoherran Simon Matthaein ja hänen vaimonsa sukuperä". Professori AULIS OJA, Espoo, Genos 45(1974), s. 93-95, 128.

Mitä tuomiokirjoihin tulee, kaikki tietävät että esim. perinnönjakotapauksista on hyötyä. Joku (ehkä Seuran nykyinen esimies Markku Kuorilehto) mainitsi kerran päässeensä 150 vuotta taaksepäin pelkkien tuomiokirjojen avulla. Niiden ottaminen mukaan SAY:n koostamiseen olisi kyllä ollut harmaata hommaa, kun tulkinnatkaan eivät aina ole triviaaleja. Veli-Pekka Toropainen on julkaissut muutaman vuoden Genoksessa Turun tuomiokirjoissa 1600-luvulla mainittuja henkilöitä ja tapahtumia ja on vielä muutaman vuosikymmenen päässä minua tässä vaiheessa kiinnostavasta ajasta. Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkelin toimittaja Yrjö Kotivuori on ottanut tehtäväkseen lukea läpi tuomiokirjasarjoja. Hän kertoi saaneensa viime keväänä valmiiksi cc-sarjan tuomiokirjat v:een 1713 ja jatkavansa jos mahdollista ensi talvena kk-tuomiokirjojen parissa. Sarja cc on Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin tuomiokirjat, signumia kk en malta kaivaa esiin. Sainkin Kotivuoren uurastuksesta tärkeän vinkin vuodelta 1685, mutta se vaatii jatkotutkimuksia.

Modedaattori varmaan vaatii taas siirtymistä asiaan. Tallennankin tämän röpellyksen heti ainakin itselleni.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Kyynärä on vanha pituusmitta = 0,594 m. Jos mitataan meiltä molemmilta kyynärvarsi eli käsivarsi ranteesta kyynärpäähän, saattaa olla hiukka eripituinen ;)
Jos en pahasti kiusaa, niin kysyn vielä tekstiä mittojen alapuolelta. Liittyikö ruotuihin ?

Tiedän, että se on mitta. Venäjän vallan alla muuten yli 70cm. Mutta minkä mitta tuossa on ilmoitettu? Ei ainakaan isännän hartioiden leveys.

Ulkomuistista vastaus toiseen kysymykseesi: se on ratsutila everstiluutnantin komppaniassa - augmentteina Kyöstilä ja Riukula samassa kylässä.

[Sami Lehtonen]

Noin yleisestikin sanoen niin onhan toi SAY aivan verraton hakuteos - tarkemmin voi asioita vilkaista alkuperäisistä veroluetteloista, kun ensin pääsee hajulle SAY:sta.

[Sami Lehtonen]

Laitan vielä tällaisen kokeilun.:)

http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1022969&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400

Eli tuo Pesso näyttäisi olevan Corpr: Gerdt Jopvitsches frijh: und: ryttm. Pahlens C: och Öfw. Liewens reg.

Eli korpraali Gerdt Jopvitschin virkatalo ratsumestari Pahlenin komppaniassa eversti Liewenin rykmentissä. Komppanian päällikkönä myöhemmin ratsumestari Schonman.

[tellervoranta]

.....fundeerataan yön yli, mikä olisi 6-7m siinä sinun esimerkissäsi :)

[tellervoranta]

Kiitän :):)

[Seppo Niinioja]

Kiitän :):)
Tarttuihan se sinne minunkin vaatimaton kontribuuttini. Anyways, kattokaa nyt vaikka vaihteeksi neloselta Hiljaista amerikkalaista. Yli puolet on jo mennyt, mutta parhaat palat kolmiodraamasta varmaan jäljellä. Graham Greene on mielikirjailijoitani, vaikka ei tainnutkaan Nobelia koskaan saada. Perusbritti, vaikka aiheet surfaavat milloin Vietnamissa, milloin Havannassa (Kunniakonsuli).

Seppo N.

[Seppo Niinioja]

Vastaan vielä varmuuden välttämiseksi itselleni: Net kun on nähneet oopperassa Madama Butterflyn tai leffassa Tokorin sillat, ehkä tykkäävät tällaisesta melodraamasta kuin Hiljainen amerikkalainen. Kirja oli parempi, sanoi entinen koira molempia maistettuaan :). Tallennukseen se menee ja kai Arenastakin kohta näkyy. Ainoa järkevä tapahan on katsoa nuo pätkät silloin kun ne lähetetään, luulen.

t. Seppo Niinioja, ihan omaa nimeään käyttävä kalkkis.

P.S. Siis tämän minkä lie otsikkohan on ASIAN VIERESTÄ, you see.

[Seppo Niinioja]

Tosi helppoa oli samaistua siihen brittiin. Hijaisen amerikkalaisen kuva jäi ehkä filmissä vähän kalpeammaksi kuin kirjassa.

Eihän tämä taida mikään varsinainen leffararvosteluforumi olla, mutta kaikenlaista skeidaa tänne muutenkin tulee tulvimalla, miksei siis tämäkin.

Seppo Niinioja

[tellervoranta]

Hei, meni nuo viestit väärään järjestykseen. Kiittelin siis tästä. Sellainen kysymys vielä on: miten luetaan talon lapset, miniät, vävyt ja rengit.
Onko niin, että kun ylhäällä on isäntä, niin sen alapuolella olevat henkilöt suhteutetaan tähän. :confused:

Eli tuo Pesso näyttäisi olevan Corpr: Gerdt Jopvitsches frijh: und: ryttm. Pahlens C: och Öfw. Liewens reg.

Eli korpraali Gerdt Jopvitschin virkatalo ratsumestari Pahlenin komppaniassa eversti Liewenin rykmentissä. Komppanian päällikkönä myöhemmin ratsumestari Schonman.

( Seppo ajatteli kirjoittavansa asian vierestä, muttei niin olekaan, koska Mad. Butterfly ja G.Greene liittyvät minuun)

[Seppo Niinioja]

Hei, meni nuo viestit väärään järjestykseen. Kiittelin siis tästä. Sellainen kysymys vielä on: miten luetaan talon lapset, miniät, vävyt ja rengit.
Onko niin, että kun ylhäällä on isäntä, niin sen alapuolella olevat henkilöt suhteutetaan tähän. :confused:



( Seppo ajatteli kirjoittavansa asian vierestä, muttei niin olekaan, koska Mad. Butterfly ja G.Greene liittyvät minuun)

Kerro ihmeessä, miten! Melodraama oli vähän huono sanavalinta, ihan oikeata draamaa nuo kaikki ovat ja päähenkilöt kuolevat lopussa, niin kuin pitääkin. Piti muuten kirjoittamani "Miehemme Havannassa". Eikö hän ollut vähän Maxwell Smartin tapainen epäpätevä tai epäonninen agentti? Niitähän amerikkalaisilla on riittänyt.

Kunnikonsulihan sijoittuu Argentiinaan. Huuto.net kertooo: "Tohtori Plarr on palannut harjoittamaan lääkärintointa kotikaupunkiinsa Argentiinan maakunnassa. Tahtomattaan hänet viedään mukaan grillojen touhuun: tarkoitus on ottaa panttivangiksi Yhdysvaltain lähettiläs, mutta kaapatuksi tulee juoppo Charls Fortnum, Englanin paikallinen kunniakonsuli." Pianovihreet menevät myyjän piikkiin. Liekö luullut niinkin, että Argentiina on jonkin maan maakunta.

Seppo N.

[Sami Lehtonen]

Hei, meni nuo viestit väärään järjestykseen. Kiittelin siis tästä. Sellainen kysymys vielä on: miten luetaan talon lapset, miniät, vävyt ja rengit.
Onko niin, että kun ylhäällä on isäntä, niin sen alapuolella olevat henkilöt suhteutetaan tähän. :confused:

Yleensä näin, mutta esimerkiksi myöhempien vuosien osalta (eli mitkä on merkitty väkäsellä) ei voi olla varma, onko ne samassa järjestyksessä, kuin veroluettelossa - koska siis henkilöitä on yhdistelty riveille.

Yleensä aukeaman eka sarake (erityisesti 1634) esittää henkilöt veroluettelon mukaisessa järjestyksessä ja verokirjuri lienee pääsääntöisesti merkinnyt sukulaisuussuhteet isännän mukaan. Eli kun yhdestä s. (son) myöhemmin tulee uusi isäntä, muttuu muut s. yleensä muotoon br. - jos ei muutu, on kyse samanimisestä pojasta uudella isännällä.

Poikkeuksena tietysti sitten taas tilanne, jossa talossa on vanha isäntä, jonka alla on muutama poika ja sitten nuorempi isäntä, jonka emännän alla on taas lisää poikia. Silloin kait pitää luottaa siihen, että järjestys on pysynyt oikeana. Alkuperäisen veroluettelon tietoihin(kaan) ei voi ihan aukottomasti luottaa. Nehän tehtiin kuitenkin, jotta kassavirta kruunulle säilyisi, ei satoja vuosia myöhemmin niitä selaavien suku- ja historiantutkijoiden tarpeisiin.

[tellervoranta]

Teksti ymmärretty. Kiitos selvityksistä ja toivon, ettei niistä aiheutunut kovin suurta vaivaa. :)

[Sami Lehtonen]

Tarttuihan se sinne minunkin vaatimaton kontribuuttini. Anyways, kattokaa nyt vaikka vaihteeksi neloselta Hiljaista amerikkalaista. Yli puolet on jo mennyt, mutta parhaat palat kolmiodraamasta varmaan jäljellä. Graham Greene on mielikirjailijoitani, vaikka ei tainnutkaan Nobelia koskaan saada. Perusbritti, vaikka aiheet surfaavat milloin Vietnamissa, milloin Havannassa (Kunniakonsuli).

Seppo N.

Kotopuolessa käydessä tulin katsoneeksi pätkän Kuudes aisti -nimistä tosi-TV-formaattia. Loppuviimeksi tulin siihen tulokseen, että parempi olla katsomatta, ettei tule paha mieli.

Ohjelmassa arvuutettiin mm. sitä, kuka on ainoa suomalainen Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaja. Suurin osa suomalaisista ei tätä tiedä - useimmat arvelivat palkinnon osuneen Mika Waltarille (liekö sitten juhlavuosi tehnyt tepposet), joku joka Aleksis Kivelle. Kivihän kuoli liki 30 vuotta ennen ensimmäisten palkinojen jakamista, joten hieman epätodennäköistä se olisi.

Tiedättekö muuten miksi Nobelia ei jaeta matematiikassa? Minä tiedän ainakin yhden tarinan, joka aika hyvin selittää sen. Taloustieteissähän muistopalkinto jaetaan Ruotsin keskuspankin rahoista.

[tellervoranta]

Anteeksi arvoisat asiantuntijat asiallisten asioiden ajautumisesta asiattomalle alueelle :cool::rolleyes::cool: