Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tirin tila Kiimingin Tirinkylässä
Hei,
Kiiminkiläisen Tiri-tilan vaiheita ja asukkaita ennen 1730-lukua on sivuttu tällä foorumilla useampaan otteeseen. Asioita on selvinnyt varmuudella tai epävarmalla pohjalla tai ei lainkaan – niin kuin elämässä on tapana käydä.
Salsten Sukunimi-info vahvistaa oman käsitykseni siitä, että sukunimi Tiri liittyy po Tiri-tilaan. Kaikki Tirit eivät ole sukua keskenään, mutta näyttää siltä, että jokaisen Tirin tai hänen puolisonsa esipolvilla on yhteys Tiri-tilaan. Minulla on tiedostossani noin 500 henkilöä, joiden sukunimi on (ollut jossain vaiheessa) Tiri.
Tiri-tilalle on tullut asukkaita, joiden sukunimeksi on vaihtunut Tiri. Tilalta on muuttanut pois henkilöitä, jotka ovat vieneet mennessään Tiri-sukunimensä.
Selvittämättä on jäänyt, ovatko tilalla 1500- ja 1600-luvulla asuneet Tirit esivanhempia heille, jotka asuivat tilalla 1700-luvun alussa. Minä en osaa lukea vanhoja asiakirjoja enkä välttämättä edes ymmärtäisi, mitä lukemani tarkoittaa.
Olen poiminut Tiri-tietoja ”Kiiminki 150 vuotta” -kirjasta, Veikko Perttusen ”puhtaaksikirjoittamista” rippikirjoista, HisKistä, seurakuntien rippikirjoista ja SukuForumilta. Oletan, että kirjaamani tiedot 1730-luvulta eteenpäin ovat jokseenkin oikein. Korjauksia, lisäyksiä ja kommentteja otan vastaan mielelläni.
1600-luvun sirpaletiedoista rakensin erillisen tiedoston. Siinä ei ole yhtään keksittyä henkilöä, mutta henkilöiden liittäminen toisiinsa on osittain minun kotikutoista päättelyä. Tätä tiedostoa entraan mielelläni mahdollisten ehdotusten mukaan. Vahvistukset, täydennykset, korjaukset, poistot, muutokset ja muuten vaan kommentoinnit ovat tervetulleita.
Yt hth
’’’’’
Taulu 1
I Paavo Heikinp Kääriä
s. 1665, , haudattu 03.06.1734 Ylikiiminki. /s-v mahd 1656/.
Puoliso: 12.02.1682 Alakiiminki
Anna Markuksent Kääriä o.s. Kontio
s. 1661 Alakiiminki, , haudattu 11.05.1740 Ylikiiminki.
Lapset:
1. Matti Paavonp Kääriä, s. 09.03.1683 Ylikiiminki. Tauluun 2
2. Heikki Paavonp Tiri, Kääriä, s. 25.03.1690 Ylikiiminki. Tauluun 3
Olen Paavon jälkeläinen 9. polvessa.
Ovatkohan Matti ja Heikki veljekset?? Heikistä tulee Tirin isäntä naimakaupan myötä v. 1719.
Matin pojanpojanpojasta tuli talokas Tirin tilalle v. 1858, kun hän muutti Ylikiimingin Louhelasta.
Mukana muutti kaksi poikaa perheineen. Yksi tytär muutti edellä ja toinen tytär myöhemmin.
Toinen poika muutti sittemmin Iihin. Kaikille tarttui sukunimi Tiri.
Taulu 2 (taulusta 1, isä Paavo Kääriä)
II Matti Paavonp Kääriä
s. 09.03.1683 Ylikiiminki, k. 18.11.1745 Ylikiiminki.
1. puoliso:
Pso1 Kääriä
Lapset:
1. Anna Matint Kääriä, s. 19.11.1708 Ylikiiminki, k. 03.01.1760 Ylikiiminki.
2. puoliso: 30.11.1723 Ylikiiminki
Valpuri Mikont Kääriä o.s. Rändö
s. 1689, k. 28.12.1776 Ylikiiminki.
Lapset:
2. Paavo Matinp Kääriä, s. 15.07.1725 Ylikiiminki. Tauluun 4
3. Helga Helena* Matint Ukkola, Vesa o.s. Kääriä, s. 20.03.1727 Ylikiiminki. Tauluun 5
4. Maria Matint Ukkola, Kauppila o.s. Kääriä, s. 10.03.1732 Ylikiiminki. Tauluun 6
Taulu 3 (taulusta 1, isä Paavo Kääriä)
II Heikki Paavonp Tiri, Kääriä
Sotilas, talokas Tiri Nro 8, s. 25.03.1690 Ylikiiminki, k. 14.05.1756 Alakiiminki.
Puoliso: 15.09.1719 Alakiiminki
Kaarina Simont Tiri, e Tiri o.s. Haipus
s. 31.01.1684 Alakiiminki, k. 07.04.1757 Alakiiminki.
Vanhemmat: Simo Simonp Haipus, Putkosen kruununtila, s. 1655, k. 1715. Valpuri Heikint Haipus, k. 1715.
Lapset:
1. Anna Heikint Pietilä o.s. Tiri, s. 14.06.1720 Alakiiminki. Tauluun 7
2. Maria Heikint Tiri, s. 03.03.1723 Alakiiminki, , haudattu 16.10.1743 Alakiiminki.
3. Priita Heikint Tiri, s. 03.03.1723 Alakiiminki, k. 14.06.1723 Alakiiminki. /kpv:n tilalla hpv/.
4. Heikki Heikinp Tiri, s. 31.10.1725 Alakiiminki. Tauluun 8
5. Katariina Heikint Soronen o.s. Tiri, s. 09.08.1728 Alakiiminki. Tauluun 9
Taulu 4 (taulusta 2, isä Matti Kääriä)
III Paavo Matinp Kääriä
Talokas Kääriä, s. 15.07.1725 Ylikiiminki, k. 22.04.1804 Ylikiiminki.
Puoliso: 14.02.1748 Ylikiiminki
Marketta Erkint Kääriä o.s. Timonen
s. 25.02.1725 Ylikiiminki, k. 06.05.1804 Ylikiiminki. /sokea/.
Taulu 5 (taulusta 2, isä Matti Kääriä)
III Helga Helena* Matint Ukkola, Vesa o.s. Kääriä
s. 20.03.1727 Ylikiiminki, k. 16.04.1811 Ylikiiminki.
1. puoliso: 26.01.1746 Ylikiiminki
Juho Heikinp Vesa
Kirkkoväärti, Isäntä Alavesa, s. 09.01.1724 Ylikiiminki, k. 06.09.1775 Ylikiiminki. PV 20.
Vanhemmat: Heikki Kaarlonp Vesa, Isäntä Alavesa, s. 19.01.1684 Ylikiiminki, k. 10.10.1743 Ylikiiminki. PV 16. Liisa Vilpunt Vesa o.s. Vilppola, s. 1683 Alakiiminki, k. 08.04.1754 Ylikiiminki.
2. puoliso: 25.01.1778 Ylikiiminki
Heikki Jaakonp Ukkola
Lukkari, talollinen Ukkola Nro 10, s. 09.05.1722 Alakiiminki, k. 09.12.1787 Kiiminki.
Vanhemmat: Jaakko Heikinp Ukkola. Anna Pekant Ukkola.
Taulu 6 (taulusta 2, isä Matti Kääriä)
III Maria Matint Ukkola, Kauppila o.s. Kääriä
s. 10.03.1732 Ylikiiminki, k. 18.10.1799 Haukipudas.
Puoliso: 18.01.1754 Ylikiiminki
Erkki Paavonp Ukkola
Talokas Halonen eli Ukkola Nro 13, s. 21.01.1732 Haukipudas, k. 06.11.1788 Haukipudas.
Vanhemmat: Paavo Matinp Ukkola, Halonen, Talokas Halonen eli Ukkola, s. 25.08.1680. Vihitty 15.12.1728 Haukipudas. Anna Pekant Halonen o.s. Haipus, s. Alakiiminki.
Taulu 7 (taulusta 3, isä Heikki Tiri, Kääriä)
III Anna Heikint Pietilä o.s. Tiri
s. 14.06.1720 Alakiiminki, k. 19.03.1768 Haukipudas.
Puoliso: 13.01.1740 Alakiiminki
Lauri Heikinp Pietilä
Talokas Pietilä-Koirala Kello, s. 10.06.1718 Haukipudas, k. 26.02.1768 Haukipudas.
Vanhemmat: Heikki Juhonp Pietilä, Kurtti, Talokas Pietilä-Koirala Kello < Kurtti, s. 1684, k. 15.06.1740 Haukipudas. Pieta Simont Pietilä, Koirala, s. 05.02.1690 Haukipudas, k. 08.06.1758 Haukipudas.
Taulu 8 (taulusta 3, isä Heikki Tiri, Kääriä)
III Heikki Heikinp Tiri
Talollinen Tiri Nro 9, s. 31.10.1725 Alakiiminki, k. 28.10.1798 Kiiminki.
Puoliso: noin 1752 Haukipudas
Pieta Jaakont Tiri o.s. Pietilä
s. 17.04.1733 Haukipudas, k. 06.10.1807 Kiiminki.
Vanhemmat: Jaakko Matinp Pietilä, Vävytalokas Pietilä Kello. Liminkaan n 1740. Valpuri Heikint Pietilä. Liminkaan n 1740-1745, asuivat Lumijoen Junkkolassa n 1753.
Taulu 9 (taulusta 3, isä Heikki Tiri, Kääriä)
III Katariina Heikint Soronen o.s. Tiri
s. 09.08.1728 Alakiiminki, k. 26.01.1801 Ylikiiminki.
Puoliso: 26.06.1747 Kiiminki
Mikko Antinp Soronen, Hovi
s. 06.04.1724 Ylikiiminki, k. 29.04.1786 Ylikiiminki.
Vanhemmat: Antti Yrjönp Soronen, Hovi, s. 1675, k. 22.06.1756 Ylikiiminki. Vihitty 10.03.1722 Ylikiiminki. Priita Mikont Soronen, Hovi o.s. Hiltunen, s. 13.02.1687 Ylikiiminki, k. 07.02.1746 Ylikiiminki.
’’’’’’’
Mistähän mahtoi tulla tämä Klemetti??
Kenen kanssa siitti pojat ja mihin sitten katosi poikien äidin kanssa??
Taulu 1
I Klemetti Tiri???
Puoliso:
pso Tiri
Lapset:
1. Simo Klemetinp Tiri, s. 1678, , haudattu 02.04.1717 Alakiiminki. /k isonvihan uhrina/.
2. Matti Klemetinp Tiri, s. 1684. Tauluun 2
Taulu 2 (taulusta 1, isä Klemetti Tiri???)
II Matti Klemetinp Tiri
Talokas Tiri Nro 8
s. 1684, , haudattu 02.04.1717 Alakiiminki. /k isonvihan uhrina/.
Puoliso:
Kaarina Simont Tiri o.s. Haipus
s. 31.01.1684 Alakiiminki, k. 07.04.1757 Alakiiminki.
Vanhemmat: Simo Simonp Haipus, Putkosen kruununtila, s. 1655, k. 1715. Valpuri Heikint Haipus, k. 1715.
’’’’
Tiri & Pietilä-Koirala – avioliittojen myötä vahvat siteet
Taulu 1
I Kaarina Simont Tiri, e Tiri o.s. Haipus
s. 31.01.1684 Alakiiminki, k. 07.04.1757 Alakiiminki.
1. puoliso:
Matti Klemetinp Tiri
Talokas Tiri Nro 8, s. 1684, , haudattu 02.04.1717 Alakiiminki. /k isonvihan uhrina/.
Vanhemmat: Klemetti Tiri???. pso Tiri.
Lapset:
1. Valpuri Matint Tiri, s. 1705 Alakiiminki, , haudattu 28.07.1723 Alakiiminki. /hukkunut/.
2. Simo Matinp Tiri, s. 1707 Alakiiminki. Tauluun 2
3. Matti Matinp Tiri, s. xx.06.1711 Alakiiminki, , haudattu 06.01.1728 Alakiiminki.
4. Lapsi Matinl Tiri, s. 1714 Alakiiminki, , haudattu 02.04.1717 Alakiiminki.
2. puoliso: 15.09.1719 Alakiiminki
Heikki Paavonp Tiri, Kääriä
Sotilas, talokas Tiri Nro 8, s. 25.03.1690 Ylikiiminki, k. 14.05.1756 Alakiiminki.
Vanhemmat: Paavo Heikinp Kääriä, s. 1665, , haudattu 03.06.1734 Ylikiiminki. /s-v mahd 1656/. Vihitty 12.02.1682 Alakiiminki. Anna Markuksent Kääriä o.s. Kontio, s. 1661 Alakiiminki, , haudattu 11.05.1740 Ylikiiminki.
Lapset:
5. Anna Heikint Pietilä o.s. Tiri, s. 14.06.1720 Alakiiminki. Tauluun 3
6. Maria Heikint Tiri, s. 03.03.1723 Alakiiminki, , haudattu 16.10.1743 Alakiiminki.
7. Priita Heikint Tiri, s. 03.03.1723 Alakiiminki, , haudattu 14.06.1723 Alakiiminki.
8. Heikki Heikinp Tiri, s. 31.10.1725 Alakiiminki. Tauluun 4
9. Katariina Heikint Soronen o.s. Tiri, s. 09.08.1728 Alakiiminki. Tauluun 5
Taulu 2 (taulusta 1, äiti Kaarina Tiri, e Tiri)
II Simo Matinp Tiri (jälkipolvia tähän päivään asti, myös s-nimellä Tiri)
Talollinen Tirilä, s. 1707 Alakiiminki, k. 19.01.1755 Alakiiminki.
Puoliso: 02.02.1744 Haukipudas
Maila Heikint Tiri o.s. Pietilä, Kurtti
s. 29.12.1721 Haukipudas, k. 12.03.1791 Kiiminki.
Vanhemmat: Heikki Juhonp Pietilä, Kurtti, Talokas Pietilä-Koirala Kello < Kurtti, s. 1684, k. 15.06.1740 Haukipudas. Pieta Simont Pietilä, Koirala, s. 05.02.1690 Haukipudas, k. 08.06.1758 Haukipudas.
Taulu 3 (taulusta 1, äiti Kaarina Tiri, e Tiri)
II Anna Heikint Pietilä o.s. Tiri
s. 14.06.1720 Alakiiminki, k. 19.03.1768 Haukipudas.
Puoliso: 13.01.1740 Alakiiminki
Lauri Heikinp Pietilä
Talokas Pietilä-Koirala Kello, s. 10.06.1718 Haukipudas, k. 26.02.1768 Haukipudas.
Vanhemmat: Heikki Juhonp Pietilä, Kurtti, Talokas Pietilä-Koirala Kello < Kurtti, s. 1684, k. 15.06.1740 Haukipudas. Pieta Simont Pietilä, Koirala, s. 05.02.1690 Haukipudas, k. 08.06.1758 Haukipudas.
Taulu 4 (taulusta 1, äiti Kaarina Tiri, e Tiri)
II Heikki Heikinp Tiri
Talollinen Tiri Nro 9, s. 31.10.1725 Alakiiminki, k. 28.10.1798 Kiiminki.
Puoliso: noin 1752 Haukipudas
Pieta Jaakont Tiri o.s. Pietilä (edellisten taulujen Lauri ja Maila Pietilän sisaren Valpurin tytär)
s. 17.04.1733 Haukipudas, k. 06.10.1807 Kiiminki.
Vanhemmat: Jaakko Matinp Pietilä, Vävytalokas Pietilä Kello. Liminkaan n 1740. Valpuri Heikint Pietilä. Liminkaan n 1740-1745, asuivat Lumijoen Junkkolassa n 1753.
Taulu 5 (taulusta 1, äiti Kaarina Tiri, e Tiri)
II Katariina Heikint Soronen o.s. Tiri
s. 09.08.1728 Alakiiminki, k. 26.01.1801 Ylikiiminki.
Puoliso: 26.06.1747 Kiiminki
Mikko Antinp Soronen, Hovi
s. 06.04.1724 Ylikiiminki, k. 29.04.1786 Ylikiiminki.
Vanhemmat: Antti Yrjönp Soronen, Hovi, s. 1675, k. 22.06.1756 Ylikiiminki. Vihitty 10.03.1722 Ylikiiminki. Priita Mikont Soronen, Hovi o.s. Hiltunen, s. 13.02.1687 Ylikiiminki, k. 07.02.1746 Ylikiiminki.
’’’’’’
Tässä sirpaletiedoista rakennettu Tiri-tiedosto 1500- ja 1600-luvuilta.
Taulu 1
I Heikki Matinp Tiri
Isäntä uudistila Tiri Nro 8 (1562-1598), s. n. 1530-luku. //Verotusluettelossa 1571 peltoa 0,7 ha ja lehmiä 10. Vanhan vihan vuosina 1570-1595 Tirin talo jäi polttamatta//.
Puoliso:
Pso1 Tiri
Lapset:
1. Matti Heikinp Tiri, s. n. 1570-luku Alakiiminki. Tauluun 2
2. Ludvik Heikinp Tiri, s. n. 1570-luku Alakiiminki. Tauluun 3
Taulu 2 (taulusta 1, isä Heikki Tiri)
II Matti Heikinp Tiri
Isäntä Tiri Nro 8 1/1 mnt (1598-1620-luvun alkuun), s. n. 1570-luku Alakiiminki. //Vuodesta 1602 käytössä s-nimi Tiri tai Tirinen, 1608 peltoa 2,1 ha//.
Puoliso:
Pso1 Tiri
Lapset:
1. Heikki Matinp Tiri, s. n. 1610-luku. Tauluun 4
2. Jooseppi Matinp Tiri, , haudattu 24.12.1682 Alakiiminki. //24.12.1682 on haudattu Josep Mattss: Tirinen - ilman muita tietoja//.
Taulu 3 (taulusta 1, isä Heikki Tiri)
II Ludvik Heikinp Tiri
Isäntä Tiri Nro 8 1/1 mnt (1620-luvun alusta), s. n. 1570-luku Alakiiminki. //1622 kolmen tynnyrialan kylvö ja 10 lehmää//.
Puoliso:
Pso1 Tiri
Lapset:
1. Matti Ludvik'inp Tiri, s. n. 1610-luku Alakiiminki. Tauluun 5
2. Mikko Ludvik'inp Tiri, s. n. 1610-luku Alakiiminki. /"Karhun raatelema"/.
3. Kaarle Ludvik'inp Tiri, s. n. 1610-luku Alakiiminki. Tauluun 6
4. Ludvik Ludvik'inp Tiri, s. n. 1610-luku Alakiiminki. //Ludvikilla oli oma talo Laurila 1620-luvun lopulta 1630-luvun alkuun. Missä?//.
Taulu 4 (taulusta 2, isä Matti Tiri)
III Heikki Matinp Tiri
s. n. 1610-luku, , haudattu 18.02.1683 Alakiiminki. //18.2.1683 on haudattu Hindr: Mattss: Tirinen - ilman muita tietoja//.
Puoliso:
Liisa Juhont Tiri o.s. Kontio
Lapset:
1. Matti Heikinp Tiri, s. n. 1650-luku Alakiiminki. Tauluun 7
2. Vilppu Heikinp Tirinen, Eskola, Ukkola, Ratikka, s. n. 1650-luku Alakiiminki. Tauluun 8
3. Kaarina Heikint Jaara o.s. Tiri, s. n. 1660-luku Alakiiminki. Tauluun 9
4. Kristiina Heikint Vesa o.s. Tiri, s. n. 1660-luku Alakiiminki. Tauluun 10
5. Juho Heikinp Tiri.
Taulu 5 (taulusta 3, isä Ludvik Tiri)
III Matti Ludvik'inp Tiri
s. n. 1610-luku Alakiiminki. //Veljekset Matti, Mikko ja Kaarle asuneet ilmeisesti taloa ainakin kahdessa osassa. 1641 viiden tynnyrin kylvö ja 9 lehmää//.
Puoliso:
Pso1 Tiri
Lapset:
1. Priita Matint Koirala o.s. Tiri, s. n. 1660-luku Alakiiminki. Tauluun 11
2. Anna Matint Tiri, s. n. 1660-luku Alakiiminki. Tauluun 12
3. Liisa Matint Sassi o.s. Tiri, s. 1674, k. 1717 Ii Olhava. //Tämä on minulla oikeassakin tiedostossa. Haudattu Olhavassa 5.5.1717, "sootdöde", samaan aikaan kestikievarinpitäjämiehensä Vilppu Tuomaanp Sassin kanssa//.
4. Simo Matinp Tiri, Rautio, s. Alakiiminki. Tauluun 13
Taulu 6 (taulusta 3, isä Ludvik Tiri)
III Kaarle Ludvik'inp Tiri
Isäntä Tiri Nro 8, s. n. 1610-luku Alakiiminki. //1660-luvulta eteenpäin Tiri kahdessa osassa, yhdentyy jälleen 1710 luvulla//.
Puoliso:
Pso 1 Tiri
Lapset:
1. Matti Kaarlenp Tiri, Isäntä Tiri Nro 8, s. n. 1660-luku Alakiiminki. //1696 Matti Kaarlenp Tiri sai kaskirukiita//.
2. Elina Kaarlent Marttila o.s. Tiri, s. n. 1660-luku Alakiiminki. Tauluun 14
Taulu 7 (taulusta 4, isä Heikki Tiri)
IV Matti Heikinp Tiri
s. n. 1650-luku Alakiiminki.
Puoliso: 18.03.1683 Alakiiminki
Dorde Juhont Tiri
s. Alakiiminki. //Vihkitiedoissa ilm. väärä etunimi Valpuri, koska myöhemmissä henkikirjoissa Matin vaimon etunimi toistuvasti Dorde//.
Lapset:
1. Priita Matint Tiri, s. 25.09.1688 Alakiiminki.
2. Maria Matint Tiri, s. 21.04.1690 Alakiiminki.
3. Matti Matinp Tiri, s. 06.11.1691 Alakiiminki.
Taulu 8 (taulusta 4, isä Heikki Tiri)
IV Vilppu Heikinp Tirinen, Eskola, Ukkola, Ratikka
Syytinkimies Eskola Nro 20, s. n. 1650-luku Alakiiminki.
(Eskolan tila on Tirin naapuritila jokivartta ylävirtaan)
Puoliso: 16.07.1689 Alakiiminki
Priita Juhont Tirinen
s. Alakiiminki.
Taulu 9 (taulusta 4, isä Heikki Tiri)
IV Kaarina Heikint Jaara o.s. Tiri
s. n. 1660-luku Alakiiminki.
Puoliso: 02.04.1682 Alakiiminki
Juho Jaakonp Jaara
s. Alakiiminki.
Taulu 10 (taulusta 4, isä Heikki Tiri)
IV Kristiina Heikint Vesa o.s. Tiri
s. n. 1660-luku Alakiiminki.
Puoliso: xx.12.1863 Alakiiminki
Antti Luukkaanp Vesa
s. Ylikiiminki.
Taulu 11 (taulusta 5, isä Matti Tiri)
IV Priita Matint Koirala o.s. Tiri
s. n. 1660-luku Alakiiminki. //Tämä Priitan avio ja pso ovat faktaa//.
Puoliso: 10.01.1686 Alakiiminki
Lauri Pekanp Koirala
s. Haukipudas Kellå.
Taulu 12 (taulusta 5, isä Matti Tiri)
IV Anna Matint Tiri
s. n. 1660-luku Alakiiminki.
Puoliso: 18.10.1691 Alakiiminki
Frans Yrjönp
s. Pudasjärvi.
Taulu 13 (taulusta 5, isä Matti Tiri)
IV Simo Matinp Tiri, Rautio
Isäntä Eskola Nro 20, s. Alakiiminki, k. noin 1697 Alakiiminki.
Puoliso:
Pso1 Tiri
k. noin 1697 Alakiiminki.
Taulu 14 (taulusta 6, isä Kaarle Tiri)
IV Elina Kaarlent Marttila o.s. Tiri
s. n. 1660-luku Alakiiminki.
Puoliso: 06.11.1681 Alakiiminki
Matti Pekanp Marttila
Isäntä Marttila (1695-1698).
Jouni Kaleva
19.03.20, 16:21
Tässä on minunkin esipolviani jonkin verran.
Taulussa 2 on tuo Valpuri Mikontr. Rändö - niin kyllä lukee vihkimerkinnässä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319068
ja vieläpä molemmat vihittäessä Ylikiimingistä. Silti olen ihmetellyt, mikä ihmeen Rändö? Voisiko olla Rönty?
Mahtaako kuulua taulun 3 Heikille se "Hendrich Kärjäs hustro och lijtet barn Anna" jotka haudattu 1715 samalla kertaa kuin seuraavan rivin "Matts Kärijäs hustro om hösten 29 åhr gammal"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319087
Siinä tapauksessa olisi veljesten vaimot pistetty samaan hautaan?
Hei!
Paavo Kääriän jälkeläisiä minäkin olen. Nimittäin Lassi Heikinpojan ja Annan (Pietilä-Koiralat) pojanpojan Laurin tytär Maria meni naimisiin isänisänisänisäni Matti Mikonpoika Grekilän kanssa (s. 1827). Muuten em. Lassi Heikinpojan syntymäaika on Haukiputaan rippikirjassa https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/102.htm
10.8.1718.
Tapio Rekilä
Hei,
Korjaan omaani.
Taulusta 1: 5. Katariina Heikint Soronen o.s. Tiri, s. 09.08.1728 Alakiiminki. Tauluun 9.
Tämä Katariinan s-tiedot ovat HisKissä. Hän on ilm kuollut ihan pienenä, kun ei näy missään vaiheessa perheen yhteydessä.
Taulun 9 Mikko Sorosen vaimo on eri Kaisa Heikintytär.
Yt hth
s.peltonen
23.03.20, 23:57
Tervehdys Kaikki,
Selvittämättä on jäänyt, ovatko tilalla 1500- ja 1600-luvulla asuneet Tirit esivanhempia heille, jotka asuivat tilalla 1700-luvun alussa.
Oma esi-isäni on Simo Matinpoika Tiri (1707-19.01.1755) ja hänen esipolviketjunsa uskoakseni menee Tirin talossa katkeamattomana 1500-luvulle. Simo asui Tirin tilalla perheineen menehtymiseensä (19.01.1755) saakka. Simon leskivaimo, Malin Heikintytär Koirala eli Pietilä, avioitui Josef Heikinpoika Määtän kanssa, joka muutti Tirin taloon; Simon jälkipolvet jatkavat asumista Tirin talossa useammassa polvessa.
Simo Matinpoika Tirin (1707-19.01.1755) isäpolvet menevät uskoakseni seuraavasti:
i: Matti Matinpoika Tiri 14.11.1680-01.05.1715 (puoliso: Kaarinina Simontytär Haipus)
ii: Matti Kallenpoika Tiri (puoliso: Anna Pekantytär)
iii: Kalle Ludvikinpoika Tiri, s.n.1610
iiii: Ludvik Heikinpoika Tiri
iiiii (luultavasti): Heikki Matinpoika (Tiri)
Taulu 1
I Kaarina Simont Tiri, e Tiri o.s. Haipus
s. 31.01.1684 Alakiiminki, k. 07.04.1757 Alakiiminki.
1. puoliso:
Matti Klemetinp Tiri
Talokas Tiri Nro 8, s. 1684, , haudattu 02.04.1717 Alakiiminki. /k isonvihan uhrina/.
Vanhemmat: Klemetti Tiri???. pso Tiri.
Lapset:
1. Valpuri Matint Tiri, s. 1705 Alakiiminki, , haudattu 28.07.1723 Alakiiminki. /hukkunut/.
2. Simo Matinp Tiri, s. 1707 Alakiiminki. Tauluun 2
3. Matti Matinp Tiri, s. xx.06.1711 Alakiiminki, , haudattu 06.01.1728 Alakiiminki.
4. Lapsi Matinl Tiri, s. 1714 Alakiiminki, , haudattu 02.04.1717 Alakiiminki.
Simon Matinpojan (s.1707) äiti on tässä mainittu Kaarina Simontytär Haipus, mutta Simon isä vaikuttaisi olevan Matti Matinpoika Tiri (14.11.1680-1715).
Tirin talo oli vuosina n.1665-1721 kahdessa osassa. Talot yhdistyivät takaisin yhdeksi savuksi 13.07.1721, mutta toinen puolimanttaalia oli ehtinyt tippua kruununtilaksi. Ja 1700-luvun alkupuolella kummassakin Tirin talossa asui Matti Tiri, ja kummankin Matti Tirin vaimon nimenä oli Karin Simontytär.
Toista puolen manttaalin Tirin taloa (emotaloa) isännöi vuosina 1674-1696 Matti Kallenpoika Tiri, jolla puolisona oli Anna Pekantytär. Vuosina 1697-1705 taloa isännöi Matti Kallenpojan tyttären Anna Matintyttären mies Frans (vihkitiedoissa Fransin on nimeksi kirjattu Frans Yrjönpoika, mutta nimi saattaa olla vaihtoehtoisesti Frans Ristonpoika). Vuosina 1706-1715 taloa isännöi Matti Kallenpojan poika Matti Matinpoika, jonka puolisona on Kaarina Simontytär Haipus. Matti Matinpojan menehdyttyä hänen vaimonsa avioitui Heikki Paavonpoika Kääriän kanssa.
Toista puolenmanttaalin Tirin taloa isännöi vuosina 1687-1708 Matti Heikinpoika Tiri (jonka uskoisin olevan toista Tirin taloa isännöineen Matti Kallenpoika Tirin serkku), jonka vaimona on Dorde Juhontytär. Talolle kertyi verorästejä ja se tippui kruununtilaksi.
Talon otti viljeltäväkseen Matti Klemetinpoika Kolehmainen, jonka vaimona on Kaarina Simontytär (mahdollisesti Jaara). Talossa asuivat myös Matti Klemetinpojan veljet Tapani Klemetinpoika (hukkui n.1711) ja Simo Klemetinpoika (puoliso: Marketta Matintytär). Matti Klementinpojan menehdyttyä, hänen vaimonsa avioitui Simo Pekanpoika Kanniaisen kanssa. Simo Pekanpoika Kanniainen osti Kolehmaisen talon 20.07.1719 Klemet Heikinpoika Kolehmaiselta, joka luultavasti on Matti Klementinpoika Kolehmaisen eli Tirin veljenpoika. Näin tämän Karin Simontyttären ensimmäinen mies oli Kolehmainen ja hänestä tuli Tiri; ja jälkimmäinen mies oli Kanniainen ja hänestä tuli Kolehmainen.
Epäselväksi jää kenen Matti Tirin lapsia olivat 1715-1728 haudatut Matti Tirin lapset (Matti Matinpojan, Matti Heikinpojan vaiko Matti Klemetinpojan):
06.08.1715 haudattu 16-vuotias Karin Matintytär Tiri
29.06.1716 haudattu 3-vuotias Simo Matinpoika Tiri (isä ei ole Matti Matinpoika, sillä hänen Simo poikansa saa kasvaa aikuiseksi)
02.04.1717 haudattu 3-vuotias Matti Tirin lapsi
28.07.1723 haudattu 18-vuotias Valpuri Matintytär Tiri
06.01.1728 haudattu 16-vuotias Matti Matinpoika Tiri (isä ei ole Matti Klemetinpoika, sillä hänen Matti poikansa saa kasvaa aikuiseksi)
Kaarina Simontytär Haipuksen jälkimmäisen puolison Heikki Paavonpoika (Kääriän eli) Tirin perukirja (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27931&pnum=144) on päivätty 10.09.1756. Perukirjassa mainitaan Tirin talo (N:o 9), josta puolimanttaalia on perintömaata ja puolimanttaalia on kruununmaata. Perukirjassa mainitaan Heikin leskivaimo Kaarina Simontytär ja liitosta syntyneet lapset Heikki ja Anna; Anna tyttären puolisoksi mainitaan kellolainen Lauri Koirala. Perukirjassa ei mainita Heikin nuorinta lasta, Kaarina tytärtä, joka oli menehtynyt kuuden viikon ikäisenä (haudattu 29.09.1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319095)). Perukirjassa kerrotaan, että Heikin leskivaimo oli aiemmin ollut avioliitossa Matti Matinpoika Tirin kanssa, joka oli omistanut Tirin talosta sen puolimanttaalia, joka on perintömaata. Lisäksi kerrotaan, että vihollinen oli lyönyt Matin hengiltä. Perukirjassa kerrotaan myös, että Matin ja Kaarinan avioliitosta oli syntynyt poika Simo, joka nyt oli jo edesmennyt. Simo pojan leskivaimoksi mainitaan Malin Heikintytär, ja parin kerrotaan saaneen kuusi lasta: Heikki (edesmennyt), Matti, Beata, Karin, Anna, Malin. Simo pojan elossa olevat viisi lasta olivat tuolloin alaikäisiä ja heidän edunvalvojakseen oli nimitetty kirkkoväärti Pekka Käyrä. (Anna tytär menehtyy nuorena 03.10.1764.)
Taulu 1
I Klemetti Tiri???
Puoliso:
pso Tiri
Lapset:
1. Simo Klemetinp Tiri, s. 1678, , haudattu 02.04.1717 Alakiiminki. /k isonvihan uhrina/.
2. Matti Klemetinp Tiri, s. 1684. Tauluun 2
Simon ja Matin isä, Klemetti Heikinpoika, isännöi Kolehmaisen taloa kuolemaansa saakka ja oli jo edesmennyt silloin, kun kolme hänen pojistaan (Matti, Tapani ja Simo) muuttivat Tirin taloon.
Klemet Heikinpoika pyysi vuoden 1665 talvikäräjillä (KO a:11:629, Iin käräjien ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712472)) saada ylösottaa Kolehmaisen neljännesmanttaalin autioksi jääneen talon. (Kolehmaisen neljännesmanttaalin taloa oli vuosina 1589-1623 isännöinyt Lauri Antinpoika Kolehmainen ja vuosina 1624-1634 Filip Laurinpoika Kolehmainen. Talo jäi autioksi.) Nuutti Jönsinpoika Puitti ylösotti talon vuonna 1636 ja viljeli sitä oman talonsa ohessa. Kolehmaisen talo oli 30 vuotta pois veroluetteloista, ja tuolloin Puitin talon kooksi kirjattiin kolmannesmanttaalin sijasta puolimanttaalia (Kolehmaisen talon verotuksellinen koko on lienee tuolloin pienennetty neljännesmanttaalista kuudennesmanttaaliin). Ja kuudennesmanttaalin verolla Klemetkin tuntuu talon viljeltäväkseen saaneen, sillä talon ylösottamisen jälkeen tippuu Puitin talon koko jälleen kolmannesmanttaaliin ja Kolehmaisen talo aletaan kirjata veroluetteloihin omana kuudennesmanttaalin kokoisena talona. Vuosien 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262010) ja 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184223) maakirjoissa Puitin ja Kolehmaisen talo kirjataan vielä yhtenä puolenmanttaalin talona, mutta Heikki Puitin osuudeksi mainitaan mainitaan kolmannesmanttaalia ja Klemet Kolehmaisen osuudeksi mainitaan kuudennesmanttaalia. Vuodesta 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183321) alkaen Puitin kolmannesmanttaalin talo ja Kolehmaisen kuudennesmanttaalin talo kirjataan maakirjoissakin kahtena erillisenä talona.
Uskoisin Klement Heikinpojan olleen alkujaan Kaattarin talon poikia. Kun Kolehmaisen talo vuoden 1667 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001770_00113) henkikirjaan (vasemman puoleinen sivu, toiseksi alin nimi) Kolehmaisen talo kirjataan nimellä Klemet Heikinpoika Kaattari Kolehmainen ("Clemet Hinderson Kaattarj Kålhemai"); tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä ja emännästä. Vuodesta 1674 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00018) alkaen Iin henkikirjoissa mainitaan nimeltä isännän lisäksi myös muut henkilöt, joita maksetaan henkirahaa; ja kyseisestä vuodesta alkaen Klemet Kolehmaisen vaimon nimeksi henkikirjoissa mainitaan Kaarina Simontytär. Klemetin kahdesta lapsesta (Heikki ja Marketta) käytetään vihkitiedoissa nimeä Kaattari.
Klemet Kolehmaisen lapsista kastekirjasta löytyy kaksi: Klemet (s.27.02.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318801)) ja Matti (s.06.01.1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318804)). Klemet Heikinpoika Kolehmainen haudataan 09.10.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318788). Talon isännöintiä jatkaa Heikki Klemetinpoika (puoliso: Marketta Heikintytär). Heikki menehtyy vuoden 1699 tietämillä ja talon isännöintiä jatkaa hänen veljensä Tuomas Klemetinpoika (puoliso: Brita, mahdollisesti Brita Matintytär Väänänen). Tuomaan elämän taival katkesi 1715 (hänet haudattiin 01.05.1715). Tuomas mahdollisesti muutti ennen kuolemaansa Kellon kylän Satalahden taloon, kun edesmenneen Heikki veljen pojat kasvoivat isännän ikään ja pystyivät huolehtimaan Kolehmaisen talosta. Vuoden 1722 talvikäräjillä (KO a:38:41, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614549)) Erkki Simonpoika Puuperä kertoo asustelleensa jonkin aikaa Kellossa sijaitsevassa Simo Satalahden kolmannesmanttaalin perintötalossa. Erkki oletti, että perillisiä ei enää ollut elossa. Edesmenneen Tuomas Klementinpoika Kolehmaisen tiedettiin aiemman asukkaan menehtymisen jälkeen maksaneensa Satalahden talon velkoja Oulun porvarille 60 kuparitaalerin edestä ja Tuomaan oli ollut tarkoitus saada talo omistukseensa. Vihollinen oli kuitenkin lyönyt Tuomaan hengiltä. Käräjillä arveltiin, että talon rintaperillinen, nuori poika Juho Kolehmainen, voisi edelleen olla elossa ja asustella Savossa ("utj Safwolax"). Erkki Simonpojalle myönnettiin ehdollinen oikeus asua Satalahden talossa.
Vielä vuoden 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168951) henkikirjassa Tuomas (Klemetinpoika) Kolhemaisen taloon kirjataan Tuomaan lisäksi vaimo Brita, veli Simo (mainitaan raihnaiseksi) ja tämän vaimo Marketta sekä veli Matti.
Samaisen vuoden kesäkäräjillä Matti Klemetinpoika Kolehmainen pyytää saada ylösottaa Tirin verohylyksi ajautuneen puolenmanttaalin talon (KO a:29:779; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573850)). Tässä jutussa kruununtaloksi tippuneesta Tirin talosta käytetään nimeä Prakkula? eli Tiri ja mainitaan että taloa oli viimeksi asunut Matti Prakku? (en osaa sanoa mistä tuo nimi Prakku voisi tulla; vielä vuoden 1708 henkikirjaan talo kirjattiin Matti Heikinpoika Tirin nimellä). Matti Klemetinpoika sai ylösottamaansa Tirin taloon verovapaita vuosia siten, että talo tulisi verolle 1713. Seuraavan vuoden maakirjaan Tirin talo kirjataan jo Matti Klemetinpoika Tirin nimellä. Vuosien 1710 ja 1711 henkikirjoissa tähän taloon kirjataan Matti Klemetinpojan lisäksi veli Tapani, joka vuoden 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963856) henkikirjassa mainitaan hukkuneeksi. Vuosina 1712 ja 1713 talosta maksetaan henkirahaa Matti Klementinpoika Tiristä ja vaimosta (vaimoa ei henkikirjassa tuolloin mainita nimeltä). Tirin taloon muutti ilmeisesti myös Matin veli Simo Klemetinpoika Kolehmainen. 02.04.1717 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319090) haudataan Matti Klemetinpoika Tiri (mainitaan 33-vuotiaaksi) ja Simo Klemetinpoika Tiri (mainitaan 39-vuotiaaksi). Tämän jälkeen oli veljessarjasta elossa enää Klemet Klemetinpoika Kolehmainen (joka on omia esi-isiäni; Klemet Klementinpoika muutti Kolehmaisen talosta Pohjois-Iihin ja toimi siellä renkinä, avioitui Helga Niilontyttären kanssa, muutti Pirttitörmälle isännöimään Jussilan taloa ja muutti lopulta Etelä-Ihin Pernun (Rantapernu) taloon; Klement Klemetinpoika menehtyi 20.07.1746).
Klemet Heikinpoika Kolehmainen avioitui 24.08.1717 Liisa Simontytär Kanniaisen kanssa (pari mahdollisesti asui vuosina 1723-1726 Pason talossa). Klemet Heikinpoika sopisi olemaan 09.10.1687 haudatun täyskaimansa pojanpoika. Vuoden 1721 kesäkäräjillä Simo Pekanpoika Kanniainen esittää sopimuksen, jonka hän oli tehnyt Klemet Heikinpoika Kolehmaisen kanssa 20.01.1719 (KO a:37:187, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584473)). Klemet oli köyhtynyt niin, ettei pystynyt enää ylläpitämään isännöimäänsä Alakiimingissä sijaitsevaa Kolehmaisen kuudennesmanttaalin kruununtaloaan. Klemetin naapuri, Simo Pekanpoika Kanniainen, ottaisi kruununtilan isännöitäväkseen. Klemet oli hiljattain joutunut kustantamaan talon edestä sotilaan ja kuluja oli tullut niin paljon, ettei Klemet voisi talosta tyhjin käsin lähteä. Siitä syystä Simo Pekanpoika maksaisi Klemetille ja hänen kanssaperillisilleen sata kuparitaaleria. (Vaikka kruununtaloa ei voinut myydä, tehtiin tuohon aikaan niiden tiimoilla jo sopimuksia, joissa liikuteltiin rahaa. Väistyvä isäntä on mahdollisesti voinut vaikuttaa siihen kuka kruununtaloa tuli seuraavaksi isännöimään; ja raha saatiin sujautettua sopimusehtoihin mukaan jonkinlaisena "kulukorvauksena".)
Samaisilla vuoden 1721 kesäkäräjillä (KO a:37:191; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584475)) Heikki Tiri (Matti Matinpoika Tirin leskivaimon Kaarina Simontytär Haipuksen uusi puoliso Heikki Paavonpoika Kääriä) pyysi saada katselmuksen edesmenneen Matti (Klemetinpoika) Tirin (eli Kolehmaisen) autioksi jääneeseen puolenmanttaalin kruununtaloon ja pyysi saada liittää kyseisen tilan isännöimäänsä puolenmanttaalin perintötilaan, joka ei ilman aputilaa ollut kovin vahvoissa kantimissa. Heikki kertoo, että tilat olivat aikoineen olleet yhtenä savuna. Alakiiminkiläinen Simo Kolehmainen (Simo Pekanpoika Kanniainen, joka oli ostanut Kolehmaisen talon ja avioitunut Matti Klementinpoika Kolehmaisen eli Tirin leskivaimon kanssa) pyysi myöskin saada ylösottaa Matti Tirin autioituneen puolenmanttaalin kruununtalon. Simo kertoo, että kyseisen Tirin talon aiempi asukas Matti Tiri oli hänen edeltäjänsä avioliitossa (eli Simo Pekanpoika oli avioitunut Matti Tirin leskivaimon kanssa). Jutussa mainitaan, että Simo Kolehmainen oli vuonna 20.06.1719 hankkinut Kolehmaisen kuudennesmanttaali kruununtalon isännöintioikeuden Klemet Heikinpoika Kolehmaiselta (samaisilla käräjillä Kolehmaisen talon isännöimistä koskevassa sopimuksessa päiväykseksi mainittiin 20.01.1719, joten se päiväys on ehkä oikeampi). Lautamiehet totesivat, että Simo Kolehmaisen kuudennesmanttaalin talo oli hyväkuntoinen, kun taas Heikki Tirin tila oli heikossa kunnossa ja Tirin tilan verot olivat suuret, koska talon manttaaliluku oli suuri. Näin ollen nähtiin tarvetta yhdistää Tirin talot jälleen yhdeksi savuksi. Vuoden 1723 maakirjassa mainitaan, että Heikki Tirin puolenmanttaalin perintötalo ja Matti Tirin puolenmanttaalin kruununtalo on liitetty yhdeksi savuksi 13.07.1721.
Vuosien 1733-1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297421) rippikirjassa Kolehmaisen taloon kirjataan isäntäväestä Simo Pekanpoika (Kanniainen), vaimo Karin Simontytär (jonka ensimmäinen puoliso oli Matti Klementinpoika Kolehmainen eli Tiri), emännän poika Matti Matinpoika, poika Pekka Simonpoika sekä tyttäret Karin Simontytär ja Brita (Simontytär). Vuodesta 1746 alkaen taloon kirjataan myös Pekka pojan vaimo Marketta Pekantytär (Manninen). Vaimon aiemmasta liitosta syntyneen pojan Matti Matinpojan kirjaukset Kolehmaisen talosta päättyvät vuoteen 1737; hänen mainitaan olevan isäntänä Karjalankylässä. Alakiiminkiläinen Matti Matinpoika Kolehmainen ja karjalankyläläinen leskivaimo Anna Paavontytär Ylitalo vihittiin 08.10.1738. Anna oli Ylitalon eli Kälkäjän talon tyttäriä ja hänen edesmennyt puolisonsa lautamies Antti Antinpoika Jussila (n.1708-18.09.1737) oli myöskin tullut aikoinaan Ylitalon taloon vävyksi. Matti Matinpoika (Tiri eli) Kolehmainen muuttaa vaimonsa luokse ja hänestä tulee Karjalankylässä sijaitsevan Ylitalon eli Kälkäjän talon isäntä. Iin rippikirjoissa Matti Matinpojalle mainitaan syntymävuodeksi 1714 (syntymäaika on vain suuntaa antava, sillä tuon ajan rippikirjoissa syntymäajat herkästi muuttuivat, vaikka olisi pysytty samankin kirkkopitäjän sisällä; ja kirkkopitäjän vaihtuessa saattoi syntymäaikaan tulla enemmänkin heittoa).
Vuosien 1759-1764 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295623) rippikirjassa Simo Pekanpoika Kolehmaisen vaimon Kaarina Simontyttären syntymäajaksi mainitaan 13.11.1687. Kastekirjan mukaan kyseisenä päivänä on syntynyt Simo Jaakonpoika Jaaran tytär Kaarina (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318812). (Mikäli syntymäaika on kirjattu rippikirjaan oikeellisesti, vaikuttaisi Matti Klemetinpoika Kolehmaisen eli Tirin vaimo olleen Kaarina Simontytär Jaara.)
Vuoden 1728 talvikäräjillä oululainen kauppias Lauri Forbus penää edesmenneen raatimies Klaas Jenderjan saatavia (KO a:42:978; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24661051)). Vaade 2 on osoitettu alakiiminkiläiselle Heikki Tirin vaimolle Karin Simontyttärelle (Matti Matinpoika Tirin leskivaimo ja nyttemmin Heikki Paavonpoika Kääriän eli Tirin vaimo); kyseessä oli 62 kuparitaalerin ja 21 äyrin velka). Vaade 3 on osoitettu alakiiminkiläiselle Karin Simontyttärelle (Jaara; Matti Klemetinpoika Kolehmaisen eli Tirin leski ja nyttemmin Simo Pekanpoika Kanniaisen eli Kolehmaisen vaimo); kyseessä oli summa, jonka hänen (edesmenneen) miehensä edesmennyt veli Simo Klemetinpoika Tiri oli jäänyt velkaa. Karin kertoi, että Simon leskivaimon Marketta Matintyttären tulee myös osallistua velan maksuun, koska edesmenneet veljekset olivat yhdessä isännöineet (Tirin) taloa.
Samaisilla talvikäräjillä oululainen kauppias Lauri Forbus penää edesmenneen raatimies Klaas Jenderjan saatavia edesmenneen Heikki Kolehmaisen perillisiltä (KO a:42:1015, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24661153)). Koska Heikin veli Klemet Heikinpoika Kolehmaninen oli myynyt Kolehmaisen talon (isännöintioikeuden) Simo Pekanpojalle, tiedusteltiin paljonko kauppasummaa oli edelleen talossa.
--
Matti Matinpoika Tirin (14.11.1680-01.05.1715) sisarukset mainitaan vuoden 1712 kesäkäräjillä, kun esiteltiin sopimus sisarusten perintöosuuksien maksamisesta (KO a:33:671, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50421340)). Sisaruksille maksettiin sekä isän- että äidinpuoleinen perintö, vaikka sisarusten äiti Anna Pekantytär on edelleen elossa. Sisarukset olivat sopineet, että Tirin talo (puolenmanttaalin perintötalo) jää Matin omistukseen ja Matti pitää huolta äidistä tämän kuolemaan saakka ja kustantaa sen jälkeen kunniallisen hautauksen. Kunkin sisaren osuus on 16 kuparitaaleria. Frans Ristonpojalle maksetaan kuitenkin pojan osuus (pojan perintöosuus on kaksinkertainen verrattuna tyttären perintöosuuteen). Matin ja Fransin mainitaan yhdessä viljelleen taloa. Matin nuoruusvuosina apu talon ylläpitämiseen oli ilmeisesti tarpeen; ja Fransille oli mahdollisesti tästä syystä aikoinaan luvattu pojan osuus. Sopimus on päivätty 06.01.1712 Tirilän talossa. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet: Matti Tirilä, Frans Ristonpoika, Valpuri Matintytär, Brita Matintytär, Anna Matintytär, Karin Matintytär eli hänen lapsensa (Karin sisar on mahdollisesti tuolloin jo edesmennyt), Marketta Matintytär, Dorde Matintytär ja Liisa Matintytär. Mikäli sisarussarjaan syntyi muita lapsia, niin he ovat luultavasti tuolloin jo menehtyneet ilman että heillä olisi elossa olevia lapsia. 24.12.1682 haudataan Josef Matinpoika Tirinen, mutta hänen ikäänsä ei mainita; Josef saattaa kuulua tähän sisarussarjaan, mutta voisi yhtä hyvin olla sisarusten setä, sisarusten isosetä taikka joku muu.
Mikäli Anna sisaren puolison patronyymi on virheellisesti kirjattu joko vihkikirjaan taikka tuomiokirjaan, on Frans Ristonpoika luultavasti Anna sisaren mies. Tämä sopisi sitenkin, että sopimuksessa Fransin ja Matin mainittiin yhdessä viljellen taloa. Vävy Frans ja tämän vaimo Anna kirjattiin Tirin taloon henkikirjoissa vuodesta 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956014) alkaen. Frans ja tämän vaimo Anna mainitaan henkikirjassa vielä vuonna 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886441), mutta tuolloin Fransista ei enää makseta henkirahaa (hänet mainitaan raihnaiseksi). Anna sisar mainitaan vielä vuoden 1708 henkikirjassa, mutta tuolloin Annasta ei enää makseta henkirahaa (hänet mainitaan sairaaksi).
Brita sisar saattaisi olla se Brita Matintytär Tiri, joka avioitui Lauri Pekanpoika Koiralan eli Pietilän kanssa. Liisa sisaren mies saattaisi olla Filip Tuomaanpoika Luukela.
Vuonna 1692 Matti Kallenpoika Tiristä ei enää makseta henkirahaa. Tuolloin henkikirjassa Tirin taloon kirjataan Matti Kallenpoika Tirin vaimo Anna, vävy Frans ja tämän vaimo Anna.
Matti (Matinpoika) kirjataan henkikirjoissa Tirin taloon vuodesta 1712 alkaen. Tuolloin henkirahaa maksetaan Frans Tiristä (talon vävy) ja tämän Anna vaimosta sekä Matti langosta. Vuoden 1704 henkikirjassa Matille mainitaan jo vaimo, mutta vaimosta ei makseta henkirahaa eikä häntä mainita nimeltä. Tuolloin henkirahaa maksetaan Frans Tiristä ja tämän Anna vaimosta sekä Matti langosta, Matin kohdalle on kirjattu kommentti, minkä mukaan hänen vaimonsa on raihnainen ja köyhä. Seuraavan vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Frans Tiri ja tämän Anna vaimo sekä Matti lanko ja tämän vaimo Karin; tuolloin Fransista ei enää makseta henkirahaa, hänet mainitaan raihnaiseksi ja langon mainitaan huolehtivan hänestä.
Jollakin Matti Matinpojan sisarella on Antti niminen mies. Sekä Antti että tämän vaimo menehtyvät lastensa ollessa pieniä. Vuoden 1724 talvikäräjillä nuori renki Hannu Antinpoika Lassila koettaa penätä edesmenneen äitinsä jäämistöä äitinsä veljen leskivaimolta Karin Simontytär Tirilältä (KO a:40:787, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24620967)). Äidin jäämistö vaikuttaisi olevan kohtalaisen arvokas. Karin ei ole halukas maksamaan, vaan kertoo poikien asuneen hänen elätettävänään neljä vuotta Hannun ollessa 10-14 ja pikkuveljen kaksi vuotta nuorempi; myöhempien vuosien käräjiltä käy esille, että pikkuveljen nimenä on Matti Antinpoika. Pojat olivat olleet tuolloin, niin nuoria, etteivät he olleet pystyneet tekemään niin paljon työtä, että olisivat työllään korvanneet elatuksensa. Karin piti kohtuullisena, että poikien äidin jäämistö olisi korvausta siitä, kun hänen miehensä sisaren orvoksi jääneet lapset olivat asuneet heidän luonaan. Ja kyseessä oli poikien äidin kotitalo. Aika raa'alta Karin kuulostaa; ei tässä voi järin ylpeä esiäidistään nyt olla. Ajassa jos voisi matkustaa taaksepäin, niin kipaisisin käymässä Karin esimummun kanssa "rakentavan" ja "ystävällishenkisen" keskustelun asian tiimoilta.
Samaista asiaa puidaan vuoden 1729 talvikäräjillä (KO a:43:507, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659008)); tuolloin asiaa ajaa nuorempi veli Matti Antinpoika, jonka mainitaan olevan Oulusta; jutussa mainitaan myös Hannu veli. Matin edesmenneen äidin edesmenneen veljen puolison uudeksi puolisoksi mainitaan Heikki Tiri. Samaista asiaa puidaan vielä vuoden 1729 kesäkäräjillä (KO a:43:982, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659250)). Matti Matinpoika Tirin sisaren lapset Hannu Antinpoika Lassila ja tämän veli Matti Antinpoika saattaisivat ehkä olla Oulun kaupungissa asuneet seppä Matti Antinpoika Lassila ja muurari Hannu Antinpoika Lassila.
Taulu 3 (taulusta 1, isä Heikki Tiri)
II Ludvik Heikinp Tiri
Isäntä Tiri Nro 8 1/1 mnt (1620-luvun alusta), s. n. 1570-luku Alakiiminki. //1622 kolmen tynnyrialan kylvö ja 10 lehmää//.
Puoliso:
Pso1 Tiri
Lapset:
1. Matti Ludvik'inp Tiri, s. n. 1610-luku Alakiiminki. Tauluun 5
2. Mikko Ludvik'inp Tiri, s. n. 1610-luku Alakiiminki. /"Karhun raatelema"/.
3. Kaarle Ludvik'inp Tiri, s. n. 1610-luku Alakiiminki. Tauluun 6
4. Ludvik Ludvik'inp Tiri, s. n. 1610-luku Alakiiminki. //Ludvikilla oli oma talo Laurila 1620-luvun lopulta 1630-luvun alkuun. Missä?//.
Mistä tulee tieto siitä, että Mikko Ludvikinpoika joutui karhun raatelemaksi?
Mikko Ludvikinpoika kirjataan vielä vuoden 1633 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00537) ruodutusluetteloon (tuolloin 40-vuotias Mikko vaikuttaa "ruodutuskuntoiselta"). Vuosien 1633-1634 maakirjoissa Tirin talo kirjattiin Mikko Tirisen nimellä. Tämän jälkeen en ole onnistunut löytämään Mikkoa luetteloista (enkä tuomiokirjoista). Mikäli on tiedossa mihin luetteloon/asiakirjaan perustuu tieto siitä, että karhu raateli Mikon, niin voisin koettaa etsiä kyseistä lähdettä ja tarkistaa mitä siinä on asiasta kerrottu.
Mielestäni Laurilan talon Ludvik (lapsi nro 4) ei kuuluisi tähän veljessarjaan. Ludvik Ludvikinpoikaa en ole onnistunut löytämään veroluetteloista taikka tuomiokirjoista. Ludvig Laurinpoika Laurila (s.n.1590) sen sijaan on Kiimingissä sijaitsevan Laurilan talon poikia (isä on saattaisi ehkä olla Lauri Filipinpoika, joka kirjataan kymmenysluetteloihin vuosina 1612-1619). Ludvik Laurinpoika kirjataan Laurilan taloon vuoden 1627 ruodutusluettelossa. Ludvik Laurinpoika kirjataan vuosina 1624-1631 omaan neljännesmanttaalin taloonsa (mahdollisesti emotalosta irtautettu talo). Ludvik Laurinpojan talo mainitaan autioksi vuosien 1633-1634 ja 1637 maakirjoissa. Tämän jälkeen taloa ei enää tunnu veroluetteloista löytyvän (talo mahdollisesti yhdistyi takaisin emotaloon).
Laurilan taloa isännöi vuosina 1618-1623 Heikki Laurinpoika, vuosina 1624-1654 Nuutti Laurinpoika, vuosina 1653-1664 Frans Nuutinpoika (puoliso: Karin Eskontytär). Vuodesta 1664 alkaen taloa isännöi Frans Nuutinpojan syytinkimies Heikki Tuomaanpoika Liikanen (tästä luultavasti johtuu se, että sittemmin Laurilan talosta käytettiin toisinaan myös nimeä Liikanen).
Vuoden 1665 talvikäräjillä Karin Eskontytär kertoi, että hänen edesmennyt miehensä Frans Nuutinpoika oli 12 vuotta aiemmin ottanut syytinkimiehekseen Heikki Tuomaanpoika Liikasen, koska Frans ja Karin eivät olleet saaneet yhtään poikaa. Heikki Tuomaanpoika Liikasen vaimon nimenä on Anna Fransintytär, joka saattaisi olla Frans Nuutinpojan tytär. Vuoden 1662 kesäkäräjillä alakiiminkiläinen Heikki Tuomaanpoika kertoi maksaneensa kanssaperillisilleen heidän perintöosuutensa (KO a:11:123, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711450)). Kanssaperillisiksi mainittiin: Heikki Laurinpoika ja tämän lapset, Nuutti Laurinpojan lapset Marketta Nuutintytär ja Brita Nuutintytär, Ludvik Laurinpoika (jonka kerrottiin saaneet perintöosuutensa elinaikanaan), Ludvik Laurinpojan tytär, Elina Laurintytär (jonka kerrottiin saaneen perintöosuutensa elinaikanaan)
Vuoden 1627 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055059_00039) ruodutusluettelossa Tirin talon Ludvikin patronyymiksi kirjataan Laurinpoika. Tämän uskoisin olevan kirjoitusvirhe. Kaikissa muissa luetteloissa Tirin talon Ludvikin nimeksi kirjataan joko Ludvik Heikinpoika taikka Ludvik Tiri. Vuoden 1627 ruodutusluettelossa Tirin taloon kirjataan 50-vuotias Ludvik Laurinpoika, 25-vuotias poika Mikko Ludvikinpoika ja 15-vuotias poika Kalle Ludvikinpoika (vasemmanpuoleisen sivun rivit 8-10). Samaisen sivun 16-15 alimmat rivit ovat Laurilan talon kirjaukset: Ludvik Laurinpoika ja veli Nuutti Laurinpoika. Ludvig on aika harvinainen nimi Iin pitäjässä, joten on mahdollista, että näillä Ludvikeilla olisi jossain kauempana ajassa yhteinen esi-isä; taikka vaihtoehtoisesti Laurilan ja Tirin perheet olivat samoihin aikoihin intoutuneet nimeämään poikansa Ludvikeiksi.
Taulu 2 (taulusta 1, isä Heikki Tiri)
II Matti Heikinp Tiri
Isäntä Tiri Nro 8 1/1 mnt (1598-1620-luvun alkuun), s. n. 1570-luku Alakiiminki. //Vuodesta 1602 käytössä s-nimi Tiri tai Tirinen, 1608 peltoa 2,1 ha//.
Puoliso:
Pso1 Tiri
Lapset:
1. Heikki Matinp Tiri, s. n. 1610-luku. Tauluun 4
2. Jooseppi Matinp Tiri, , haudattu 24.12.1682 Alakiiminki. //24.12.1682 on haudattu Josep Mattss: Tirinen - ilman muita tietoja//.
Tirin talo kirjattiin vuosina 1562-1595 Heikki Matinpojan nimellä, vuosina 1598-1617 Matti Heikinpoika Tirin nimellä (tosin talo kirjattiin vuoden 1619 kymmenysluettelossa vielä Matti Tirisen nimellä, mutta samaisen vuoden maakirjassa jo Ludvik Tirisen nimellä). En ole onnistunut löytämään tietoa siitä saiko tämä Matti Heikinpoika Tiri lapsia; ja jos sai niin saiko kukaan lapsista kasvaa aikuisuuteen; ja jos sai, niin missä ja minkä nimisinä hänen lapsensa elämäänsä asuivat.
Uskoisin, että Heikki Matinpoika Tirin (lapsi 1) isä voisi olla Matti Ludvikinpoik Tiri.
Josef Matinpoika Tirin vanhemmista (lapsi 2) minulla ei ole tietoa. Koska hautaustiedoissa ei mainita Josefin ikää, eikä Josefia oikein tunnu luetteloista löytyvän, jää Josefille tuhan monta isä kandidaattia (isä voisi olla esim. Matti Kallenpoika, Matti Ludvikinpoika, Matti Heikinpoika, talon vävy, joku muu).
-
Tirin talo kirjattiin vuosina 1618-1635 Ludvik Heikinpoika Tirin nimellä, vuosina 1633-1634 Mikko Ludviginpoika Tirin nimellä, vuosina 1634-1658 Matti Ludvikinpoika Tirin nimellä, ja vuodesta 1659 alkaen Kalle Ludvikinpoika Tirin nimellä. 1630-luvulla talolla vaikuttaisi olleen kolmannesmanttaalin verovähennys; ja 1640-luvulla puolenmanttaalin verovähennys; mutta 1640-luvun lopusta vaikuttaisi talo jälleen olevan kokomanttaalin verolla.
Vuoden 1627 talvikäräjillä (KO a:1:37; oikeanpuoleinen sivu, Iin käräjien ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703793)) käsitellään kiiminkiläisen Ludvik Heikinpojan ja Kajaanin pitäjässä asuvan Jöns Sopoisen (Siponen/Soponen/Sopanen?) välistä asiaa. Mikäli oikein ymmärsin (ehkä en ymmärtänyt), niin Ludvik Heikinpoika maksoi kajaanilaiselle Jönsille perintörahoja ("förbättring på sin arfzrätt"). Tietääkö joku enemmän tästä Jönsistä?
Vuoden 1629 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00196) ruodutusluettelossa Tirin taloon kirjataan isäntä Mikko Tirinen sekä veljet Matti Ludvikinpoika ja Kalle Ludvikinpoika, jonka mainitaan olevan ruotunsa edestä nihtinä. Tuolloin nihtien luetteloon kirjataan ylikiiminkiläinen (kyseisen vuoden ruodutusluettelossa kaikki Alakiimingin talot kirjataan Ylikiimingin luetteloon) Kalle Ludvikinpoika, jonka mainitaan olevan Mikko Ludvikinpojan veli.
Vuoden 1654 talvikäräjillä nimettiin kirkkoherra ja Erkki Sigfridinpoika suorittamaan perinnönjako Matti ja Kalle Tirisen välillä (KO a:8:249, vasemmanpuoleisen sivun kolmanneksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708463)). Luultavasti perintö on jaettu Matti Ludvikinpoika Tirin ja Kalle Ludvikinpoika Tirin kesken. Vuodesta 1665 alkaen Tirin talo kirjataan vero- ja ruodutuslutteloihin toisinaan kahtena puolenmanttaalin talona ja toisinaan yhtenä kokomanttaalin talona. Vasta 1690-luvun alkupuolelta Tirin talot kirjataan luetteloihin johdonmukaisemmin kahtena puolenmanttaalin talona.
Uskoisin, että 1660-luvulta alkaen (ehkäpä jo vuoden 1654 perinnönjaosta alkaen) Tirin talossa asui kaksi eri perhekuntaa (sitä en osaa sanoa mistä alkaen asuintaloja oli kaksi): Kalle Ludvikinpojan perhekunta ja Matin poikien perhekunta (Matin poikien isäksi sopisi Matti Ludvikinpoika).
Vuoden 1675 talvikäräjillä (KO a:17:17, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3722812)) käsitellään alakiiminkiläisen Juho Hannunpojan ja alakiiminkiläisen Matti Kallenpojan välistä asiaa. Kallenpoika oli Juholle velkaa 16 kuparitaaleria ja 12 äyriä "blef Carlsson till Johan skylldigh för arfskapp". (Matti) Kallenpoika määrättiin summa Juholle maksamaan. Jutun loppuosa jäi itselleni epäselväksi. Ohjeistettiinko Matti Kallenpoikaa summan maksamisen jälkeen etsimään henkilö(t), jonka olisi pitänyt kyseinen saatava maksaa ja perimään summa takaisin häneltä? Liittyikö summa perintösaatavaan? Mikäli näin, niin epäselväksi jää mitä kautta oikeus perintöön olisi tullut (isän, äidin, vaimon, jonkun sukulaisen?). Ja mikäli summan olisi kuulunut jonkun muun kuin Matti Kallenpojan maksaa, mutta maksu kuitenkin lankesi talolle, niin kuka oli se, jonka summan olisi pitänyt maksaa?
--
Matti Ludvikinpojan kuolinajasta minulla ei ole tarkempaa tietoa, mutta hän on edesmennyt vuoteen 1686 mennessä. 14.03.1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318786) haudataan alakiiminkiläinen Matti Ludvikinpoika Tirisen leskivaimo Kirstin Markuksentytär. Mikäli Kirstin olisi oman kylän tyttäriä, niin hän saattaisi olla Simo Markuksenpoika Kontion sisar (Markus Ollinpoika Kontiolla, s.n.1580, tiedetään olleen Simo ja Heikki pokien lisäksi tyttäriä).
Vuosien 1674-1683 henkikirjoissa Tirin talo kirjataan yhtenä kokomanttaalin talona. Tuolloin taloon ensimmäisiksi kirjataan toista talon puolikasta isännöivä Matti Kallenpoika Tirinen ja tämän vaimo Anna Pekantytär. Heikki Matinpoika ja tämän veli Simo Matinpoika kirjataan näissä henkikirjoissa taloon usein veljenpoikina. Matti Kallenpojalla tuskin on ollut Matti nimistä veljeä, ainakaan biologista veljeä. Ja mikäli veli ei olisi ollut biologinen, hänellä tuskin olisi ollut perintöoikeutta perintötaloon (ellei siten kyseessä olisi ollut syytinkimiehen poika, jolle olisi sopimuksella sovittu pojan perintöosuus). Tirin talossa miestyövoimaa vaikutti olevan omasta takaa, joten isompaa tarvetta syytinkimiehelle ei varmaankaan ole ollut. Uskoisin, että Heikki ja Simo Matinpojat olisivat Matti Kallenpojan serkkuja; ja että henkikirjassa "päähenkilöksi" katsottiin Kalle Ludviginpoika, vaikka hänestä ei maksettukaan henkirahaa ja Matinpoikien isä oli Kalle Ludviginpojan veli Matti Ludviginpoika. Pientä epävarmuutta tähän toki jää.
Veroluetteloiden perusteella vaikuttaisi siltä, että toista Tirin talon puolikasta isännöi vuosina 1665-1683 Heikki Matinpoika Tiri ja vuosina 1687-1708 Matti Heikinpoika Tiri. Tämän talon puolikkaan vaiheet vaikuttavat jollain tapaa vaiherikkailta. Talo kirjattiin Heikki Tirisen nimellä vielä vuoden 1686 savuluetteloon sekä vuosien 1686 ja 1688 kymmenysluetteloihin. 18.02.1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318784) haudattiin alakiiminkiläinen Heikki Matinpoika Tirinen, mutta Heikille ei kuolinkirjassa mainita ikää. Mikäli kyseessä oli Tirin taloa isännöinyt Heikki Matinpoika, niin siinä tapauksessa savu- ja kymmenysluetteloihin talo ehkä kirjattiin edesmenneen isännän nimellä (maakirjoissa talon kirjaaminen edesmenneen isännän nimellä oli aivan tavallista). Toinen vaihtoehto on se, että 1683 haudattu Heikki on joku muu (esim. Matti Kallenpoika Tirin poika).
Vuoden 1683 kesäkäräjillä Simo Matinpoika Tirinen (Heikki Matinpojan veli) pyytää perinnönjakoa hänen ja hänen sisarustensa välillä (KO a:3:283, oikeanpuoleisen kolmas kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686129)). Vuoden 1686 kesäkäräjillä (KO a:6:338, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687844)) Simo Matinpoika Tirinen pyytää saada ylösottaa Esko Antinpoika Ratikan eli Ukon Eskon neljännesmanttaalin autiotalon kahdeksannesmanttaalista (tästä talosta käytetään nimiä Ukkola, Ratikka ja Eskola). Simo Matinpoika Tiri muuttaa vaimonsa Marketta Jaakontyttären kanssa Ratikan (eli Eskolan) taloon. Vuodesta 1691 alkaen Ratikan taloon kirjataan myös syytinkimies Filip Heikinpoika ja tämän vaimo Brita; tämä pari sopisi olemaan Simo Matinpojan veljenpoika Filip Heikinpoika Tiri ja tämän vaimo Brita Juhontytär. Filip ja tämän vaimo kirjattiin henkikirjoissa viimeisen kerran Tirin vuonna 1690. Samaisen vuoden talvikäräjillä Filip Heikinpoika kertoi, että hänellä oli vaikeuksia asua samaa taloa alakiiminkiläisen veljensä Matti Heikinpojan kanssa, ja pyysi irtauttamaan hänelle talosta oman osan (KO a:10:197, oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689743)). Lautamiehet katsoivat, että puolenmanttaalin talo oli niin heikkokuntoinen, että se ei kestäisi talon jakamista. Lautamies Markus Kontio nimettiin arvioimaan voisiko talon pilkkoa kahteen osaan. Talon pilkkomisesta ilmeisesti luovuttiin, sillä Filip:iä ei tämän jälkeen enää henkikirjoissa kirjata kotitaloonsa, ja seuraavasta vuodesta alkaen Filip Heikinpoika aletaan kirjata syytinkimiehenä setänsä isännöimään Ratikan taloon. Vuoden 1697 henkikirjassa mainitaan Simo Tirin ja vaimo Marketan lähteneen Ratikan talosta; ja seuraavan vuoden henkikirjassa heidät mainitaan edesmenneiksi. Vuodesta 1707 alkaen Ratikan taloon kirjataan Matti Paavonpoika ja tämän vaimo Dorde. Matti Paavonpoika lähtee Ratikan talon edestä sotilaaksi vuonna 1709. Vuoden 1710 henkikirjassa Ratikan taloon kirjataan Paavo Matinpoika ja äiti Dorde. Ratikan taloon muuttanut Matti Paavonpoika sopisi olemaan Matti Paavonpoika Paso, joka avioitui Dorde Heikintytär Tirin kanssa joulukuussa 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318773). Matti ja tämän Dorde vaimo kirjattiin viimeisen kerran henkikirjoissa Pason taloon vuonna 1706; ja seuraavasta vuodesta alkaen Matti kirjataan Ratikan taloon. Matti Paavonpojan vaimo Dorde Heikintytär on ilmeisesti Ratikan taloa aiemmin isännöineen Filip Heikinpojan sisar.
-
Kun Simo Matinpoika oli muuttanut Ratikan taloon, jatkoi puolenmanttaalin Tirin talon isännöintiä hänen isoveljensä Matti Heikinpoika. Tällä perhekunnalla tuntuisi olevan jonkin verran linkityksiä Kontion taloon.
Veljesten isän isän Matti Ludvikinpojan puoliso Kistin Markuksentytär saattaisi ehkä olla Simo Markuksenpoika Kontion sisar.
Veljesten isän Heikki Matinpojan puolisona on Liisa Juhontytär viimeistään vuodesta 1675 (tuolloin Heikki Matinpojan puolison nimi mainitaan henkikirjassa). Vuoden 1682 kesäkäräjillä (KO a:2:577, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685478)) puidaan Simo (Markuksenpoika) Kontion tytärpuolten perintöasiaa. Tytärpuolten (Valpuri Juhontytär, Liisa Juhontytär ja Dorde Juhontytär) molemmat vanhemmat (kersantti Juho Kokko ja Anna Tuomaantytär) olivat tuolloin jo edesmenneitä. Tytärpuoli Liisan puolisoksi mainitaan Heikki Tiri.
Matti Tirin ja Dorden Juhontyttären avioitumista käsitellään 13.02.1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7376936) piispantarkastuksessa (kohta 6, juttu jatkuu seuraavalle sivulle) ja parille myönnetään lupa avioitua. Kieli on tuossa sen verran hankalaa, että minulle ei selvinnyt mistä syystä avioliitolle tarvittiin lupa. Osaako kukaan selventää mistä tässä on kyse?
Heikki Matinpoika Tirin edesottamuksia käsitellään Iin talvikäräjillä vuonna 1702 (KO a:23:414, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533357)), Piispantarkastuksessa 13.07.1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7376983), Oulun raastuvassa 17.06.1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70771719) (u:7:245) ja Iin käräjillä (KO a:24:527, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24531415), sekä KO a:24:528, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24531416)). Piispantarkastuksessa Markus Kontion leskivaimon, eli Tuomas Luukelan eli Vanhalan nykyisen vaimon, nimeksi mainitaan Kerttu Jaakontytär, kun taas Oulun raastuvanoikeudessa ja Iin käräjillä hänestä käytetään nimeä Kerttu Heikintytär. Vuoden 1702 talvikäräjillä Heikki mainittiin nuoreksi mieheksi, joka ei ole avioliitossa. Oulun raastuvassa mainittiin, että Heikki oli ollut kirjoitettuna sotilaaksi. Tämä Heikki on uskoakseni sama Heikki poika, joka kirjataan vuosien 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559710) ja 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697581) henkikirjoissa poikana Matti (Heikinpoika) Tirin taloon (tuolloin tämä puolenmanttaalin Tirin talo kirjataan Alakiimingin listan loppuun; liekö talon paikka tiputettu listalla tiputettu verorästien vuoksi). Heikille ei oikein löydy kastetietoja. Koska Heikki poika tulee henkikirjoihin 1703 ja on tuolloin ehtinyt olla monesta asiasta syytettynä, niin hän ei voi olla syntynyt vuoden 1692 jälkeen, josta tauko Haukiputaan kastekirjoissa alkaa. Matti Heikinpojan lapsia löytyy 18.03.1684 alkaen sen verran tiuhaan, että sinne on vaikea sovittaa Heikin syntymää. Ehkä Matista oli tullut tämän ehtiväisen Heikki pojan isä ennen avioliiton solmimista.
Matti Heikinpoika velkautuu Oulun porvarille (172 kuparitaaleria ja 8 äyriä), jättää talonsa huonolle hoidelle ja jäättä verot maksamatta. Asiaa käsitellään Iin talvikäräjillä 1698 (KO a:19:378, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695667)) ja kesäkärjillä 1699 (KO a:20:518, oikeanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697062)). Matin talo kuulutetaan verorästien vuoksi talvikäräjillä 1706 (KO a:27:441, oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534006)). Samaisen vuoden kesäkäräjillä Filip Heikinpoika Tiri koettaa saada omistukseensa isänsä puolenmanttaalin Tirin talon, joka Filipin isoveljen Matin jäljiltä on ajautunut verovelkoihin (KO a:27:551; oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534061)). Samaisilla kesäkäräjillä vouti tekee kuitenkin toisen lainhuudatuksen Matin taloon (KO a:27:573, oikeanpuoleisen sivun alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534072)). Ja vuoden 1708 kesäkäräjillä kerrotaan, että talo siirtyy Matti Klemetinpoika Kolehmaisen isännöitäväksi. Ja niin toinen Tirin taloista on "vieraalla" isännöitävänä, kunnes talo jää autioksi ja kunnes se vuonna 1721 yhdistyy takaisin emotaloon.
Tirin talossa on erityistä se, että se säilyi kokomanttaalin talona vuoden 1781 verollepanossakin; 1905 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22918614) vuoden maakirjan mukaan Tirin talo on tuolloin edelleen kokomanttaalin verolla (vielä vuoden 1855 maakirjaan Tirin talo kirjattiin numerolla 9; vuodesta 1875 alkaen Tirin talo kirjattiin Alakiimingin kylän taloksi numero 8, tämä siksi, että aiemmin talonumerolla 1 ollut Hutun talo alettiin kirjata Huttulan kylään).
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
24.03.20, 07:45
Matti Tirin ja Dorden Juhontyttären avioitumista käsitellään 13.02.1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7376936) piispantarkastuksessa (kohta 6, juttu jatkuu seuraavalle sivulle) ja parille myönnetään lupa avioitua. Kieli on tuossa sen verran hankalaa, että minulle ei selvinnyt mistä syystä avioliitolle tarvittiin lupa. Osaako kukaan selventää mistä tässä on kyse?
Hei
Tämähän on hauska juttu ;-))
Näyttäisi lukevan näin:
Unglingen Matz Tirinen, som af missförståndh föregifuas aflat barn medh sin faar moors sijster sons concubijn, Dorde Johansdotter, kan henne ächta, sedan dhe hafua uthstådt Panam Ecclisiasticam, varstadt det swägerskapet der kan komma i Consideration.
Matti oli erehdyksessä päätynyt lapsentekopuuhiin isänäitinsä sisarenpojan "avokin" (concubina) kanssa. Ja nyt annetaan Matille naimalupa edellyttäen, että he nauttivat ehtoollisleivän(?) (Panam Ecclisiasticam), jossa yhteydessä lankoussuhde voi tulla harkintaan.
En ole ihan varma tuosta teologisesta termistä ja sen käytöstä. Sananmukaisestihan se on "kirkollinen leipä" ja tarkoittanee yksityistä ripittäytymistä tässä yhteydessä?
Jouni Kaleva
25.03.20, 16:30
Vuoden 1675 talvikäräjillä (KO a:17:17, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3722812)) käsitellään alakiiminkiläisen Juho Hannunpojan ja alakiiminkiläisen Matti Kallenpojan välistä asiaa. Kallenpoika oli Juholle velkaa 16 kuparitaaleria ja 12 äyriä "blef Carlsson till Johan skylldigh för arfskapp". (Matti) Kallenpoika määrättiin summa Juholle maksamaan. Jutun loppuosa jäi itselleni epäselväksi. Ohjeistettiinko Matti Kallenpoikaa summan maksamisen jälkeen etsimään henkilö(t), jonka olisi pitänyt kyseinen saatava maksaa ja perimään summa takaisin häneltä? Liittyikö summa perintösaatavaan? Mikäli näin, niin epäselväksi jää mitä kautta oikeus perintöön olisi tullut (isän, äidin, vaimon, jonkun sukulaisen?). Ja mikäli summan olisi kuulunut jonkun muun kuin Matti Kallenpojan maksaa, mutta maksu kuitenkin lankesi talolle, niin kuka oli se, jonka summan olisi pitänyt maksaa?Kallenpoika velvoitettiin nyt maksamaan velkasumma täytenä Juholle. Sen jälkeen Kallenpoika saa etsiä käsiinsä "sin fånges man", jolta hän oli saanut tämän tilan (denna hemman) haltuunsa ja periä tältä ko. summan kuten parhaiten taisi.
Fånges man näyttää olevan SAOB:n mukaan myyjä, lahjoittaja taikka perinnönjättäjä
https://www.saob.se/artikel/?seek=f%C3%A5ngeman&pz=2#U_F1761_255544
Käsittäisin siis, että kyseessä alunperin tämän "fångesmanin" perintövelka Juholle, mikä oli sidoksissa tähän taloon, jota Kallenpoika nyt piti hallussaan.
Näin Kallenpoika ja Juho eivät välttämättä mitään sukua keskenään.
Hei,
Hyvin lähti käyntiin tämä selvittely.
Laittelin Tiri-isäntiä aikajanalle. Siinä minulle jäi pari aukkoa.
1562-1595 Heikki Matinp
1595-1618 ???
1618-1635 Ludvik Heikinp
1634-1658 Matti Ludvikinp
1659-???? Kalle Ludvikinp
1674-1696 A Matti Kallenp
1696-1706 ???
1706-1715 A Matti Matinp
1719-1756 A+B Heikki Paavonp
1665-1683 B Heikki Matinp
1687-1708 B Matti Heikinp
1709-1717 B Matti Klemetinp
1717-xxxx autio
Ensimmäisen aukon täyte saattaisi tulla tästä pienestä lainauksesta ”Kiiminki 150 vuotta” -kirjasta vuodelta 2008. ”Kiiminki ennen vuotta 1858” -osion on kirjoittanut FM ja historioitsija Esko Vesala. Tässä myös maininta karhun raatelemasta Mikosta.
Sivut 27-28, Alakiimingin talojen vaiheita 1500-luvun lopulta 1690-luvulle.
”Tiri (n:o 8) 1562- Heikki Matinpojan kokomanttaalin talon isännäksi vaihtui viimeistään 1598 Matti Heikinpoika, joka mainitaan vuodesta 1602 alkaen sukunimellä Tiri tai Tirinen. Viimeistään 1620-luvun alussa isännäksi tuli Ludvik Heikinpoika, ja 1630-luvun alkupuolella talon asukkaina mainitaan Matti Ludvikinpoika sekä karhun raatelema Mikko Ludvikinpoika sekä vielä Kaarle Ludvikinpoika. Veljesten aikana taloa asuttiin ainakin kahdessa osassa, mutta myöhemmin se palasi jälleen yhdeksi kokomanttaalin taloksi. 1620-luvun loppupuolella Ludvik Ludvikinpojalla oli oma taloa, Laurila, mutta talo katosi 1630-luvun alun jälkeen. Tiri jakaantui 1660-luvulla kahteen osaan, mutta yhdistyi ennen 1720-luvun alkua.”
Alla oleva katkelma Sarin kirjoituksesta ei auennut minulle. Tässä ja edellisessä kappaleessa on niin monta Annaa, että minulle menee sekaisin, kuka on äiti, kuka on tytär, kuka on sisar, kuka on kenenkin mies…
Kunhan saan purettua Sarin tietopaketin perheisiin, laitan uudet taulut uuteen arvioon.
Yt hth
"Mikäli Anna sisaren puolison patronyymi on virheellisesti kirjattu joko vihkikirjaan taikka tuomiokirjaan, on Frans Ristonpoika luultavasti Anna sisaren mies. Tämä sopisi sitenkin, että sopimuksessa Fransin ja Matin mainittiin yhdessä viljellen taloa. Vävy Frans ja tämän vaimo Anna kirjattiin Tirin taloon henkikirjoissa vuodesta 1692 alkaen. Frans ja tämän vaimo Anna mainitaan henkikirjassa vielä vuonna 1705, mutta tuolloin Fransista ei enää makseta henkirahaa (hänet mainitaan raihnaiseksi). Anna sisar mainitaan vielä vuoden 1708 henkikirjassa, mutta tuolloin Annasta ei enää makseta henkirahaa (hänet mainitaan sairaaksi)."
Jouni Kaleva
26.03.20, 13:00
Kallenpoika velvoitettiin nyt maksamaan velkasumma täytenä Juholle. Sen jälkeen Kallenpoika saa etsiä käsiinsä "sin fånges man", jolta hän oli saanut tämän tilan (denna hemman) haltuunsa ja periä tältä ko. summan kuten parhaiten taisi.
Fånges man näyttää olevan SAOB:n mukaan myyjä, lahjoittaja taikka perinnönjättäjä
https://www.saob.se/artikel/?seek=f%C3%A5ngeman&pz=2#U_F1761_255544
Käsittäisin siis, että kyseessä alunperin tämän "fångesmanin" perintövelka Juholle, mikä oli sidoksissa tähän taloon, jota Kallenpoika nyt piti hallussaan.
Näin Kallenpoika ja Juho eivät välttämättä mitään sukua keskenään.
Kehittelisin vielä tämän jutun taustaa. Sari on ilmoittanut, että tämän Matti Kallenpojan isä oli Kalle Ludviginpoika (Tiri) ja että tila kulki suvussa isältä pojalle jo monta sukupolvea aiemminkin. Kuitenkin nyt tämän velkajutun valossa näyttäisi, että Matti Kallenpoika on saanut (jonkun, kyseisen?) tilan haltuunsa "vieraalta" mieheltä (fånges man). Jos Matti olisi saanut tilan isältänsä, niin ei kirjoitettaisi, että hänen sopii etsiä tilanluovuttaja (=isänsä) käsiinsä mistä parhaiten taitaa. Oliko kyseessä joku muu kuin Tirin tila, esim. joku pienempi aputila, jonka Matti Kallenpoika oli hankkinut?
s.peltonen
28.03.20, 01:15
Tervehdys Jouni,
Näyttäisi lukevan näin:
Unglingen Matz Tirinen, som af missförståndh föregifuas aflat barn medh sin faar moors sijster sons concubijn, Dorde Johansdotter, kan henne ächta, sedan dhe hafua uthstådt Panam Ecclisiasticam, varstadt det swägerskapet der kan komma i Consideration.
Matti oli erehdyksessä päätynyt lapsentekopuuhiin isänäitinsä sisarenpojan "avokin" (concubina) kanssa. Ja nyt annetaan Matille naimalupa edellyttäen, että he nauttivat ehtoollisleivän(?) (Panam Ecclisiasticam), jossa yhteydessä lankoussuhde voi tulla harkintaan.
SuurenSuuret Kiitokset jutun selvennyksestä!
Nuo piispantarkastuksen pöytäkirjojen jutut vaikuttavat aika lyhyiltä; ja joissain niissä on esim. patronyymeissä eroavaisuutta verrattuna patronyymeihin, joita käytetään tuomiokirjoissa samaa juttua käsiteltäessä. Olisi mielenkiintoista tietää, onko piispantarkastuksen kirjauksista olemassa pidempiä versiota. Mikäli on, niin olisi todella mielenkiintoista nähdä, mitä tästä jutusta on kerrottu pidemmässä versiossa.
Tästä jutusta ei käynyt ilmi kenen lankoudesta on kyse.
Voisiko olla niin, että tässä olisi kyseessä isän ja pojan tuleva lankous (eli että pojan vaimo ja äitipuoli olisivat sisaruksia)?
Mikäli näin olisi, niin siinä tapauksessa Matti Heikinpoika Tirin isällä Heikki Matinpoika Tirillä olisi ollut vähintään kaksi liittoa; ja Heikki Matinpoika Tirin vaimo Liisa Juhontytär (Simo Markuksenpoika Kontion tytärpuoli) olisi Matti Heikinpojan äitipuoli.
Useimmiten sisaren poika on pöytäkirjoissa kirjoitettu muodossa "systers son", mutta tässä tuo kirjoitusmuoto on jollain tapaa erilainen; luultavasti kirjaus "sijsare son" tarkoittaa sisaren poikaa, mutta mikäli kyseessä kuitenkin olisi sisaruksen poika (ehkä sisarus oli vahingossa kirjattu sisareksi), niin tämä juttu tuntuisi jotenkin loksahtelevan paikoilleen.
Markus Ollinpoika Kontiolla tiedetään tuomiokirjan perusteella olleen Simo Markuksenpoika ja Heikki Markuksenpoika poikiensa lisäksi tyttäriä.
Mikäli Matti Ludvikinpoika Tirin vaimo Kirstin Markuksentytär (+h.14.03.1686) oli Simo Markuksenpoika Kontion sisar, voisi Simo olla pöytäkirjassa mainittu isän äidin sisarus.
Simo Markuksenpoika Kontiolla oli ainakin kaksi poikaa: Matti Simonpoika Kondio (menehtyy ilmeisesti vuosien 1678-1679 välisenä aikana) ja Markus Simonpoika Kontio (menehtyy vuosien 1698-1702 välisenä aikana).
Lisäksi Simo Markuksenpoika Kontiolla oli ainakin kolme tytärpuolta: Valpuri Juhontytär, Liisa Juhontytär ja Dorde Juhontytär (tytärpuolten vanhemmat olivat kersantti Juho Kokko ja Anna Tuomaantytär, joka leskeydyttyään avioitui Simo Kontion kanssa).
Simo Markuksenpoika Kontion poika Matti Simonpoika oli avioitumassa äitipuolensa tyttären Dorde Juhontyttären kanssa; lapsikin oli tullut hankittua, mutta Matti Simonpoika ehti menehtyä ennen avioliiton solmimista.
Vuoden 1679 talvikäräjillä käsitellään Simo Markuksenpoika Kontion tytärpuolen Dorde Juhonyttären ja Simo Markuksenpoika Kontion edesmenneen pojan Matti Simonpojan suhdetta (KO a:21:80, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724865)). Dorde oli pyöräyttänyt edellisen syksynä aviottoman lapsen. Dorde kertoi olleensa Tukholmassa töissä 11 vuoden ajan. Dorden äiti ja isäpuoli Simo Kontio olivat lähettänneet Dordelle kirjeen, jossa he perinnöttömäksi jättämisen uhalla olivat vaatineet Dordea palamaan kotiin. Isäpuoli ja äiti olivat halunneet Dorden avioituvan isäpuolensa pojan Matti Simonpojan kanssa, joka nyt oli jo edesmennyt. Dorde oli sitten äitinsä tahdon mukaisesti alkanut seurustelemaan velipuolensa Matti Simonpojan kanssa, ja parin seurustelun tuloksena oli syntynyt lapsi. Matin menehdyttyä Dorden äiti ja isäpuoli eivät halunneet olla Dorden ja tämän lapsen tukena. Dorde koetti vaatia edesmenneen isänsä perintöä äidiltään, mutta äidin mukaan Dordella ei ollut mitään saatavia. Käräjillä todettiin, että Dorde on pyöräyttänyt aviottoman lapsen, ja että Dorde ei pysynyt osoittamaan äitinsä ja isäpuolensa kirjoittaneen hänelle Tukholmaan ja vaatineen palaamaan kotiin, ja että Matti Simonpoika Kontio ei ollut lainkaan niin tosissaan aikonut avioitua Dorden kanssa kuin Dorde väitti. Vuonna 1682 Dorden äiti on jo edesmennyt ja Dorden sisar Valpuri Juhontytär penää isäpuoleltaan vanhempiensa perintöä. Simo Kontio ei ole järin innokas tytärpuoltensa perintöä maksamaan, mutta joutuu vuoden 1682 kesäkäräjillä viimein taipumaan; kunkin tytärpuolen perintösaatava on 83 kuparitaaleria ja kahdeksan äyriä.
Voisiko olla niin, että vuoden 1703 piispantarkastuksessa, Oulun raastuvassa ja Iin käräjillä mainittu ehtiväinen Heikki Matinpoika Tiri olisi ollut sama henkilö kuin vuoden 1679 tuomiokirjassa mainittu Dordelle syntynyt lapsi?
-
Mikäli Matti Ludvikinpoika Tirin vaimo Kirstin Markuksentytär oli Simo Markuksenpoika Kontion sisar ja mikäli pöytäkirjassa olisi pitänyt lukea sisaruksen poika (eikä sisaren poika), niin siinä tapauksessa sopisi olemaan seuraavasti:
Matti Heikinpoika Tiri oli solmimassa avioliittoa isänsä (Heikki Matinpoika Tiri) äidin (Kirstin Markuksentyttären) sisaruksen (Simo Markuksenpoika Kontion) pojan (Matti Simonpoika Kontion) "avokin" Dorde Juhontyttären kanssa, jonka sisar olisi Matti Heikinpoika Tirin isä vaimo Liisa Juhontytär (joka tässä tilanteessa olisi Matin äitipuoli eikä äiti); näin isästä ja pojasta olisi ollut tulossa langoksia. Se oli käsittääkseni kiellettyä, että poika ei saanut avioitunut äitipuolensa äidin kanssa. Mutta oliko äitipuolen sisaren kanssa avioituminen tuohon aikaan luvanvaraista?
Myönnettäköön, että turhan paljon jos:seja ja arvailua tähän yllä esittämääni arveluun liittyy, kun piispantarkastuksen pöytäkirjassa juttu oli ilmaistu niin tiivistetysti.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
s.peltonen
28.03.20, 01:30
Tervehdys hth,
Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!
Alla oleva katkelma Sarin kirjoituksesta ei auennut minulle. Tässä ja edellisessä kappaleessa on niin monta Annaa, että minulle menee sekaisin, kuka on äiti, kuka on tytär, kuka on sisar, kuka on kenenkin mies…
"Mikäli Anna sisaren puolison patronyymi on virheellisesti kirjattu joko vihkikirjaan taikka tuomiokirjaan, on Frans Ristonpoika luultavasti Anna sisaren mies. Tämä sopisi sitenkin, että sopimuksessa Fransin ja Matin mainittiin yhdessä viljellen taloa. Vävy Frans ja tämän vaimo Anna kirjattiin Tirin taloon henkikirjoissa vuodesta 1692 alkaen. Frans ja tämän vaimo Anna mainitaan henkikirjassa vielä vuonna 1705, mutta tuolloin Fransista ei enää makseta henkirahaa (hänet mainitaan raihnaiseksi). Anna sisar mainitaan vielä vuoden 1708 henkikirjassa, mutta tuolloin Annasta ei enää makseta henkirahaa (hänet mainitaan sairaaksi)."
Tässä on koko ajan kyseessä sama Anna (hän on tässä kahdessa eri roolissa: Matti Matinpoika Tirin sisarena ja Frans:n vaimona).
Tämä Anna Matintytär on Matti Kallenpoika Tirin tytär, Matti Matinpoika Tirin sisar ja Fransin vaimo; Annan puoliso tuli Tirin taloon vävyksi ja isännöi sitä lankonsa ollessa vielä varsin nuori ja sittemmin Frans isännöi taloa yhdessä lankonsa Matti Matinpojan kanssa.
Tässä Tirin talossa asui myös toinen Anna; hän on Anna Matintyttären äiti Anna Pekantytär (tuomiokirjassa oli maininta siitä, että Anna Pekantytär on sisarusten äiti).
Laittelin Tiri-isäntiä aikajanalle. Siinä minulle jäi pari aukkoa.
1562-1595 Heikki Matinp
1595-1618 ???
Vuosilta 1596-1597 ei taida olla säilynyt veroluetteloita. Vuosina 1598-1617 talo kirjataan Matti Heikinpoika Tirin nimellä. Tästä Matti Heikinpoika Tiristä en ole onnistunut löytämään tietoja siitä, oliko hän avioliitossa taikka saiko hän lapsia. Talo kirjataan Matti Tirin nimellä vielä vuosien 1618-1619 kymmenysluetteloissa, mutta vuoden 1618 ruodutusluetteloon talo kirjataan jo Ludvik Heikinpojan nimellä. Vuodesta 1620 alkaen talo kirjataan kaikissa veroluetteloissa Ludvikin nimellä (toisinaan nimellä Ludvik Heikinpoika ja toisinaan nimellä Ludvik Tirinen).
1659-???? Kalle Ludvikinp
Kallen isännyys kesti vuoden 1673 tietämille. Talo kirjataan hänen nimellään vielä vuosien 1674-1675 ruodutusluetteloihin, mutta henkikirjoihin Kallea ei enää tuolloin kirjata.
1696-1706 ???
Vuosina 1697-1704 taloa vaikuttaa isännöineen Matti Kellanpoika Tirin vävy Frans. Se on epäselvää, onko tämän Fransin patronyymi Yrjönpoika vaiko Ristonpoika. Vihkitietojen mukaan se olisi Yrjönpoika, mutta mikäli tuomiokirjassa mainittu Frans Ristonpoika (jonka mainittiin isännöineen taloa yhdessä vaimonsa veljen Matti Mattinpoika Tirin kanssa) on Anna Matintyttären puoliso, niin siinä tapauksessa Fransin patronyymi on virheellisesti kirjattu joko vihkitiedoissa taikka tuomiokirjassa.
Vuodesta 1705 alkaen taloa isännöi Matti Kallenpoika Tirin poika Matti Matinpoika Tiri (kyseisen vuoden henkikirjassa Anna (Matintyttären) puoliso Frans mainitaan raihnaiseksi ja hänen lankonsa (Matti Matinpojan) mainitaan pitävän hänestä huolta).
1717-xxxx autio
Tämä puolikas Tirin talosta oli autiona vuoteen 1721 saakka, jolloin se yhdistyi takaisin emotaloon.
Sivut 27-28, Alakiimingin talojen vaiheita 1500-luvun lopulta 1690-luvulle.
...
1620-luvun loppupuolella Ludvik Ludvikinpojalla oli oma taloa, Laurila, mutta talo katosi 1630-luvun alun jälkeen.
Uskoisin olevan väärinkäsitys, että tämä Ludvik olisi Tirin talon poikia. Uskoisin, että kyseinen talo on Ludivik Laurinpoika Laurilan talo, joka oli veroluetteloissa vuosina 1624-1631 (lisäksi 1633-1637 vuosien maakirjoissa autioksi kirjattuna). Vuosien 1626-1627 ja 1629 karja- ja kylvöluetteloihin tämä talo on kirjattu Ludvik Ludvikinpojan nimellä; talo kirjataan juuri ennen Nuutti Laurinpojan (Laurilan) taloa; mikäli patronyymi on luetteloon oikeellisesti kirjattu, niin kyseessä saattaisi olla esim. Ludvik Laurinpoika Laurilan poika. Vuosien 1629-1630 ruodutuslutteloihin poikaa ei kuitenkaan kirjata Ludik Laurinpojan taloon. Ludvik Laurinpojan talo mahdollisesti irtautettiin Laurilan talosta ja se mahdollisesti yhdistyi kymmenisen vuoden kuluttua takaisin emotaloon. Laurilan emotalon isännyys vaikuttaa noihin aikoihin olleen Ludvikin veljellä Nuutti Laurinpoika Laurilalla (n.1587-n.1663). Ludvik on Iin pitäjässä harvinainen nimi. Teoriassa voisi olla niinkin, että Laurilan veljessarjan äiti olisi ollut Ludvik Heikinpoika Tirin tyttäriä; taikka että näiden talojen asukkailla olisi ollut yhteinen Ludvik -niminen esi-isä jossain kauempana ajassa; tämä toki on vain arvailua.
-
Mikäli luin nimet oikein, niin myös esim. Oulun kaupungissa ja Pyhäjoella vaikuttaisi olevan Tirejä 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Minulla ei ole tietoa siitä, voisivatko he olla jotain sukua Kiimingin Tirin talon asukkaille.
Tässä pari poimintaa:
Oulun kaupungin raastuvanoikeuden tuomiokirjassa (12.08.1630, KO a:1:211; vasemmanpuoleinen sivu, juttu nro 1 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704022)) kerrotaan, että spitaalista kärsivää Matti Tiriä oli kehotettu jättämään vaimonsa ja siirtymään sairaalaan. Ja Oulun raastuvanoikeuden tuomiokirjassa (vuodelta 1632 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704199); KO a:2:30) kerrotaan, että Matti Tirin leskivaimo on avioitunut Hemmi Niilonpojan kanssa.
Oulun raastuvanoikeuden tuomiokirjassa (28.04.1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627562)) kerrotaan, että Heikki Tirinen on vannonut porvarin valan.
Pyhäjoen käräjillä mainitaan Heikki Tirinen mm. talvikäräjillä 1643 (KO a:5:203, oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705391)).
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
s.peltonen
28.03.20, 01:44
Tervehdys Jouni,
Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!
Fånges man näyttää olevan SAOB:n mukaan myyjä, lahjoittaja taikka perinnönjättäjä
https://www.saob.se/artikel/?seek=f%C3%A5ngeman&pz=2#U_F1761_255544
Suuret Kiitokset tiedosta ja linkistä!
Kuitenkin nyt tämän velkajutun valossa näyttäisi, että Matti Kallenpoika on saanut (jonkun, kyseisen?) tilan haltuunsa "vieraalta" mieheltä (fånges man). Jos Matti olisi saanut tilan isältänsä, niin ei kirjoitettaisi, että hänen sopii etsiä tilanluovuttaja (=isänsä) käsiinsä mistä parhaiten taitaa. Oliko kyseessä joku muu kuin Tirin tila, esim. joku pienempi aputila, jonka Matti Kallenpoika oli hankkinut?
Mikäli Matti olisi ostanut talon ja maksanut kauppasumman myyjälle ja myyjä olisi jättänyt perintöosuuksia maksamatta, niin uskoisin, että siinä tapauksessa Juhon olisi tullut periä perintöosuutensa talon myyjältä. Mikäli Matti olisi ostanut talon, ja osa kauppasummasta olisi vielä ollut maksamatta, niin uskoisin, että siinä tapauksessa jutussa olisi puhuttu kauppasumman rästistä.
Olen aivan samaa mieltä, että "Fånges man" ei sovi olemaan Matin isä, sillä siinä tapauksessa jutussa luultavasti olisi mainittu, että kyseessä on Matin isä; ja jos isä olisi lähtenyt talosta, niin todennäköisesti perintöosuudet olisi maksettu talosta, eikä niitä olisi lähtenyt isän mukaan muille perillisille vietäväksi.
Toisinaan perinnönjaossa jako tehtiin siten, että kaksi (tai muutama) veljestä otti perintöomaisuuden haltuunsa ja samalla määriteltiin miten perintöosuudet maksettiin muille sisaruksille (kuka omaisuuden haltuun ottaneista maksaisi kenenkin sisaruksen osuuden).
Mikäli tässä olisi ollut kyseessä vuoden 1654 jako, jossa perinnönjakoa määritettiin Matti ja Kalle Tirisen (uskoakseni Ludvikinpoikia) kesken, ja Matti olisi kirmannut maailmalle ja jättänyt perintöosuuksia maksamatta hypoteettisille sisaruksille, niin perintöosuutta olisi käräjillä todennäköisesti haettu Matti Ludvikinpojan pojilta eikä Matti Kallenpojalta.
Voisiko tässä kyseessä olla sellainen asia, jota olisi käsitelty vuoden 1672 käräjillä (kyseisen vuoden tuomiokirjoja en ole onnistunut netistä löytämään, mutta ilmeisesti ne kuitenkin on pidetty; niihin vaikuttaa olevan viittauksia myöhemmillä käräjillä)? Maksettava summa kuulostaa aika pieneltä, olisiko osa perintöosuudesta maksettu jo aiemmin, taikka olisiko sisaruksia ollut paljon ja kyseessä olisi tyttären perintöosuus; taikka voisiko kyseessä olla edesmenneen lapsen maksamatta jäänyt perintöosuus, josta nyt maksettiin osuus yhdelle tämän lapsista. Voisikohan jutussa mainittu 'fånges man' olla Matti Kallenpojan veli taikka setä taikka hieman kaukaisempi sukulainen, jonka Matti (tai isä Kalle jo aiemmin) olisi maksanut ulos talosta (eli fånges man:n perintöosa olisi lunastettu taloon jäävän sisaruksen taholta)? Olisiko tämä hypoteettininen perintöosuutensa saanut sukulainen sitten ottanut huolehtiakseen jonkin sisaruksensa perintöosuuden ja osuus olisi sitten jäänyt hoitamatta? Vai voisiko tämä liittyä johonkin aiempien sukupolvien perintöosuuksiin? Taikka olisiko talossa jossain vaiheessa ollut syytinkimies, jolle olisi luvattu pojan perintöosuus ja olisiko Juho syytinkimiehen jälkeläinen? Tämä ei tosin tunnu kovin todennäköiseltä, koska Tirin talossa vaikuttaa olleen miestyövoimaa omasta takaa. Voisikohan kyseessä olla jokin sellainen asia, että joku talon pojista taikka vävyistä olisi aikoinaan lähtenyt sotilaaksi ja sitten perintöosuuksia olisi sisarusten kanssa jaettu uskoen, että sotaan lähtenyt ei elävänä palaisi takaisin; ja sitten tämä taikka tämän poika tulla tupsahti eläväisenä perintöosuutta hakemaan; tässä tapauksessa sisarosuuksia olisi maksettu muille sisaruksille liikaa, ja Matti Kallenpojalla olisi ollut oikeus periä liikaa maksettu perintöosuus heiltä takaisin (mikäli näitä sisaruksia olisi ollut enemmän kuin yksi, niin tulisi ristiriita siinä, että fånges man oli mainittu yksikössä)? Voisiko kyse olla jostain sellaisesta, että jonkin sukupolven äitipuolen lapsen perintörahoja oli ollut talossa, ja ne oli epähuomiossa jaettu talon perillisten perintöosuuksien mukana; ja Matti Kallenpojalla oli siten oikeus periä liikaa maksettu perintöosuus sisaruksiltaan (tai isänsä sisaruksilta)? Vaihtoehtoja tuntuu olevan liikaa.
Sekin mietityttää, että kuka oli tämä alakiiminkiläinen Juho Hannunpoika. Häntä ei tunnu löytyvän Alakiimingin veroluetteloista. Mikäli hänen isänsä olisi Alakiiminkiläinen isäntä, niin sopivan ikäisiä Hannuja löytyy Alakiimingin veroluetteloista aika hintsusti (äkkiä katsoen silmiin osuu vain vuoden 1634 maakirjassa mainittu Hannu Mikonpoika (Mikkonen)). Koko Iin pitäjän veroluetteloista löytyy varsin vähän Juho Hannunpoikia. Karjalankylän Saarelan talon isännän Perttu Yrjönpoika Saarelan vävy on Juho Hannunpoika, mutta hänetkin kirjataan jo vuoden 1674 henkikirjassa Saarelan taloon. Pudasjärvellä Siiran talon isännän Lauri Matinpoika Siiran (n.1604-06.01.1691) jälkimmäisen vaimon Marketta Paavontyttären (n.1636-09.08.1694) aiemmasta liitosta syntynyt edesmennyt poika mainitaan Juho Hannunpojaksi vuoden 1695 talvikäräjillä (KO a:16:39, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692660)); Marketta Paavontytär, joka nyt jo oli edesmennyt, oli testamentannut Lauri Siiralta saamansa sadan kuparitaalerin huomenlahjan ja vaimon kolmanneksen pojalleen Juho Hannunpojalle 29.12.1677. Juho Hannunpojalta oli jäänyt kolme alaikäistä lasta, jotka nyt olivat Oulun kaupungin kappalaisen Hannu Forbuksen huostassa. Lauri Siiran aiemmasta avioliitosta syntyneet pojat Olli Laurinpoika ja Oulun porvari Lauri Laurinpoika olivat sitä mieltä, että huomenlahjaksi olisi sovittu vain 60 kuparitaaleria. Sitä jutussa ei mielestäni mainita, milloin Lauri Siiran ja Marketta Paavontyttären avioliitto solmittiin. Poikien äiti lienee menehtynyt vuoteen 1674 mennessä, sillä vuoden 1674 talvikäräjillä nimettiin Tuomas Pekanpoika, vouti Simo Antinpoika ja nimismies jakamaan Lauri Siiran lapsille heidän äitinsä perintö (KO a:13:514, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715901)). Samaisilla käräjillä Lauri Siira luopuu iäkkyyden vuoksi lautamiehentehtävistä; hänen mainittiin hoitaneen lautamiehen tehtäviä yli 30 vuotta (KO a:13:512, oikeanpuoleisen sivun alimmalta riviltä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715897)). Vuoden 1674 henkikirjassa Lauri Matinpoika Siiran vaimo kirjataan nimellä Marketta. Ihan kuin vuoden 1675 henkikirjassa (oikeanpuoleisen sivun oikeanpuoleisen sarakkeen alin talo (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649712)) Lauri Matinpoika Siiran vaimon nimeksi olisi kirjattu Marketta Tirinen ("Margeta Tirinen"). Mikäli Tirinen oli Marketan tyttönimi, niin siinä tapauksessa herää kysymys siitä, kuka olisi ollut hänen isänsä Paavo; olisiko Marketan isäkin ollut lisänimeltään Tirinen vai saiko Marketta kyseisen lisänimen myöhemmin. Ja mikäli Marketan isä olisi ollut Tiri, niin mietityttää kuka on Paavo Tirin isä.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Hei,
Ehtoota itse kullekin, karanteenitilanteesta riippumatta.
Mielenkiintoisia asioita on kirjattu jo 1600-luvulla. Käräjillä on selvitelty väliin aika kummallisia asioita. Ihmispolojen tarkempaa identifiointia ei ole pidetty niin tärkeänä kuin itse käsiteltäviä asioita.
Alla näkyvien viiden kohdalla tein parhaan osaamiseni mukaista sijoittelua. Lähinnä siksi, että hekin jäävät sukuselvitykseen – toki sivuhuomautuksella, että sijoitusperhe ei välttämättä ole oikea.
"Epäselväksi jää kenen Matti Tirin lapsia olivat 1715-1728 haudatut Matti Tirin lapset (Matti Matinpojan, Matti Heikinpojan vaiko Matti Klemetinpojan):
06.08.1715 haudattu 16-vuotias Karin Matintytär Tiri (Matti Kallenp)
29.06.1716 haudattu 3-vuotias Simo Matinpoika Tiri (isä ei ole Matti Matinpoika, sillä hänen Simo poikansa saa kasvaa aikuiseksi) (Matti Klemetinp)
02.04.1717 haudattu 3-vuotias Matti Tirin lapsi (Matti Matinp)
28.07.1723 haudattu 18-vuotias Valpuri Matintytär Tiri (Matti Matinp)
06.01.1728 haudattu 16-vuotias Matti Matinpoika Tiri (isä ei ole Matti Klemetinpoika, sillä hänen Matti poikansa saa kasvaa aikuiseksi) (Matti Matinp)"
Tässä päivitetty versio, kuusi sukupolvea Tiri-juuria. Mielelläni entraan, kun saan ehdotuksia. Palaan muutamilla yksilöidyillä kysymyksillä.
Yt hth
Taulu 1
I Heikki Matinp Tirinen
Isäntä uudistila Tiri (1562-1595), s. noin 1530, k. noin 1595 Alakiiminki. //Verotusluettelossa 1571 peltoa 0,7 ha ja lehmiä 10. Vanhan vihan vuosina 1570-1595 Tirin talo jäi polttamatta//.
Puoliso:
Heikinpso Tiri
Lapset:
1. Matti Heikinp Tiri, Isäntä Tiri 1/1 m (1598-1617), s. noin 1570 Alakiiminki, k. noin 1617 Alakiiminki. //Vuodesta 1602 käytössä s-nimi Tiri tai Tirinen, 1608 peltoa 2,1 ha//.
2. Ludvik Heikinp Tirinen, s. noin 1577 Alakiiminki. Tauluun 2
Taulu 2 (taulusta 1, isä Heikki Tirinen)
II Ludvik Heikinp Tirinen
Isäntä Tiri (1618-1635), s. noin 1577 Alakiiminki, k. noin 1635 Alakiiminki. //1622 kolmen tynnyrialan kylvö ja 10 lehmää//.
Puoliso:
Ludvik'inpso Tiri
Lapset:
1. Mikko Ludvik'inp Tirinen, Isäntä Tiri (1633-1634), s. noin 1593 Alakliiminki, k. ennen 1654 Alakiiminki. /"Karhun raatelema", Kiiminki 150 vuotta - kirja. Vuoden 1629 ruodutusluettelossa Tirin taloon kirjataan isäntä Mikko Tirinen sekä veljet Matti Ludvikinp ja nihtinä Kalle Ludvikinp. Alakiimingin talot kirjattu Ylikiimingin luetteloon/.
2. Matti Ludvik'inp Tirinen, s. noin 1602 Alakliiminki. Tauluun 3
3. Kalle Ludvik'inp Tirinen, s. noin 1610 Alakliiminki. Tauluun 4
Taulu 3 (taulusta 2, isä Ludvik Tirinen)
III Matti Ludvik'inp Tirinen
Isäntä Tiri (1634-1658), s. noin 1602 Alakliiminki, k. ennen 1686 Alakiiminki. //1630-luvulla talolla vaikuttaisi olleen kolmannesmanttaalin verovähennys ja 1640-luvulla puolenmanttaalin verovähennys. 1640-luvun lopusta vaikuttaisi talo jälleen olevan kokomanttaalin verolla. 1641 viiden tynnyrin kylvö ja 9 lehmää//.
Puoliso:
Kirsti Markuksent Tiri o.s. Kontio
, haudattu 14.03.1686 Alakiiminki.
Vanhemmat: Markus Ollinp Kontio, s. noin 1580 Alakiiminki. Kerttu Jaakont/Heikint Kontio.
Lapset:
1. Heikki Matinp Tiri, s. noin 1625 Alakiiminki. Tauluun 5
2. Simo Matinp Tiri, s. noin 1630 Alakiiminki. Tauluun 6
Taulu 4 (taulusta 2, isä Ludvik Tirinen)
III Kalle Ludvik'inp Tirinen
Isäntä Tiri (1659-), s. noin 1610 Alakliiminki, k. jälkeen 1654 Alakiiminki. //Veljekset Matti, Mikko ja Kalle asuneet ilmeisesti taloa ainakin kahdessa osassa. 1641 viiden tynnyrin kylvö ja 9 lehmää. Matti ja Kalle Tirisen välisen perinnönjaon tekijät nimetty talvikäräjillä 1654. Kokomanttalin talo jakautui kahteen puolenmanttaalin taloon: Kallen perhekunta ja Matin poikien perhekunta//.
Puoliso:
Kallenpso Tiri
Lapset:
1. Matti Kallenp Tiri, s. noin 1640 Alakiiminki. Tauluun 7
2. Elina Kallent Marttila o.s. Tiri, s. noin 1650 Alakiiminki. Tauluun 8
Taulu 5 (taulusta 3, isä Matti Tirinen)
IV Heikki Matinp Tiri
Isäntä Tiri B-talo (1665-1683), s. noin 1625 Alakiiminki, , haudattu 18.02.1683 Alakiiminki. /Epävarmaa, onko hautauspäivä juuri tämän Heikki Matinp Tirin/.
Puoliso: Alakiiminki
Liisa Juhont Tiri o.s. Kontio, Kokko
s. Alakiiminki, k. Alakiiminki.
Vanhemmat: Juho Kokko, Kersantti, k. ennen 1683. Anna Tuomaant Kontio, e Kokko, k. ennen 1683 Alakiiminki.
Lapset:
1. Matti Heikinp Tiri, s. noin 1650 Alakiiminki. Tauluun 9
2. Vilppu Heikinp Tiri, s. noin 1655 Alakiiminki. Tauluun 10
3. Dorde Heikint Paso o.s. Tiri, s. noin 1658 Alakiiminki. Tauluun 11
4. Kaarina Heikint Jaara o.s. Tiri, s. noin 1660 Alakiiminki. Tauluun 12
5. Kristiina Heikint Vesa o.s. Tiri, s. noin 1662 Alakiiminki. Tauluun 13
Taulu 6 (taulusta 3, isä Matti Tirinen)
IV Simo Matinp Tiri
Isäntä Ratikka-Eskola (1686-1696), s. noin 1630 Alakiiminki, k. noin 1697 Alakiiminki. /Kesäkäräjillä 1683 Simo pyytää perinnönjakoa hänen ja sisarustensa välillä. Kesäkäräjilla 1686 Simo pyytää saada ylösottaa Esko Antinp Ratikan eli Ukon Eskon neljännesmanttaalin autiotalon kahdeksannesmanttaalista. Talosta on käytetty myös nimiä Ukkola, Ratikka ja Eskola. Tila Eskola Nro 20 on tilan Tiri Nro 8 (9) naapuritila//.
Puoliso:
Marketta Jaakont Tiri
k. noin 1697 Alakiiminki.
Taulu 7 (taulusta 4, isä Kalle Tirinen)
IV Matti Kallenp Tiri
Isäntä Tiri, emotalopuolikas (1674-1696), s. noin 1640 Alakiiminki, k. ennen 1713 Alakiiminki. //1696 Matti Kallenp Tiri sai kaskirukiita//.
Puoliso:
Anna Pekant Tiri
k. jälkeen 1711 Alakiiminki.
Lapset:
1. Jooseppi Matinp Tiri, , haudattu 24.12.1682 Alakiiminki. /Selvittämättä jää, onko Joosepin oikea isä tämä Matti Tiri/.
2. Valpuri Matint Tiri, k. jälkeen 1711.
3. Priita Matint Koirala o.s. Tiri, s. Alakiiminki. Tauluun 14
4. Anna Matint Tiri. Tauluun 15
5. Kaarina Matint Tiri, s. noin 1699 Alakiiminki, , haudattu 06.08.1715 Alakiiminki. /jää selvittämättä, onko tämä Kaarina oikean Matti Tirin perheessä/.
6. Marketta Matint Tiri, k. jälkeen 1711.
7. Dorde Matint Tiri, k. jälkeen 1711.
8. Liisa Matint Sassi o.s. Tiri, s. 1674 Alakiiminki. Tauluun 16
9. Matti Matinp Tiri, s. 14.11.1680 Alakiiminki. Tauluun 17
10. Tytär Matint Lassila o.s. Tiri, s. Alakiiminki. Tauluun 18
Taulu 8 (taulusta 4, isä Kalle Tirinen)
IV Elina Kallent Marttila o.s. Tiri
s. noin 1650 Alakiiminki.
Puoliso: 06.11.1681 Alakiiminki
Matti Pekanp Marttila
Isäntä Marttila (1695-1698).
Taulu 9 (taulusta 5, isä Heikki Tiri)
V Matti Heikinp Tiri
Isäntä Tiri B-talo ½ m kruununtila (1687-1708), s. noin 1650 Alakiiminki, k. noin 1720 Alakiiminki. //Verorästien kertymisen vuoksi tippui kruununtilaksi. Talon otti haltuunsa Matti Klemetinp Kolehmainen, sittemmin Tiri, v 1708//.
Puoliso: 18.03.1683 Alakiiminki
Dorde Juhont Tiri o.s. Kokko
s. Alakiiminki, k. Alakiiminki.
Vanhemmat: Juho Kokko, Kersantti, k. ennen 1683. Anna Tuomaant Kontio, e Kokko, k. ennen 1683 Alakiiminki.
Lapset:
1. Heikki Dordenp Tiri, aik. Kokko. //Heikki on esiaviollinen. Isä ilm Matti Simonp Kontio, joka ehti kuolla ennen avioliiton solmimista. Asiakirjoissa Heikin patronyymin on Matinpoika//.
2. Priita Matint Tiri, s. 25.09.1688 Alakiiminki.
3. Maria Matint Tiri, s. 21.04.1690 Alakiiminki.
4. Matti Matinp Tiri, s. 06.11.1691 Alakiiminki.
Taulu 10 (taulusta 5, isä Heikki Tiri)
V Vilppu Heikinp Tiri
Syytinkimies Ratikka 1691-, s. noin 1655 Alakiiminki, k. jälkeen 1705 Alakiiminki. //Kesäkäräjillä 1706 yrittää saada itselleen isänsä omistuksessa ollutta Tirin ½ m B-taloa, joka Matti-veljen jäljiltä on ajautunut verovelkoihin. Vilpun tahto ei toteutunut, vaan talo meni v. 1708 Matti Klemetinp Kolehmaiselle, sittemmin Tiri//.
Puoliso: 16.07.1689 Alakiiminki
Priita Juhont Tiri
Lapset:
1. Kaarina Vilpunt Tiri, s. 04.11.1689 Alakiimini.
Taulu 11 (taulusta 5, isä Heikki Tiri)
V Dorde Heikint Paso o.s. Tiri
s. noin 1658 Alakiiminki.
Puoliso: xx.12.1683
Matti Paavonp Paso
Sotilas (1709-), Isäntä Ratikka (1707-).
Taulu 12 (taulusta 5, isä Heikki Tiri)
V Kaarina Heikint Jaara o.s. Tiri
s. noin 1660 Alakiiminki. /Epävarmaa, onko tämän Heikki Tirin tytär/.
Puoliso: 02.04.1682 Alakiiminki
Juho Jaakonp Jaara
Taulu 13 (taulusta 5, isä Heikki Tiri)
V Kristiina Heikint Vesa o.s. Tiri
s. noin 1662 Alakiiminki. /Epävarmaa, onko tämän Heikki Tirin tytär/.
Puoliso: xx.12.1683 Alakiiminki
Antti Luukkaanp Vesa
Talollinen Alavesa, s. Ylikiiminki, k. noin 1698 Ylikiiminki. PV 10.
Lapset:
1. Marketta Antint Vesa, s. 25.07.1686 Ylikiiminki.
2. Kerttu Antint Vesa, s. 13.09.1688 Ylikiiminki.
3. Anna Antint Vesa, s. 15.12.1690 Ylikiiminki.
Taulu 14 (taulusta 7, isä Matti Tiri)
V Priita Matint Koirala o.s. Tiri
s. Alakiiminki, k. jälkeen 1711.
Puoliso: 10.01.1686 Alakiiminki
Lauri Pekanp Koirala
s. Haukipudas Kellå.
Taulu 15 (taulusta 7, isä Matti Tiri)
V Anna Matint Tiri
k. jälkeen 1711.
Puoliso: 18.10.1691 Alakiiminki
Frans Ristonp Tiri
Kanssa-asukas Tiri A, emotalopuolikas (1697-1705), s. Pudasjärvi, k. jälkeen 1711. /vihkitiedoissa ilm väärin patronyyminä Yrjö/.
Taulu 16 (taulusta 7, isä Matti Tiri)
V Liisa Matint Sassi o.s. Tiri
s. 1674 Alakiiminki, , haudattu 05.05.1717 Ii. /"sootdöde"/.
Puoliso:
Vilppu Tuomaanp Sassi, Luukela
Kestikievarinisäntä Olhava, Talokas Sassi, s. 1670, , haudattu 05.05.1717 Ii. /"sootdöde"/.
Lapset:
1. Marketta Vilpunt Sassi.
2. Priita Vilpunt Sipola o.s. Sassi, s. noin 1696. Tauluun 19
Taulu 17 (taulusta 7, isä Matti Tiri)
V Matti Matinp Tiri
Isäntä Tiri Nro 9, ½ m, A-talo = emotalo- eli perintömaapuolikas (1706-1715), s. 14.11.1680 Alakiiminki, , haudattu 01.05.1715 Alakiiminki. //Kuollut isonvihan uhrina, vihollinen lyönyt hengiltä//.
Puoliso:
Kaarina Simont Tiri, e Tiri o.s. Haipus
s. 31.01.1684 Alakiiminki, k. 07.04.1757 Alakiiminki.
Vanhemmat: Simo Simonp Haipus, Putkosen kruununtila, s. 1655, k. 1715. Valpuri Heikint Haipus, k. 1715.
Lapset:
1. Valpuri Matint Tiri, s. 1705 Alakiiminki, , haudattu 28.07.1723 Alakiiminki. //hukkunut, jää varmistamatta, onko tässä isänä oikea Matti Tiri//.
2. Simo Matinp Tiri, s. 1707 Alakiiminki. Tauluun 20
3. Matti Matinp Tiri, s. xx.06.1711 Alakiiminki, , haudattu 06.01.1728 Alakiiminki. //jää varmistamatta, onko isänä oikea Matti Tiri//.
4. Lapsi Matinl Tiri, s. 1714 Alakiiminki, , haudattu 02.04.1717 Alakiiminki. //jää varmistamatta, onko isänä oikea Matti Tiri//.
Taulu 18 (taulusta 7, isä Matti Tiri)
V Tytär Matint Lassila o.s. Tiri
s. Alakiiminki. //Joku Matti Kallenp Tirin tyttäristä oli aviossa Antti Lassilan kanssa. Po tytär ja Antti kuolivat, kun heidän pojat Hannu ja Matti olivat pieniä. Orpopojat asuivat lapsina äitinsä Matti-veljen leskivaimon Kaarina Simontytär Tirin taloudessa//.
Puoliso:
Antti Lassila
Lapset:
1. Hannu Antinp Lassila, Muurari.
2. Matti Antinp Lassila, Seppä.
Taulu 19 (taulusta 16, äiti Liisa Sassi)
VI Priita Vilpunt Sipola o.s. Sassi
s. noin 1696, k. 11.10.1750 Alakiiminki.
Puoliso: 06.02.1726 Alakiiminki
Paavo Paavonp Sipola, Säkkinen
Talollinen Sipola (1726-1759), k. 09.03.1759 Alakiiminki.
Taulu 20 (taulusta 17, isä Matti Tiri)
VI Simo Matinp Tiri
Kanssa-asukas Tiri Nro 9 A (-1755), s. 1707 Alakiiminki, k. 19.01.1755 Alakiiminki.
Puoliso: 02.02.1744 Haukipudas
Maila Heikint Tiri o.s. Pietilä, Koirala, Kurtti
s. 29.12.1721 Haukipudas, k. 12.03.1791 Kiiminki.
Vanhemmat: Heikki Juhonp Pietilä, Kurtti, Talokas Pietilä-Koirala Kello < Kurtti, s. 1684, k. 15.06.1740 Haukipudas. //Sari P: Heikin vanhemmat ovat luultavasti Etelä-Iin Kestilän taloon syytinkimieheksi tullut Juho Martinpoika ja tämän vaimo Valpuri Matintytär Kaattari//. Pieta Simont Pietilä, Koirala, s. 05.02.1690 Haukipudas, k. 08.06.1758 Haukipudas.
Tervehdys Sari
Sinä kun tiedät näistä taloista ja olet hyvä arvaamaan, voisitko sanoa jotakin tästä.
Minun esi-isäni on Pekka Olavinpoika Manninen, joka on syntynyt Kiimingissä ennen vuotta 1640. Vuosien 1675-91 henkikirjoissa hänen puolisonaan näkyy Liisa Kallentytär. Olen laittanut hänet Kalle Ludvikinpoika Tirin tyttäreksi. Olisiko tämä oletettavaa tai luultavaa? Pekka oli todistajana Heikki Heikinpoika Takkisen s. 1689 Kiiminki ristiäisissä. Mukana olivat myös Matti ja Juho Heikinpoika Tiri. Hän oli myös todistajana Kreetta Juhontytär Jaaran s. 14.10.1691 Kiiminki ristiäisissä. Kreetan äiti on Kaarina Heikintytär Tiri.
Pekalla ja Liisalla oli ainakin seuraavat lapset:
Olavi s. 1661 Kiiminki
Kalle s. 1663 Kiiminki
Matti s. 1665 Kiiminki
Valpuri s. 1770 Kiiminki
Kreetta s. 1776 Kiiminki ja
Esko s. 1680 Kiiminki
Minun sukuhaarani jatkuu Kallesta eli etunimi tulee äidin isästä. Jatkuuko eräs Tirin haara tätä kautta? Kuka tietää!
Kevätterveisin Pentti
Jouni Kaleva
29.03.20, 15:55
Tervehdys Jouni,
SuurenSuuret Kiitokset jutun selvennyksestä!
Nuo piispantarkastuksen pöytäkirjojen jutut vaikuttavat aika lyhyiltä; ja joissain niissä on esim. patronyymeissä eroavaisuutta verrattuna patronyymeihin, joita käytetään tuomiokirjoissa samaa juttua käsiteltäessä. Olisi mielenkiintoista tietää, onko piispantarkastuksen kirjauksista olemassa pidempiä versiota. Mikäli on, niin olisi todella mielenkiintoista nähdä, mitä tästä jutusta on kerrottu pidemmässä versiossa.
Tästä jutusta ei käynyt ilmi kenen lankoudesta on kyse.
Voisiko olla niin, että tässä olisi kyseessä isän ja pojan tuleva lankous (eli että pojan vaimo ja äitipuoli olisivat sisaruksia)?
Mikäli näin olisi, niin siinä tapauksessa Matti Heikinpoika Tirin isällä Heikki Matinpoika Tirillä olisi ollut vähintään kaksi liittoa; ja Heikki Matinpoika Tirin vaimo Liisa Juhontytär (Simo Markuksenpoika Kontion tytärpuoli) olisi Matti Heikinpojan äitipuoli.
Useimmiten sisaren poika on pöytäkirjoissa kirjoitettu muodossa "systers son", mutta tässä tuo kirjoitusmuoto on jollain tapaa erilainen; luultavasti kirjaus "sijsare son" tarkoittaa sisaren poikaa, mutta mikäli kyseessä kuitenkin olisi sisaruksen poika (ehkä sisarus oli vahingossa kirjattu sisareksi), niin tämä juttu tuntuisi jotenkin loksahtelevan paikoilleen.
Markus Ollinpoika Kontiolla tiedetään tuomiokirjan perusteella olleen Simo Markuksenpoika ja Heikki Markuksenpoika poikiensa lisäksi tyttäriä.
Mikäli Matti Ludvikinpoika Tirin vaimo Kirstin Markuksentytär (+h.14.03.1686) oli Simo Markuksenpoika Kontion sisar, voisi Simo olla pöytäkirjassa mainittu isän äidin sisarus.
Simo Markuksenpoika Kontiolla oli ainakin kaksi poikaa: Matti Simonpoika Kondio (menehtyy ilmeisesti vuosien 1678-1679 välisenä aikana) ja Markus Simonpoika Kontio (menehtyy vuosien 1698-1702 välisenä aikana).
Lisäksi Simo Markuksenpoika Kontiolla oli ainakin kolme tytärpuolta: Valpuri Juhontytär, Liisa Juhontytär ja Dorde Juhontytär (tytärpuolten vanhemmat olivat kersantti Juho Kokko ja Anna Tuomaantytär, joka leskeydyttyään avioitui Simo Kontion kanssa).
Simo Markuksenpoika Kontion poika Matti Simonpoika oli avioitumassa äitipuolensa tyttären Dorde Juhontyttären kanssa; lapsikin oli tullut hankittua, mutta Matti Simonpoika ehti menehtyä ennen avioliiton solmimista.
Vuoden 1679 talvikäräjillä käsitellään Simo Markuksenpoika Kontion tytärpuolen Dorde Juhonyttären ja Simo Markuksenpoika Kontion edesmenneen pojan Matti Simonpojan suhdetta (KO a:21:80, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724865)). Dorde oli pyöräyttänyt edellisen syksynä aviottoman lapsen. Dorde kertoi olleensa Tukholmassa töissä 11 vuoden ajan. Dorden äiti ja isäpuoli Simo Kontio olivat lähettänneet Dordelle kirjeen, jossa he perinnöttömäksi jättämisen uhalla olivat vaatineet Dordea palamaan kotiin. Isäpuoli ja äiti olivat halunneet Dorden avioituvan isäpuolensa pojan Matti Simonpojan kanssa, joka nyt oli jo edesmennyt. Dorde oli sitten äitinsä tahdon mukaisesti alkanut seurustelemaan velipuolensa Matti Simonpojan kanssa, ja parin seurustelun tuloksena oli syntynyt lapsi. Matin menehdyttyä Dorden äiti ja isäpuoli eivät halunneet olla Dorden ja tämän lapsen tukena. Dorde koetti vaatia edesmenneen isänsä perintöä äidiltään, mutta äidin mukaan Dordella ei ollut mitään saatavia. Käräjillä todettiin, että Dorde on pyöräyttänyt aviottoman lapsen, ja että Dorde ei pysynyt osoittamaan äitinsä ja isäpuolensa kirjoittaneen hänelle Tukholmaan ja vaatineen palaamaan kotiin, ja että Matti Simonpoika Kontio ei ollut lainkaan niin tosissaan aikonut avioitua Dorden kanssa kuin Dorde väitti. Vuonna 1682 Dorden äiti on jo edesmennyt ja Dorden sisar Valpuri Juhontytär penää isäpuoleltaan vanhempiensa perintöä. Simo Kontio ei ole järin innokas tytärpuoltensa perintöä maksamaan, mutta joutuu vuoden 1682 kesäkäräjillä viimein taipumaan; kunkin tytärpuolen perintösaatava on 83 kuparitaaleria ja kahdeksan äyriä.
Voisiko olla niin, että vuoden 1703 piispantarkastuksessa, Oulun raastuvassa ja Iin käräjillä mainittu ehtiväinen Heikki Matinpoika Tiri olisi ollut sama henkilö kuin vuoden 1679 tuomiokirjassa mainittu Dordelle syntynyt lapsi?
-
Mikäli Matti Ludvikinpoika Tirin vaimo Kirstin Markuksentytär oli Simo Markuksenpoika Kontion sisar ja mikäli pöytäkirjassa olisi pitänyt lukea sisaruksen poika (eikä sisaren poika), niin siinä tapauksessa sopisi olemaan seuraavasti:
Matti Heikinpoika Tiri oli solmimassa avioliittoa isänsä (Heikki Matinpoika Tiri) äidin (Kirstin Markuksentyttären) sisaruksen (Simo Markuksenpoika Kontion) pojan (Matti Simonpoika Kontion) "avokin" Dorde Juhontyttären kanssa, jonka sisar olisi Matti Heikinpoika Tirin isä vaimo Liisa Juhontytär (joka tässä tilanteessa olisi Matin äitipuoli eikä äiti); näin isästä ja pojasta olisi ollut tulossa langoksia. Se oli käsittääkseni kiellettyä, että poika ei saanut avioitunut äitipuolensa äidin kanssa. Mutta oliko äitipuolen sisaren kanssa avioituminen tuohon aikaan luvanvaraista?
Myönnettäköön, että turhan paljon jos:seja ja arvailua tähän yllä esittämääni arveluun liittyy, kun piispantarkastuksen pöytäkirjassa juttu oli ilmaistu niin tiivistetysti.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Hei taas Sari ja muut!
Tuhannet kiitokset tästä selvittelystä. Ihan hengästyttäviä ovat olleet tuon Dorde Juhontyttären tapahtumat! On vahvasti syytä uskoa, että teoriasi pitäisi paikkansa, että kersantintytär Dorde Juhontr. Kokko/Kontio olisi lopulta päätynyt Matti Heikinpk. Tirin vaimoksi. Kuitenkin joitakin kommentointeja asia vaatii.
Olen kaikesta huolimatta sitä mieltä, että piispantarkastuksessa lukee "..sijster Sons concubijn..." http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7376936
Nyt tämän Kontio-kuvion mukaan Dorde olisi ollut tarkkaan ottaen "..broder Sons concubijn..."
Tai jos olisi haluttu puhua sisaruksen pojasta, niin olisi ehkä kirjattu "..syskone Sons concubijn..."
Joka tapauksessa Dorde oli synnyttänyt syksyllä 1678 lapsen, jonka isä oli Matti Simonpk. Kontio. Ja seuraavaksi oli Dorde tekaissut lapsen 1682/83 jonka isä oli Matti Heikinpk. Tiri. (piispantarkastuksen sanamuodosta "aflat barn" ei synny varmuutta, oliko lapsi jo siinä vaiheessa syntynyt, vai vasta näkyvästi tekeillä...)
Matti halusi naida Dorden ja ehkä pari pian vihittiinkin, koskapa 18.3.1683 vihittiin Matts Hindersson Tiri från Nederkiming. Mutta miksi ihmeessä morsian onkin Walborg Johansdotter??? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318773
Olisiko Walborg Johansdotter kukaties Dorden sisar ja kirjaukseen olisi livahtanut väärä etunimi? Sitten kastekirjassa näkyy ensi kertaa lapsisarjan äiti kirjattuna 25.9.1688 Brita-tyttären kasteella, tällä kertaa muodossa Dorothea Thomasdotter. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318816
Saman vuoden 1688 henkikirjassa on Matti Tirin vaimona Dårdij. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905121
Tästä eteenpäin kastekirjauksissa vakiintuu muoto Dorde Johansdotter.
Piispantarkastuksessa todettiin, että Matille oli morsiamen suhteen sattunut erehdys. Voisihan niinkin ilmaista, jos todella oli kyse Matin äitipuolen sisar, eli tavallaan "tätipuoli". Se, että isä ja poika naivat sisarukset ei ollut tavatonta eikä näköjään kiellettykään suhde, hyvä esimerkki on Limingan kirkkoherra Lithovius poikineen, jotka naivat Sursill-sisarukset. Näissähän ei ollut verisukulaisuutta. Verisukulaisuutta ei ollut myöskään aiemmin, kun Dorde Juhontytär haluttiin avoimesti ja tietoisesti naittaa "puoliveljelleen" Matti Simonpojalle.
Tässä jutussa lankosuhdetta kaiketi sitten pidettiin tarkemmin tutkittavana juttuna. Lankous oli sitä, että Matti oli muhinoinut isänsä serkun "avokin" kanssa. Siis Matti Heikinpk. Tirin isä, Heikki Matinpoika Tiri ja hänen serkkunsa Matti Simonpk. Kontio olivat keskenään langokset, kun vaimona/"avovaimona" oli sisarukset. Lankoussuhde sitoi myös Matti Heikinpoika Tiriä, vaikka olikin seuraavaa sukupolvea.
Tämä kaikki edellyttää, kuten Sari totesitkin, että Heikki Matinpoika Tirillä on ollut (vähintään) 2 aviota, jolloin Liisa Juhontytär on jälkimmäinen vaimo, joka ei ole Matti Heikinpojan äiti. Tuollaisessa tapauksessa nimittäin Matti olisi tullut erehdyksessä naineeksi äitinsä sisaren, mikä lienee täysin mahdoton ajatus.
Sitten lopuksi pieni vaihtoehto, että olemme haukkumassa väärää puuta ja olisi olemassa vielä muu Dorde Juhontytär, jonka äiti olisi NN. Markuksentytär Kontio, joka puolestaan olisi Matti Ludvikinpk. Tirin vaimon Kirsti Markuksentyttären sisar. Tämä olisi suoraviivaisin ratkaisu asiaan, mutta ei liene mitään näkymää tuollaisesta perheestä, jossa olisi Juho NN ja pso NN Markuksentytär, joilla Dorde-tytär??
Jouni Kaleva
29.03.20, 16:07
Voisiko olla niin, että vuoden 1703 piispantarkastuksessa, Oulun raastuvassa ja Iin käräjillä mainittu ehtiväinen Heikki Matinpoika Tiri olisi ollut sama henkilö kuin vuoden 1679 tuomiokirjassa mainittu Dordelle syntynyt lapsi?
Joka tapauksessa Dorde oli synnyttänyt syksyllä 1678 lapsen, jonka isä oli Matti Simonpk. Kontio. Ja seuraavaksi oli Dorde tekaissut lapsen 1682/83 jonka isä oli Matti Heikinpk. Tiri. (piispantarkastuksen sanamuodosta "aflat barn" ei synny varmuutta, oliko lapsi jo siinä vaiheessa syntynyt, vai vasta näkyvästi tekeillä...)
Heikki Matinpoika kaiketi voisi olla kumpi vain, joko 1678 tai 1682/83 syntynyt Dorden lapsi. Matinpoikia molemmat!
Jouni Kaleva
01.04.20, 13:26
Sekin mietityttää, että kuka oli tämä alakiiminkiläinen Juho Hannunpoika. Häntä ei tunnu löytyvän Alakiimingin veroluetteloista. Mikäli hänen isänsä olisi Alakiiminkiläinen isäntä, niin sopivan ikäisiä Hannuja löytyy Alakiimingin veroluetteloista aika hintsusti (äkkiä katsoen silmiin osuu vain vuoden 1634 maakirjassa mainittu Hannu Mikonpoika (Mikkonen)). Koko Iin pitäjän veroluetteloista löytyy varsin vähän Juho Hannunpoikia. Karjalankylän Saarelan talon isännän Perttu Yrjönpoika Saarelan vävy on Juho Hannunpoika, mutta hänetkin kirjataan jo vuoden 1674 henkikirjassa Saarelan taloon. Pudasjärvellä Siiran talon isännän Lauri Matinpoika Siiran (n.1604-06.01.1691) jälkimmäisen vaimon Marketta Paavontyttären (n.1636-09.08.1694) aiemmasta liitosta syntynyt edesmennyt poika mainitaan Juho Hannunpojaksi vuoden 1695 talvikäräjillä (KO a:16:39, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692660)); Marketta Paavontytär, joka nyt jo oli edesmennyt, oli testamentannut Lauri Siiralta saamansa sadan kuparitaalerin huomenlahjan ja vaimon kolmanneksen pojalleen Juho Hannunpojalle 29.12.1677. Juho Hannunpojalta oli jäänyt kolme alaikäistä lasta, jotka nyt olivat Oulun kaupungin kappalaisen Hannu Forbuksen huostassa. Lauri Siiran aiemmasta avioliitosta syntyneet pojat Olli Laurinpoika ja Oulun porvari Lauri Laurinpoika olivat sitä mieltä, että huomenlahjaksi olisi sovittu vain 60 kuparitaaleria. Sitä jutussa ei mielestäni mainita, milloin Lauri Siiran ja Marketta Paavontyttären avioliitto solmittiin. Poikien äiti lienee menehtynyt vuoteen 1674 mennessä, sillä vuoden 1674 talvikäräjillä nimettiin Tuomas Pekanpoika, vouti Simo Antinpoika ja nimismies jakamaan Lauri Siiran lapsille heidän äitinsä perintö (KO a:13:514, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715901)). Samaisilla käräjillä Lauri Siira luopuu iäkkyyden vuoksi lautamiehentehtävistä; hänen mainittiin hoitaneen lautamiehen tehtäviä yli 30 vuotta (KO a:13:512, oikeanpuoleisen sivun alimmalta riviltä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715897)). Vuoden 1674 henkikirjassa Lauri Matinpoika Siiran vaimo kirjataan nimellä Marketta. Ihan kuin vuoden 1675 henkikirjassa (oikeanpuoleisen sivun oikeanpuoleisen sarakkeen alin talo (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649712)) Lauri Matinpoika Siiran vaimon nimeksi olisi kirjattu Marketta Tirinen ("Margeta Tirinen"). Mikäli Tirinen oli Marketan tyttönimi, niin siinä tapauksessa herää kysymys siitä, kuka olisi ollut hänen isänsä Paavo; olisiko Marketan isäkin ollut lisänimeltään Tirinen vai saiko Marketta kyseisen lisänimen myöhemmin. Ja mikäli Marketan isä olisi ollut Tiri, niin mietityttää kuka on Paavo Tirin isä.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Hei Sari
Kyllä minustakin tuolla 1675 henkikirjassa lukee Margeta Tirinen.
Hän on siis Margareta Paavontytär ja hänellä on varmistettuna olleen aiemmasta aviostaan poika Juho Hannunpoika. Koska tämä poika oli toimivaltaisena hakemassa perintöosuuttaan Tiri talosta 1674, on hän täytynyt syntyä 1653 mennessä, vai oliko 21 vuotta ikäraja? Jos äiti-Marketan arvioitu synt.aika 1636 pitää paikkansa, niin hän on saanut Juho-pojan noin 17-vuotiaana.
Kysymys kuuluu, oliko Marketta tuolloin eka aviossaan 1650-luvulla Tirin talon tytär vai miniä? Tirissä ei tunnu olleen ketään Paavoa (Marketan isä) eikä ketään Hannua? Tulisiko sitten perintöoikeus esim. Marketan äidin kautta, jos tämä olisi ollut Tirin talon tyttäriä?? Tai yhtä hyvin Hannun vanhempien kautta??
s.peltonen
02.04.20, 21:11
Tervehdys hth,
Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!
III Matti Ludvik'inp Tirinen
Isäntä Tiri (1634-1658), s. noin 1602 Alakliiminki, k. ennen 1686 Alakiiminki. //1630-luvulla talolla vaikuttaisi olleen kolmannesmanttaalin verovähennys ja 1640-luvulla puolenmanttaalin verovähennys. 1640-luvun lopusta vaikuttaisi talo jälleen olevan kokomanttaalin verolla. 1641 viiden tynnyrin kylvö ja 9 lehmää//.
Puoliso:
Kirsti Markuksent Tiri o.s. Kontio
, haudattu 14.03.1686 Alakiiminki.
Vanhemmat: Markus Ollinp Kontio, s. noin 1580 Alakiiminki. Kerttu Jaakont/Heikint Kontio.
"Kirsti Markuksent Tiri o.s. Kontio" sijasta voisi ehkä laittaa "Kirsti Markuksent Tiri o.s. mahdollisesti Kontio"
Markus Ollinpoika Kontion vaimo oli mielestäni Brita Erkintytär. Vuoden 1649 talvikäräjillä (KO a:6:423, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706542)) alakiiminkiläinen Simo Markuksenpoika (Kontio) kertoo edesmenneen isänsä Markus Ollinpojan aikoinaan maksaneen veljensä pojille Jaakko Niilonpojalle ja Yrjö Niilonpojalle heidän perintöosuutensa. Simo Markuksenpoika esittää myös toisen asiakirjan, jonka mukaan hänen äitinsä Brita Erkintytär oli testamentannut vaimon kolmanneksensa Simo pojalleen, joka piti äidistä huolta. Markus Ollinpojan toinen poika Heikki Markuksenpoika oli jo aiemmin saanut osuutensa, eikä hänellä ollut moittimista perinnönjaon suhteen. Markus Ollinpojan tyttärille tulisi vielä maksettavaksi isänpuoleinen perintö.
IV Heikki Matinp Tiri
Isäntä Tiri B-talo (1665-1683), s. noin 1625 Alakiiminki, , haudattu 18.02.1683 Alakiiminki. /Epävarmaa, onko hautauspäivä juuri tämän Heikki Matinp Tirin/.
Puoliso: Alakiiminki
Liisa Juhont Tiri o.s. Kontio, Kokko
s. Alakiiminki, k. Alakiiminki.
Vanhemmat: Juho Kokko, Kersantti, k. ennen 1683. Anna Tuomaant Kontio, e Kokko, k. ennen 1683 Alakiiminki.
Liisa Juhontyttären isä kersantti Juho Kokko menehtyi vuoteen 1674 mennessä, sillä vuoden 1674 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00018) henkikirjassa Kontion taloon kirjataan Matti Simonpoika Kontio, äitipuoli Anna Tuomaantytär ja tytärpuoli (Matin sisarpuoli) Liisa Juhontytär (seuraavasta vuodesta alkaen Liisa Juhontytär aletaan henkikirjoissa kirjata Tirin taloon Heikki Matinpojan vaimona). Luultavasti kersantti Juho Kokko oli edesmennyt jo vuoteen 1669 mennessä. Vuoden 1669 talvikäräjillä (KO a:12:303, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713711)) Simo Markuksenpoika (Kontio) kertoo, että hänen poikansa Markus Simonpoika oli haluton jakamaan isänsä kanssa heidän perintötalonsa isännyyttä. Niinpä Markus poika lähtisi talosta (Markus Simonpoika osti Haukiputaalla sijaitsevan Jussilan talon Matti Yrjönpojalta 07.08.1670 ja muutti Jussilaan) ja Simo ottaisi taloonsa isännäksi nuoremman poikansa (Matti Simonpojan), joka ottaisi vaimokseen Simon jälkimmäisen vaimon tyttären.
Heikin ja Liisan lapsikatraaseen saattaisivat kuulua myös alakiimiläisen Heikki Tirin tytär Marketta s.22.08.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318800) ja Heikki Tirisen poika Juho s.21.05.1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318803). Perheen vanhimmat lapset ovat luultavasti syntyisin Heikki Matinpojan aiemmasta avioliitosta.
IV Simo Matinp Tiri
Isäntä Ratikka-Eskola (1686-1696), s. noin 1630 Alakiiminki, k. noin 1697 Alakiiminki. /Kesäkäräjillä 1683 Simo pyytää perinnönjakoa hänen ja sisarustensa välillä. Kesäkäräjilla 1686 Simo pyytää saada ylösottaa Esko Antinp Ratikan eli Ukon Eskon neljännesmanttaalin autiotalon kahdeksannesmanttaalista. Talosta on käytetty myös nimiä Ukkola, Ratikka ja Eskola. Tila Eskola Nro 20 on tilan Tiri Nro 8 (9) naapuritila//.
Puoliso:
Marketta Jaakont Tiri
k. noin 1697 Alakiiminki.
Simo Matinpoika Tirin vaimo Marketta Jaakontytär saattaisi ehkä olla Marketta Jaakontytär Jaara. (Vihkitietojen mukaan leskivaimo Marketta Jaakontytär Jaara olisi vihitty 02.02.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318772) Ylikiimingin Joloskylässä asuvan Pekka Ollinpoika Mannisen kanssa. Vihkikirjassa vaimon etunimi on ilmeisesti virheellisesti kirjattu; vaimo nimeksi henkikirjoissa kirjataan Karin Jaakontytär; ja vuoden 1690 tuomiokirjassa mainitaan Jolokselta olevien Tapani ja Olli Ollinpoika Mannisen edesmenneen veljen Pekka Mannisen jälkimmäinen leskivaimo Karin Jaakontytär.)
Simo Matinpoika kirjataan vuoden 1678 ruodutusluettelossa Tirin taloon Heikki Matinpoika Tirisen veljenä. Samaisen vuoden henkikirjassa Simo Matinpoika ja tämän vaimo Marketta Jaakontytär kirjataan Tirin taloon. Tuolloin Jaaran talon ei kirjata Simo Matinpoikaa. (Vuodelta 1679 en ole onnistunut löytämään henkikirjaa). Vuosien 1680-1681 henkikirjoissa Jaaran taloon kirjataan Simo Matinpoika Jaara ja tämän vaimo Marketta Jaakontytär, ja vuoden 1681 ruodutusluttelossa Jaaran taloon kirjataan Simo Matinpoika Jaara. Tuolloin Tirin taloon ei kirjata Simo Matinpoikaa taikka tämän vaimoa. (Vuoden 1682 henkikirjaa en ole onnistunut löytämään.) Vuoden 1682 ruodutusluttelossa Jaaran taloon kirjataan Juho Jaakonpoika Jaara, mutta ei enää Simo Matinpoikaa. Vuodesta 1683 alkaen Jaaran taloon kirjataan Juho Jaakonpoika Jaara ja tämän vaimo Kaarina Heikintytär (Tiri); tuolloin Jaaran taloon ei enää kirjata Simo Matinpoikaa. Vuoden 1682 ruodutusluettelossa Tirin taloon kirjataan Simo Matinpoika. Vuoden 1683 henkikirjassa Tirin taloon kirjataan Simo (Matinpoika) ja tämän vaimo Marketta Jaakontytär. (Vuosien 1683-1687 henkikirjoa en ole onnistunut löytämään.) Vuonna 1686 Simo Matinpoika ylösottaa Ratikan (eli Ukkola eli Eskolan) talon ja tämän jälkeen hänet kirjataan henkikirjoissa ja muissa veroluetteloissa Ratikan taloon. On toki mahdollista, että Simo Matinpojan vaimo ei ollut Jaaran talon tyttäriä ja pari asui pari vuotta Jaaran talossa jostain muusta syystä. Sitäkään ei voida pois sulkea, että Jaaran talossa pari vuotta asuneet Simo Matinpoika ja vaimo Marketta Jaakontytär olisi ollut joku muu pariskunta kuin Simo Matinpoika Tiri ja tämän vaimo Marketta Jaakontytär.
IV Matti Kallenp Tiri
Isäntä Tiri, emotalopuolikas (1674-1696), s. noin 1640 Alakiiminki, k. ennen 1713 Alakiiminki. //1696 Matti Kallenp Tiri sai kaskirukiita//.
Puoliso:
Anna Pekant Tiri
k. jälkeen 1711 Alakiiminki.
Lapset:
1. Jooseppi Matinp Tiri, , haudattu 24.12.1682 Alakiiminki. /Selvittämättä jää, onko Joosepin oikea isä tämä Matti Tiri/.
2. Valpuri Matint Tiri, k. jälkeen 1711.
3. Priita Matint Koirala o.s. Tiri, s. Alakiiminki. Tauluun 14
4. Anna Matint Tiri. Tauluun 15
5. Kaarina Matint Tiri, s. noin 1699 Alakiiminki, , haudattu 06.08.1715 Alakiiminki. /jää selvittämättä, onko tämä Kaarina oikean Matti Tirin perheessä/.
6. Marketta Matint Tiri, k. jälkeen 1711.
7. Dorde Matint Tiri, k. jälkeen 1711.
8. Liisa Matint Sassi o.s. Tiri, s. 1674 Alakiiminki. Tauluun 16
9. Matti Matinp Tiri, s. 14.11.1680 Alakiiminki. Tauluun 17
10. Tytär Matint Lassila o.s. Tiri, s. Alakiiminki. Tauluun 18
Lapsi nro 10, tytär Matintytär Lassila, on joku listalla aiemmin mainituista tyttäristä (lapset 2-8).
Koska pojat Hannu Antinpoika ja Matti Antinpoika olivat elossa 1720-luvulla, ovat joko pojat taikka heidän äitinsä olleet elossa vuonna 1712, kun Matti (Kallenpoika) Tirin perilliset lueteltiin tuomiokirjassa. Koetin etsiä hieman lisää Lassilan pojista, ja olisin taipuvainen arvailemaan, että Lassilan poikien äiti oli Kaarina Matintytär Tiri (lapsi nro 5).
Oulun kirkonkirjojen mukaan vaikuttaisi siltä, että Matti Antinpoika Lassila nimesi esikoistyttärensä Kaarinaksi, toiseksi vanhin tytär nimettiin Mariaksi (mikä oli sekä Matin vaimon että Matin anopin nimi); ja Hannu Antinpoika Lassila nimesi ensimmäisen tyttärensä Britaksi (mikä oli Hannun anopin nimi) ja toisen tyttärensä Kaarinaksi. Mikäli Matti ja Hannu nimesivät tyttärensä ajan tapojen mukaan (lapsen isän äidin ja äidin äidin mukaan), olisi Matin ja Hannun äidin etunimi ollut Kaarina. Epävarmuutta tähän toki jää; ei ole varmuutta siitä, että Matti ja Hannu olisivat näin tyttärensä nimenneet.
IV Elina Kallent Marttila o.s. Tiri
s. noin 1650 Alakiiminki.
Puoliso: 06.11.1681 Alakiiminki
Matti Pekanp Marttila
Isäntä Marttila (1695-1698).
Matti (Pekanpoika) Marttila menehtyi ilmeisesti vuosien 1697-1698 välisenä aikana; hänet mainitaan edesmenneeksi vuoden 1698 henkikirjassa.
Marttilan perheeseen kuuluu Matti Pekanpoika Marttilan ensimmäisestä liitosta (Liisa Tuomaanttyären kanssa) syntyneitä lapsia. Matti Pekanpoika Marttilan ja Elina Kallentytär Tirin liitosta syntyi ilmeisesti ainakin kaksi lasta: Simo s.30.11.1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318803) ja Kalle s.06.02.1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318805). Vuoden 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168950) henkikirjassa Simon mainitaan muuttaneen Alakiiminkiin. Vuoden 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921468) henkikirjassa Kallen mainitaan muuttaneen Ouluun Tapani Väänäsen luokse.
V Matti Heikinp Tiri
Isäntä Tiri B-talo ½ m kruununtila (1687-1708), s. noin 1650 Alakiiminki, k. noin 1720 Alakiiminki. //Verorästien kertymisen vuoksi tippui kruununtilaksi. Talon otti haltuunsa Matti Klemetinp Kolehmainen, sittemmin Tiri, v 1708//.
Puoliso: 18.03.1683 Alakiiminki
Dorde Juhont Tiri o.s. Kokko
s. Alakiiminki, k. Alakiiminki.
Vanhemmat: Juho Kokko, Kersantti, k. ennen 1683. Anna Tuomaant Kontio, e Kokko, k. ennen 1683 Alakiiminki.
Lapset:
1. Heikki Dordenp Tiri, aik. Kokko. //Heikki on esiaviollinen. Isä ilm Matti Simonp Kontio, joka ehti kuolla ennen avioliiton solmimista. Asiakirjoissa Heikin patronyymin on Matinpoika//.
2. Priita Matint Tiri, s. 25.09.1688 Alakiiminki.
3. Maria Matint Tiri, s. 21.04.1690 Alakiiminki.
4. Matti Matinp Tiri, s. 06.11.1691 Alakiiminki.
Lapsen 1 kohdalle voisi patronyymiksi laittaa Matinpoika (koska hänestä tuomiokirjoissa käytetään patronyymiä Matinpoika); ja Isän kohdalle voisi laittaa, että isä on luultavasti joko Matti Heikinpoika Tiri taikka Matti Simonpoika Kontio (piispantarkastuspöytäkirjassa mainittiin, että Matti Heikinpoika oli erehdyksessä tehnyt lapsen Dorde Juhontyttären kanssa).
Matti Heikinpojan ja Dorde Juhontyttären lapsikatraaseen kuulunevat myös Anna s.18.03.1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318805), Valpuri s.26.07.1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318807) ja Liisa s.13.02.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318810) (heidän kastetiedoissaan isäksi mainitaan Matti Heikinpoika Tiri/Tirinen; äidin nimeä ei tuon ajan Haukiputaan kastetiedoissa mainita).
V Vilppu Heikinp Tiri
Syytinkimies Ratikka 1691-, s. noin 1655 Alakiiminki, k. jälkeen 1705 Alakiiminki. //Kesäkäräjillä 1706 yrittää saada itselleen isänsä omistuksessa ollutta Tirin ½ m B-taloa, joka Matti-veljen jäljiltä on ajautunut verovelkoihin. Vilpun tahto ei toteutunut, vaan talo meni v. 1708 Matti Klemetinp Kolehmaiselle, sittemmin Tiri//.
Puoliso: 16.07.1689 Alakiiminki
Priita Juhont Tiri
Lapset:
1. Kaarina Vilpunt Tiri, s. 04.11.1689 Alakiimini.
Vilppu Heikinpojan ja Priita Juhontyttären lapsikatraaseen kuulunee myös 04.07.1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318760) syntynyt Marketta (kastetiedoissa vanhemmiksi mainitaan alakiiminkiläinen Filip Heikinpoika Tiri ja Brita Juhontytär).
V Dorde Heikint Paso o.s. Tiri
s. noin 1658 Alakiiminki.
Puoliso: xx.12.1683
Matti Paavonp Paso
Sotilas (1709-), Isäntä Ratikka (1707-).
Matti Paavonpoika Pason ja Dorde Heikintyttären lapsikatraaseen kuulunevat ainakin seuraavat lapset: Karin s.01.11.1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318806), Paavo s.04.01.1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318808), Valpuri s.29.03.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318820) ja Maria s.17.08.1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318761) (lasten kastetiedoissa isäksi mainitaan Matti Paavonpoika Paso; Valpuri tyttären kastetiedoissa äidiksi mainitaan Dorotea Heikintytär, muiden lasten kastetiedoissa äidin nimeä ei mainita).
V Kaarina Heikint Jaara o.s. Tiri
s. noin 1660 Alakiiminki. /Epävarmaa, onko tämän Heikki Tirin tytär/.
Puoliso: 02.04.1682 Alakiiminki
Juho Jaakonp Jaara
Kaarina Heikintyttären ja Juho Jaakonpoika Jaaran lapsikatraaseen kuulunevat: Valpuri s.18.03.1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318805), Kaarina s.12.10.1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318807), Juliana s.25.03.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318810), Juho s.20.10.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318826), ja luultavasti myös Marjeta s.14.10.1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318763). Kolmen ensimmäisen kastetiedoissa on isän nimeksi mainittu Juho Jaakonpoika Jaara. Juho pojan kastetiedoissa on vanhemmiksi mainittu Juho Jaakonpoika Jaara ja Kaarina Heikintytär. Marjetan kastetiedoissa on vanhemmiksi mainittu Juho Juhonpoika Jaara ja Kaarina Heikintytär; uskoisin, että isän patronyymi olisi kastetiedoissa virheellisesti kirjattu ja kyseessä olisi Juho Jaakonpoika Jaara.
V Kristiina Heikint Vesa o.s. Tiri
s. noin 1662 Alakiiminki. /Epävarmaa, onko tämän Heikki Tirin tytär/.
Puoliso: xx.12.1683 Alakiiminki
Antti Luukkaanp Vesa
Talollinen Alavesa, s. Ylikiiminki, k. noin 1698 Ylikiiminki. PV 10.
Lapset:
1. Marketta Antint Vesa, s. 25.07.1686 Ylikiiminki.
2. Kerttu Antint Vesa, s. 13.09.1688 Ylikiiminki.
3. Anna Antint Vesa, s. 15.12.1690 Ylikiiminki.
Lapsista Anna Antitytär syntyy mielestäni 05.12.1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318841).
V Priita Matint Koirala o.s. Tiri
s. Alakiiminki, k. jälkeen 1711.
Puoliso: 10.01.1686 Alakiiminki
Lauri Pekanp Koirala
s. Haukipudas Kellå.
Piitta Matintyttären ja Lauri Pekanpojan lapsikatraaseen kuulunevat: Anna s.26.12.1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318810), Valpuri s.30.04.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318820) (pieni Valpuri menehtyy (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318793) seitsemän kuukauden ikäisenä) ja Matti s.14.09.1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318836).
V Liisa Matint Sassi o.s. Tiri
s. 1674 Alakiiminki, , haudattu 05.05.1717 Ii. /"sootdöde"/.
Puoliso:
Vilppu Tuomaanp Sassi, Luukela
Kestikievarinisäntä Olhava, Talokas Sassi, s. 1670, , haudattu 05.05.1717 Ii. /"sootdöde"/.
Lapset:
1. Marketta Vilpunt Sassi.
2. Priita Vilpunt Sipola o.s. Sassi, s. noin 1696. Tauluun 19
Liisa Matintyttären ja Vilppu Tuomaanpojan lapsikatraaseen kuuluvat myös Anna Filipintytär (syntymäajaksi rippikirjoissa kirjattu toisinaan 08.1707 ja toisinaan 08.1705, +17.12.1771, Anna vihitään helmikuussa 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319068) Juho Matinpoika Vainion (eli Takun) kanssa) ja Karin Filipintytär (07.1702-01.03.1772). Marketta Filipintyttären puoliso on Jaakko Matinpoika Mustonen (pari vihitään Oulussa 13.09.1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726099)); Marketta haudataan Oulussa 26.02.1738. Vilppu Tuomaanpojan ja Liisa Matintyttären perheestä on hieman tarkemmin keskusteluketjun "Haukiputaan Luukela ja Juopulin Parkkinen (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35458)" viestissä numero 2 (viesti on aika pitkä, tämä perhe on mainittuna "Kokomanttaalin Luukelan talo" välitosikolla alkavan osion 7. alimmassa kappaleessa).
V Tytär Matint Lassila o.s. Tiri
s. Alakiiminki. //Joku Matti Kallenp Tirin tyttäristä oli aviossa Antti Lassilan kanssa. Po tytär ja Antti kuolivat, kun heidän pojat Hannu ja Matti olivat pieniä. Orpopojat asuivat lapsina äitinsä Matti-veljen leskivaimon Kaarina Simontytär Tirin taloudessa//.
Puoliso:
Antti Lassila
Lapset:
1. Hannu Antinp Lassila, Muurari.
2. Matti Antinp Lassila, Seppä.
Hannu Antinpojan ja Matti Antinpojan isän veli vaikuttaisi olevan Oulun porvari Jobb Hannunpoika Lassila. Näin ollen Hannun ja Matin isä luultavasti on Antti Hannunpoika Lassila. Pojista vanhempi olisi siis nimetty isänsä isän mukaan ja pojista nuorempi olisi äitinsä isän kaima.
Oulun kaupungin ensimmäiseen kinkerikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29755201) (kyseinen kinkerikirja lienee 1700-luvun alkupuolelta) kirjataan Jobb Lassila ja tämän Karin vaimo. Oulun kaupungin vuosien 1723-1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588258) rippikirjassa Jobb Hannunpojan talouteen kirjataan Jobb Hannunpoika, vaimo Karin, käly Valpuri, veljenpoika Hannu Antinpoika, vaimo Anna (menehtynyt), (uusi vaimo) Karin, leskivaimo Marketta Heikintytär ja piika Anna Mikontytär.
08.11.1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726633) Oulussa vihittään Hannu Antinpoika ja Anna Juhontytär. Parille syntyy 21.06.1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726529) Antti poika, joka menehtyy 15.12.1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726674). Ja 09.10.1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726680) haudataan Hannu Antinpojan vaimo Anna Juhontytär. Muurari Hannu Antinpoika avioituu 17.09.1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726650) Karin Matintytär Wasan kanssa. Pari saa lapset: Juho s.09.06.1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726620), Brita s.12.11.1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726313), Karin s.04.01.1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726237), Marketta s.08.01.1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726422) ja Karin s.23.03.1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726285). Muurari Hannu Lassila (joka mainitaan 39-vuotiaaksi) haudataan 26.08.1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726183) (seuraavan päivänä haudataan seppä Matti Antinpoika Lassilan 3-vuotias Matti poika).
Oulun kaupungin vuosien 1731-1741 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588028) rippikirjaan kirjataan Hannu Antinpoika Lassila (+1737), vaimo Karin, anoppi Brita ja käly Brita. Vuosien 1742-1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589488) rippikirjaan kirjataan Hannu Lassilan leskivaimo, tytär Brita ja poika Juho. Vuosien 1755-1759 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5609673) rippikirjaan kirjataan Juho Lassila ja vaimo Marketta sekä Katarina (Karin) äiti. Vuosien 1759-1785 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29859926) kinkerikirjaan kirjataan Hannu Lassilan leskivaimo Katarina, poika Juho, vävy Juho Korkelin ja vaimo tämän Brita vaimo (Juhon ja Britan mainitaan muuttaneen Sotkamoon), Juhon vaimo Marketta ja äidin veli Abraham Ekholm (menehtynyt).
Seppä Matti Antinpoika Lassila ja Maria Antintytär Hasu vihitään Oulussa 17.11.1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726101). Parille syntyy seuraavat lapset: Katarina (Karin) s.12.06.1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726329), Antti s.22.08.1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726362), Matti s.07.02.1734 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726398), Maria s.10.04.1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726454), Antti s.22.12.1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726241), Anna s.10.02.1739 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726267), Marketta (Greta) s.11.02.1741 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5727126), Juho s.02.09.1743 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5727168), Elisabet (Liisa) s.23.04.1745 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5727199) ja Jaakko s.08.02.1747 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5727235).
Oulun kaupungin vuosien 1730-1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29860339) kinkerikirjaan kirjataan Matti Lassila ja vaimo Maria. Vuosien 1731-1741 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587719) rippikirjaan kirjataan Matti Lassila, vaimo Maria, anoppi Maria ja käly Karin. Vuosien 1742-1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589387) rippikirjaan kirjataan Matti Lassila ja vaimo Maria. Vuosien 1755-1759 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5609633) rippikirjaan kirjataan Matti Lassila, vaimo Maria ja tytär Anna. Vuosien 1759-1785 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29859829) rippikirjaan kirjataan Matti Lassila, vaimo Maria, pojat Antti, Juho ja Jaakko sekä tyttäret Anna ja Greta. Vuosien 1760-1765 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610193) rippikirjaan kirjataan Matti Lassila s.1697, vaimo Maria s.1697, poika Antti s.1741, vaimo Marketta (nimi yliviivattu), poika Juho s.1737, vaimo Marketta, poika Jaakko s.1751 sekä tyttäret Marketta ja s.1742 ja Anna (kuten tästä näkyy, niin ei syntymäaikojen kirjaaminen kirkonkirjoihin ole tuohon aikaan kaupungissakaan niin nokonuukaa ollut). Vuosien 1766-1771 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610598) rippikirjaan kirjataan Matti Lassila s.1697, vaimo Maria s.1697, poika Antti s.1741, poika Juho s.1737, vaimo Marketta s.1741, tytär Maria (Juhontytär) s.1766, poika Jaakko s.1751, poika Olli Juhonpoika s.1768, tytär Marketta s.1742. Vuosien 1778-1784 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5611391) rippikirjaan kirjataan Matti Lassila s.1697 +05.04.1782, vaimo Maria s.1697, poika leskimies Antti s.1741, Jaakko Lassen s.08.02.1747, vaimo Anna s.17?9, poika Jaakko s.08.02.1778 sekä tyttäret Karin s.1780 ja Maria s.1782. Jaakko Matinpoika alkaa käyttää sukunimestä Lassila muunnosta Lassen, jossa e-kirjaimen päällä on korkomerkki, joten nimi on ehkä äännetty Lasseen.
Mikäli Hannun Matinpojan syntymäaika olisi Oulun rippikirjaan oikeellisesti kirjattu (s.1697) olisi neljän vuoden ajanjakso, jolloin pojat olivat Tirin talossa "elätettävänä" ollut n.1707-1710 (tuomiokirjassa Hannun kerrottiin kyseisen ajanjakson alussa olleen 10-vuotias ja pikkuveljen pari vuotta nuorempi). Tirin talon 06.01.1712 päivätyssä perinnönjaossa poikien äidin ja tämän sisarusten luettelossa oli yhtenä "Carin Mattzdåtter elr des barn", muut sisarukset mainittiin nimeltä. Koska Karin kirjattiin muodossa Karin Matintytär eli tämän lapset, on luultavaa, että Karin olisi tuolloin jo edesmennyt. Näin ollen on luultavaa, että Karin Matintytär Tiri oli Hannu Antinpojan ja Matti Antinpojan äiti. Tätä hienoisesti tukee myös se, miten Hannu ja Matti nimesivät tyttärensä.
VI Priita Vilpunt Sipola o.s. Sassi
s. noin 1696, k. 11.10.1750 Alakiiminki.
Puoliso: 06.02.1726 Alakiiminki
Paavo Paavonp Sipola, Säkkinen
Talollinen Sipola (1726-1759), k. 09.03.1759 Alakiiminki.
Priita Vilpuntyttären ja Paavo Paavonpoika Säkkisen eli Sipolan liitosta syntyy seuraavat lapset: Liisa Paavontytär s.09.11.1726, Anna Paavontytär 23.05.1728-07.12.1764, Paavo 02.01.1730-?, Marketta 10.01.1731-mahd.31.03.1734, Filip Paavonpoika s.13.04.1734, Jaakko Paavonpoika s.12.12.1735, Juho 02.05.1738-30.09.1754, Paavo 25.01.1740-13.05.1756 ja Simo Paavonpoika s.22.07.1745.
VI Simo Matinp Tiri
Kanssa-asukas Tiri Nro 9 A (-1755), s. 1707 Alakiiminki, k. 19.01.1755 Alakiiminki.
Puoliso: 02.02.1744 Haukipudas
Maila Heikint Tiri o.s. Pietilä, Koirala, Kurtti
s. 29.12.1721 Haukipudas, k. 12.03.1791 Kiiminki.
Vanhemmat: Heikki Juhonp Pietilä, Kurtti, Talokas Pietilä-Koirala Kello < Kurtti, s. 1684, k. 15.06.1740 Haukipudas. //Sari P: Heikin vanhemmat ovat luultavasti Etelä-Iin Kestilän taloon syytinkimieheksi tullut Juho Martinpoika ja tämän vaimo Valpuri Matintytär Kaattari//. Pieta Simont Pietilä, Koirala, s. 05.02.1690 Haukipudas, k. 08.06.1758 Haukipudas
Perustelen tässä hieman sitä, miksi Heikki Juhonpoika Kurtti eli Pietilä mielestäni vaikuttaisi olevan Etelä-Iin Kestilän talon syytinkimiehen Juho Martinpojan poika (tämä menee hieman pidemmän kaavan mukaan; toistaiseksi ei silmiin ole osunut sellaista tuomiokirjaa, missä asia olisi sanottu suoraan, joten olettama syntyy useampia tietoja yhdistelemällä).
Etelä-Iin Kestin talon syytinkimiehen Juho Martinpojan isä saattaisi olla Haukiputaan Pusulan eli Ollilan talon isäntä Martti Eskonpoika Pusula.
Etelä-Iissä sijaitsevaa Kestilän taloa isännöi vuosina 1547-1579 Heikki Ollinpoika Kesti, vuosina 1580-1591 Yrjö Heikinpoika Kesti, vuosina 1592-1607 Antti Yrjönpoika, vuosina 1606-1624 Frans Yrjönpoika ja vuosina 1626-1671 Matti Fransinpoika Kestilä (n.1607). Vuosina 1673-1680 talon isäntäparina toimi Matti Fransinpoika Kestilän vävy Matti Martinpoika ja tämän puoliso Marketta Matintytär Kestilä. Matti ja Marketta jäivät lapsettomiksi ja he ottivat syytinkimiehekseen Juho Martinpojan (puoliso: Valpuri Matintytär Kaattari). Vuoden 1679 talvikäräjillä (KO a:21:138, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3725013)) kerrotaan, että lapseton Marketta Matintytär oli ottanut syytinkimiehekseen Juho Martinpojan, mutta Marketan isän sisaren Valpuri Fransintyttären (Kestilä) poika Josef Josefinpoika (Jakku) halusi alkaa Marketan syytinkimieheksi; jutussa kerrotaan, että Josefin veli Martti (ilmeisesti kyseessä on kuitenkin Matti Josefinpoika, joka kirjattiin Kestilän talon edestä sotilaaksi vuonna 1677) oli lähtenyt Marketan talon edestä sotilaaksi; Markettaa kehotettiin ottamaan serkkunsa syytinkimieheksi. (Josef Josefinpoika avioituu 18.07.1680 Liisa Matintytär Hökän kanssa ja muuttaa Karjalankylässä sijaitsevaan Hökän taloon vävyksi.) Vuoden 1680 kesäkäräjillä (KO a:24:167, oikeanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728328)) Oulun porvari Pekka Fransinpoika (luultavasti Marketan setä) penäsi Marketta Matintytär Kestilältä 500 kuparitaalerin saatavia; koska Marketalla oli menossa kiista syytingistä, huudatettiin Kestilän talo Pekka Fransinpojan saatavien pantiksi. Vuoden 1686 kesäkäräjillä (KO a:6:352, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687858)) eteläiiläiset Matti Martinpoika ja tämän vaimo Marketta Matintytär kertovat olevansa lapsettomia ja ottaneensa noin yhdeksän vuotta aiemmin syytinkimieheksi Juho Martintinpojan; Matti ja Marketta olivat testamentanneet talonsa Juho Martinpojalle. Asialle oli saatu laamannin vahvistus. Marketan isän sisaren poika Matti Josefinpoika penäsi itselleen syytinkiä, mutta Marketta esitti laamannin tuomion velvoittavan Matti Josefinpojan ja tämän veljen Josefin pysymään poissa. Marketan veljet olivat myös sitä mieltä, että Juho Martinpoika on Kestilän taloon sopiva syytinkimies. Vuoden 1702 talvikäräjillä (KO a:23:432, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533366)) oululainen Juho Pekanpoika Frantsila penäsi saada perintöoikeutta edesmenneen isänsä Pekka Fransinpojan neljännesmanttaalin Etelä-Iissä sijaitsevaan Kestilän taloon. Juho Pekanpoika kertoo, että hänen isänsä veljen tytär Marketta Matintytär oli ottanut syytingille Juho Martinpojan. Juho Martinpoika sekä Matti Martinpoika ja tämän vaimo Marketta Matintytär kertoivat, että Marketta Matintytär oli Kestilän talon perintöoikeuden omistaja ja hänellä oli ollut oikeus testamentata talo 30.06.1686 syytinkimiehelleen. Käräjillä esitettiin alilaamannin ja kihlakunnanoikeuden päätökset siitä, että Marketalla oli oikeus testamentata talonsa. Marketta ja hänen puolisonsa Matti Martinpoika kertoivat, että eivät halua ketään muuta syytinkimiestä kuin Juho Martinpojan.
Haukiputaalla sijaitsevaa puolenmanttaalin Pusulan eli Ollilan taloa isännöi vuosina 1674-1697 Heikki Martinpoika Pusula (Heikkiä ennen taloa oli isännöinyt Martti Eskonpoika Pusula). Heikki Martinpoika Pusulan taloon kirjataan veli Juho Martinpoika viimeisen kerran vuoden 1678 henkikirjassa ja ruodutusluettelossa. Vuoden 1679 henkikirjaa en ole onnistunut löytämään. Vuodesta 1680 alkaen henkikirjoissa Matti (Martinpoika) Kestilän taloon kirjataan myös syytinkimies Juho Martinpoika ja tämän vaimo Valpuri Matintytär. Heikki Martinpoika Pusulan veli Matti Martinpoika osti 1687 Pohjois-Iissä sijaitsevan Päkkilän talon ja muutti vaimonsa (Marketta Filipintytär Luukela) ja lastensa kanssa Päkkilän taloon. (Ja 22.11.1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318780) vihittään Lauri Yrjönpoika Käyrä ja Marketta Martintytär Ollila.) Ajallisesti sopisi, että Etelä-Iin Kestilän taloon syytinkimieheksi muuttanut Juho Martinpoika olisi Haukiputaan Pusulan eli Ollilan talon poikia; epävarmuutta tähän kuitenkin jää.
Vuoden 1708 talvikäräjillä (KO a:29:515, oikeanpuoleisen sivun alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573745)) Mikko Matinpoika Kaattari kertoo 06.03.1703 tehneensä sopimuksen perinnönjakamisesta itsensä ja sisartensa puolisoiden välillä. Sisarten puolisoiksi nimetään: Juho Martinpoika Kestilä, Antti Juhonpoika Soronen, Hannu Hannunpoika Grekilä ja Kalle Pekanpoika Manninen. Näin ollen Kestilän talon syytinkimiehen Juho Martinpojan puoliso Valpuri Marintytär vaikuttaisi olevan Matti Heikinpoika Kaattarin tytär. Juho Martinpojan ja Valpuri Matintyttären lapsista kastekirjasta löytyvät seuraavat: Anna s.01.11.1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369685) (kastekirjassa mainitaan Matti Kestilän syytinkimiehen Juhon tyttäreksi; Anna avioituu Joakim Sigfridinpoika Korvalan kanssa), Matti s.06.01.1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369687), Heikki s.24.02.1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369689), Maria s.16.05.1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369690) +12.08.1688, Juho s.27.04.1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369693) +08.07.1688, Martti s.08.11.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369701) (Martin kummien joukossa on Matti (Matinpoika) Päkkilän (eli Pusula) vaimo Marketta Filipintytär), Gabriel s.27.03.1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369721) (puoliso: Brita), Juho s.17.05.1694 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369736), Antti s.04.12.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369755). Martti poika avioituu sittemmin Brita Juhontytär Valtarin kanssa. Matti poika avioituu Anna Hannuntytär Veijolan kanssa.
Juho Martinpojan pojalle Heikki Juhonpojalle viimeinen kirjaus rippikirjassa Kestilän talosta on 29.11.1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389940); Heikin mainitaan avioituneen Kelloon. Vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390082) rippikirjassa taloon kirjataan syytinkimies Juhon lapsista mm. Matti poika ja tämän vaimo Anna (Hannuntytär Veijola), joille viimeinen kirjaus Kestilästä on 11.12.1710; Matin ja tämän Anna vaimon mainitaan muuttaneen Veijolaan. Samaisessa rippikirjassa Daniel (Heikinpoika) Veijolan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390041) taloon kirjataan vuodesta 1711 alkaen mm. vävy Matti Juhonpoika (Kestilä) ja vaimo Anna (Hannuntytär Veijola). Anna Hannuntyttären isä oli Hannu Simonpoika Veijola. Daniel Heikinpoika Biörnholm oli avioitunut 30.03.1697 Hannu Simonpoika Veijolan leskivaimon Karin Juhontyttären kanssa. Vuosien 1714-1721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390190) rippikirjassa vävy Matille (Juhonpoika Kestilä) kirjauksia on vain vuoteen 1715 saakka. Vaimo Annalle (Hannuntytär Veijola) kirjaukset jatkuvat rippikirjan loppuun. Vuodesta 1720 alkaen Veijolan taloon kirjataan myös Isak Rahkonen. Matti Juhonpoika Kestilän leskivaimo Anna Hannuntytär Veijola vihittiin 10.05.1719 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365772) sotkamolaisen Isak Kallenpoika Rahkosen kanssa (Isakin patronyymiksi kirjataan toisinaan Kallenpoika ja toisinaan Erkinpoika). Edesmenneen Hannu Simonpoika Veijolan tyttärillä (Anna Hannuntytär ja Maria Hannuntytär) on perintöoikeus Veijolan taloon, mutta isäpuoli Daniel Biörnholm lunastaa tytärpuolensa ulos talosta. Vuoden 1722 talvikäräjillä (KO a:38:70, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24615049)) kerrotaan, että Isak Erkinpoika Rahkonen oli tehnyt appipuolensa Daniel (Heikinpoika) kanssa sopimuksen ja lunastanut Isakin vaimon Anna Hannuntyttären perintöosuuden Veijolan talosta 300 kuparitaalerilla. Daniel Heikinpoika Veijola menehtyy 24.06.1726. Hänen poikansa Heikki (Danielinpoika) Biörnholm kertoo vuoden 1728 talvikäräjillä (KO a:42:1018, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24661154)) tehneensä 16.06.1722 sopimuksen Oulun porvari Juho Arvolanderin kanssa ja lunastaneensa Arvolanderin vaimon Maria Hannuntyttären perintöosuuden Veijolan talosta 300 kuparitaalerilla. Talo oli kolmasti huudatettu käräjillä, joten Veijolan talo todettiin Heikki Danielinpoika Biörnholmin perintötaloksi. (Pikkurahasta ei tainnut Biörnholmilla olla puutetta, sillä hän ostaa 29.03.1731 Piukkulan talon 800 kuparitaalerilla vänrikki Petter Holanderilta ja yhdistää Piukkulan talon Veijolan taloon.)
Anna ja Isak muuttavat Pohjois-Iissä sijaitsevaan Huovilan taloon; Anna ja Isak kirjataan Huovilan taloon vuosien 1722-1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390275) rippikirjassa. Vuosien 1731-1743 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390353) rippikirjassa Huovilan taloon kirjataan Isak Erkinpoika ja vaimo Anna Hannuntytär, tytärpuoli Karin Matintytär (Kestiä), Kalle Isakinpoika, Isak Isakinpoika, Juho (Isakin)poika ja Daniel Isakinpoika. Heikki (Matinpoika) Biörnholm:lta (eli Kestilä) on kirjaus Huovilan taloon vain vuodelta 1741; Heikin mainitaan menehtyneen 1749.
Matti Juhonpoika Kestilän menehdyttyä oli hänen lastensa edunvalvojaksi nimitetty lasten äidin (Anna Hannuntyttären) velipuoli Heikki Danielinpoika Veijola, joka menehtyi 22.06.1736. Veijolan (ja Piukkulan) taloa jäivät isännöimään Heikki Danielinpojan veljet Daniel Danielinpoika ja Isak Danielinpoika sekä Heikki Danielinpojan leskivaimo lapsineen. Vuoden 1738 kesäkäräjillä (KO a:58:333, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24682081)) Daniel (Danielinpoika) Veijola kertoo, että hänen Heikki veljensä, joka oli tapaturmaisesti hukkunut kaksi vuotta aiemmin, oli ollut edunvalvojana edesmenneen Matti (Juhonpoika) Kestilän lapsille Heikille ja Karinille. Koska Danielin edesmenneeltä Heikki veljeltä oli jäänyt monta alaikäistä lasta, pyysi Daniel, että Matti Kestilän lasten huoltajuuden ottaisi joku muu hoitaakseen. Daniel kertoi, että Matti Kestilän poika Heikki oli nyt 24-25 -vuotias, joten hän ei tarvinnut enää edunvalvojaa. Karin tytär oli yli 20-vuotias (Karin ei ollut vielä avioliitossa, joten ilmeisesti siitä syystä edunvalvoja tarvittiin). Daniel ehdotti että Karin tyttären edunvalvojaksi nimettäisiin tämän isän veli Heikki Kurtti, joka tulisi asian tiimoilla kutsua seuraaville käräjille. Mainituksi isän veljeksi, Heikki Juhonpoika Kestiläksi (s.24.02.1684), sopivaa henkilöä ei tunnu löytyvän Etelä-Iin, Haukiputaan taikka Pudasjärven Kurtin taloista. Kellon Kurtin talostakaan ei vuonna 1736 tunnu löytyvän Heikki Juhonpoikaa; sen sijaan Kellon Kurtin talosta muutamaa vuotta aiemmin Koiralan eli Pietilän taloon muuttanut Heikki Juhonpoika Kurtti (Simo Eskonpoika Kanniaisen eli Kurtin eli Pietilän vävy) on sopivan niminen ja ikäinen. Heikki (Juhonpoika) Pietilä (eli Kurtti) haudataan kirkkoon 15.06.1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319107) ja hänen iäkseen mainitaan 56 vuotta ja neljä kuukautta (eli hän olisi laskennallisesti syntynyt vuonna 1684). Ja eteläiiläiselle Juho (Martinpoika) Kestilän poika Heikki syntyi 24.02.1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369689); kastekirjaan on jälkikäteen lisätty merkintä, minkä mukaan Heikki olisi menehtynyt kesäkuussa 1740 ("död 1740 Junii"); siitä minulla ei ole tietoa onko merkintä lisätty 1700-luvulla vaiko vasta paljon myöhemmin (mikäli merkintä on aikalaisen tekemä, niin siinä tapauksessa mietityttää kuka kirjauksen olisi tehnyt ja miksi; jos taas kirjaus on tehty paljon myöhemmin, niin joku on saattanut haukiputaan kuolinkirjasta laskea Heikki Juhonpoika Pietilän laskennallisen syntymäajan ja etsiä sitten jonkun kyseisessä kuussa syntyneen Heikki Juhonpojan Iin kastekirjasta; tässä jälkimmäisessä tapauksessa kastekirjaan tehdyn kirjauksen varaan ei jurikaan voi laskea, koska tuon ajan kuolinkirjoissa mainitut iät heittävän usein vuosilla). Kun vuosien 1700-1707 rippikirjassa Kestilän talon Heikki pojan mainittiin avioituneen Kelloon, alkaisi tuntua luultavalta, että Heikki Juhonpoika Kestilä olisi sama henkilö kuin Heikki Juhonpoika Kurtti eli Pietilä. Epävarmuutta tähän toki jää. (Vuoden 1739 talvikäräjillä Karin Matintytär Kestilän huoltajaksi nimettiin Sigfrid (Joakiminpoika) Korvala; Sigfridin edesmennyt äiti oli Karin Matintytär Kestilän täti Anna Juhontytär Kestilä; lieneekö Heikki Kurtti aikomuksista huolimatta jätetty terveydentilansa vuoksi kutsumatta käräjille ja nimeämättä Karinin edunvalvojaksi; vuosien 1738-1740 henkikirjoissa Heikki Koirala mainitaan kaatumatautiseksi.)
Kuolinkirjaan mukaan (Heikki Juhonpoika Kurtin eli Pietilän appiukko) Simo Eskonpoika (Kanniainen eli Kurtti eli) Pietilä menehtyi 85-vuotiaana 26.10.1744 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319113), ja hänet haudattiin kirkkoon. Hän olisi näin olleen syntynyt vuoden 1659 tietämillä. Simo Eskonpoika Kannianen avioitui 11.11.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318778) Malin Isakintytär Kurtin kanssa ja muutti appensa Isak Simonpoika Annalan eli Kurtin isännöimään Kurtin taloon vävyksi. Haukiputaan kastekirjasta löytyy kaksi Simon ja Malinin lasta: Beata s.05.02.1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318831) ja Kristina s.16.09.1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318762). Vuoden 1704 henkikirjassa Kurtin taloon kirjataan Simo (Eskonpoika) Kurtti ja vaimo Malin (Isakintytär). Vuoden 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886444) henkikirjassa taloon kirjataan Simo Kurtti, vaimo Malin ja poika Heikki. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695197) vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Simo Kurtti (raihnainen), poika Heikki (isäntä), äiti Malin ja vaimo Beata. Vuoden 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971702) henkikirjassa taloon kirjataan Heikki Simonpoika Kurtti, äiti Malin ja vaimo Beata. Vuoden 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168953) henkikirjassa taloon kirjataan Heikki Simonpoika Kurtti, äiti Elin (pitäisikö olla Malin?) ja vaimo Beata. Vuosien 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921471)-1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963858) henkikirjoissa taloon kirjataan Heikki Simonpoika Kurtti, vaimo Beata ja renki Matti (sotilaana 1711). Vuoden 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987873) henkikirjassa taloon kirjataan Heikki Simonpoika Kurtti ja vaimo Beata. Vuoden 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=81440458) henkikirjassa taloon kirjataan Heikki Kurtti ja vaimo sekä renki Simo. (Vuosien 1714-1723 henkikirjoja, jos niitä on olemassa, ei netissä tunnu olevan.)
Simo Eskonpoika ja Malin Isakintytär avioituivat vasta 11.11.1689, ja perheen kaksi vanhinta lasta (Beata s. 05.02.1690 ja Kirstin s.16.09.1691) löytyvät kastekirjoista. Poika Heikki kirjataan henkikirjaan jo vuonna 1705. Heikki pojan vaimo Beata mainitaan henkikirjoissa vuodesta 1706 alkaen. Ja poika Heikin patronyymiksi mainitaan Simonpoika vuosien 1707-1712 henkikirjoissa. Beata tytärtä (tai Kirstin tytärtä) ei henkikirjoissa kirjata Kurtin taloon. Mikäli Heikki poika olisi syntyisin Simon ja Malinin avioliitosta, olisi Heikki syntynyt aikaisintaan vuonna 1692. Heikkiä ei olisi kirjattu henkikirjoihin 13-vuotiaana. Mikäli Heikki oli Simo Eskonpojan poika, olisi Simo ollut aiemmin avioliitossa (taikka vaihtoehtoisesti Heikki poika olisi syntynyt aviottomana); sopivaa Heikkiä ei tunnu löytyvät kastekirjoista. Mikäli Heikki oli Simo Eskonpojan poika, olisi Simon perheeseen kuulunut kaksi Heikkiä (poika ja vävy), joilla molemmilla oli Beata niminen vaimo. Voisiko olla niin, että Kurtin taloon poikana kirjattu Heikki Simonpoika olisikin ollut talon syytinkipoika (ja sittemmin vävy) Heikki Juhonpoika; ja Heikki olisi kirjattu taloon poikana ja kirjaustapa olisi sitten toistunut henkikirjasta toiseen? Mikäli talossa oli kaksi Heikkiä, joilla molemmilla oli Beata niminen vaimo, olisi Heikki Juhonpoika Kestilä ollut ensin avioituneena jonkun toisen kanssa, leskeytynyt, ja avioitunut sitten Beata Simontytär Kurtin kanssa (Heikki Juhonpoika Kestilän mainittiin rippikirjassa muuttaneen Kelloon jo vuoden 1704 tietämillä).
Vuoden 1740 talvikäräjillä (KO a:60:160, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24679516)) Jaakko (Matinpoika) Koirala (Valpuri Heikintytär Kurtin eli Koirajan eli Pietilän puoliso) esitti appiukkonsa Heikki Juhonpojan asiassa 11.09.1729 päivätyn kauppakirjan, jolla Heikki Juhonpoika, tämän vaimo Beata Simontytär ja appiukko Simo Eskonpoika olivat myyneet Kurtin talon 270 kuparitaalerista Oulun pitäjän Laitasaaren kylästä olevalle Juho Pekanpojalle. Vuodesta 1728 alkaen Heikki (Juhonpoika) ja tämän Beata vaimo kirjataan henkikirjoissa Koiralan eli Pietilän taloon.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
s.peltonen
02.04.20, 21:26
Tervehdys Pentti,
Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!
Minun esi-isäni on Pekka Olavinpoika Manninen, joka on syntynyt Kiimingissä ennen vuotta 1640. Vuosien 1675-91 henkikirjoissa hänen puolisonaan näkyy Liisa Kallentytär. Olen laittanut hänet Kalle Ludvikinpoika Tirin tyttäreksi. Olisiko tämä oletettavaa tai luultavaa?
Asia voisi hyvinkin olla näin; varmistusta asiaan en kuitenkaan ole onnistunut löytämään.
Vuodesta 1674 alkaen henkikirjoissa mainitaan nimeltä isännän lisäksi myös muut henkilöt, joista maksetaan henkirahaa. Jo tuolloin Simo Simonpoika Jaaran (Jaakko Simonpoika Jaaran veli) vaimoksi mainitaan Brita Kallentytär. On mahdollista, vaikkakin epävarmaa, että myös Brita Kallentytär olisi ollut Kalle Ludvikinpoika Tirin tyttäriä.
Puolenmanttaalin Jaaran talo jaettiin vuoden 1670-luvun loppupuolella kahdeksi neljännesmanttaalin taloksi. Simo Simonpoika Jaaran neljännesmanttaalin Jaaran talon edestä nihdiksi vuonna 1681 kirjataan Erkki Kallenpoika. On mahdollista, vaikkakin varsin epävarmaa, että nihdiksi olisi kirjattu emäntä Brita Kallentyttären veli.
Pekalla ja Liisalla oli ainakin seuraavat lapset:
Olavi s. 1661 Kiiminki
Kalle s. 1663 Kiiminki
Matti s. 1665 Kiiminki
Valpuri s. 1770 Kiiminki
Kreetta s. 1776 Kiiminki ja
Esko s. 1680 Kiiminki
Alakiimingin Mannisen talon Pekka Ollinpojan lapsia saattaisi olla myös Pekka Pekanpoika. Kalle Mannisen veli Pekka kirjataan Alakiimingissä sijaitsevaan Mannisen taloon vuosien 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875318), 1702 ja 1708 henkikirjoissa.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
s.peltonen
02.04.20, 21:39
Tervehdys Jouni,
Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!
Olen kaikesta huolimatta sitä mieltä, että piispantarkastuksessa lukee "..sijster Sons concubijn..." http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7376936
Olet aivan oikeassa! Niin siinä kyllä lukee. Jotenkin (en kyllä tiedän miten) onnistuin alkujaan t -kirjaimen lukemaan a -kirjaimeksi, mutta kyllä siinä on aivan selkeä t -kirjain (sana lopussa oleva "re" ja "er" näyttää minusta usein aivan samalta, ja sitten koetan vain sanasta päätellä kumpi siinä lukisi).
Joka tapauksessa Dorde oli synnyttänyt syksyllä 1678 lapsen, jonka isä oli Matti Simonpk. Kontio. Ja seuraavaksi oli Dorde tekaissut lapsen 1682/83 jonka isä oli Matti Heikinpk. Tiri. (piispantarkastuksen sanamuodosta "aflat barn" ei synny varmuutta, oliko lapsi jo siinä vaiheessa syntynyt, vai vasta näkyvästi tekeillä...)
Tuli vielä sellainen vaihtoehto mieleen, että oliko lapsia kaksi vai olisiko sittenkin kyseessä sama lapsi.
Tuomiokirjan mainittiin, että Matti Simonpoika Kontio ei ollut (ennakkosuunnitelmista huolimatta) ollutkaan kovin innostunut avioliitosta. Samoin mainittiin, että Dorden äiti ja isäpuoli eivät halunneet tukea Dordea ja tämän lasta. Olikohan ilmoilla ollut jotain epäilystä siitä oliko Matti Simonpoika Kontio lapsen isä?
Vuoden 1679 talvikäräjillä Dorde itse kertoi lapsen isän olevan Matti Simonpoika Kontio (tähän olisi ehkä saattanut vaikuttaa avun tarvekin). Piispantarkastuksessa ei ollut mainintaa, että kyseessä olisi ollut jo vuonna 1678 syntynyt lapsia, jonka Matti Heikinpoika Tiri olisi myöhemmin tunnustanut omakseen.
Luultavasti kyseessä kuitenkin oli kaksi eri lasta.
Matti halusi naida Dorden ja ehkä pari pian vihittiinkin, koskapa 18.3.1683 vihittiin Matts Hindersson Tiri från Nederkiming. Mutta miksi ihmeessä morsian onkin Walborg Johansdotter??? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318773
Olisiko Walborg Johansdotter kukaties Dorden sisar ja kirjaukseen olisi livahtanut väärä etunimi?
Haukiputaan kirkonkirjoissa on aika paljon virheitä sekä etunimissä että patronyymeissä.
Valpuri etunimi on hyvinkin saattanut lipsahtaa kirjaukseen Dorde Juhontyttären sisaren etunimestä. Toinen vaihtoehto voisi olla se, että kirjaukseen tuli vahingossa sama etunimi kuin samaisen päivän edellisessä vihkitiedossa (Matin vihkitiedon yläpuolella on samaisen päivän vihkitieto Erkki Heikinpoika Parkkiselle ja Valpuri Heikintytär Liikaselle.)
Sitten kastekirjassa näkyy ensi kertaa lapsisarjan äiti kirjattuna 25.9.1688 Brita-tyttären kasteella, tällä kertaa muodossa Dorothea Thomasdotter. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318816
Saman vuoden 1688 henkikirjassa on Matti Tirin vaimona Dårdij. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905121
Tästä eteenpäin kastekirjauksissa vakiintuu muoto Dorde Johansdotter.
Mikäli Haukiputaan kirkonkirjoihin teki kirjauksia Haukiputaan kappalainen, niin olisikohan herra Tuomas Paavonpoika Haltulanderilla (+09.06.1689) ollut tuossa vaiheessa haasteita kirjausten tekemisessä. Jollain tapaa kirjauksissa on ehkä pientä jämäköitymistä Simo Jaakonpoika Frosteruksen tartuttua ohjaksiin.
Tämä kaikki edellyttää, kuten Sari totesitkin, että Heikki Matinpoika Tirillä on ollut (vähintään) 2 aviota, jolloin Liisa Juhontytär on jälkimmäinen vaimo, joka ei ole Matti Heikinpojan äiti. Tuollaisessa tapauksessa nimittäin Matti olisi tullut erehdyksessä naineeksi äitinsä sisaren, mikä lienee täysin mahdoton ajatus.
Totta, mikäli kyseessä olisi ollut oma täti, niin tässä olisi ollut "Kauniit ja rohkeat" meininkiä vähän liiankin kanssa :)
Sekin tukisi Heikki Matinpojan useamman avioliiton taktiikkaa, että vuoden 1674 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00018) henkikirjassa Liisa Juhontytär kirjataan vielä Kontion taloon. Seuraavasta vuodesta alkaen Liisa Juhontytär kirjataan Tirin taloon Heikki Matinpojan vaimona. Heikki Tirin lapsia avioituu jo vuosina 1682-1689.
Sitten lopuksi pieni vaihtoehto, että olemme haukkumassa väärää puuta ja olisi olemassa vielä muu Dorde Juhontytär, jonka äiti olisi NN. Markuksentytär Kontio, joka puolestaan olisi Matti Ludvikinpk. Tirin vaimon Kirsti Markuksentyttären sisar. Tämä olisi suoraviivaisin ratkaisu asiaan, mutta ei liene mitään näkymää tuollaisesta perheestä, jossa olisi Juho NN ja pso NN Markuksentytär, joilla Dorde-tytär??
Muita Iin seudulle kirjattuja sopivan ikäisiä Juhoja, joilla olisi vaimona Markuksentytär, en ole onnistunut löytämään kuin eteläiiläisen Juho Matinpoika Sorosen (+29.05.1687), jonka vaimona on Marketta Markuksentytär (+n.1700). Sorosen Juhoa ei kuitenkaan mainita kenraaliksi, eikä tähän perheeseen ole kirjattu Dorde nimistä tytärtä. Se, että veroluetteloista taikka tuomiokirjoista ei tunnu löytyvän kersantti Juhoa, jolla olisi vaimona Markuksentytär ja lapsena Dorde, ei toki kuitenkaan todenna sitä, että tällaista perhettä ei olisi ollut.
Todennäköisempänä kuitenkin pitäisin sitä, että pöytäkirjaan on lipsahtanut "veljenpojan" sijasta "sisarenpoika". Mikäli kyseessä olisi ollut sisarenpoika, niin Alakiimingissä olisi ollut samoihin aikoihin kaksi Dorde Juhontytärtä, jotka olisivat olleet avopuolisona ja saaneet aviottoman lapsen.
Dorde Juhontytär ei ole Iissä kovinkaan yleinen nimi ja avopuolisona oleminen oli tuohon aikaan aika modernia. Epävarmuutta asiaan kuitenkin jää.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
s.peltonen
02.04.20, 21:45
Tervehdys Jouni,
Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!
Koska tämä poika oli toimivaltaisena hakemassa perintöosuuttaan Tiri talosta 1674, on hän täytynyt syntyä 1653 mennessä, vai oliko 21 vuotta ikäraja?
Uskoisin, että täysi-ikäisyyden raja miehillä olisi tuolloin ollut 15 vuotta (aivan varma en ole), ja se olisi vuonna 1721 (taikka 1734?) noussut 21 vuoteen.
Viimeistään vuoden 1660 tietämillä Juho Hannunpojan olisi pitänyt syntyä, ollakseen 15-vuotias vuoden 1675 talvikäräjillä. Ja mikäli Marketan ikä on kuolinkirjaan oikeellisesti kirjattu, olisi Hannu syntynyt aikaisintaan vuoden 1650 tietämillä. Todennäköisesti Hannu Juhonpoika olisi syntynyt 1650-luvulla.
Kysymys kuuluu, oliko Marketta tuolloin eka aviossaan 1650-luvulla Tirin talon tytär vai miniä?
Tuo on hyvä kysymys! Kirkonkirjaan kirjattu lisänimi saattoi yhtä hyvin olla joko Marketan tyttönimi taikka hänen aiemman puolisonsa lisänimi.
Tirissä ei tunnu olleen ketään Paavoa (Marketan isä) eikä ketään Hannua? Tulisiko sitten perintöoikeus esim. Marketan äidin kautta, jos tämä olisi ollut Tirin talon tyttäriä?? Tai yhtä hyvin Hannun vanhempien kautta??
Tirin talosta ei oikein tunnu löytyvän jälkiä Paavosta taikka Hannusta.
Toisaalta tuohon aikaan on suuri määrä ihmisiä, joita ei kirjata veroluetteloihin taikka ruodutusluetteloihin; ja jos heitä ei mainita tuomiokirjoissa, ei heidän olemassa olostaan ole välttämättä jäänyt mitään kirjauksia.
Iin vuoden 1633 kesäkäräjillä (KO a:2:107, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704347)) mainitaan oululainen suutari Hannu Ludvikinpoika, joka oli riitautunut iiläisen Sigfrid Tapaninpojan (olisiko Veijola?) kanssa. Päätettiin nimetä kaksi miestä selvittämään kumpi oli velkaa kummalle ja kuinka paljon. Saatavia oli ilmeisesti yritetty selvitellä aiemmin omin voimin ja Sigfrid Tapaninpoika oli huitaissut Hannuun verihaavan, mistä hyvästä Sigfridille rapsahti sakot.
Muutama kuukautta aiemmin (23.02.1634 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704778), kyseisen päivän toinen juttu) olivat Hannu suutari (ja Hannu Erkinpoika) vannoneet porvarin valansa Oulun raastuvan oikeudessa. Luultavasti Hannu Ludvikinpoika ei liity mitenkään Tirin sukuun, mutta kaiken varalta tiedustelen, tietääkö joku tarkemmin oululaisesta suutari Hannu Ludvikinpojasta?
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
03.04.20, 11:44
Tuli vielä sellainen vaihtoehto mieleen, että oliko lapsia kaksi vai olisiko sittenkin kyseessä sama lapsi.
Tuomiokirjan mainittiin, että Matti Simonpoika Kontio ei ollut (ennakkosuunnitelmista huolimatta) ollutkaan kovin innostunut avioliitosta. Samoin mainittiin, että Dorden äiti ja isäpuoli eivät halunneet tukea Dordea ja tämän lasta. Olikohan ilmoilla ollut jotain epäilystä siitä oliko Matti Simonpoika Kontio lapsen isä?
Vuoden 1679 talvikäräjillä Dorde itse kertoi lapsen isän olevan Matti Simonpoika Kontio (tähän olisi ehkä saattanut vaikuttaa avun tarvekin). Piispantarkastuksessa ei ollut mainintaa, että kyseessä olisi ollut jo vuonna 1678 syntynyt lapsia, jonka Matti Heikinpoika Tiri olisi myöhemmin tunnustanut omakseen.
Luultavasti kyseessä kuitenkin oli kaksi eri lasta.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Hei Sari
Saitpas taas minut terveellisellä tavalla epävarmaksi! Mitä enemmän mielessäni pyörittelen, sitä paremmalta alkaa näyttää vaihtoehto, että oli vain yksi lapsi. Minkä draaman tästäkin saisi kotimaiseen perhesaippuaoopperaan:
Dorde osoittautuu olevan ikiaikainen Eeva: suuresta maailmasta Tukholmasta palannut nuori ja itsevarma. Mahdollisuuksina oli tulla äitinsä uuteen kotiin Kontioon tai sisarensa luokse Tiriin. Kummassakin talossa sattumoisin Matti-niminen nuorimies. Ehkäpä Dorde sitten sukkuloi vähän molemmissa taikka talvipimeällä joku erehtyi väärän aitan ovelle.
Kun lapsi syntyi 1678, niin äiti nimesi Kontion Matin isäksi, vaikka tällä ehkä oli omat epäilynsä asiasta? Sitten Kontion Matti kuoli eikä talon isäntä, Matin isä ja Dorden isäpuoli ollut kiinnostunut äpärää elättämään... Dorden asema kävi tukalaksi ja hän katsoi, että parempi vaihtaa ystävällisen sisarensa luokse Tiriin. Niinpä Tirin Matille nyt tiedotettiin, että hän olikin se oikea isä, tässä on nyt sinulle poika... Matti toteaa erehdyksen tapahtuneen ja ottaa Dorden hyvillä mielin vastaan. Pari vihittiin keväällä 1683 ja seuraava lapsi Anna syntyi vuoden kuluttua.
Yhden lapsen vaihtoehtoa puoltaisi se piispantarkastuksen sanamuoto, että Tirin Matti oli erehdyksessä tehnyt lapsen Kontion Matin konkubinan kanssa. Tuohan edellyttää, että konkubina-suhde oli sillä hetkellä voimassa. Kontion Matin kuoltua Dorde ei enää ollut kenenkään konkubina. Jos lankoussuhteen tutkiminen oli piispan pointti, niin olisiko kuulunut kirjata tyyliin "förra concubina" siinä tapauksessa, että nyt 1683 oli kyseessä "avolesken" uusi lapsi??
Tervehdys Sari
Kiitos valaisusta. En ole aikoinani lukenut näitä henkikirjoja tarkasti ehkä ole huomannut, etta Pekka on Kallen ja Matin veli. Olen pitänyt häntä virheellisesti isä-Pekkana. Nyt voin todeta henkikirjoista, että Pekka oli vaimonsa Kreetan kanssa jopa isäntänä vuodet 1703-1706, kun Kalle oli poissa. Kalle jatkoi sitten isännyyttä vuodet 1707 ja 1709-13. Vuosina 1715-25 talo on merkitty autioksi. Vuoden 1726 henkikirjassa isännäksi on merkitty Pekka Manninen. Kuolleiden kirjasta löytyy Pekka Manninen, joka on kuollut 11.12.1726 ja hänen iäkseen mainitaan 28 vuotta. Hän on Pekka Pekanpoika Mannisen ja Kreetan poika, joka on syntynyt 1698 Kiimingissä. Kukaan muu ei sovi Pekan isäksi, sillä Pekka Kallenpoika menee 08.02.1729 Oulujoella naimisiin Valpuri Iisakintytär Hevonojan kanssa ja kuolee siellä n. vuonna 1732. Näin talo poistui suvulta ja siihen tulivat v. 1727 uudet asukkaat.
Terveisin Pentti
Jouni Kaleva
03.04.20, 15:19
Anna ja Isak muuttavat Pohjois-Iissä sijaitsevaan Huovilan taloon; Anna ja Isak kirjataan Huovilan taloon vuosien 1722-1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390275) rippikirjassa. Vuosien 1731-1743 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390353) rippikirjassa Huovilan taloon kirjataan Isak Erkinpoika ja vaimo Anna Hannuntytär, tytärpuoli Karin Matintytär (Kestiä), Kalle Isakinpoika, Isak Isakinpoika, Juho (Isakin)poika ja Daniel Isakinpoika. Heikki (Matinpoika) Biörnholm:lta (eli Kestilä) on kirjaus Huovilan taloon vain vuodelta 1741; Heikin mainitaan menehtyneen 1749.
Matti Juhonpoika Kestilän menehdyttyä oli hänen lastensa edunvalvojaksi nimitetty lasten äidin (Anna Hannuntyttären) velipuoli Heikki Danielinpoika Veijola, joka menehtyi 22.06.1736. Veijolan (ja Piukkulan) taloa jäivät isännöimään Heikki Danielinpojan veljet Daniel Danielinpoika ja Isak Danielinpoika sekä Heikki Danielinpojan leskivaimo lapsineen. Vuoden 1738 kesäkäräjillä (KO a:58:333, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24682081)) Daniel (Danielinpoika) Veijola kertoo, että hänen Heikki veljensä, joka oli tapaturmaisesti hukkunut kaksi vuotta aiemmin, oli ollut edunvalvojana edesmenneen Matti (Juhonpoika) Kestilän lapsille Heikille ja Karinille. Koska Danielin edesmenneeltä Heikki veljeltä oli jäänyt monta alaikäistä lasta, pyysi Daniel, että Matti Kestilän lasten huoltajuuden ottaisi joku muu hoitaakseen. Daniel kertoi, että Matti Kestilän poika Heikki oli nyt 24-25 -vuotias, joten hän ei tarvinnut enää edunvalvojaa. Karin tytär oli yli 20-vuotias (Karin ei ollut vielä avioliitossa, joten ilmeisesti siitä syystä edunvalvoja tarvittiin). Daniel ehdotti että Karin tyttären edunvalvojaksi nimettäisiin tämän isän veli Heikki Kurtti, joka tulisi asian tiimoilla kutsua seuraaville käräjille. Mainituksi isän veljeksi, Heikki Juhonpoika Kestiläksi (s.24.02.1684), sopivaa henkilöä ei tunnu löytyvän Etelä-Iin, Haukiputaan taikka Pudasjärven Kurtin taloista. Kellon Kurtin talostakaan ei vuonna 1736 tunnu löytyvän Heikki Juhonpoikaa; sen sijaan Kellon Kurtin talosta muutamaa vuotta aiemmin Koiralan eli Pietilän taloon muuttanut Heikki Juhonpoika Kurtti (Simo Eskonpoika Kanniaisen eli Kurtin eli Pietilän vävy) on sopivan niminen ja ikäinen. Heikki (Juhonpoika) Pietilä (eli Kurtti) haudataan kirkkoon 15.06.1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319107) ja hänen iäkseen mainitaan 56 vuotta ja neljä kuukautta (eli hän olisi laskennallisesti syntynyt vuonna 1684). Ja eteläiiläiselle Juho (Martinpoika) Kestilän poika Heikki syntyi 24.02.1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369689); kastekirjaan on jälkikäteen lisätty merkintä, minkä mukaan Heikki olisi menehtynyt kesäkuussa 1740 ("död 1740 Junii"); siitä minulla ei ole tietoa onko merkintä lisätty 1700-luvulla vaiko vasta paljon myöhemmin (mikäli merkintä on aikalaisen tekemä, niin siinä tapauksessa mietityttää kuka kirjauksen olisi tehnyt ja miksi; jos taas kirjaus on tehty paljon myöhemmin, niin joku on saattanut haukiputaan kuolinkirjasta laskea Heikki Juhonpoika Pietilän laskennallisen syntymäajan ja etsiä sitten jonkun kyseisessä kuussa syntyneen Heikki Juhonpojan Iin kastekirjasta; tässä jälkimmäisessä tapauksessa kastekirjaan tehdyn kirjauksen varaan ei jurikaan voi laskea, koska tuon ajan kuolinkirjoissa mainitut iät heittävän usein vuosilla). Kun vuosien 1700-1707 rippikirjassa Kestilän talon Heikki pojan mainittiin avioituneen Kelloon, alkaisi tuntua luultavalta, että Heikki Juhonpoika Kestilä olisi sama henkilö kuin Heikki Juhonpoika Kurtti eli Pietilä. Epävarmuutta tähän toki jää.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Hei Sari
Tulin kyllä vakuuttuneeksi siitä, että Juho (Martinpoika) Kestilän poika Heikki löytyy sittemmin Kellosta, Kurtista ja Pietilästä.
Kun verrataan Iin kastekirjaan Heikin kohdalle jälkeenpäin lisättyä mainintaa "död 1740 uti Junii" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369689
vaikkapa Iin 1740-luvun rippikirjamerkintöihin ja siellä vaikkapa samaisen Kestilän talon sivulta löytyvään Martti Juhonpojan merkintään "död 1743" niin minusta ne ovat samasta kynästä ja kädestä lähtöisin, eli Heikin kuolinkirjaus olisi tosiaan aikalaismerkintä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390381
Pappi hoksasi kirjata kuolinajan epätyypillisesti kastekirjaan siksi, että ko. henkilö ei ollut rippikirjassa enää "saatavilla".
Pientä lisäystä tuohon 1749 kuolleeseen Heikki Matinpoikaan. Hän löytyy Ylioppilasmatrikkelista.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U1177
RK Ii 1731-43 Pohjois-Ii Huovila kirjattu Isak Rahkonen/Huovisen perheeseen Hend. Biörnholm, död 1743, ainoa rippimerkintä 22.3.1741.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390353
Tämä sitoo Henrik Biörnholmin lopullisesti tähän perheeseen kuuluvaksi. Nyt siis myös nähdään, että koko perhe kävi yhdessä Iissä ripillä 22.3.1741, sen jälkeen Anna-äiti, poika Daniel (ja ehkä Johan?) lähtevät Turkuun. Eiköhän vain menneet tämän aikuisen Heikki-pojan kanssa Turkuun/Kaarinaan.
Haudattu Kaarinan kirkkoon 9.8.1743 en studerande Biörnholm från Österbotn, ikä 30v. (Hiski)
Ja lopuksi vielä ihmettelyä: eikös tämä Heikki olisi ihan hyvin voinut olla Kajaanin lukkari 1733-36 ja mennä sitten triviaalikouluun 1736?
s.peltonen
06.04.20, 19:55
Tervehdys Jouni,
Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!
Minkä draaman tästäkin saisi kotimaiseen perhesaippuaoopperaan:
Dorde osoittautuu olevan ikiaikainen Eeva: suuresta maailmasta Tukholmasta palannut nuori ja itsevarma. Mahdollisuuksina oli tulla äitinsä uuteen kotiin Kontioon tai sisarensa luokse Tiriin. Kummassakin talossa sattumoisin Matti-niminen nuorimies. Ehkäpä Dorde sitten sukkuloi vähän molemmissa taikka talvipimeällä joku erehtyi väärän aitan ovelle.
Sieluni silmin näen tämän loistokkaan tuotannon :)
Sarjan ensimmäisen tuotantokauden alussa Dorde saapuu Tukholmasta Kiiminkiin (kotiin hevoskyydillä körötellessä näytetään pieni takauma, jossa Dorde muistelee vielä jokunen viikko sitten istuneensa Tukholmassa lukemassa äitinsä ja isäpuolensa lähettämää kirjettä). Dordessa on ripaus Niskavuoren Hetaa höystettynä Tukholman kaupungin olemukseen jättämällä suuren maailman tuulahduksella. Ensimmäisen kauden päätösjaksossa Dorde avioituu Tirin taloon. Se on kaunis alku sarjalle, joka jatkuu vuosia eteenpäin seuraten perheen elämää (yksi kausi voisi seurata Heikki pojan ehtiväistä elämää).
Eipä olisi huono sarja; kyllä katsoisin!
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
s.peltonen
06.04.20, 20:00
Tervehdys Pentti,
Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!
Vuoden 1726 henkikirjassa isännäksi on merkitty Pekka Manninen. Kuolleiden kirjasta löytyy Pekka Manninen, joka on kuollut 11.12.1726 ja hänen iäkseen mainitaan 28 vuotta.
Tämän Pekan henkilöllisyydestä en ole onnistunut löytämään tietoja.
Vuoden 1723 maakirjan mukaan Alakiimingissä sijaitseva Mannisen talo jäi autioksi vuonna 1715. Vuoden 1725 henkikirjassa Mannisen talo mainitaan edelleen autioksi.
En ole onnistunut löytämään tietoa siitä, kuka Mannisen talon ylösotti vuoden 1726 tietämillä.
Mikäli vuoden 1726 henkikirjassa Mannisen taloon kirjattu Juho on sama henkilö kuin 11.12.1726 haudattu 28-vuotias alakiiminkiläinen Juho Manninen, hän ei välttämättä ole sukua Mannisen talon aiemmille asukkaille (hän saattaa olla joku Juho, joka ylösotti kymmenen vuotta autiona olleen Mannisen talon); toki on mahdollista sekin, että kyseessä olisi ollut Pekka Ollinpoika Mannisen poika.
Vuoden 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303694) henkikirjassa Mannisen taloon kirjataan Juho (Tuomaanpoika Kolehmainen eli) Manninen ja tämän veljenpoika Pekka, joka mainitaan sairaaksi. Mikäli vuoden 1727 henkikirjaan kirjattu veljenpoika Pekka on sama henkilö kuin vuoden 1726 henkikirjaan kirjattu Pekka Manninen, niin siinä tapauksessa hän ollee eri henkilö kuin 11.12.1726 haudattu Pekka Manninen.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
s.peltonen
06.04.20, 20:07
Tervehdys Jouni,
Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!
Kun verrataan Iin kastekirjaan Heikin kohdalle jälkeenpäin lisättyä mainintaa "död 1740 uti Junii" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369689
vaikkapa Iin 1740-luvun rippikirjamerkintöihin ja siellä vaikkapa samaisen Kestilän talon sivulta löytyvään Martti Juhonpojan merkintään "död 1743" niin minusta ne ovat samasta kynästä ja kädestä lähtöisin, eli Heikin kuolinkirjaus olisi tosiaan aikalaismerkintä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390381
Pappi hoksasi kirjata kuolinajan epätyypillisesti kastekirjaan siksi, että ko. henkilö ei ollut rippikirjassa enää "saatavilla".
Suuret Kiitokset Hienosta Havainnosta!
Kyllä tuo tosiaan näyttäisi olevan samalla käsialalla kirjattu; ja kun kirjaus on aikalaismerkintä, niin kirjauksella on painoarvoa.
Mielenkiintoista olisi tietää, kuka kirjauksen teki ja miksi. Heikki Juhonpojan osalta kirjaukset tehtiin Haukiputaan kirkonkirjoihin. Jostain on tieto tullut kirjaajalle, että Heikki on menehtynyt ja kirjaaja on tämän tiedon sitten kastekirjaan tehnyt. Olisikohan Martti Juhonpoika Kestilän hautaamisen yhteydessä annettu papille tietoa siitä, että myös Martin veli Heikki on menehtynyt, ja kirjaukset Iin kirkonkirjaan olisi veljeksille tehty samaan aikaan?
Pientä lisäystä tuohon 1749 kuolleeseen Heikki Matinpoikaan. Hän löytyy Ylioppilasmatrikkelista.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U1177
Oikein Paljon Kiitoksia tiedosta ja linkistä!
Ja lopuksi vielä ihmettelyä: eikös tämä Heikki olisi ihan hyvin voinut olla Kajaanin lukkari 1733-36 ja mennä sitten triviaalikouluun 1736?
Koetin etsiä Kajaanin rippikirjasta taikka henkikirjoista tietoa lukkarin patronyymistä, mutta en patronyymiä onnistunut löytämään.
Vuosien 1733-1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733007) rippikirjassa vaikuttaisi olevan kirjattuna lukkari Heikki Biorholm, mutta nimen päälle on myöhemmin kirjoitettu Grönholm.
Vuoden 1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12928838) henkikirjaan on kirjattuna lukkari Jaakko Filipinpoika ja vaimo Susanna. Vuoden 1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12827334) henkikirjaan on kirjattu Jaakko Filipinpoika ja vaimo Susanna, mutta nyt Jaakkoa ei tituleerata lukkariksi. Samaiseen henkikirjaan on kirjattuna lukkarin leski (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12827331) Liisa Heikkinen. Samaisessa henkikirjassa on kirkkoherra Lauri Henrik Backmanin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12827332) talouteen kirjattuna "schola pilten Biörnholm", mutta etunimeä taikka patronyymiä ei mainita.
En onnistunut löytämään vuosilta 1734 tai 1735 sellaista tilikirjaa, jossa olisi ollut Kajaanin henkikirjat. Jos jostain löytyisivät kyseiset henkikirjat, niin olisi mielenkiintoista katsoa onko lukkariksi kirjattuna Heikki, ja onko hänelle kirjattu patronyymiä ja onko hänen lisänimenään Biörnholm vaiko Grönholm.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Hei!
Tuossa ovat Kajaanin henkikirjat vuosilta 1734, 1735 ja 1737:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10670103
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10713933
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10984875
Tapio R
s.peltonen
11.04.20, 23:36
Tervehdys Tapio,
Tuossa ovat Kajaanin henkikirjat vuosilta 1734, 1735 ja 1737:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10670103
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10713933
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10984875
Suuret Kiitokset linkeistä!
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
Simo Matintr. Tirillä s.1707 oli Pieta-niminen tytär s.10.1.1745 Alakiiminki. Pieta avioituu 5.4.1774 Heikki Heikinp. Kuusisaaren s. 11.1.1747 kanssa.
Onko kenelläkään tietoa Heikki Kuusisaaresta, missä on syntynyt ja ketkä olivat Heikin esivanhempia ?
Terv. Kempele
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.