PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kastamattomien merkinnät rippikirjassa


Juha
19.09.08, 09:50
Papit eivät suostuneet merkitsemään kastamattomia kirkonkirjoihin 1800-luvulla. Kastamattomien henkilöiden olemassaoloa ei näin voitu virallisesti todistaa, eikä heillä ollut kansalaisoikeuksia, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Lisää aiheesta;

http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=134811

vikmapi
19.09.08, 11:12
Vuonna 1892 syntyi Kestilässä kaksospojat, joista toinen kuolleena. Tästä on merkintä syntyneiden luettelossa. Tekemässäni sukuselvityksessä on muitakin kuolleena syntyneitä merkitty kirkonkirjoihin. Siis ainakin jotkut papit merkitsivät myös kuolleena syntyneet.

Olarra
19.09.08, 11:22
Tekemässäni sukuselvityksessä on muitakin kuolleena syntyneitä merkitty kirkonkirjoihin. Siis ainakin jotkut papit merkitsivät myös kuolleena syntyneet.

Tuostapa juontuukin mieleeni kysymys kuolleena syntyneiden merkitseminen sukuselvitykseen, merkitäänkö vai ei? Isosedälleni syntyi Amerikassa lapsi, josta oli kirjattu vain merkintä kuolleena syntynyt. Mitään nimeä ei lapselle oltu sukunimen lisäksi kirjattu. Pohdiskelin, pitäisikö asia mainita sukuselvityksessä. Ajattelin jo jättää asian pois, mutta vuosi sitten serkkuni vieraili Aberdeenissä hautausmaalla, jonne isosetäni oli haudattu. Kävi ilmi, että samalla hautausmaalla oli myös lasten osasto, jossa oli ko. kuolleena syntyneen lapsen hauta ja siinä merkittynä hänelle etunimi Simon. Mielestäni olisi outoa jättää tämä kuolleena syntynyt pois, kun oli saanut hautakiven ja siihen etunimen isänsä, Simon, mukaan. Mitä mieltä ollaan?
t. Olavi A.

Juha
19.09.08, 11:48
Nythän oli kyse tyystin eri asiasta!

Tässä väitöskirjassa paneudutaan siis niihin joita ei kastettu. He eivät aikuisena päässeet vihille jne. Ilman kansalaisoikeuksia jäi noin 100 kastamatonta lasta tutkittuna ajanjaksona.


Kannattaa lukea ajatuksella tuo linkin takaa löytyvä uutinen

Juha

Eva81
19.09.08, 11:54
Pietarsaarenseudulla on kyllä kirjattu myös kastammattomat lapset (useimmiten) jo 1870-1880 luvuilla kun baptistiseurakunnat tulivat mukaan kuvaan.
Myös kuolleena syntyneet kirjattiin.

esg
19.09.08, 18:07
Kysymys on siitä, että evankelisluterilainen kirkko ei suostunut ottamaan kirjoihinsa henkilöitä, jotka eivät halunneet liittyä seurakunnan jäseneksi, ts vanhemmat eivät halunneet kastattaa lasta. Käytäntö on edelleen sama. Jopa Luther-säätiön pappien kastamat lapset aiottiin yhdessä vaiheessa jättää seurakunnan ulkopuolelle.
Tarkempi selostus väitöskirjasta on osoitteessa: https://oa.doria.fi/handle/10024/40065
Käsittääkseni kirkkoon kuulumattomatkin merkittiin henkikirjaan.
Kuolleina syntyneet ja siten kastamatta jääneet havaintojeni mukaan merkittiin kirjoihin.

Erkki S.