PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Harjun Partolan lampuoti ja Peipun vävy v. 1770

raimoensio
09.03.20, 18:02
Santavuoren Merikarvian historiassa, s. 313, kerrotaan Peipun talollisen Antti Tuomaanpojan ja tulevan virkkalalaisen vävyn sopimuksesta 1769. Viitteen mukaan sopimus löytyykin Ulvilan vuoden 1769 syyskäräjiltä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24645469

mutta kuten useat sukutukijat ovatkin olettaneetkin kyse oli pirkkalalaisesta vävystä ja vielä tarkemmin Partolan kylästä, joka kyllä kuului Harjun kappeliin.

SAY: mukaan Partolon rusthollin lampuodiksi tulee 1751 Jaakko ja Maria, joilla on yli 15-vuotias poika Mikko, Juho näkyy 1753 ja piika Kristiina 1755, 1757 jatkaa lampuotina poika Matti Jaakonpoika ja mainittu Juho siirtty toiseksi jampuodiksi, mukanaan sisar Kristiina.
Harjun rippikirjassa 1748-176o perhe näkyy Partolan rushollin kuuluvan Rättälän lampuoteina ja selvemmin seuraavassa rippikirjassa 1761-65

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9335358

Oletettavasti Karkun kastetuissa 1735-43 näkyvä lampuotipariskunta Jaakko Matinpoika ja Maria Mikontytär on sama, joka muutti Partolaan.

Karkussa kastettiin 4.5.1735 Kristiina ja syntyivät 12.5.1737 Jaakko, 12.12.1739 Anna ja 11.3.1743 Maria. Vain Kristiina ja Maria näkyvät Partolassa. Jaakko Jaakonpoika sopisi Peipun vävyksi. Jaakko lähti ilmeisesti hyvin nuorena kotoaan, sillä se Jaakko Jaakonpoika, joka näkyi ilman syntymäaikaa Lautjärvellä ja Riispyyssä jo Merikarvian ensimmäisessä ripikirjassa 1750-56 on varmaankin sama kuin Peipun vävy. Myöhemmin Jaakko saa Merikarvialla syntymäajan 4.3.1743 viereiselta riviltä ja tämä muutetaan myöhemmin 4.3.1734, joka onkin jo lähempänä oikeaa.
Merikarvian kastekirjassa on merkintä

1.1.1792 2.1.1792 Peippu född i Birckala Dreng: Jacob Henrichss: Chr:na Henr:sdr Jacob

Tässä Kristiina Heikintytär on 3.9.1766 syntynyt Partolan Erolan Heikki Antinpojan ja Kristiina Jaakontytär Rättälän tytär eli Peipun vävyn Jaakon sisarentytär, mikä vahvistaa Peipun vävyn Rättälän lampuodin pojaksi.

Mutta keitä olivat Jaakko Matinpoika (1696) ja Maria Mikontytär (1699)?
janhyva
11.03.20, 07:46
Kastetietojen (1735-1743) Karkun Haroisten puustellin lampuoti Jacob Mattsson on tässä, kun lisäksi ylhäälle on merkitty ainakin samanniminen pariskunta Jacob Wähätalo ja Marja-vaimo:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520478
Asutuksen yleisluettelot > Karkku, Suoniemi 1720-1739
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520598
Asutuksen yleisluettelot > Karkku, Suoniemi 1740-1759

Samat henkilöt saattavat olla ennen Harjun eli Pirkkalan Partolaa ainakin Karkun eli Suoniemen Kauniaisten Käyrässä, tosin siinä tapauksessa jo varsin nuorena merkityn Jaakko-pojan kanssa vuoteen 1748:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520547
Asutuksen yleisluettelot > Karkku, Suoniemi 1740-1759

Oma esi-isäni Partolan Matts Jacobsson Rättälä eli perheen nuorin poika syntyi rippikirjatiedon mukaan vuonna 1749 varmaankin jossain muualla.

T: Janne H
Juha Mäkinen
11.03.20, 17:12
Jannelle erityisesti:
viestissäsi viittasit Jören ja Beata käyrään Suoniemen Kauniaisissa. Lienevät samat kuin sukupuussani olevat 1686-1767 eläneet Jören (Mård) Wackerbarth Käyrä ja 1692 syntynyt Beata Matint. Pöllö.

Minua ovat nuo Wackerbarthit askarruttaneet, heitä on 5 sukupolvessa v 1590 tienoilla syntyneestä Jören Wackerbathista lähtien Kauniaisten Käyrän augmentissa. Viimeinen W-maininta taitaa löytyä n. 1800 tienoilla kuolleesta rutiköyhästä vanhuksesta ( olikohan Jaakko?)

Onko Wackerbarthien vaiheista muuta tietoa? Pääosin olen saanut nämä tiedot muualta, jo edesmenneiltä Eeva ja Pentti Lylyltä joskus 15 v sitten.
raimoensio
11.03.20, 18:57
Mielestäni tuo Suoniemen Käyrä ei stemmaa Partolan Jaakolle.

Mutta Messukylän historiakirjat puuttuvat 1700-luvulta. Hatanpään rusthollissa olisi sopivia

SAY1720-39 Messukylä s. 38 Hatanpää
Jacob 1729-731 Maria on merkitty vasta 1731

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=543031

SAY Messukylä s. 46 Hatanpää rusth
Jacob ja Maria 1744-1750 (tai 1751)
poika Mikko merkitty 1749

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=543112

Siis Matti Jaakonpoika (ja myös Mikko ja Juho) olisivat syntyneet Messukylässä



Mikko Jaakonpoika ja Brita Matintytär sai kaksi lasta myös Hämeenkyrössä (rippikirjoista en kuitenkaan löytänyt). 1773 syntynyt Valpuri Mikontytär oli ehkä myöhemmin Partolassa.
janhyva
11.03.20, 19:53
Mielestäni tuo Suoniemen Käyrä ei stemmaa Partolan Jaakolle.

Mutta Messukylän historiakirjat puuttuvat 1700-luvulta. Hatanpään rusthollissa olisi sopivia

SAY1720-39 Messukylä s. 38 Hatanpää
Jacob 1729-731 Maria on merkitty vasta 1731

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=543031

SAY Messukylä s. 46 Hatanpää rusth
Jacob ja Maria 1744-1750 (tai 1751)
poika Mikko merkitty 1749

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=543112

Siis Matti Jaakonpoika (ja myös Mikko ja Juho) olisivat syntyneet Messukylässä



Tuo sopii hyvin vanhimman pojan eli Mikon rippikirjan syntymävuoteen 1729 ja ensimmäisessä linkissä on samalla sivulla Siukolan Alasen talossa toiset Ollilan suvun esivanhempani. :)

T: Janne H
janhyva
12.03.20, 06:59
Siukolan Alasen renki Jacob 1727 saattaisi juuri olla Hatanpään lampuotina vuosina 1729-1731 ja Karkun jälkeisenä aikana ennen Partolaa.

Kiitos noiden Raimon tietojen esi-isäni Matti Jaakonpoika Rättälä syntyi siis ilmeisesti Messukylän Hatanpäässä vuonna 1749. Tiedot syntyneistä ovat säilyneet vasta vuodesta 1751.

T: Janne H