Välisaarnaaja

[Heikki Koskela]

Joskus tulee esille otsikossa mainittu kirkollinen virka/toimi muutamien pappien kohdalla. Mitä tarkoittaa termi välisaarnaaja? Mitä kuuluu välisaarnaajan työnkuvaan? Termi esiintyy pääosin ennen 1900-lukua.

[TapioV]

Vakinaisen papin palkkauskausi alkoi vapulta ja päättyi kuoleman jälkeen palkkausvuoden huhtikuun loppuun. Sen jälkeen tuomiokapituli määräsi välivuodeksi virnhaltijan, kunnes uusi valittu viranhaltija otti viran vastaan vapulta. Varsin usein papin leskelle myönnettiin yhden tai kahden vuoden ajaksi armovuosi, jos hänellä oli "vajaavaltaisia lapsia". Armovuoden ajan hän sai nauttia viran tulot, mutta joutui palkkaamaan samalla viransijaisen. Kituuttamistahan se oli sekä lesken perheelle että viranhoitajalle.
Kirkon eläkelaki tuli muistaakseni voimaan vasta 1950.
Tapio Vähäkangas

[Juha]

Tarkennan vielä:

onko siis välisaarnaaja sama kuin armovuodensaarnaaja??


Juha

[Heikki Koskela]

Juhan esittämän kysymyksen joudun sivuuttamaan, kun en tiedä vastausta. Kyseessä oli erään Fellman-sukuun kuuluvasta papista, joka kuoli naimattomana. Kiitokset vastauksesta Tapio Vähäkankaalle.

Mutta vastaan tuli toinen asia Johan Jakob Fellmanin (s. 4.9.1781) ja hänen veljensä Baltzarin kohdalla. He näet yhdessä lahjoittivat rahaa "Raahen Porvari- ja Kauppakoulun" perustamista varten 74 582 hopearuplaa kantarahastoksi ja vielä 4000 markan arvoisen talon. Koulu perustettiin 1882. Kuinkahan paljon edellämainittu rahamäärä olisi nykyrahassa - vaikkapa euroina.

Kysymys ei kuuluisi tämän otsikon alle, mutta tuntui vain luontevalta tällä kertaa tähän kirjoittaa.

[Erkki Järvinen]

Juhan esittämän kysymyksen joudun sivuuttamaan, kun en tiedä vastausta. Kyseessä oli erään Fellman-sukuun kuuluvasta papista, joka kuoli naimattomana. Kiitokset vastauksesta Tapio Vähäkankaalle.

Mutta vastaan tuli toinen asia Johan Jakob Fellmanin (s. 4.9.1781) ja hänen veljensä Baltzarin kohdalla. He näet yhdessä lahjoittivat rahaa "Raahen Porvari- ja Kauppakoulun" perustamista varten 74 582 hopearuplaa kantarahastoksi ja vielä 4000 markan arvoisen talon. Koulu perustettiin 1882. Kuinkahan paljon edellämainittu rahamäärä olisi nykyrahassa - vaikkapa euroina.

Kysymys ei kuuluisi tämän otsikon alle, mutta tuntui vain luontevalta tällä kertaa tähän kirjoittaa.

Nordean laskurin mukaan v. 1882 rahamäärä 4000 mk
olisi v. 2007 rätingissä 15800,92 euroa (eli 93948 mk),

Noita ruplia en osaa laskeskella, ehkä joku toinen.

[r-l.huuki]

Mutta vastaan tuli toinen asia Johan Jakob Fellmanin (s. 4.9.1781) ja hänen veljensä Baltzarin kohdalla. He näet yhdessä lahjoittivat rahaa "Raahen Porvari- ja Kauppakoulun" perustamista varten 74 582 hopearuplaa kantarahastoksi ja vielä 4000 markan arvoisen talon. Koulu perustettiin 1882. Kuinkahan paljon edellämainittu rahamäärä olisi nykyrahassa - vaikkapa euroina.


Suomen saadessa oman markan 1860 sen arvo oli 0,25 hopearuplaa (Suomen taloushistoria 3, sivu 470).
74 582 hopearuplaa = 18 645,50 markkaa vuonna 1860.
Tiedossani ei ole, mikä oli hopearuplan arvo markoissa 1880-luvulla.

Tilastokeskuksen taulukon mukaan
http://www.tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.html
vuoden 1860: 18 645, 50 markkaa = 79 028,95 € vuonna 2006
vuoden 1882: 18 645, 50 markkaa = 72 499,30 € vuonna 2006

- Raija-Leena Huuki

[r-l.huuki]

Korjaan heti laskemistani - pitää tietenkin kertoa neljällä hopearuplat 1860 markoiksi muutettaessa :)

74 582 hopearuplaa = 298 328 markkaa vuonna 1860.

Vuoden 1860 298 328 markkaa = 1 264 463,23 € vuonna 2006
Vuoden 1882 298 328 markkaa = 1 159 988,76 € vuonna 2006

- Raija-Leena Huuki

[TapioV]

Juhalle
Anteeksi, että vastaus viipyi matkan vuoksi. Armovuodensaarnaaja on eri asia kuin välivuoden saarnaaja. Välivuoden saarnaaja oli vt khra tai vt kappalainen ja nautti viran tuloja vähennettynä orpo- ja leskikassalle menevä osuus, armovuoden saarnaaja sai palkan leskeltä.
Tapio Vähäkangas

[Juha]

Kiitos, nyt selvisi.

Usein sitä tulee vain kirjattua ylös joku ammatti tahi virka sen kummemmin miettimättä, mistä oikein on kyse.


Juha