Galle ja Korkkullan suku

[ttulkki]

Mieltäni on askarruttanut kysymys, jonka tuon tässä esille. Kokkullan Mickel Erikinpoika (Hjertan) vaimo(i)sta on ollut epävarmuutta. Hän on mahdollisesti ollut kahdesti naimisissa. Jully Ramsay mainitsee Sjundbyn suvun yhteydessä että hänen vaimonsa olisi Sjundbyn Kerstin Ragvaldsdotterin tytär:

--"dotter, lefde gift 1575 med länsmannen i Kyrkslätt, Mickel Eriksson (Hjerta) till Korkkulla i Kyrkslätt socken" Lähde: Sv. Riddarhuset. Palmskölds saml. (ks. Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Helsingfors 1909-1916, s. 394, 536, 177).
http://runeberg.org/frfinl/0412.html
http://runeberg.org/frfinl/0190.html

Tapio Vähäkangas on sittemmin löytänyt uutta tietoa rälssiomistuksiin perehtyessään:

"Per Galle omisti kaksi tilaa Porvoon Tjusterbyssä ja teki ratsupalvelusta sen edestä 1555. Sen jälkeen hän omisti vain yhden tilan, toinen kuului Kirkkonummen Korkkullalle. [36] Sieltä kotoisin oleva Cajanus-suku (Hierta) käytti vaakunassaan sydäntä. Se näyttäisi olevan peräisin Galleilta ja osoittaisi, että Mickel Erikinpojan vaimo oli Per Gallen tytär. Galle-suvun vaakuna on muuten aivan sama kuin Gyllenhjerta-suvulla: liekehtivä sydän. [37]"
(Tapio Vähäkangas: Porvoon Stensbölen ja Hinthaaran rälssin perintö. Genos 68 [1997], s. 10-18, 45-46)
http://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_10.htm

Impola vahvistaa tämän Vähäkankaan päätelmän:

"Vähäkangas' antagande att en dotter till Per Galle var gift med Michel Eriksson (Hjerta) till Korkkulla i Kyrkslätt som erhöll det ena av Galles frälsehemman i Tjusterby är av allt att döma riktigt. Denna dotter var 20-30 år äldre än Galles kända barn och måste således ha varit av 1:a giftet." (Henrik Impola: Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet. SSS:n julk. 59, Helsinki 2011, s. 410, viite 368, Gallen kahdesta avioliitosta ks. s. 326-327, jälkimmäinen vaimo Ramsayn mukaan Clas Grabben tytär).

Nyt kysyisin mitä näiden Laguksen teoksessa annettujen tietojen varassa voi päätellä? 'Erich Michilson' on Ramsayn mukaan Mickel Erikinpojan poika:

"Ofrelsman Erich Michilson hafuer til frelse [1169]
Kyrkslätt S. Kårckulla 1 [1170]
Borgå S. Tiusterby 1"

viite 1169: "Erich Michilson. Torde varit han, hwilken 1599 förekommer som Ryttare"
viite 1170: "Kårckulla. Är nu ett enstaka rusthåll. Ägdes 1586-1612 af Erik Mickelssons far, hwilken synes warit Länsman i Kyrkslätt."
(Wilhelm Gabriel Lagus: "Undersökningar om Finska Adelns Gods och Ätter". Helsingfors 1860, s. 91, 526)

1500-luvun ja keskiajan sukututkimus on ihan oma lajinsa ja siihen perehtymättömänä minun täytyy kysyä viisaammilta: Onko mahdollista näiden Erik Mickelinpojan rälssiomistusten perusteella päätellä suoraan, että hänen äitinsä on Per Gallen tytär? Toisin sanoen todistaako hänen rälssimaansa Tjusterbyssä, että hän on saanut sen perintönä ja että hänen äitinsä pitäisi silloin olla se joka on saanut sen perintönä Per Gallelta?

[Jouni Kaleva]

Hei


Tosi kiinnostava kysymys. Näillä tiedoilla näyttäisi, että Mickel Erikinpoika (Hjerta) oli tosiaan kahdessa aviossa.


Pystytäänkö haarukoimaan, mikä olisi ollut avioiden järjestys? Voitaisiinko siitä arvioida, kummasta aviosta poika Erik olisi syntynyt?

[ttulkki]

Mikäli ymmärrän oikein, tähän liittyy sellainenkin kiinnostava seikka, että Per Gallen nimeltä mainitsemattoman ensimmäisen vaimon sukutaustan tulisi tavalla tai toisella vähän hahmottua yllä olevassa Tapio Vähäkankaan artikkelissa 'Porvoon Stensbölen ja Hinthaaran rälssin perintö'.

Impola nimittäin kirjoittaa näin Clas Grabben kohdalla (s. 87) viitteessä 101 sivulla 383:

"Ramsays uppgift om giftermålet med Elin Andersdotter (Boije) har inte godtagits av Kurtén och Vähäkangas. Kurtén (1978:4) anser att hustru Karin till Koskis som 1565-70 hade en landbonde i Raseborgs län (Grotenfelt 1899:315, 339) kan ha varit Clas Grabbes änka. Enligt Vähäkangas' antagande (1997a: 14) hette hustrun Karin Jakobsdotter och var dotter till *Jakob Olofsson d.ä. till Bollstad. Det faktum att Per Galles hustru hade arvsrättigheter till Drägsby och andra gods i Borgå socken har ingenting att göra med Clas Grabbes hustrus härkomst, eftersom det tydligen var fråga om Galles första okända hustru, inte hans andra hustru, Clas Grabbes dotter."

[Arne Deckwirth]

Eihän tämä nyt kysymykseesi vastausta anna, mutta linkitänpä nämä nyt tähän keskusteluun, kun liittyvät kuitenkin suoraan asiaan.

Kyseiset Kirkkonummen Korkkulan nimismiehet löytyvät SAY:sta:
1540-59 Lasse i Korkkula & Erik Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=916657
1560-79 Erik Larson & Michel Eriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=917463
1580-99 Michel Eriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=917895
1600-19 Michel Eriksson & Erik Michelsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=920345
1620-39 Erik Michelsson & Hans Eriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925598
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925618
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925622
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925658
1634-53 Hans Eriksson (vaimo Margareta Hansdotter)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925916
1654-73 Hans Eriksson (vaimo Margareta vuoteen 1664)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=928480
1674-93 Hans Eriksson & vävy Johan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=929656

Kirkkonummen nimismies Michel Erikssonin sinetti 1592
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies382.jpg
Kirkkonummen nimismies Erik Michelssonin sinetti 1611
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies383.jpg

Terveisin Johannes Hissa


Mielenkiintoista noissa sineteissä on tuo Sydän-Tähti-kuvio, eikä siis Gallé-suvun liekehtivä sydän, jonka alkuperä lienee haettava ennemmin katolisen kirkon Pyhän Sydämen palvonnassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Sacred_Heart .



Voisiko siis sinetistä saada vinkkiä Erik Michelssonin äidin taustasta:


Ramsay antaa Kajaanin Andersin isänisän seuraavasti:
Lainaa:
"Mickel Eriksson i Korkkulla. Egde ett frälsehemman i Tjusterby i Borgå socken. Beviljades 1588 23/12 ett särskildt årligt underhåll of spannmål emedan han bodde vid en stor allmän väg. Nämndeman 1592. Begynte göra rusttjänst 1600. Nämnes senast 1612. (Ramsay)."


Kirkkonummella tunnetaan Korkullan nimismiessuku ja selitetään myös sydänaiheisesta puumerkistä syntynyt sinettiaihe sekä suvun nimeksi omaksuttu Hjerta.
Lainaa:
"Korkkulla, rusthåll. Tidtals äfven skrifvet Kårkulla och Korfkulla. Vattenkvarn 1588. Var ursprungligen 2 hemman, hvaraf ett deladt i två hälfter. Genonm ödesmål sammanslogos de c. 1585 till ett. Har innehafts af Lars Persson 1540-47, hvars efterkommande sedan hade Korkkulla i 300 år; sonen Erik Larsson I549-63 var länsman liksom ett par af de följande och åtnjöt som sådan hemmaneskattefritt för den stora gästning, som försiggick i länsmansgården, sonen Mickel Eriksson 1566-1612, länsman, började c. 1600 utrusta ryttare för hemmanet och de utbysjordar, som han slagit under sig i Hindersby, Lillestby, Mattby, Grundträsk, Skyttkulla och Håkansholmen, sonen Erik Mickelsson 1614-30, dennes son Hans Eriksson Hjerta 1630-62 tog sig namn efter det gamla, från förfäderna härstammande bomärket, ett hjärta, som äfven ingick i hans sigill, han red själf ut för rusthållet och steg i graderna från fänrik till kaptenlöjtnant;... (Rosberg: Kyrkslätt socken, s. 126-127)."


Toisaalta Ramsay selittää, että sydänaihe olisi tullut sukuun Michel Erikssonin vaimon äidin, Kerstin Ragvaldintyttären suvusta, joka oli Sjundby-suku. Tämän Kerstinin veli käytti sinettiä, jossa aiheena sydän ja tähti. Osuvatko yo. selitykset sitten yksiin??
Lainaa:
"Gift med Sigfrid... Hennes barn voro: 1) Anders Sigfridsson i Sjöskog i Helsinge.... 2) dotter, lefde gift 1575 med länsmannen i Kyrkslätt, Mickel Eriksson (Hjerta) till Korkkulla i Kyrkslätt socken (Sv. Riddarhuset. Palmskölds saml. - ). Genom detta gifte ärfde Korkkulla-släkten sin vapenbild, ett hjärta,..."



Nuo selityksethän eivät kumoa toisiansa... esi-isiä kun ovat myös isoäidin puoleiset esivanhemmat...

[Jouni Kaleva]

Kirkkonummen nimismies Michel Erikssonin sinetti 1592
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies382.jpg
Kirkkonummen nimismies Erik Michelssonin sinetti 1611
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies383.jpg




Mistä tulee S-kirjain Erikin vaakunaan?

[Arne Deckwirth]

Voisikohan se ihan yksinkertaisimmillaan olla vaan sigillum?

[Jouni Kaleva]

Voisikohan se ihan yksinkertaisimmillaan olla vaan sigillum?
Olisiko sellaisesta merkityksestä esimerkkejä? Näkisin, että sen täytyy tarkoittaa jotakin nimeä, mutta mitä?

[ttulkki]

Minä olen myös miettinyt vähän tätä vaakunaa, alkajaisiksi sanoisin, että yhtymäkohdan hakeminen Sjundbyn suvusta on liian kaukaa haettu. Välissä on useampia henkilöitä, eikä kai tiedetä, onko dekaani Petrus Ragvaldin lisäksi kukaan Sjundbyn suvussa käyttänyt sellaista vaakunaa? Hänellä se voi hyvin olla uskonnollisesti motivoitunut symboli, esim. sydän oli tuolloin muistaakseni yhdessä nuolen kanssa augustinolaisten sääntökuntien tunnus ja sydän esiintyy myös Lutherin vaakunassa. Minä en ole koskaan nähnyt tästä Petrus Ragvaldin sinetistä kuvaa, Ramsay ei mainitse, että siinä olisi tähteä. Jotkut Turun keskiaikaiset piispat ottivat uuden itselleen vaakunan hengellisessä rälssissä, tosin voi kysyä onko Sjundbyn ja Dönsbyn suvuilla sittenkään yhteinen alkuperä (ja vaakuna) jos niiden välillä solmitaan heti liian läheinen sukulaisuusavioliitto, kuten Ramsay esittää? Mutta en osaa vastata tähän. Jos voisi osoittaa, että kyseessä on sama sinetti, jota Petrus Ragvaldi käytti, silloin kyseessä olisi kokonaan eri luokan asia. Ainakin myöhemmin joissain maissa selibaatissa olevat roomalaiskatolilaiset papit ovat voineet jättää ottamansa vaakunan perinnöksi sukulaisilleen, mutta tämä on liittynyt siihen että vaakunaa ei voi ottaa vapaasti, vaan sitä täytyy anoa ja siitä täytyy maksaa. Mutta se ei istu tähän tapaukseen oikein hyvin.

Ramsayn selitys vaakunan sydänkuviosta ei tunnu enää niin uskottavalta sen jälkeen kun tehdään vertailu Galle-suvun vaakunaan. Jos Korkkullan suku on perinyt rälssimaata, he eivät ole siltikään vielä varsinaisia rälssimiehiä siinä mielessä että heillä ei ole omaa rälssikirjettä eikä jo tuolloin vaadittavaa aatelointia. Niinpä ajattelisin, että tässä tapauksessa vaakuna liittyy pikemminkin perittyyn rälssimaahan (vaikkei se pakollinen ollutkaan), mutta sitä ei olisi voinut ottaa toiselta suvulta sellaisenaan vaan siihen oli pakko tehdä muutoksia, että se erottuu eri vaakunaksi. Sinänsä vaakunan saattoi ottaa kuka vain, mutta Suomessa varsinaiset porvarisvaakunat yleistyivät vasta kolmikymmenvuotisen sodan tuomien saksalaisten kulttuurivaikutteiden myötä. Vähäkankaan huomio Galle- ja Gyllenhjerta -sukujen vaakunoiden samankaltaisuudesta myös selittää Cajanuksiin liitettyä Gyllenhjerta-myyttiä, joka on elänyt sitkeästi. Muuten en ole itse perehtynyt Galle-suvun vaakunaan, mutta tällaisiin kehyksiin mitä tämän asian sijoittaisin pitkän heraldiikkaharrastukseni avulla. Mitä tuohon puumerkkiin tulee, niin jos sellainen löytyy jo Mickel Erikinpojan isältä tai esi-isiltä, asiaa täytyy katsoa toisin. Mutta Rosberg tässä tarkoittanee puumerkillä vain yksinkertaisesti näitä sinettikuvioita.

Kuningas Kaarle alkoi jakaa Kirkholman tappiollisen taistelun jälkeen knaappioikeuksia, ja hänen ideansa oli että näillä kaikilla suvuilla olisi sama vaakuna, mutta jos suvulla oli jo valmiiksi vaakuna, se saattoi käyttää sitä edelleen:
https://heraldik.se/artiklar/adel-och-fralse/karl-ixs-skoldknektar/
https://waslingmedia.se/testar/historia-om-adel/karl-ixs-skoldknektar/
https://sv.wikipedia.org/wiki/Sköldknektar

Muuten minusta tämä vaakuna ei vielä itsessään ratkaise tätä sukulaisuuskysymystä, vaikka saattaakin antaa tukea. Sinetin S-kirjaimesta en osaa sanoa mitään mutta, kuin että periaatteessa jos se on vaakunakilven sisällä, sen voi ymmärtää kilpikuviona, jonka ei tarvitse liittyä kantajan nimeen. Se voi olla silloin mitä vain.

Impolan mukaan Galle-suvun vaakunan vaakunaselitys on seuraava (s. 326-327):

"en förgylt Galla, af hwilken utspridas åtskilliga blå buchtade och förgyllta rätta strålar" (von Stiernman) eller "ett hjärta omgivet av 13 smala lågor" (Kleberg) [viite 367].

[ttulkki]

Minä en ole koskaan nähnyt tästä Petrus Ragvaldin sinetistä kuvaa, Ramsay ei mainitse, että siinä olisi tähteä.

Nyt täytyy korjata mitä kirjoitin edellä, kyllä Ramsay kirjoittaa:

"Han förde i signetet ett hjärta och en stjerna."
http://runeberg.org/frfinl/0412.html

Tässä tapauksessa yhtenäisyys Korkkullan miesten sinettien kanssa muuttuu suuremmaksi.

[Benedictus]

Laitan tähän vanhan viestiketjun osan, joka mielestäni tuo yhden uuden lisän tuohon sydän asiaan.
Lainlukija Hans Jönsson Granne käytti ohessa näkyvää sinettiä.
Vaikuttaisi, että sen idea tulee äitinsä suvulta.


Vs: Porvoon seutu/Harjavalta Granne suku Larsin sisarpuolet, Valborg ja Karin saattoivat olla Inkoon Bollstadin Jakob Olofinpojan tyttäriä tämän aikaisemmasta avioliitosta. [35] (http://sukututkimusseura.fi/genos/68/68_10.htm#35) Karin saattoi olla Clas Grabben vaimo. Clas Grabben vaimo Karin on merkitty miehensä jälkeen Inkoon Bölen kartanon omistajaksi. [13] (http://sukututkimusseura.fi/genos/68/68_10.htm#13) Thure Anderssonin leski Ragnhild Nilsintytär on mahdollisesti asunut siellä. Clas Grabben vävy Per Galle väitti vaimonsa ja tämän sisarten olevan Lars Jönsinpojan lähimpiä perillisiä riidellessään Drägsbyn omistuksesta. Käräjillä vaatimus kuitenkin torjuttiin. Drägsbyn alustalaistilana Tjusterbyn myllyn puolikas on tullut kaupan yhteydessä Stålarmeille, koska se mainitaan perinnönjaossa Hans Johaninpojan (Stålarm) osuudessa.
Per Galle omisti kaksi tilaa Porvoon Tjusterbyssä ja teki ratsupalvelusta sen edestä 1555. Sen jälkeen hän omisti vain yhden tilan, toinen kuului Kirkkonummen Korkkullalle. [36] (http://sukututkimusseura.fi/genos/68/68_10.htm#36) Sieltä kotoisin oleva Cajanus-suku (Hierta) käytti vaakunassaan sydäntä. Se näyttäisi olevan peräisin Galleilta ja osoittaisi, että Mickel Erikinpojan vaimo oli Per Gallen tytär. Galle-suvun vaakuna on muuten aivan sama kuin Gyllenhjerta-suvulla: liekehtivä sydän. [ (http://sukututkimusseura.fi/genos/68/68_10.htm#37)

Person, Hans, [Granne?] (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies376.jpg), Ali-Satakunnan vouti, 1605. Lehti 32 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims3133.htm), 376, 377 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies377.jpg).

Hans Persson Grannen käytämä sinetti herättää kysymyksiä.

Sydän ja 4 tähteä.

Isänsä Per Jonsson Granne oli Helsingin porvari, olisiko hänen sukunsa merkkejä.
Per Jönsson Granne käytti v.1589 raatimiehenä sinettiä joka näytti siltä että siinä on ylöspäin menevä nuoli jonka päällä on osittain X kirjain.
(Hausenin Finlands medeltida sigill). Joten sydänsinetti ei tule sitä kautta Hansille.
---
Hans Persson Grannen omistuksien perusteita etsiessä,siis Porvoon Karlsby tulee varmaankin lasse Livländerin vaimon Anna Hansdr kautta.

Tiedot otettu Höykinpuron tiedostosta.

Anna Hansdr. Stensbölesläkten

isä: Hans Eriksson Stensböleätten, rälssimies. Onko muuta tietoa olemassa?
äiti: Bengta Pedersdr Sjunbysläkten.

äidinisä: Peder Östenssön Sjunbysläkten, suoritti ratsupalvelua 1537.
äidinäiti: Anna Månsdr Viurila

äidinisän isä: Östen Olofsson Sjunbysläkten, Sjundeån nimismies 1476.
-vaimo ?
-Onko enempää tietoa suvusta taapäin?

äidinäidinisä: Måns Johansson Viurila, rälssimies, Halikko Viurila.Lienee myös nimenä Rikalan kartano ja Rikala-suku.
-3 tytärtä, naitu Fleming, Slang, Stensböle. Lilja vaakuna.
- vaimo ei tietoa.
- Onko tietoa Månssista tai vaimostaan?

Minkä kautta Hans Grannelle tulivat Paraisten Koupo, jossa on mennyt naimisiin ainakin Margareta Grubben kanssa.
Entä Nauvon Druckis.
-Kummatkin rälssimaata.

Hänen isänsä oli Helsinkiläinen raatimies ja laivanvarustaja Per Jönsson Granne.
Per Jönsson oli Grannen isä.
Suomen rälssimiesten sineteistä löytyy maininta: Lasze Liijfzlender, Stensbölen herra (Porvoossa).

Lisäys: Tytär Margareta naitu Helsingin porvari Pietari Juhonpojalle 15.5.1548.

Margareta Larsdr Lifländer onkin mielenkiintoisempi tapaus.Tietoa on ja sekavaa paljon. Grannen rälssiomistukset tulevat varmaankin äidiltä.

Tämä Lars Liflender on mainittu www.linnajoenkaupunki.fi (http://www.linnajoenkaupunki.fi) sivustolla Stensbölen omistajana 1526 sukuriidan seurauksena sukulaisena.
muita sukulaisia mainitaan Joakim Fleming, Erik Slang, myyjänä Katrin Månsdr Slang.

Stensböle peruihin kuuluu myös Porvoon Karlsby.

Perusteellista tietoa Rovasti Tapio Vähäkankaan Genos artikkelissa Porvoon Stensbölen ja Hinthaaran rälssin perintö.
-Lars Lifländeriä ei mainita.



Yllä on lainauksia eri kirjoittajien viesteistä.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=8352&highlight=granne

[Jouni Kaleva]

Sinetin S-kirjaimesta en osaa sanoa mitään mutta, kuin että periaatteessa jos se on vaakunakilven sisällä, sen voi ymmärtää kilpikuviona, jonka ei tarvitse liittyä kantajan nimeen. Se voi olla silloin mitä vain.

Tyhmä kysymys: Voisiko Erik Mickelsonin sinetin S-kirjain tarkoittaa "Siöskog" jos kuitenkin hänen äitinsä olisi Siöskog-sukuinen NN. Sigfridintytär? Tässä ajatusmallissa tämä mainittu olisi ollut Mickel Erikssonin ensimmäinen vaimo.

[Pekka Hiltunen]

Tyhmä kysymys: Voisiko Erik Mickelsonin sinetin S-kirjain tarkoittaa "Siöskog" jos kuitenkin hänen äitinsä olisi Siöskog-sukuinen NN. Sigfridintytär? Tässä ajatusmallissa tämä mainittu olisi ollut Mickel Erikssonin ensimmäinen vaimo.
Paikannimi on mahdollisesti syntynyt a.o. henkilön jälkeisinä aikoina. No, kuten Englannin Henrik II:n-kin hautalöytö osoittaa, oli hän yhdessä sekä matriarkaalisilta että patriarkaalisilta puolltaan kuningas Duncanin jälkipolvia. Ongelmallinen hautalöytö parkkipaikan alle jääneestä luostarihaudasta olisi herättänyt hämmennystä jo Shakespearen ja Elisabet I:n mielissä: matriarkaalisia juuria ei tunustettu: poika peri isänsä vaakunakuvan yhtä hyvin emännän kuin tyttären tai piiankin lapsena, kun vain miehenpuolet nousivat satulaan ratsastaen lähinnä tilan, kylän tai paikkakunnan nimissä ja lipun alla - paitsi ylhäisaateliston parissa, missä kaikki tunsivat toisensa. Erikseen ovat vinopalkkisuvut tai peilikuvavaakunat (kuten Hämeen aikalais-ritarit Nils Olofssonit [Tavast & NN]).
PH

[ttulkki]

Minun nähdäkseni S merkitsemässä Siöskogia voisi olla mielekäs mikäli Erik Mickelinpoika olisi perinyt sieltä maata niin että hän omistaisi siellä tilan. Jos katsotaan, että kyse ei ollut varsinaisesta sukunimestä vaan paikannimestä, joka ei seurannut mukana, tämä tuntuisi järkevältä selitykseltä. Loppujen lopuksi Siöskogin Sigfridillä tai edes hänen vaimollaan Kerstin Ragvaldintyttärellä ei ollut automaattisesti oikeutta Kerstinin veljen Petrus Ragvaldin vaakunaan, mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö sitä ole voitu hieman muutettuna ottaa käyttöön tämän kuoleman jälkeen, jos tällä ei ollut lapsia joille se olisi periytynyt. Hänhän oli sentään ollut prelaatti ennen siirtoaan kirkkoherraksi Kemiöön.

Asiaa vaikeuttaa aika paljon, ettei minulla ole kuvaa Petrus Ragvaldin sinetistä: Ruuthin tutkimuksessa numeroilla 385-390 on kaikilla vaakunasinetti, jossa on tähti sydämen yläpuolella (lehdet 31-33): http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/rsinettike.htm

Samassa Ruuthin tutkimuksessa on listattuna toisaalta myös useita, joilla on samankaltainen vaakunasinetti kuin Hans Pederinpoika Grannella (n:o 376-377, nimihakemistossa myös Näätäinen eli Näthen), numeroon 381 asti, kunnes siirrytäänkin Korkkullan sinetteihin.

Huomionarvoista on, että Erik Mickelinpojalla on ollut kaksi sinettiä, ensimmäinen vuodelta 1604 (n:o 394) jossa on vain pelkkä sydän toisin kuin hänen isänsä sinetissä (382) vuodelta 1592 jossa on kaksi tähteä sydämen yläpuolella. Myöhemmässä Erik Mickelinpojan sinettivaakunassa vuodelta 1611 (n:o 383) on sitten tämä S-kirjain samoin kuin kaksi tähteä, jotka ovat nyt sydämen alapuolella hänen isänsä vaakunasta poiketen.

[Benedictus]

Vedän vielä Hans Persson Grannen mukaan tähän juttuun.
Hänen sinettinsä on sydän ja neljä tähteä ympärillä.


Hans Persson Grannen omistuksien perusteita etsiessä,siis Porvoon Karlsby tulee varmaankin lasse Livländerin vaimon Anna Hansdr kautta.

Tiedot otettu Höykinpuron tiedostosta.
Grannen äiti:
Anna Hansdr. Stensbölesläkten

äidinisä: Hans Eriksson Stensböleätten, rälssimies. Onko muuta tietoa olemassa?
äidinäiti: Bengta Pedersdr Sjunbysläkten.

äidinäidinisä: Peder Östenssön Sjunbysläkten, suoritti ratsupalvelua 1537.
äidinäidinäiti: Anna Månsdr Viurila

äidinäidinisän isä: Östen Olofsson Sjunbysläkten, Sjundeån nimismies 1476.
-vaimo ?
Tässä tullaan Sjunby sukuun

Jully Ramsay mainitsee Sjundbyn suvun yhteydessä että hänen vaimonsa olisi Sjundbyn Kerstin Ragvaldsdotterin tytär:

--"dotter, lefde gift 1575 med länsmannen i Kyrkslätt, Mickel Eriksson (Hjerta) till Korkkulla i Kyrkslätt socken" Lähde: Sv. Riddarhuset. Palmskölds saml. (ks. Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Helsingfors 1909-1916, s. 394, 536, 177).
http://runeberg.org/frfinl/0412.html
http://runeberg.org/frfinl/0190.html


Asiaa vaikeuttaa aika paljon, ettei minulla ole kuvaa Petrus Ragvaldin sinetistä: Ruuthin tutkimuksessa numeroilla 385-390 on kaikilla vaakunasinetti, jossa on tähti sydämen yläpuolella (lehdet 31-33): http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/rsinettike.htm

Samassa Ruuthin tutkimuksessa on listattuna toisaalta myös useita, joilla on samankaltainen vaakunasinetti kuin Hans Pederinpoika Grannella (n:o 376-377, nimihakemistossa myös Näätäinen eli Näthen), numeroon 381 asti, kunnes siirrytäänkin Korkkullan sinetteihin.


Tuntuisi, että tuo sydän tähti aihe tulee samasta lähteestä.