oä-synnyttäjän nimitys [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : oä-synnyttäjän nimitys

Pekka Hiltunen

14.02.20, 10:51

Liitteessä on ote kastettujen kirjasta (Heinävesi 1790). Kyseessä on ilmeisesti säätyläisen avioton tytär. Kuvassa on isän tilalle kirjattu oäcta ja sama latinaksi Mariti nescia. Äidin, Anna Kosuttaren nimitys askarruttaa. Onkohan sekin latinaa? Isä lienee ollut paikallista pappissukua...
PH

aaaalto

14.02.20, 12:10

Pekka Hiltunen

14.02.20, 13:00

Ehkä joku saa tästä selvää, noista pikkukuvista tuskin. Oikeanpuoleisen sivun alin rivi.

Heinäveden seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1775-1810 (I C:2), jakso 54: 1790 döpte; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4414805 / Viitattu 14.2.2020
Yllä olevan piika Beatan tittelin g-kirjaimen rivin alle ulottuva osa sotkee kuvaa, mutta sopisikohan siihen "herde" eli paimen? Kyseessä lienee ollut Heinäveden Hovin lampuodin tytär...
PH

Essimi

14.02.20, 13:23

Ettei siinä ole vain Modr, kun katsoo sivun muita isoja M-kirjaimia? Ylärivin pitkä g hiukan sotkee.

Pekka Hiltunen

14.02.20, 13:25

Kun oli säätyläisen jalkavaimo, käytettiin ainakin Lounais-Suomessa "deja", "dejan" -nimitystä. Kun deja merkitsee myös karjakkoa, arvelin, että Etelä-Savossa voisi herden ajaa samaa asiaa...
PH

Pekka Hiltunen

14.02.20, 14:11

Ettei siinä ole vain Modr, kun katsoo sivun muita isoja M-kirjaimia? Ylärivin pitkä g hiukan sotkee.
Kyllä minä päädyn "herde"-sanaan, joka vastaa merkitykseltään deijaa. Äidillehän on oma, nimetty sarakkeensa. H-kirjaimen alku näyttäisi edeltävän yllä olevan g-kirjaimen alaosaa.
PH

JouniK

14.02.20, 14:48

Merkillistä kyllä sama merkintä on jo muutama sivu aiemmin, ehkä hieman selvempänä. En tunnista, mutta mielestäni se ei ole herde.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4414803

Pekka Hiltunen

14.02.20, 15:08

Merkillistä kyllä sama merkintä on jo muutama sivu aiemmin, ehkä hieman selvempänä. En tunnista, mutta mielestäni se ei ole herde.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4414803
Kyse on samasta sivusta.
Mielipidekysymyksistä ei sovi kiistellä - itse pysyn kannassani, vallankin kun taustatietona on se, että kyseessä oli säätyläisen frilla. Kyseessä ei ole oma sukuni, joten en ole edes varma sukujohdon oikeellisuudesta...
PH

JouniK

15.02.20, 18:14

Eikö herde ole (ollut) maskuliini? On nimittäin joskus ollut olemassa sana herdinna. Tietenkin sanojen merkitys voi väljentyä (ja yksittäinen merkintä voi olla mitä hyvänsä).

Meilläpäin Hämettä ei ennen isoajakoa juurikaan ollut naispuolisia paimenia. Tämä johtui oletettavasti siitä, että metsät olivat kylien yhteisiä ja siten myös karjaa laidunnettiin kylittäin. Saman paimenen vahdintaan saattoi Ruotsin ajan lopulla tulla satoja eläimiä ja se lienee ollut naiselle liian suuri vastuu sen ajan ilmapiirissä. Tietyistä syistä yksinäinen mieskään ei kelvannut paimeneksi, vaan miehiä piti olla useampi vahtimassa toisiaan. Niinpä siis kaikki wallherdet, jotka olen Ruotsin ajan tuomiokirjoissa havainnut, olivat, sikäli kuin muistan, miehiä. Jossain yksinäistalossa saattoi tyttö kelvata paimentamaan talon vähiä lehmiä ja hän oli silloin wallflicka. (Ja tähän suuntaan tilanne varmaankin muuttui isonjaon jälkeen yleisemminkin.)

HisKi tukee ajatusta herden maskuliinisuudesta: löysin nopealla haulla yhden wallqvinan, yhden Vallherde flickan, yhden wallherdinnan ja yhden wallpigan. Kaikki Päijät-Hämeessä HisKiin viedyt wallherdet ovat miehiä, paitsi ainoana poikkeuksena Hollolassa on 1770 yksi naispuolinen wallherde.

Tämä on tietysti hyvin hämäläinen näkökulma. Aika ei riitä tutkimaan koko maan wallherdejä, mutta jos katsotaan pelkkiä herdejä, joita on paljon vähemmän, koko maasta HisKi löytää Ruotsin ajalta vain yhden naispuolisen herden, Perttelissä 12-vuotiaana haudatun Caisan.

Tässä tarkastelussa on tietysti heikkoutensa johtuen esimerkiksi siitä, että HisKiin ei ole aina viety ammattia. Mutta kuitenkin. Suuri valtaosa (wall)herde-sanan esiintymistä viittaa miehiiin.

Tämä ei tietenkään kerro mitään kysytystä Heinäveden merkinnästä.

Pekka Hiltunen

15.02.20, 21:43

[quote=JouniK;314529]Eikö herde ole (ollut) maskuliini...[quote]
Kyse ei nyt ole tyttöpaimenesta, vaan nuoresta äidistä ja Heinäveden Papinniemen Hovin lampuodin tyttärestä, jonka partneri oli saman tilan (naimaton) säätyläinen. Kun "paimen"-sana on tässä abstraktissa merkityksessä, ei vastaavaa maskuliinista sanaa tässä merkityksessä edes voi olla olemassa (vrt. deja, deija). En tiedä, olisiko järkevää kutsua nykypäivän naispuolisia sielunpaimenia kirkkoherrattariksi vai peräti kirkkorouviksi. Paimenet olivat kai huonoimmin ansaitseva "palkkaryhmä" vielä 1700-l:n Etelä-/ "väli"-Savossa. Tehtävää tomimitivatkin yleensä perheen tai isäntäväen pikkulapset, jotka ennen sukukypsyyttään olivat tavallaan sukupuolettomia ja kaikki "herdejä". Minulla on eräs esi-isä, jonka ammatiksi ei varsinaissuomalainen pappi osannut kirjata muuta kuin "herd", kun henkilö eli vävynä talossa oman sukunsa varallisuudella ilman mitään aikomustakaan lähteä lehmiä huutelemaan nummille ja metsiin.

PH

Tapani Kovalaine

16.02.20, 10:55

Digikuvasta 58 löytää vasemmalta sivulta kolmanneksi alimmalta riviltä kasteen todistajalta (Anna Pacaritar) samanlaisen perheasemaa tai ammattia koskevan merkinnän, jollainen oli Anna Kosuttaren edessä vuonna 1790. Nyt on hyvä vertailla digikuvassa 52 olevaa merkintää ja digi 58 kuvan merkintää henkilön Anna Pacaritar kohdalla. Voisiko olla Modr tai Herdr ... Kylläpä on ollut hirviä hinku saada jokaisen henkilön nimen eteen perheasematietoa! Vähempikin olisi piisannut.

Digi 58: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4414809

Digi 52: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4414803

aaaalto

16.02.20, 12:03

Pekka Hiltunen

16.02.20, 14:00

Olisiko kasteen todistaja Anna Pakaritar lapsen isän Mårten Pakarisen äiti? Siinä tapauksessa kuvassa 58 lukee todennäköisimmin Modr.
Kyllä nyt on lapsen isän moder ahdettu minimaaliseen tilaan ("Mdr"). Periaatteessa Anna Kosusenkin kohdalla on ollut tärkeää tehdä selko äidistä, kun hätäkastettu lapsi vietiin kirjoihin hätäkasteen jälkeen yli kuukausi synnytyksestä tämän saatua hiukan punaa poskiinsa ja muun väen sokeria toteihinsa. Kuitenkin kirjat on laaditty systemaattisesti niin, ettei ketään toista ole voitu kirjata äidin nimenomaiseen sarakkeeseen. M-kirjaimesta puuttuu H:n tai h:nkin "alku-aalto", joka jälkimmäsessä kuvassa Heinäveden kastetuissa 1790 näyttää sijoittuvan yläpuolisen Beata-piian g-kirjaimen alakoukun etupuolelle. Asianomaisen lapsen jälkeläisen DNA-matchit yhteisine jaksoineen ja tunnetulla nimellä tukevat heder-sanaa. Jos kyseessä on "hederinna"/ "herderinna", on pisteen puuttumisellä säästetty mustetta, mikä on pelkkää plussaa piispantarkastuksessa.
PH

Juha

16.02.20, 16:21

Toi lyhenne kyllä tarkoittaa äitiä, ei mitään muuta

selviää vertailemalla

Juha

Matti A. Nieminen

16.02.20, 17:39

Hei

Tuo synnyttäjän tittelinä näkyvä "Modr" ei välttämättä tässä yhteydessä tarkoita kenenkään äitä, vaan se on lyhennetty muoto sanasta "matmoder" tai "husmoder" eli emäntä.

SAOB: MODER
3) (mor) husmoder; fru(n) i huset; matmoder; numera nästan bl. med avs. på äldre l. folkliga förh., särsk. på landsbygden; i sht i sg. obest. ss. ett slags egennamn; förr äv. i uttr. kära mor l. mor kära --

Terveisin
Matti Nieminen

Pekka Hiltunen

17.02.20, 12:07

Toi lyhenne kyllä tarkoittaa äitiä, ei mitään muuta
selviää vertailemalla
Juha
Täytyy nyt siis vain etsiä ne verrokit saman kirjurin käsialalla - sekä logiikka eli sen puuttuminen, jos vain aviottoman lapsen synnyttäjän kohdalla on "moder", kun muut ovat saaneet tyytyä nimensä löytymiseen äitien sarakkeesta. Nimim. "aaalto":n esimerkissä on eittämättä "Modr", mikä viittaa em. otaksuman paikkansapitävyyteen.
PH