PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Maalaisia Turun laitamilla


Pekka Hiltunen
10.02.20, 17:58
Nykyisen Turun ja entisen Maarian pitäjän alueella, Maarian kirkolta kilometrin verran länteen sijaitseen Mullintie, joka rakennettiin nyk. Tampereentieltä (ent. Ruskontie/ Ruskon Puistotie) erkanevan Parrantien jatkeeksi. Mullintie on vain parin korttelin pituinen rajoittuen Markulantiehen. Tie on kuitenkin alkujaan johtanut Valkiavuoren kupeessa, hiukan idempänä sijainneesta Mullin talosta ainakin nykyään "kinttupolkuna" pidettävänä väylänä yli Markulantien. Mullin talo sijaitsi Valkiavuoren länsipuolella noin 1,5 km:n etäisyydellä Koroisista ja piispanlinnasta. Mullintien alapuolella, ennen Kastuntietä (nyk. Raunistulan Puistotie) ja Vähäjokea sijaitsi Kirves-niminen talo - ja kaiken lisäksi: jos valtaväylältä eli Anikaisista ja Satakunnantieltä lähestytään Maarian kirkkoa, ollaan Auttisten aukiolla.

Auttis-niminen talo on kai tuttu Lemusta, Nousiaisten naapuripitäjästä. Samoin Kirves/ Kirvelä Nousiaisten Nummelta - mutta mitä Mulli on tehnyt näillä jo esihistoriallisena aikana asutuilla mäillä ja nummilla? Näyttääkin siltä, että sekä Mulli (Stuth/ Stutth/ Stutaeus) että Kirves ovat siirtyneet Koroisten liepeille jo silloin, kun paavi katsoi viisaudessaan piispanistuimen siirtämisen Aurajoen ja Vähäjoen muodostamalle, helposti puolustettavalle ja vallihaudoitettavalle niemelle Suomen silloisen asutuksen keskityttyä Aurajokivarteen.

Sekä Mullin että Kirveen talojen sijaitipaikkojen "nurkilta" on 1960-luvulta lähtien tehty arkeologisia kaivauksia: molemmat talot on sijoitettu polttokalmistojen läheisyyteen eli perin rehevään maastoon... Mullien sukuhauta sijaitsee Maarian kirkkomaalla.

Nykyisen Mullintien eli Parrantien jatkeen edellä tehtiin arkeologinen kaivaus, jotta mitään tutkittavaa ei jäisi tien alle. Nähtävästi kuitenkin osa polttokalmistoa jäi hiukan tien alle, kun vastassa oli kallio eli Kirveenpuisto...

Onko Koroisten ja sittemmin Turun suomenkielinen väestö ehkä alkujaan Nousiaisista ja sen naapuripitäjistä lähtöisin?
PH

Pekka Hiltunen
10.02.20, 18:20
Nykyisen Turun ja entisen Maarian pitäjän alueella, Maarian kirkolta kilometrin verran länteen sijaitseen Mullintie, joka rakennettiin nyk. Tampereentieltä (ent. Ruskontie/ Ruskon Puistotie) erkanevan Parrantien jatkeeksi. Mullintie on vain parin korttelin pituinen rajoittuen Markulantiehen. Tie on kuitenkin alkujaan johtanut Valkiavuoren kupeessa, hiukan idempänä sijainneesta Mullin talosta ainakin nykyään "kinttupolkuna" pidettävänä väylänä yli Markulantien. Mullin talo sijaitsi Valkiavuoren länsipuolella noin 1,5 km:n etäisyydellä Koroisista ja piispanlinnasta. Mullintien alapuolella, ennen Kastuntietä (nyk. Raunistulan Puistotie) ja Vähäjokea sijaitsi Kirves-niminen talo - ja kaiken lisäksi: jos valtaväylältä eli Anikaisista ja Satakunnantieltä lähestytään Maarian kirkkoa, ollaan Auttisten aukiolla.

Auttis-niminen talo on kai tuttu Lemusta, Nousiaisten naapuripitäjästä. Samoin Kirves/ Kirvelä Nousiaisten Nummelta - mutta mitä Mulli on tehnyt näillä jo esihistoriallisena aikana asutuilla mäillä ja nummilla? Näyttääkin siltä, että sekä Mulli (Stuth/ Stutth/ Stutaeus) että Kirves ovat siirtyneet Koroisten liepeille jo silloin, kun paavi katsoi viisaudessaan piispanistuimen siirtämisen Aurajoen ja Vähäjoen muodostamalle, helposti puolustettavalle ja vallihaudoitettavalle niemelle Suomen silloisen asutuksen keskityttyä Aurajokivarteen.

Sekä Mullin että Kirveen talojen sijaitipaikkojen "nurkilta" on 1960-luvulta lähtien tehty arkeologisia kaivauksia: molemmat talot on sijoitettu polttokalmistojen läheisyyteen eli perin rehevään maastoon... Mullien sukuhauta sijaitsee Maarian kirkkomaalla.

Nykyisen Mullintien eli Parrantien jatkeen edellä tehtiin arkeologinen kaivaus, jotta mitään tutkittavaa ei jäisi tien alle. Nähtävästi kuitenkin osa polttokalmistoa jäi hiukan tien alle, kun vastassa oli kallio eli Kirveenpuisto...

Onko Koroisten ja sittemmin Turun suomenkielinen väestö ehkä alkujaan Nousiaisista ja sen naapuripitäjistä lähtöisin?
PH
P.S. Kts. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx
item