Tapani Kovalaine
31.01.20, 17:35
ANDERS RUNDEEL, kirja vuodelta 1649 on kai yhä tallella
Sukututkijoita ilahduttaakseen useat päivälehdet ovat digitoineet vanhat sanomalehtensä ja ovat tehneet hyviä hakutoimintoja saman tien. Jos esimerkiksi Helsingin Sanomien Aikakoneeseen kirjoittaa hakusanat ”Anders Rundeel”, saa vain yhden osuman, mutta heti. Käy ilmi että 30.10.1935 on Hesarin sivulla 8 ollut nimimerkin A. L. kirjoitus otsikolla Kirjojen kohtaloita.
Artikkelissa A. L. kertoo 1930-luvun tyyliin Helsingin Yliopiston kirjaharvinaisuuksista ja kehuu tohtori Holger Nohrströmin 1935 ilmestyneen esseekokoelman ”Strövtåg bland böcker” antia. Sieltäpä esseestä se sitten tuo tuhansien suomalaisten esi-isä, Savonlinnan komendantti vuosilta 1671-1679, everstiluutnantti Anders Rundeel, Kangasalan Sorolan kartanon herra, löytyy.
Turun akatemian kirjasto sai suurimman lahjoituksen 1646, kun ratsuväen kenraali Torsten Stålhandsken leski Kristiina Horn lahjoitti puolisonsa sotasaaliista akatemialle kirjoja 890 nidettä. Maineikkaan sodan saaliina saadut kirjat joutuivat kuitenkin Turun palossa vuonna 1827 miltei viimeistä myöten tulen saaliiksi, sillä nykyisessä Helsingin Yliopiston kirjastossa on näitä teoksia enää jäljellä 11 kappaletta yhdeksänä niteenä, kaikki ovat Stålhandsken jäämistöä ja lahjoitusta.
Helsingin Yliopiston kirjaharvinaisuuksiin liittyy Nohrströmin esseekokoelmassa mainittu teos, joka on painettu kylläkin kenraali Stålhandsken kuoleman jälkeen: ”Kolme v. 1649 Jenassa painettua Sotamiehen laulua”. Nämä laulut oli sepittänyt suomalainen hakkapeliitta, Porin rykmentin kapteeni Antti Pietarinpoika Rundeel. Hän oli entisen sotapapin, Laitilan kirkkoherran Pietari Bartholomein poika, syntynyt 1619. Kirjan painatusvuotta seuranneena vuonna Antin sukunimi Costianus muuttui nimeksi Rundeel (linnoihin liittyviä pyöreitä torneja kutsuttiin rundeleiksi).
Luutnantiksi Rundeel yleni v. 1647 ja kapteeniksi v. 1648. Hänet aateloitiin v. 1650 ja hän sai samalla Sorolan tilan Kangasalla läänitykseksi Norrköpingin ehdoin. Hän kuoli Kangasalla joulukuun 3. päivänä 1679
Rundeelin sotalaulut ovat syvästi uskonnollisia ja todistivat nimimerkki A. L.:n mielestä, että hakkapeliitat taistelivat, eivät vain sotureina, vaan myöskin uskonvapauden puolustajina vierailla mailla. Näytteeksi Rundeelin tyylistä artikkelin laatija on valinnut pari säkeistöä ensimmäisestä sotamiehen laulusta:
”Ach krykz Hielte Herr Jesu Christ /
Een rätt Segerförste Tu est /
I titt nampn wy i Krykh Drager /
Till Wapen och wäria tager /
Ach Christ tu osz Commendere /
Och gifwe Seger och äre. /
Syn Archi Marschall /
Gudh till osz sandt /
Then Engeli Michael är benendt /
Lått honom osz Secundera /
Mädh Heroisch modh och wäria /
Fiander under fötter trampa /
I grundh slå och nider Dempa. /”
(Artikkelin laatijan loppukaneetti)
Meidän päivien kirjojen ystävät löytävät tri Nohrströmin retkeilyistä kirjojen maailmassa paljon hyödyllisiä tietoja ja kiintoisia yksityiskohtia, joita vain vuosikymmeniä jatkuva kirjastotutkimus saattaa tuoda päivänvaloon.
A. L.
Niinpä niin, jossakin toisaalla kerrotaan, että Anders Rundeel olisi julkaissut teoksen nimellä Sodan ja rauhan lauluja. Voi olla että kyse on tuosta 1649 Jenassa painetusta teoksesta.
Sukututkijoita ilahduttaakseen useat päivälehdet ovat digitoineet vanhat sanomalehtensä ja ovat tehneet hyviä hakutoimintoja saman tien. Jos esimerkiksi Helsingin Sanomien Aikakoneeseen kirjoittaa hakusanat ”Anders Rundeel”, saa vain yhden osuman, mutta heti. Käy ilmi että 30.10.1935 on Hesarin sivulla 8 ollut nimimerkin A. L. kirjoitus otsikolla Kirjojen kohtaloita.
Artikkelissa A. L. kertoo 1930-luvun tyyliin Helsingin Yliopiston kirjaharvinaisuuksista ja kehuu tohtori Holger Nohrströmin 1935 ilmestyneen esseekokoelman ”Strövtåg bland böcker” antia. Sieltäpä esseestä se sitten tuo tuhansien suomalaisten esi-isä, Savonlinnan komendantti vuosilta 1671-1679, everstiluutnantti Anders Rundeel, Kangasalan Sorolan kartanon herra, löytyy.
Turun akatemian kirjasto sai suurimman lahjoituksen 1646, kun ratsuväen kenraali Torsten Stålhandsken leski Kristiina Horn lahjoitti puolisonsa sotasaaliista akatemialle kirjoja 890 nidettä. Maineikkaan sodan saaliina saadut kirjat joutuivat kuitenkin Turun palossa vuonna 1827 miltei viimeistä myöten tulen saaliiksi, sillä nykyisessä Helsingin Yliopiston kirjastossa on näitä teoksia enää jäljellä 11 kappaletta yhdeksänä niteenä, kaikki ovat Stålhandsken jäämistöä ja lahjoitusta.
Helsingin Yliopiston kirjaharvinaisuuksiin liittyy Nohrströmin esseekokoelmassa mainittu teos, joka on painettu kylläkin kenraali Stålhandsken kuoleman jälkeen: ”Kolme v. 1649 Jenassa painettua Sotamiehen laulua”. Nämä laulut oli sepittänyt suomalainen hakkapeliitta, Porin rykmentin kapteeni Antti Pietarinpoika Rundeel. Hän oli entisen sotapapin, Laitilan kirkkoherran Pietari Bartholomein poika, syntynyt 1619. Kirjan painatusvuotta seuranneena vuonna Antin sukunimi Costianus muuttui nimeksi Rundeel (linnoihin liittyviä pyöreitä torneja kutsuttiin rundeleiksi).
Luutnantiksi Rundeel yleni v. 1647 ja kapteeniksi v. 1648. Hänet aateloitiin v. 1650 ja hän sai samalla Sorolan tilan Kangasalla läänitykseksi Norrköpingin ehdoin. Hän kuoli Kangasalla joulukuun 3. päivänä 1679
Rundeelin sotalaulut ovat syvästi uskonnollisia ja todistivat nimimerkki A. L.:n mielestä, että hakkapeliitat taistelivat, eivät vain sotureina, vaan myöskin uskonvapauden puolustajina vierailla mailla. Näytteeksi Rundeelin tyylistä artikkelin laatija on valinnut pari säkeistöä ensimmäisestä sotamiehen laulusta:
”Ach krykz Hielte Herr Jesu Christ /
Een rätt Segerförste Tu est /
I titt nampn wy i Krykh Drager /
Till Wapen och wäria tager /
Ach Christ tu osz Commendere /
Och gifwe Seger och äre. /
Syn Archi Marschall /
Gudh till osz sandt /
Then Engeli Michael är benendt /
Lått honom osz Secundera /
Mädh Heroisch modh och wäria /
Fiander under fötter trampa /
I grundh slå och nider Dempa. /”
(Artikkelin laatijan loppukaneetti)
Meidän päivien kirjojen ystävät löytävät tri Nohrströmin retkeilyistä kirjojen maailmassa paljon hyödyllisiä tietoja ja kiintoisia yksityiskohtia, joita vain vuosikymmeniä jatkuva kirjastotutkimus saattaa tuoda päivänvaloon.
A. L.
Niinpä niin, jossakin toisaalla kerrotaan, että Anders Rundeel olisi julkaissut teoksen nimellä Sodan ja rauhan lauluja. Voi olla että kyse on tuosta 1649 Jenassa painetusta teoksesta.