Väenotosta Riikaan 1600-luvun lopulla

[Martta Niilontytär]

Osaisiko joku kertoa, kuinka sotilaat kävivät kotona ollessaan jopa vuosikymmeniä sotilaana Ruotsin valtakunnassa?
Esi-isästäni löytyy tieto Riksarkivetin rullasta vuodelta 1685, jolloin hän on noin 40-vuotias. 1693 henkikirjassa hänen vaimonsa esiintyy yksin ja vuoden 1700 Savolaks och Nyslotts läns regmente kertoo miehen olevan Riikassa.
Näiden vuosien aikana perheeseen kuitenkin syntyy lapsia. Tästä herää ajatus, että mies kävi välillä kotona. Onko näistä palveluajoista ja mahdollisista lomista tietoa?
kyselee Eliina

[joukon66]

Kyllähän laivat kulkivat silloinkin kuten vuosisatoja aikaisemminkin. Ja eiköhän lomia sen verran myönnetty, että aika ajoin järjestyi perheenkin tapaaminen luultavasti aika pitkine lomineenkin. Rankkoja matkoja varmasti ovat olleet varsinkin jonnekkin Etelä-Lappiin asti. Mutta pohdippa sitä, miten suuri merkitys näillä maailman vaeltelijoilla oli sen aikaiseen yhteiskuntaan sivistyksen ja teknisen tiedon levittäjinä!

Jouko

[Martta Niilontytär]

Se on totta, että tietoa ja sivistystä tuli. Olenkin miettinyt, että oli siinä savupirtin pojalla ihmettelemistä, kun tuli Riikaan kivetyille kaduille ja Ruotsin varuskunnan pitkään kiviseen monikerroksiseen taloon, jossa oli jo sisälämmitys. Mustapäiden talon kauneudesta puhumattakaan. :)Eliina

[Martta Niilontytär]

Taidanpa vielä jatkaa...Esi-isäni sotilasaikana Ruotsin valtakunnassa oli harvinaisen pitkä rauhan aika, 21 vuotta. Oletan, että hän on ollut kirjoilla rullassa ja käynyt katselmuksissa. Muun ajan hän on varmaan elättänyt itseään ja perhettään samaan tapaan kuin moni muukin; viljelemällä, kalastamalla ja metsästämällä kotinurkillaan. Ja odottanut, käykö kutsu sotaan. Kutsu sotaan kävikin sitten joskus helmi-maaliskuun aikana 1700. Ja se koski kaikkia Suomen sotilaita ja vielä ylimääräisessä väenotossa otettuja kolmikkaita ja suuntana oli uhattu valtakunnan suurkaupunki Riika. Elokuussa siellä oli myös esi-isäni. Liekö kotimatka oli suora, vai veiköhän se mutkan kautta ensin Narvaan. Sitä eivät rullat kerro. Joka tapauksessa hengissä hän selvisi kotiin ja ehkä 56 vuoden ikä alkoi myös painaa.
Ruotsilla oli kuitenkin Riiassa noin 100 vuoden ajan sotilaat. Edelleen tämä mahdollinen kokoaikainen palvelus tai mahdolliset lomat kiinnostavat. Eliina

[JHissa]

Taidanpa vielä jatkaa...Esi-isäni sotilasaikana Ruotsin valtakunnassa oli harvinaisen pitkä rauhan aika, 21 vuotta. Oletan, että hän on ollut kirjoilla rullassa ja käynyt katselmuksissa. Muun ajan hän on varmaan elättänyt itseään ja perhettään samaan tapaan kuin moni muukin; viljelemällä, kalastamalla ja metsästämällä kotinurkillaan. Ja odottanut, käykö kutsu sotaan. Kutsu sotaan kävikin sitten joskus helmi-maaliskuun aikana 1700. Ja se koski kaikkia Suomen sotilaita ja vielä ylimääräisessä väenotossa otettuja kolmikkaita ja suuntana oli uhattu valtakunnan suurkaupunki Riika. Elokuussa siellä oli myös esi-isäni. Liekö kotimatka oli suora, vai veiköhän se mutkan kautta ensin Narvaan. Sitä eivät rullat kerro. Joka tapauksessa hengissä hän selvisi kotiin ja ehkä 56 vuoden ikä alkoi myös painaa.
Ruotsilla oli kuitenkin Riiassa noin 100 vuoden ajan sotilaat. Edelleen tämä mahdollinen kokoaikainen palvelus tai mahdolliset lomat kiinnostavat. Eliina
Ruotsi valtasi Riian Puolalta kolmikymmenvuotisessa sodassa vuonna 1621 ja menetti sen Venäjälle Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1710.

[joukon66]

"Ruotsilla oli kuitenkin Riiassa noin 100 vuoden ajan sotilaat. Edelleen tämä mahdollinen kokoaikainen palvelus tai mahdolliset lomat kiinnostavat. Eliina[/QUOTE]"

En usko, että löydät mitään lomatietoja mistään. Se täytyy päätellä epäsuorasti: löytyykö paikallisista tuomiokirjoista yms. tietoja, joista voi päätellä läsnäolo kotiseudulla. Myös lasten ilmaantuminen auttaa asiaa. Hyvää osviittaa saa, jos löytyy rippimerkintöjä, mutta se ei onnistu, jos on jo siirrytty modernimpaan ruotujakojärjestelmään. Siinähän linnapalvelus korvattiin asumisella omalla kotiseudullaan sotilastorpissa. Ruotsin sota-arkistosta saattaa löytyä asiaan liittyviä dokumentteja tai muista hallinnollisista asiapapereista Kansallisarkistossa. Löytyisiköhän kirjallisuudesta jotain, esim. Partasen Suomalainen sotilas tai Petanderin Pohjanmaan rykmentin historia 1600-luvulla.

Jouko