Matkustus Kuhmosta Äänisen rannalle

[epeli]

Olen miettinyt omien esi-isieni matkantekoa nälkävuosien jälkeen Kuhmon perukoilta ÄÄnisen rantamille, etsimään parempaa toimeentuloa kuin Kainuussa. En tiedä tarkalleen minä ajankohtana matka on tehty, vuosi on ollut 1877, enkä osaa sanoa sitä, mikä olisi ollut järkevin matkustusreitti ja -tapa ottaen huomioon eri vuodenajat?

Oma oletukseni on se, että perhe olisi kulkenut jollain tavalla ensin Pietariin ja jos matkaa on tehty kesäaikaan, niin ehkä luontevinta olisi ollut matkata Marian kanavaa pitkin Pietarista Vytegraan? Rautatiet olivat tuohon aikaan vain eteläisessä Suomessa, eikä maantieverkostokaan millään lailla kattava lie ollut, ainakaan Kainuun suunnalla.

Olisiko teillä ideoita ja tietoa siitä, millä lailla matkaa mahdollisesti on voitu tehdä? Mikä on ollut todennäköisin reitti, matkustusajankohta ja kuinka paljon matkustamiseen on pitänyt varata aikaa?

[hepekka]

Kovin varmaa tietoa en pysty mainitsemastasi taivalluksesta antamaan, mutta ainahan voi vähän asiaa pohtia. Oman sukupuuni joukossa on useitakin Venäjälle siirtyneitä, matkanteosta ei kylläkään juuri selostuksia.
Hieman tietoa on kaukaisen serkun, unisaarnaajana sittemmin kunnostautuneen Saara Malisen reissusta. Hän syntyi Kuhmossa v. 1861, ja -68 mennessä olivat hänen 5 sisarustaan kuolleet nälkään ja tauteihin. Isä, äiti ja pikku Saara taivalsivat Sunkuun, Äänisen pohjoispäähän, ilmeisesti jalkapatikassa. Isä kuoli pian ja perheen jäljelle jääneet patikoivat takaisin Kuhmoon.
Tietysti on mahdollista, että Malisen perhe reissasi suuremman porukan matkassa ja joitakin osia matkasta voitiin tehdä hevos- tai venekyydissä. Omia vetojuhtia matkalaisilla tuskin oli, eiköhän kaikki ruoaksi kelpaava ollut jo popsittu.
Kuhmon kautta kulki vanhastaan useita sekä kauppiaiden että rappareiden käyttämiä reittejä, myös kaakon suuntaan Repolaan. Sieltä on varmasti ollut polkuja, ehkä kärryteitäkin, esim. Poventsaan tai Sunkuun. Äänisellä taas on vanhastaan ollut runsaasti vesiliikennettä ja mahdollisuuksia päästä etelämmäksi.
Kesäaikana kulkijat ovat voineet yöpyä ulkosallakin, mutta saattoivat joskus saada tuulen- ja sateensuojaa taloistakin, vaikkapa ulkorakennuksista. Talvinen matkanteko olisi ollut vaativampi suoritus. Muonitus jää arvailujen (kerjuun?) varaan. Aikaa jalkapatikassa, korkeintaa satunnaisilla hevos- tai venekyydeillä avustettuna, on täytynyt kulua Malisen perheellä 3-4 viikkoa.
Ovathan esivanhempasi toki voineet turvautua silloisiin (harvoihin) maantien tapaisiin, mikäli heillä on ollut varaa hevosiin ja kärryihin ja kestikievareiden mukavuuksiin. Reitti olisi voinut olla Kuhmo-Nurmes-Joensuu-Sortavala ja sieltä edelleen esim. Petroskoihin (tuon aikaisia tieyhteyksiä en tosin v.m. pätkälle tiedä.) Ainakaan jalkamiehen tai -naisen tuskin kannatti koukata Ääniselle Pietarin kautta.
P.S. Kyllä Saara-serkkukin myöhemmin matkasi aina Pietariin asti, mutta se on jo toinen tarina...

[Markku Pelttari]

Kuhmon-Suomussalmen suunnalta on vuosisatoja kulkenut kauppareittejä vedenjakajan yli suoraan Vienan Karjalaan, sekä talvi- että kesäreittejä. Näitä on esimerkiksi Museovirasto tutkinut. Nimeltä mainittuja mm. Vuokkiniemen ja Lentuan reitit. Lännestä mentäessä vedenjakajan ylitse päästyä menoa helpottavat Vienanmereen laskevat vesistöt kuten Tsirkkakemi ja (Vienan) Kemijoki.

[Olarra]

http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/fi/content/karjalan-muinaiset-kauppatiet

[epeli]

Kiitos kaikille vastanneille, annoitte paljon lisäeväitä.

[Pirkko V]

Mummoni kertoman mukaan hänen isovanhempansa, Lieksan Utriaiset, kiersivät Aunuksen Karjalassa kerjuulla nälkävuonna 1868. Lieksasta on Repolaan vanha kulkuyhteys. Muistona siitä meillä on puinen eväsarkku, mitat 51x41 cm, korkeus 37-39 cm

[Olarra]

Kuhmon-Suomussalmen suunnalta on vuosisatoja kulkenut kauppareittejä vedenjakajan yli suoraan Vienan Karjalaan, sekä talvi- että kesäreittejä. Näitä on esimerkiksi Museovirasto tutkinut. Nimeltä mainittuja mm. Vuokkiniemen ja Lentuan reitit. Lännestä mentäessä vedenjakajan ylitse päästyä menoa helpottavat Vienanmereen laskevat vesistöt kuten Tsirkkakemi ja (Vienan) Kemijoki.

Tässä linkki erääseen selvitykseen:
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=127675&ttyyppi=pdf&kansio_id=0

[epeli]

Kiitos tiedoista