Vähä-Ruuti

[ejl]

Luvialla on talo Vähä-Ruuti, joka on kai sijainnut joskus meren rannalla, n. 600m kirkosta luoteeseen.

Mihin talon nimi viittaa? Ruuti /Ruuth?

Olisin kiinnostunut kaikesta siihen liittyvästä ja lisäksi merenkulusta ja laivanvarustamisen historiasta länsirannikollamme.


Etsin kadoksissa olevaa isoisäni isoisää.
Isälinjani läheisen dna -serkun suku menee töysäläiseen Påhl Steenland sotilaaseen, jonka juuret on löydetty pirkkalalaisten eräalueiden laitamilta Kauhajoen Nummijärveltä. Kaksi muuta läheistä isälinjani dna -serkkua on Koppare sukua Evijärveltä, heillä on sukulegenda laivanvarustaja esi-isästä. Läheisimmissä isälinjani dna -serkuissa löytyy myös muutama, joiden lähtöpiste on Karkussa Kokemäenjoen rantamilla. FTDNA:n ennusteen mukaan kaikkia em. sukuhaaroja yhdistävän esi-isän pitäisi olla suurella todennäköiseyydellä n. 10-12 sukupolven päässä.

[virpinissila]

Talon nimi näyttää olevan varsin vanhaa perua, Suvanto mainitsee Ruutti-nimen 1546. http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1830-2091_EURAJOKI.pdf sivu 1638. En löytänyt häneltä tulkintaa nimen alkuperästä.

En katsonut, milloin tila 1600-luvalla jaettiin ja muodostettiin Vähä-Ruuti ja Iso-Ruuti. Varmaan näkyy SAY:ssa (Hanninkylä, Eurajoki).

Toropainen on kirjoittanut ainakin luvialaisista talonpoikaispurjehtijoista https://www.academia.edu/11862939/Luvian_talonpoikaispurjehdus_1600-luvulla


Virpi Nissilä

[virpinissila]

Tilan jako näyttää tapahtuneen 1580-luvulla, äyriluku merkitty puolittuneeksi 1588, joskin kaksi isäntää kymmenysluettelossa jo kaksi vuotta aikaisemmin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322362

Virpi Nissilä

[ejl]

https://www.geni.com/people/Simon-V%C3%A4h%C3%A4-Ruuti/6000000024276240212

Mitens tämä GENIN tieto suhteutuu ja sopii tuohon henkikirjan tietoon tuota Niiloa ajatellen?

[Kiikasta]

Aiheesta on kirjoitettu todella paljon, mm. Mauno Jokipii, Lasse Wahlroos

[ejl]

Kirjoitettu paljon, laivanvarustuksesta, oletan? Vai Vähä-Ruudista?

Olisiko kirjavinkkejä?

[virpinissila]

Nimim. "Kiikasta" tarkoittaa varmaan näitä:

Jokipii, Mauno 1995: Luvian talonpoikaispurjehduksesta ja laivanvarustuksesta Ruotsin vallan aikana, teoksessa Luvian landen parttailt, toim. Niilo Valonen, Mauno Jokipii & Unto Salo. Vanhaa Satakuntaa 5. Satakunnan Nuorisoseurain Liiton julkaisuja. Luvia: Kotiseutuyhdistys Luvia Seor ry.

Wahlroos, Lasse 2004: Luvian merenkulun historia. Luvia: Kotiseutuyhdistys Luvia Seor ry.

Löytyivät sopivasti Luvian Lemlahden Maijalaa koskevan Genos-artikkelin kirjallisuusluettelosta.


Mitä tulee Vähä-Ruutiin, menee mielestäni näin:

I Nils Jöraninpoika mainitaan Suomen asutuksen yleisluettelossa vuosina 1630-31 ja 1634 Väipäreen Sookarilla ja sen jälkeen 1637-39 Hanninkylän Iso-Ruutilla. (1) Tuomiokirjassa 1633 mainitaan Nils Wijkar Väipäreeltä. (2)
Lähteet: 1) KA Eurajoen SAY 1620-39: 11 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322426 ja 1634-53: 16 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322698 ja 1634-53: 27. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322713 2) KA Eurajoen käräjät 3-4-12.1633: 283. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846453
Pso Brita Brusiuksentytär, mainitaan Eurajoen käräjillä 1641 edesmenneen Nils Jöraninpojan leskenä Hanninkylästä, Vähä-Ruutilla SAY:ssa ”Wijkars Enka". Viimeinen maininta hänestä on henkikirjassa vuonna 1644.
Lähteet: KA Eurajoen käräjät 21.-22.2.1741: 199 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847443 ; KA Eurajoen SAY 1634-53: 27 (linkki yllä).

II Anders Nilsinpoika mainitaan Vähä-Ruutilla ensimmäisen kerran vuonna 1643, isäntänä 1644-1670. (1) Vuonna 1649 Anders Nilsinpoika oli käräjillä todistajana Hanninkylän Tasasen emännän noitajutussa kertomassa, kuinka hänen edesmennyt isänsä Nils Jöraninpoika oli ollut paikalla tehtäessä naapurin naisten välistä sovintoa. (2)
Lähteet: 1) KA Eurajoen SAY 1634-53: 27 (linkki yllä) ja 1654-73: 30 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322504 2) KA Eurajoen käräjät 4.-10.11.1649: 624v; http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848749
Pso Brita Johanintytär mainitaan Eurajoen käräjillä Anders Nilsinpojan vaimona 1648 ja 1664.
Lähteet: KA Eurajoen käräjät 16.-17.11.1648: 496v. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848519 ja KA Eurajoen käräjät 4. - 5.7.1664, ei sivunumeroa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3806067 (vasemmalla).

III Simon Andersinpoika

Toivotaan ettei tullut vuosiluku- ja linkkivirheitä!

Virpi Nissilä

[ejl]

Suuret kiitokset!

Huomenna kirjastoon... :)

[ejl]

Tilan jako näyttää tapahtuneen 1580-luvulla, äyriluku merkitty puolittuneeksi 1588, joskin kaksi isäntää kymmenysluettelossa jo kaksi vuotta aikaisemmin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322362


Iso-Iivarilla on yksi isäntä jo aiemmin 1565 alkaen?

1588(1586) alkaen asutuksen yleisluettelossa Anders Larsson, kun Iso-Iivarilla on noina vuosina Anders Persson?

http://users.utu.fi/isoi/talot/eurajoki.htm

[virpinissila]

En näitä vanhempia ole katsonut, koska en ole onnistunut selvittämään sukua Nilsistä taaksepäin. Ehkä joku muu on. Nyt katsoin sen verran, että Hanninkylä näyttää SAY:ssa aika sotkuiselta. SAY:n tekijä on 1560 alkavaan jaksoon eritellyt jo Vähä-Ruutin http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=319940

Seppo Suvanto historiantutkijana ei ole merkinnyt erotetuksi Ruutisti mitään vuoteen 1571 mennessä (jos oikein katsoin). Tämän edellä mainitun tilan selvitys löytyy kylän loppupuolelta hänen tiedoissaan.
Olen näköjään antanut väärän sivutiedon aikaisemmin eli Hanninkylä alkaa sivulta 1936, Ruuti sivulta 1938 ja SAY:ssa 1560-luvulla Vähä-Ruutiksi merkitty tila sivulta 1940. http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1830-2091_EURAJOKI.pdf

Suvannon tiedot loppuvat vuoteen 1571, joten tilan historian selvittely vaatii voudintilien läpikäyntiä.


Virpi Nissilä

[ejl]

, Ruuti sivulta 1938 ja SAY:ssa 1560-luvulla Vähä-Ruutiksi merkitty tila sivulta 1940. http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1830-2091_EURAJOKI.pdf[/FONT]




Tarkoitatko. että tuo Sitlahti sivulla 1940 on myöhemmin merkitty Vähä-Ruudiksi?

[virpinissila]

En tarkoita. Sitlahti on seuraava kylä. Sitä ennen on Suvannolla Hanninkylän Lanki ja sen perässä selitetty, miten on syntynyt Erkki Juhonpojan tila, joka siis SAY:ssa (1565-) nimetty Vähä-Ruutiksi. Suvannon selityksen perusteella ei minusta ole kysymys Ruutin tilasta erotetusta tilasta. Epäselväksi jää, miten SAY:n laatija on päätynyt nimeämään sen Vähä-Ruutiksi. Hänen SAY:ssa Iso-Ruutiksi nimeämänsä tila pysyy äyriluvultaan samana, joten sekään ei viittaa siihen, että Ruuti olisi jo tässä vaiheessa jaettu. Epäselväksi jää myös, mistä jo tässä viheessa otettu nimet Vähä-Ruuti ja Iso-Ruuti. Voudintileistä varmaan pitäisi katsoa, milloin nimet ilmestyvät alkuperäislähteisiin.

En nyt ehdi käydä kunnolla lähteitä läpi, kun on ison artikkeliaineiston haku meneillään. Ehkä joku muu osaa täydentää.

Virpi Nissilä

[virpinissila]

Ilman alkuperäislähteitä vaikea sanoa, olisiko tämä Erik Johaninpojan autioksi jäänyt tila ainakin osittain liitetty Ruutiin, jonka äyriliku nousi 6:sta vähän yli 8:aan ennen 1680-luvun jakoa. Tämä nyt lähinnä SAY:sta katsoen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=319940 (KA Eurajoen SAY 1560-79: 60)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322362 (KA Eurajoen SAY 1580-99: 18)

Eli hypoteesiksi: Hanninkylään muodostui Suvannon esittämällä tavalla Erik Johaninpojan tila, joka autioitui ja ehkä osittain liitettiin Ruutiin, jonka äyriluku nousi kuudesta vähän yli kahdeksaan. Sittemmin näin muodostunut tila jaettin kahtia ja kummankin äyriluku oli vähän yli neljä. Luulisi nimienkin tulleen tässä vaiheessa noin 1586-1588. En kylläkään ole varma, mutta kuten sanottu hypoteesiksi.


Virpi Nissilä

[ejl]

Tuo Sitlahti, seuraava kylä Suvannon(?) tekstissä, on ilmeisesti aivan lähellä, kirkon toisella puolella?

(Genos 4/2019: kartta 1600 -luvun tilanteesta, Luvia aika lailla keskellä kuvaa)

[ejl]

Tuomiokirjassa 1633 mainitaan Nils Wijkar Väipäreeltä.
Brita Brusiuksentytär, mainitaan Eurajoen käräjillä 1641 edesmenneen Nils Jöraninpojan leskenä Hanninkylästä, Vähä-Ruutilla SAY:ssa ”Wijkars Enka".



Wijkar - yhteys Kruunypyyhyn?

Sopisi ainakin kuvaan/teoriaan, joka on syntynyt isälinjan dna -tuloksien pähkäilystä.

[ejl]

Vähä-Ruuti jatkui yhdessä haarassa Wadén nimisenä.

Onko kellään havaintoa seuraavien miesten vaiheista:
- Carl Anton Wadén s. 17.3.1826
- Frans Christian Wadén s. 23.7.1829 (ed. veli)

-Johan Erland Wadén s. 5.11.1847

-Fredrik Justinus Wadén s. 23.4.1841
-Philip Casimir Wadén s. 17.12.1850 (ed. veli)

Syntyneet Porissa muistaakseni kaikki. Frans ja Fredrik (ainakin) merimiehiä.

[ejl]

N (1) Tuomiokirjassa 1633 mainitaan Nils Wijkar Väipäreeltä. (2)

Pso Brita Brusiuksentytär, mainitaan Eurajoen käräjillä 1641 edesmenneen Nils Jöraninpojan leskenä Hanninkylästä, Vähä-Ruutilla SAY:ssa ”Wijkars Enka".


Wijkar - yhteys Kruunypyyhyn?




Luvia:
Sivulla 1938 mainitaan Olavi 1541-1543
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1830-2091_EURAJOKI.pdf

Kronoby:
https://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/WIJKARE

Tässä linkissä mainitaan Olavi s. 1500 (1510) Wijkar Kruunupyystä ja hänen
veljiä ja isäänsä koskevat kirjoitukset (oikeusjutut?) vuodelta 1543 koskien Lyttare hemman taloa, jonka hallinnan Olavin veljet Anders (s. 1510) ja Lars (s. 1513) saivat. Talon nimeksi tulivat Storvikar ja Lillvikar.

Onko ihan hullu ajatus että olisi kyse samasta Olavista?

[ejl]

Vähä-Ruuti jatkui yhdessä haarassa Wadén nimisenä.

Onko kellään havaintoa seuraavien miesten vaiheista:
- Carl Anton Wadén s. 17.3.1826
- Frans Christian Wadén s. 23.7.1829 (ed. veli)

-Johan Erland Wadén s. 5.11.1847

-Fredrik Justinus Wadén s. 23.4.1841
-Philip Casimir Wadén s. 17.12.1850 (ed. veli)

Syntyneet Porissa muistaakseni kaikki. Frans ja Fredrik (ainakin) merimiehiä.

Philipille löytyi sukulaisia. Muiden Geni sivustot ammottavat tyhjyyttä. Ei jälkeläisiä?
https://www.geni.com/people/Philip-Wad%C3%A9n/6000000047503988201

[virpinissila]

Ketjussa Skytt ja Huhtala s. n.1620 https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28422&page=3 viimeisissä viesteissä on esillä Ulvilan (Nakkilan) Kukonharjan Viikarille tulleet Matt Jöraninpoika Wijkare/Wijkar ja poikansa Hans Mattsinpoika. Lienevät antaneet talolle nimen. Mattsilla oli myös poika Anders, jonka leski Dorde Erikintytär mainitaan muun muassa Porissa 1657 (KA Porin RO 11.3.1657:10) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11203525 tässä keskeltä juttua, missä hänet mainitaan edesmenneen Matts Wikaren edesmenneen pojan Andersin leskenä Soinilasta. Dordesta on useita käräjäpöytäkirjoja Ulvilasta, mistä selviävät hänen alkuperänsä ja kaksikin avioliittoa. Mainitaan enimmäkseen Kukonharjassa, mutta oli syntyisin Soinilasta.

Silmiini osui sopivasti Kokemäen käräjiltä 1629 juttu, jossa käsiteltiin tapahtumaa Kokemäellä noin 1625. Jutun toisena osapuolena oli Nils Jöraninpoika Luvialta. (KA Kokemäen käräjät 22.4.1629:34) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846205 Jutusta sinänsä ei selviä sukulaisuuksia, mutta kyseessä lienee Vähä-Ruutin Nils Jöraninpoika Wijkar, joka näkyy lähteissä Luvialla vuodesta 1630.

Kokemäellä on yksinäistalo Viikari, jonka isäntänä oli 1600-luvun alkupuolelta Jöran Eskilinpoika (Henrikinpoika?). – KA Kokemäen SAY 1600-20: 102 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=261913 ja 1620-39: 96 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=265919 ja 1634-53: 102 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221431 Jöranillakin oli poika Hans, seuraava isäntä. Talossa oli jo 1500-luvun puolivälissä Hans-niminen isäntä.

Olisivatkohan Matts Jöraninpoika (Ulvilan Kukonharjasta) ja Nils Jöraninpoika (Luvian Hanninkylästä) ja Hans Jöraninpoika (Kokemäen Viikarilta) veljeksiä?

Talon/paikannimiä Viikari on enemmänkin, katselin Mikkosen & Paikkalan ”Sukunimet” -kirjasta.

Virpi Nissilä

[Juha]

Viikari (Wikars) löytyi mm. Kiskon Kirkonkylästä, on jo kadonnut talo.


t. Juha

[Taisto]

Mikä mahtaa olla Viikarin talon nimen etymologia? SAOB tarjoaisi tälläisenkin mahdollisesti metsästykseen viittaavan vaihtoehdon:

VIKARE
(förr äv. w-, -ij-) ((=> on siis voitu kirjoittaa wijkare))

zool. om (individ av) arten Pusa hispida Schr. (tidigare ansedd ss. hörande till släktet Phoca), ringsäl, viksäl. Forsius Phys. 154 (1611). Wikarn, som mäst håller sig in uti wikar, är mindre, och nästan trinner, mörkgrå. Broman Glys. 3: 559 (c. 1740). Under tre dagar stupade för våra skott 31 vikare. LfF 1898, s. 54. I Bottniska viken finnas tvänne själarter, gråsjälen och vikaren. Västerb. 1923, s. 74. Vikaren lever till skillnad från knubbsälen och gråsälen i huvudsak solitärt. JägUppslB 497 (1989). — jfr HAVS-, LÅNG-, SMÅ-, STOR-VIKARE m. fl.
- UNGE. jfr -kut. VetAH 1757, s. 194. Färskt kjött af unga Sälar, i synnerhet de som kallas Wikare ungar, smakar som godt fett lambkjött. Rothof 530 (1762).

Vikare on suomeksi norppa (pusa hispida).

t Taisto

[virpinissila]

Näyttää siltä, että Kokemäen Viikarin pojista käytettiin lisänimeä Wijkar eri muodoissaan. Kirkkoherra Simon [Gjös] otti Hassalasta viljelyyn 3 äyrin tilan, joka oli ollut autiona 5 vuotta. Sitä oli viljellyt Eskil Wijkar. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846263 (KA Kokemäen käräjät 28.-29.10.1631: 100).

Kokemäen SAY on aika huonosti tehty, mutta näkee siitä kuitenkin Hassalassa 1626 Eskil Jöraninpojan sekä maakirjassa että kymmenysluettelossa, tosin eri tiloille merkittynä. Lienee virhemerkintä, luulisi tietojen koskevan samaa tilaa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=264827 (KA Kokemäen SAY 1620-39: 75.) Pitäisi katsoa alkuperäislähteitä, mutta asia kuitenkin selviää käräjäpöytäkirjasta.

Virpi Nissilä

[raimoensio]

Kemin Lautiosaaressa on ollut myös Ruuth-niminen talo (Anders Ruut 1635) ja edelleen Ruutti-nimen kaupunginosa.
Tähänkin taloon liittyy sukutarina haaksirikkoutuneesta laivasta ja laivamiehistä.

[virpinissila]

Karkustakin löytyy Viikari.

Kun näistä Ala-Satakunnassa lisänimellä Vijkar olevista kaikilla neljällä (Matts, Nils, Hans ja Eskil) nyt tunnetuista on patronyymi Jöran ja tämäkin esiintyy voudintileissä lisänimellä Vijkar(i), vaikuttaa kyllä siltä, että ovat näitä Kokemäen Viikareita. Ajoituksetkin sopivat. Aivan varmahan tästä ei voi olla. Täytyisi vielä katsoa tuomiokirjoja. En ollut kiinnitänyt huomiota mahdolliseen Kokemäen yhteyteen ennen kuin asia tuli esille Skytt ja Huhtala-ketjussa.

Virpi Nissilä

[virpinissila]

Sain Lasse Iso-Iivarilta viestin. Hänen nettisivuiltaan löytyy https://users.utu.fi/isoi/kylat/taloja.htm

Kopioin sieltä:

Viikari Jalasjoki Punkalaidun perintötila 2/3
Viikari Kirkonkylä Kisko
Viikari Kiurala Karkku ratsutila 1 1/6
Viikari Kukonharja Nakkila 5/12
Viikari Meskala Keikyä perintötila 3/4
Viikari Teuro Tammela uudistila
Viikari Viikari Kokemäki ratsutila

Virpi Nissilä

[ejl]

Viikari Kiurala Karkku ratsutila 1 1/6



Karkun Viikari sijaitsee Kokemäen joen partaalla, Kansalaisen karttapaikassa Yli-Viikari nimellä.

[haapiot]

HEI Ylipäätään samat kantatalojen nimet panevat joskus miettimään sitä että olisiko niillä jotain yhteistä.
Tuli Viikarista mieleen, että Jalasjoen toinen talo on nimeltään Jonkka. Huittisten emäpitäjässä, johon Jalasjokikin ehkä kuului tai ainakin hyvin lähellä Huittisten rajaa, on kaksi muutakin Jonkka-nimistä taloa, nimittäin Vampulassa ja Kauvatsalla. Mahdollisten talojen välisten yhteyksien tutkimista vaikeuttaa se että niiden nimet ovat jo 1500-1600 luvuilta, jolta ajalta sukulaissuhteista ei juurikaan ole saatavissa tietoja.
Muuten edesmenneen Jaakko Jonkan suku suuntautuu Kauvatsan Jonkkaan. TH

[virpinissila]

Tipoittain sitä mukaa kun tulee vastaan. Matts Vijkarin aikaisemmista vaiheista kysyttiin ketjussa Skytt…

Kokemäen käräjillä 1632 Matts Vijkar Eurajoelta ja Ylistaron Erik Michelinpoika. Toinen Nils Bjelken voutina ja toinen oli ollut Bjelken lampuotina. (KA Kokemäen käräjät 22.9.1632: 175v. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846350 ) Mutta kumpi kumpaa, en osaa tulkita varmasti. Matts luulakseni vouti, kun myöhemmin stallskrifvare. Osaisiko joku muu tulkita sotkuisesta juttua? On kyllä osaavan tulkittavissa.

Kovin tarkkaan en SAY:a katsonut mutta tässä Luvialla Mikolan Evastilla Matts Jöraninpoika maakirjassa 1626 ja kymmenysluettelossa 1629, Matts Wijkar maakirjassa 1631 ja kymmenysluettelossa 1632. Samalla sivulla kymmenysluettelossa 1629 Nils Jöraninpoika Kukolla (-> 1630 Väipäreen Sookarilla, s. 11 jne.), KA Eurajoen SAY 1620-39: 8 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322423

Virpi Nissilä

[virpinissila]

No niin, katsoin Eurajoen käräjiä 1631 ja sieltä heti tuli vastaan juttu, missä Nils Bjelken vouti Erik Eskilinpoika käräjöi herransa puolesta entistä Bjelken voutia Matts Wijkaria vastaan... KA Eurajoen käräjät 11.11.1631: 113. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846275

Virpi Nissilä

[ejl]

Karkun Viikari sijaitsee Kokemäen joen partaalla, Kansalaisen karttapaikassa Yli-Viikari nimellä.

Tiedän että Väino Selanderia on kritisoitu lähteiden puutteesta, mutta pistän tähän nyt kuitenkin muutaman rivin kirjasta Karkun Ratsutilat:

"Viikarin ratsutila

Seudun kaikkein vanhimpaa asutusta on epäilemättä ollut Kiuralan kylässä. Ainoastaan Karkunkylän ja Kutalan asutus saattaa olla yhtä vanhaa kuin Kiuralan kylän.

Kiura -sana merkitsi kaukaisessa muinaisuudessa kivikirvestä ja on kylän nimi nähtävästi syntynyt siitä, että tällä seudulla on kivikaudella valmistettu kivikirveitä.

Tämän vanhan kylän vanhimpia taloja on kiistämättä Viikari. Mutta näyttää todennäköiseltä, että sen nimi on alkuaan ollut joku toinen, sillä Viikari -nimi on luultavasti vanhaa skandinaavista alkuperää viikinkiajalta ja on se vanhoissa riimukivissä esiintyvästä Vikar tai Vikair nimestä syntynyt henkilönimi. Samaan nimiluokkaan kuuluu seudulla esim Luuki (muodostunut Sluuk nimestä), Inka y.m. "

Sitten hän perustelee asiaa mm. sillä että Karkunkylässä on jo 1100 -luvulla ollut kirkko.

Ratsutilaksi Viikari tuli ylöskantokirjuri Måns Månsonin aikana v. 1657.

Sitten Selander kirjoittaa Viikarin isännästä (isännyysvuodet 1628-1645) Nils Erikssonista:
"Eräässä vanhassa kirkossa säilyneessä muistiinpanossa kutsutaan Nils Erikssonia kruununvoudiksi. Tämä lienee kuitenkin virheellinen maininta."

[ejl]

Kokemäellä on yksinäistalo Viikari, jonka isäntänä oli 1600-luvun alkupuolelta Jöran Eskilinpoika (Henrikinpoika?). – KA Kokemäen SAY 1600-20: 102 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=261913 ja 1620-39: 96 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=265919 ja 1634-53: 102 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221431 Jöranillakin oli poika Hans, seuraava isäntä. Talossa oli jo 1500-luvun puolivälissä Hans-niminen isäntä.



Kumpikohan tuo nyt sitten oikein oli: Jöran Eskilinpoika vai Henrikinpoika?

(Anekdootti, mutta mielenkiintoinen, on selkeä DNA yhteys erääseen Evijärven/ Lappajärven/Pietarsaaren maisemissa vakuttaneeseen Koppare sukuun, siellä on Eskiliä ja Henrikiä vuoronperään 1500-1600 luvun vaihteessa... kun vielä löytyisi yhteys Tottijärvelle Bertil Pehrson Murtoon,https://www.geni.com/people/J%C3%B6ran-Murto/6000000059310515002?through=6000000116388553862 )

[Taisto]

SAY:ssa
1604 Jören Hendss / Jören Wijkari
1610 Jören Eskills
1611-12 Jören Eskills / Jören Wijkari

Mies on sama, mutta 1604 kirjattu patronyymiksi Hendss. Pitäisi katsoa alkuperäislähteestä, mutta vaikuttaa kyllä kirjaajan virheeltä tuo Henrik.