PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Miksi vain rippikirjoja eikä pääkirjojakin?


Pohdiskelija
07.12.19, 17:45
Vuoden 1869 kirkkolaissa eritellään, mitä rippikirjoihin ja pääkirjoihin tulisi merkitä. Monissa seurakunnissa puhutaan kuitenkin pelkästään rippikirjoista, ja niissä on sekä pääkirjojen että rippikirjojen tietoja. Ovatko kirjat siis yhdistetty jossain vaiheessa koko Suomessa vai mikähän homma?

Mistä löytäisin aiheesta tietoa?

Olarra
07.12.19, 18:03
Rippikirja eli pääkirja:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Rippikirja

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Historiakirjat

Pohdiskelija
07.12.19, 19:07
"Kirkonkirjat kirjoittakoon kirkkoherra ja asettakoon ne sillä tapaa, kuin niistä nyt määrättynä on taikka kirkollishallitus vasta ehkä määrää. Nämä kirjat ovat:
1) Kirkon pääkirja, johon, ketään eroittamatta, merkitään kaikkein seurakunnan asujanten sääty, syntymäpäivä, syntymäpaikka, kristinopin-taito, Herran ehtoollisella käynti ja maine, kuin myöskin josko ovat naimiseen esteettömiä taikka eivät, sekä seurakuntaan tulleiden taikka siitä lähteneiden muutto-aika ja mistä paikasta taikka mihin paikkaan muuttaneet ovat.
--

3) Rippilasten luettelo, sisältävä sen nuorison, joka ensi kerran on pyhästä ehtoollisesta osalliseksi tullut, merkitsemällä itsekunkin nimen, ijän, kodon, luku- ja kristinopin-taidon."
(Kirkkolaki 1869, https://www.mlang.name/arkisto/kirkkolaki-1869.html)


Minua hämmentää edelleen se, miksi pääkirjoja on alettu kutsua rippikirjoiksi. Vuoden 1869 kirkkolaissa puhutaan erikseen pääkirjoista ja rippilasten luettelosta. Kansallisarkiston digitaaliarkistossa puhutaan yläkategoriasta pää- ja rippikirjat, jonka alla on usein kirjoja pelkästään rippikirjat-nimityksellä. Ensimmäinen ajatukseni oli, että nämä olisi jossain vaiheessa yhdistyneet, mutta olenko ymmärtänyt jotakin väärin?

Olarra
07.12.19, 21:16
Luitko antamani linkit? Ensin alettiin 1500-luvun Saksassa ja 1600-luvun Ruotissa pitää kirjaa seurakuntalaisten kristinopin osaamisesta. Vähitellen tämä kirjanpito muuttui väestökirjanpidoksi. Myöhemmin alettiin pitää myös erillisiä luetteloita rippikoulun käyneistä nuorista.

Anteroinen
08.12.19, 00:52
Pohdiskelija, kohdassa kolme viitataan luetteloihin rippikoulusta päässeistä eli konfirmoiduista, mikä on eri kuin rippikirja. Näitäkin on digitoitu osasta seurakunnista.