PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ernst van Dotzen


Merja Ylismäki-N
15.09.08, 15:13
Tutkiessani talomme historiaa, löysin Diplomatarium Fennicumista viestejä, jotka koskivat taloamme.
Olen yrittänyt saada selville mikä olisi varhaisin merkintä siitä ja löysin kirjeen nr 831, kirjoitettu 14.10.1374, joka alkoi" Ernst van Dotzen erkänner sig ha hela den tid han var hövding i Finland.... "
En saanut Googlettamalla selville hänen Suomen vuosiaan, eikä tietosanakirjastakaan ollut apua.
Ja näin ollen kysymys kuuluu: minä vuosina Ernst van Dotzen oli Hövding i Finland?

Terveisin
Merja

Aki Pitkäkoski
15.09.08, 15:35
Epävirallisen tietoni mukaan Ernstistä tuli Turun linnan käskynhaltija 1365

Ernst ei liene ollut toimessaan enää 1376
Ks. http://fmpro.ra.se/ra/medeltid/pdf/10796.pdf (Ruotsin valtionarkisto)

terv.
--aki--

Aki Pitkäkoski
15.09.08, 15:42
Dotzem, Ernst von (mainitaan 1359 - 1385)
Turun linnanpäällikkö

Mecklenburgilainen Ernst von Dotzem oli kuningas Albrektin aikana Turun linnan päällikkönä
ja samalla hoitamassa monia muitakin keskeisen tärkeitä valtionhallinnon tehtäviä.

Lähde: http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/52/

terv.
--aki--

Merja Ylismäki-N
15.09.08, 19:41
Kiitos Aki nopeasta vastauksesta.

Tähän asti vanhin tieto on löytynyt vuodelta 1373 DF kirje nro 819, nyt 1359, joten nyt tilamme tiedot aikaistuivat tai vanhenivat, miten päin haluaa sanoa, 14 vuodella.
DF:n kirje nr 3873 kertoo veron määristä, esim vuonna 1481 ja siinä esiintyy
esim:
Pawola, skattar vj öre jordskat, seuraavaksi
Kärtola, skattar j mark jordskat
Ymmas, skattar iij mark

Eräässä toisessa esiintyy fr, frl, jb, xij öre
Jos oikein tulkitsen, niin meidän tilamme kohdalla lukee 3 iij öre.

Mistä nämä kirjaimet tulevat? Mitä ne tarkoittavat ja paljonko oli esim
3 iij öre?
Tällainen maininta on esim Lasse Brooken maakirjassa v 1540 tilamme kohdalla.
Osaako joku selittää nämä ?

Terveisin Merja

TapioV
15.09.08, 21:29
Merjan kyselyyn: FMU 3873 sisältää Naantalin luostarille myönnetyn rälssioikeuden Raision Karvattulle ja Nuijalalle. Hausen on virheellisesti liittänyt Vehmaan Nuhjalaan. Naantalin luostarin asiakirjaluettelossa, joka ilmeisesti on laadittu siinä yhteydessä, kun Kustaa Vaasa käski koota luostarin saantoasiakirjat, lukee Nuijala. Luettelo originaaleineen siirrettiin Tukholman linnaan ja säästyi linnan palossa 1600-luvun lopulla. A.I.Arwidson julkaisi sen Handlingar 7 niteessä, nämä tiedot siv. 32. Siellä on kirjoitettuna Nuijala. Tilat oli hankittu osin vaihdossa osin ostamalla.
Sitten seuraavat tiedot tilojen maaveron suuruudesta: Pawola vj (=6) äyriä, Kerttula koko markka jne. Toisin sanoen: kruunu menetti nämä verotuloina. Ihmettelen merkintää 3 iij öre, kun iij on jo 3.
Tapio Vähäkangas

Lasilaakso
16.09.08, 16:35
Vuonna 1364 tuli Ruotsin kuninkaaksi Albrekt Mecklenburgilainen, jolloin Turun linnan päällikkönä oli norjalainen Narve Ingevaldsson, joka oli edellisen kuninkaan Magnus Erikssonin kannattaja. Kymenen kuukauden taistelun jälkeen kuningas Albrekt sai haltuunsa Turun linnan ja välittömästi vuonna 1365 hän nimitti saksalaisen Ernst von Dotzemin capitaneus terre Finlandiae: ksi eli koko Suomen käskynhaltijaksi ja samalla Turun linnan päälliköksi.

Hän oli asemassaan vuoteen 1371, jolloin Bo Jonsson Grip sai läänityksekseen Hämeen ja Viipurin linnaläänit ja vuonna 1374 Ahvenanmaan ja Korsholman linnaläänin. Ernst von Dotzemilla oli siis vuoteen 1374 saakka hallussaan Ahvenanmaa ja Korsholman linnalääni.

t. JN

Merja Ylismäki-N
17.09.08, 13:51
Kiitos Lasilaaksolle
Ernst van Dotzem ( Dotzen?) sevityksestä, eli hänen Suomen käskynhaltijakaudestaan.

Ja Tapiolle myös nopeasta vastauksesta.

Tapion vastaukseen muutama kommentti:
Fmu 3873:
" Riksföreståndaren Sten Sture ger med Riksens råds samtycke Nådendals kloster frihet och frälse på två kronans gårdar Karvetti ( i Reso socken )
och Nuhjala ( i Vemo )"
Tektissä Karvetti on Karwitha ja Nuhjala on Nvyala

Miten Hausen on virheellisesti liittänyt tekstin Vehmaaseen?
Nuhjala on Vehmaalla ja karvetti on Naantalissa, mutta siihen aikaan myös Nuhjala ulottui Naantaliin ja oli siis Karvetin naapurissa. Siellähän on edellisestä johtuen vieläkin Nuhjala niminen kaupunginosa asuinalue.

Nuhjalan nimestä löytyy eri asiapapereista monia eri muotoja, jotka tarkoittavat silti Vehmaan Nuhjalaa.
Kartoissa, FMU:n kirjeissä, kirjoissa, Maakirjoissa ym löytyy esim: Nujula, Nuhiala, Nvyala, Nuijala, Nujala.
Sen kirjoitusasu vaihtelee kirjoittajan kirjoitustaitojen mukaan.
Vakka-Suomalainen nimitys kuokalle on Nuhja, voi se joskus kai olla Nuijakin.
Joten Nuhjala olisi Kuokkala, jos se olisi muualla.( Kuokkala ) nimen Nuhjala sai,
koska täällä oli keskiajalla tiilitehdas ja NUHJAlla kaivettiin savea tiilitehtaalle.
Mm Taivassalon kirkon ruotitiilet ym ovat Nuhjalasta ja palkkioksi Nuhjala sai Taivassalosta Taipaluksen saaren.

Entä FMUn kirje 819 ?

Siinä puhutaan juuri vaihdosta, Detmar Westfahlin omistaman NUHIALAN tilan
luovuttamisesta kirkolle ja hän saa vastineeksi Takalax tilan, joka on
Nuhjalan naapuri.

" Biskop Johan i Åbo fritar kaniken Detmar, som varit Domkyrkans ekonom, från all redovisning för de två sista åren och unnar honom domkyrkans byggnadsfond tillhöriga Takalax gods i hans livstid, med vilkor att hans gods i Nuhiala efter hans dör tillfaller samma kyrka. Dat. in profesto nativitatis beatae virginis "
Avskrift i Registr. eccles. Aboens. Svartboken n:o 222
Åbo 7 september 1373

Väinö Perälä : Vehmaan Historia 1951, s 22 ja 86 kertovat myös näistä
samoista asioista.

FMU 831 Åbo 14.10.1374
" Ernst van Dotzen erkänner sig hela den tid han var hövding i Finland
unnat frihet från utlagor åt godsen Arvassalo ovh Nuhjala. "

Sitten kiitos merkkien selvennyksestä. Se toinen 3 oli minun virheeni.
Oliko kolme äyriä muuten paljon vai vähän?
Thet är i ??? iij öre ( Arvaisin frl )
Mitä ovat ne kolme merkkiä ja mitä ne tarkoittavat?
Ne ovat luettavissa kotisivullamme nuhjala.com

Terveisin
Merja

TapioV
25.09.08, 09:33
Anteeksi Merja, että vastaus on viivästynyt matkojen takia.
Naantali luettiin keskiajalla Raisioon kuuluvaksi. Siellä sijaitsevat Karvatti ja Nuijala, Paavola, Kerttula, Suovuori, Immainen ja Kultaranta. Siksi on selvää, että Nvyala (Nuijala) sijaitsi Raisiossa, vaikka Hausen tunsi paremmin Vehmaan Nuhjalan olemassaolon ja liitti tiedon siksi sinne. Voudintilien 334 on luotettavin tuntemistani 1550-luvun omistusselvityksistä. Siellä Nuijala maintaan luostarin tilana.
Mustankirjan 222 mainitsee, että tuomiokirkon rakennusrahastolle kuulunut Takala annettiin 1373 kaniikki ja taloudenhoitaja Detmarus Westfalille hänen eliniäkseen, mutta kuoltua hänen omistamansa Nuhjala, joka Ernst v. Dotzemin antaman todistuksen mukaan nautti rälssioikeuksia, siirtyisi tuomiokirkon omistukseen. Sitä ei kuitenkaan myöhemmin mainita kirkontilojen joukossa, joten Anders Garp on lunastanut sen itselleen, koska Nuhjala 1500-luvulla kuului Garp-suvun vävyjen Soraisten Johanille (Görtzhagen) ja Lahdingon Paavalille. (Genos 2004:130-135, viite 13.)
Tapio Vähäkangas