Erik Thomasson Blomin ensimmäinen vaimo

[Calonius]

Lakimääräiset käräjät - Pöytyä (Pöytis) - 1640 21-22/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791804

Kom för retta stadzfougdens i Åbo Sigfredh Johanssons fulmechtige Jacobus Martinus be:d och inlade fordom lagläsarens Anders Sigfredssons doom daterat den 13 July 638 angående saak emellan stadzfougden och Cappelanen her Matz i Pöyttis, om een mårgongåfwa som S. her Niels fordom kyrckioherde i Pöyttis be:te Sigfredz hustrus moder h. Elizabetha opå een rätt --- och är altt så i förbe:te doom Sigfredz hustru efter sin modhers dödz samma mårgongåfwe dömbtt att bekomma. ---

Tuossa pieni osa käräjäjuttua, josta käy ilmi, että Turun kaupunginvouti Sigfrid Johanssonin vaimon äiti on nimeltään Elizabetha ja edesmennyt. Käsittääkseni on yksimielisyys siitä, että Sigfrid Johanssonin vaimo oli Erik Thomasson Blomin, Loimaan nimismiehen, tytär hänen ensimmäisestä avioliitostaan. Tässä olisi siis tuon vaimon nimi ja ehkä sitä kautta löytyy lisää tietoa.

[Hannu Virttaalainen]

Lakimääräiset käräjät - Pöytyä (Pöytis) - 1640 21-22/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791804

Kom för retta stadzfougdens i Åbo Sigfredh Johanssons fulmechtige Jacobus Martinus be:d och inlade fordom lagläsarens Anders Sigfredssons doom daterat den 13 July 638 angående saak emellan stadzfougden och Cappelanen her Matz i Pöyttis, om een mårgongåfwa som S. her Niels fordom kyrckioherde i Pöyttis be:te Sigfredz hustrus moder h. Elizabetha opå een rätt --- och är altt så i förbe:te doom Sigfredz hustru efter sin modhers dödz samma mårgongåfwe dömbtt att bekomma. ---

Tuossa pieni osa käräjäjuttua, josta käy ilmi, että Turun kaupunginvouti Sigfrid Johanssonin vaimon äiti on nimeltään Elizabetha ja edesmennyt. Käsittääkseni on yksimielisyys siitä, että Sigfrid Johanssonin vaimo oli Erik Thomasson Blomin, Loimaan nimismiehen, tytär hänen ensimmäisestä avioliitostaan. Tässä olisi siis tuon vaimon nimi ja ehkä sitä kautta löytyy lisää tietoa.
Pöytyän kappalainen Matz https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1654 oli siis kirkkoherra Nilsin vävy.
Kirkkoherra Nils paimenmuistiossa: https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1820
Jokos tästä saisi sukutaulua aikaiseksi yhdistettynä Toropaisen kirjoitukseen https://www.academia.edu/11863133/Loimaan_Niinijoensuun_Pietil%C3%A4n_nimismiessuku
(https://www.academia.edu/11863133/Loimaan_Niinijoensuun_Pietil%C3%A4n_nimismiessuku)

[Hannu Virttaalainen]

Lakimääräiset käräjät - Pöytyä (Pöytis) - 1640 21-22/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791804

Kom för retta stadzfougdens i Åbo Sigfredh Johanssons fulmechtige Jacobus Martinus be:d och inlade fordom lagläsarens Anders Sigfredssons doom daterat den 13 July 638 angående saak emellan stadzfougden och Cappelanen her Matz i Pöyttis, om een mårgongåfwa som S. her Niels fordom kyrckioherde i Pöyttis be:te Sigfredz hustrus moder h. Elizabetha opå een rätt --- och är altt så i förbe:te doom Sigfredz hustru efter sin modhers dödz samma mårgongåfwe dömbtt att bekomma. ---

Tuossa pieni osa käräjäjuttua, josta käy ilmi, että Turun kaupunginvouti Sigfrid Johanssonin vaimon äiti on nimeltään Elizabetha ja edesmennyt. Käsittääkseni on yksimielisyys siitä, että Sigfrid Johanssonin vaimo oli Erik Thomasson Blomin, Loimaan nimismiehen, tytär hänen ensimmäisestä avioliitostaan. Tässä olisi siis tuon vaimon nimi ja ehkä sitä kautta löytyy lisää tietoa.
ks ylioppilasmatrikkeli https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1738
ja https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=413

[Hannu Virttaalainen]

Pöytyän kirkkoherra Nilsin 2. puolison, lesken Elisabethin 2. puoliso oli kaupunginvouti Sigfrid Johanniksen veli Georgius Johannis https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/777

[Hannu Virttaalainen]

Lakimääräiset käräjät - Pöytyä (Pöytis) - 1640 21-22/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791804

Kom för retta stadzfougdens i Åbo Sigfredh Johanssons fulmechtige Jacobus Martinus be:d och inlade fordom lagläsarens Anders Sigfredssons doom daterat den 13 July 638 angående saak emellan stadzfougden och Cappelanen her Matz i Pöyttis, om een mårgongåfwa som S. her Niels fordom kyrckioherde i Pöyttis be:te Sigfredz hustrus moder h. Elizabetha opå een rätt --- och är altt så i förbe:te doom Sigfredz hustru efter sin modhers dödz samma mårgongåfwe dömbtt att bekomma. ---

Tuossa pieni osa käräjäjuttua, josta käy ilmi, että Turun kaupunginvouti Sigfrid Johanssonin vaimon äiti on nimeltään Elizabetha ja edesmennyt. Käsittääkseni on yksimielisyys siitä, että Sigfrid Johanssonin vaimo oli Erik Thomasson Blomin, Loimaan nimismiehen, tytär hänen ensimmäisestä avioliitostaan. Tässä olisi siis tuon vaimon nimi ja ehkä sitä kautta löytyy lisää tietoa.
Pöytyän Yläneen ja Oripään historiassa vuoteen 1865 (Aulikki Ylönen) viitteet ovat Pöytyän käräjät 27.-28.1. 1634 ja kesäkäräjät 1634 ja syyskäräjät 1636 ja Strandberg I:231 ja kyseessä oli kappalaisen Matzin vaimon äidin eli kirkkoherra Nilsin Elisabeth puolison 2. puolison Loimaan kirkkoherran Georgius Johanniksen vaatimuksista vaimonsa kuoleman jälkeen. Georgius Johannis kuoli itse 1639, joten ehkä veli kaupunginvouti Sigfrid Johansson jatkoi asian ajamista.

Kuka oli hän, jonka vaimon äidin huomenlahjasta oli kyse. ei aina ehkä ole pöytäkirjoissa aivan täysin yksiselitteistä ja selvää?

[Calonius]

Nyt en ehdi tarkemmin yrittää tulkita juttua, mutta mielestäni tuossa on kuitenkin selvää, että puhutaan Turun kaupunginvouti Sigfrid Johanssonin vaimosta ja tuon vaimon äidistä Elisabetasta. Sigfridin vaimo saa oikeuden päätöksellä tuon saman huomenlahjan, joka hänen äidilleen aikoinaan annettiin.

Jotain ristiriitaista tässä silti on. Ymmärrän tuon käräjäjutun perusteella, että tämä edesmennyt Pöytyän entinen kirkkoherra Nicolaus Petri lupasi tämän huomenlahjan Elisabetalle, eli kyseessä olisi tuo Elisabet, joka paimenmuistossakin mainitaan. En ymmärrä, miten siinä tapauksessa Elisabet voisi olla ollut Erik Thomasson Blomin vaimo missään vaiheessa. Jos edellä kerrottu tulkinta menee oikein, joko Sigfrid Johansson ei koskaan ollut Erik Thomassonin vävypoika tai sitten Sigfridillä oli toinenkin vaimo, joka oli Erik Thomassonin tytär.

Mitenköhän nämä nyt sitten menevät? Tuon Toropaisen artikkein mukaan:

Lapsia:
Anna Erikintytär Florina. Taulu 2
N. N. Erikintytär Florina
Puoliso Loimaan kirkkoherran poika, Turun kaupunginvouti
Sigfrid Johaninpoika. [39]

[39] KA Loimaan käräjät 28.─29.11.1643, 371v.

En kyllä tuolta sivulta löydä mitään, mutta tarkoitetaan ilmeisesti tätä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847696

Eli sivu 374v.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847696
Kärde Erich Hendersson fougte på Wesikoskigårdh, opå sin swågers Sigfredh Johanssons stadzfougtes i Åbo wegne till Anders Klåckare i Ilmaris om --- som han skall hafue blifuit be:te Sigfred Johanssons moder i Loimijoki prestegård skyldig ---

Eli Erik Henriksson Spåra mainitaan Sigfrid Johanssonin langoksi.

[Calonius]

Eli Erik Henriksson Spåra mainitaan Sigfrid Johanssonin langoksi.

...tai siis toisinpäin. En ole varma, mitä kaikkia merkityksiä tuohon aikaan sanalla "svåger" oli. Nykyään suurin piirtein näin:

https://fi.wiktionary.org/wiki/lanko

oman aviopuolison veli
oman sisaruksen aviomies
oman aviopuolison sisaruksen aviomies
oman sisaruksen aviopuolison veli

Tässä tapauksessa olisi siis kyseessä tuo kolmas vaihtoehto. Tuon lisäksi muistelisin, että tuohon aikaan svåger saattoi tarkoittaa ylipäätään mitä vain läheistä sukulaisuutta. En ole varma, onko tuo yksi Loimaan käräjäjuttu vuodelta 1643 ainoa juttu, mikä viittaa näihin sukulaisuuksiin.

[Calonius]

Vielä tuosta nimestä Elizabetha. Halusin vain pitää viestissäni tuon hienon alkuperäisen kirjoitusasun, mutta tuolla nimellähän oli useita eri muotoja, joita usein saatettiin käyttääkin samasta henkilöstä:
Elisabet
Lisbet
Lisa
etc.

[Hannu Virttaalainen]

Ymmärrän tuon käräjäjutun perusteella, että tämä edesmennyt Pöytyän entinen kirkkoherra Nicolaus Petri lupasi tämän huomenlahjan Elisabetalle, eli kyseessä olisi tuo Elisabet, joka paimenmuistossakin mainitaan.
Huomenlahja Wikipedian mukaan:
"Huomenlahjalla oli aikaisemmin Suomessa oikeudellista merkitystä sellaisissa avioliitoissa, jotka oli solmittu ennen 1. tammikuuta 1879. Vuonna 1879 tai sen jälkeen solmituissa avioliitoissa huomenlahja ei tullut kysymykseen alla olevien määritelmien mukaisena.
Huomenlahjan saattoi määrätä mies, omasta omaisuudestaan ja ennen vihkimistä, tulevalle vaimolleen. Lahjan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahjoitus) sai antaa joko kiinteänä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinteist%C3%B6) tai irtaimena (https://fi.wikipedia.org/wiki/Irtaimisto) omaisuutena mutta ei kummassakaan näistä lajeista yhdessä. Huomenlahjasta saatettiin määrätä myös laissa.[3] (https://fi.wikipedia.org/wiki/Huomenlahja#cite_note-Hakkila-3)
Jos vaimo kuoli ennen miestään, huomenlahja kävi mitättömäksi. Samoin lahja mitätöityi, jos vaimo tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta surmasi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkirikos) miehensä taikka huoruusrikoksen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Aviorikos#Lainsäädäntö_Suomessa) kautta oli syypää avioliiton purkautumiseen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Avioero). Jos kaupungissa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhat_kaupungit_Suomessa) asuvilla aviopuolisoilla oli lapsia, huomenlahjaa ei annettu.
Jos mies kuoli eikä huomenlahjaa ollut määrätty, sai vaimo puolet siitä, mitä mies olisi enintään voinut huomenlahjaksi antaa. Lapsilla tai miehen perillisillä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Perillinen) oli valta antaa tällainen huomenlahja oman harkintansa mukaan joko irtaimena tai kiinteänä omaisuutena"

Kyse on siis kaiketi khra Nicolai Petrin vaimolleen Elisabetille antamasta huomenlahjasta. Khra Nicolai kuoli ennen vaimoaan ja Elisabet siis omisti huomenlahjansa. Elisabet menee uudelleen naimisiin Loimaan khra Georgius Johanniksen kanssa. Kun Elisabeth kuolee khra Georgius alkaa vaatia huomenlahjaa Elisabethin ja khra Nicolain tyttären 2. mieheltä Pöytyän kappalaiselta Matzilta, jonka vaimon äidin huomenlahjasta ilmeisesti oli kyse . Kun khra Georgius kuoli tämän veli kaupungin vouti Sigfrid Johansson jatkoi huomenlahjan vaatimista.
Mihin kaupunginvoudin vaatimus perustui jää minulle täysin hämäräksi, mutta kyllä oikeudessa kaikenlaista voi vaatia. Mihin oikeus päätyi oli taas ihan eri juttu.

Jos Elisabet olisi myös Loimijoen nimismiehen Erik Thomassonin (Blom/Florin) 1. vaimo ja siis toistaiseksi nimetön esiäitini, kuvio menee minusta aivan merkilliseksi ja mahdottomaksi ajallisesti ja muutenkin.

Uskon tulkintaani, mikä ei sinänsä kerro mitään sen oikeellisuudesta.:(

Jos joku ymmärtää asian toisin niin kertokoon tulkintansa

[Hannu Virttaalainen]

Huomenlahja oli Aulikki Ylösen (Pöytyän, Yläneen ja Oripään historia vuoteen 1865) mukaan "mm. 70 talaria rahaa, pieni kullattu vyö, hopealusikka muutaminen riksien kanssa" mikä saattoi osaltaa selittää kaupunginvoudin vaatimuksia. Nicolai ei saman kirjan mukaan ollut mikään köyhä, juuri ja juuri toimeentuleva, kirkkoherra...

[Calonius]

Ylioppilasmatrikkelista löytyykin paljon tästä nimenomaisesta kiistasta - joskaan ei juuri tuota löytämääni juttua Pöytyän käräjiltä vuodelta 1640. Lainaan tähän alle nyt aika pitkiä pätkiä, jotta forumin haulla löytää tähän ketjuun ja jotta muutenkin asiat löytyvät tästä. Ensimmäinen matrikkelin henkilö on Jacobus Martini, joka olikin tuossa Pöytyän jutussa Sigfrid Johanssonin edustajana (ja joka luultavasti teloitettiin kolmoismurhan takia vuonna 1647).

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=189

(1641) Jakob Jacobus Martini, Sahalaxensis 189. Vht: Sahalahden kirkkoherra (1620–28) Mårten (Martinus Erici) ja Gertrud Johansdotter. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 21.8.1641. — Murhasi kolme ihmistä Seilin hospitaalissa 1647. Kihlakunnanoikeuden tuomiokirjan mukaan Jacobus oli deponoitu Turussa noin seitsemän vuotta sitten ja hän sairastui pian sen jälkeen niin että ehti opiskella vain yhden vuoden. Päänsäryn muututtua pahemmaksi hän pakeni talvella metsään palelluttaen siellä kaikki varpaansa. Turkuun palaamisen jälkeen piispa arvioi parhaaksi lähettää hänet köyhien olojensa takia hospitaaliin, jossa hän ehti olla puolineljättä vuotta. Kuvaukseen Jacobuksen vaiheista Seilissä sisältyy myös kaksi suomenkielistä lainausta. Sokealle Erikille hän oli sanonut minä kyllä Rasin Böfweli olen (viittaa ukko Rasmus Nilssoniin, joka joutui kahden perheenjäsenensä kanssa Jacobuksen uhriksi). Teon jälkeen Jacobus oli mennyt hospitaalin voudin Michel Erikssonin ikkunan luokse, sanonut tälle Jumala armadha minun päleni, minä olen tänä yönä pahan työn technyt ja antanut vapaaehtoisesti vangita itsensä. Kihlakunnanoikeus tuomitsi Jacobus Martinin teilattavaksi ja siirsi asian hovioikeudelle lopullista päätöstä varten. † luultavasti teloitettu 1647.
Viittauksia: KA mf. ES 1921 (mm 5) Loimaan käräjät 25.–26.8.1640 f. 47 (Uthi den saken om S: her Jörens fordom Kyrckieherdens i Loimjåkj (Loimaan kirkkoherra Georgius Johannis, † 1639) barns Arf som Sig:d Johansson Stadzfogte i Åbo (katso 1738) fordrade af deres stiuf Fader Johan Sig:dzson och deres Moder H: Sara, Sade Johan Sig:dzson medh desse Formalia: Kyllä minä tulen Sipin Kimpun), Loimaan käräjät 1.–3.3.1642 f. 205 (Kärde Jacobus Marthinj Studiosus i Åbo Academia till H: Sara i Seppälä om sin Moders Gertrud Johansdothers Arf effter sin Moder Sal: Elizabeth Staffa:sdother, som han sade ware mehre än som Uthi thz Arfskifftet som Uthi Seppälä den 27 Aug: 1640 emillan be:te H: Sara effter sin man Sal: Her Jören och deres barn hållet är, och be:te Her Jörens broder Sig:d Johansson i Åbo på sin och sin Systerss be:te H: Gertrudz wegne effter be:te deres Moder deelte, framhades), 206v (Effter Jacobi Marthini Studioso i Åbo Academia äskan och begeran nämbdes Erich i Mäenpä och Sig:d Liukas Ilolan at sampt med be:te Jacobo eller hans Mor bror Sig:d Johansson i Åbo at ransaka och inquirera om den geld som be:te Jacobi Mormoder och be:te Sig:dz Moder Sal: H: Elizabeth skall hafue Uthståendes i Loim Jåkj Sochn och thz the finne wiss geld at ware, skole the hafue macht at Uthmäte, doch Crononnes Uthlagor först åfftagit), 206v (Johan Sig:dzson i Seppälä ... sine Stiufbarn ... theres Faderbroders Sigfredh Johanssons i Åbo Förmynderskap), 207 (Framträdde för Rethen Johan Sigfredsson i Seppälä och lade fram fordom Befalningzmans Wälachtadt Mårten Bångz och mith Henrich Thommasso:s witnes schrifft Dat: A: 1636, dess innehåld förmälte ath såsom Sal: Her Jacobus Johannis Caplan i S: Mårtens Sochn (Marttilan kappalainen Jacobus Johannis, katso U52) hade Testamteret och begåfuet sin Elskelige Käre Moder H: Elizabeth Staffansdother fordom Kyrckieherdes i Loim Jåkj Sal: Her Johans (Loimaan kirkkoherra Johannes Johannis, † 1622) Enckia, för den Moderligh Kärlek hon honom bewijst och stor omwårdan för honom hafft hafuer, effter sin dödh at bekomme Pen:r Eth hundrade Dal: goth gångbart Mynte, effter som och her Lars Petri Caplan i Loim Jåkj Sochn thz så i sanning ware nu för Rethen bekende. För be:te 100 D: hade och be:te H: Elizabeth å be:te Dato Uthi be:te Mårten Bångz och mijn närwaru och påhörande, skencht och gifuit sin Son Sal: her Jören, då warande Kyrckieherde i Loim Jåkj Sochn fram för andre sine barn och ärfuingar för den Sonligh Kährleek och omwårdan med Sytandet emedan hon blind så och elliest Siuk och swagh warit hafuer, be:te Her Jören med sin Kähre hustru H: Sara, henne bewist hade ... doch emedan be:te her Jörens Systers H: Gertrudz Son een Student D: Jacobus Marthini icke wilde samme Testamentet gilla), Loimaan käräjät 22.–24.11.1642 f. 263v (Johan Sigfredsson Fråst ... hans hustrus förrige man Sal: her Jören fordom Kyrckieherde), Loimaan käräjät 28.–30.8.1643 f. 331v (Framträdde för Retten å satte Ting H: Sara, Sal: Johan Sig:dzsons Enckia i Seppäläby här i Loim Jåki Sochn och giorde witterligit, at såsom hon är een Eensöriande Enckia, och derföre eij förmår förestå be:te Seppälä hemmanet om 5½ öres Skatt, Undte och effterleth hon det sin Mågh Johan Staffansson och sin dotter be:tt Johans hustru Elizabeth Jörensdotter, at niute, bruke och besitie, och hålla der Rust tienst före, eller Skatta der af, och hennes senare mans be:te Johan Sig:dzsons Ärfwingar wore skilde der ifrå, aldenstund be:te H: Saras förre man Sal: H:r Jören medh sin Fader och icke be:te Johan Sig:dzson samme hemmanet kiöpt hade ... han S: Petri Pauli dagh på detta åhr 1643 är dödh blefuen); KA mf. ES 1922 (mm 6) Loimaan käräjät 17.–18.3.1648 f. 381 (fordom Kyrkioherdens S:gh Her Jörans effterlåtne Änkia Hustru Sara Madzdotter); KA mf. ES 1922 (mm 7) Huittisten käräjät 26.–28.2.1652 f. 332v (fordom Kyrkiehärdens [i Loimijoki] S:gh Jörens Enkia h: Sara Madzdötter); KA mf. ES 1747 (cc 6) Nauvon ylim. käräjät Seilissä 17.11.1647 f. 246–247v (Framhades Jacobus Marthini Sahalaxensis, hwilken såm war Persåner näst förledne Emellan den 22 och 23 Hujus åm nattetijdh hafwer ihiell slagit och mördat sijna egen Camrater på deras nattesängh såuande). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 14 (II); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller I [1640–54] (utg. A. G. Fontell, 1884) s. 35 (21.8.1641, kom för rätten Sigfredh Johansson Stadzfougdte här i Åbo, och beswärade sigh högheligen öfwer then öfwerlop och skadha han hafwer lidhit af en studioso Jacobo Martini Sahalaxensi ... emedhan saaken war något groff, bleeff Jacobus satt i Academiæ häffte), 35 (28.8.1641, ... at Jacobus sådan åwerckan icke hafwer giordt wetandes eller aff haat, uthan af hufwudswaghet). — T. Vähäkangas, Fröjdbölen suku. Genos 76 (2005) s. 122 (Martinus Erici).

Päivitetty 24.3.2009.

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1738

1664/65 Johan Salander (myös Sallander) Johannes Matthiæ, Pöytensis 1738. Vht luult.: Pöytyän kappalainen Matias (Matthias Henrici, Huittensis, † 1662) ja hänen 1. puolisonsa Gertrud Nilsdotter tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1664/65 Sallander Joh. Matthiæ Peutens _ 80. — Kokemäen pitäjänapulainen 1675. † Kokemäellä 5.1.1691.
Pso: Sigrid Eriksdotter (jäi leskeksi).

Velipuoli(?): Pöytyän pitäjänapulainen Gustaf Kolchenius 413 (yo (1644), † 1692).

Kaima: Hailuodon kappalainen Johan Salander, myöh. Salmenius 1151 (yo 1656/57, † 1699).

Viittauksia: HYK ms., Index s. 168b; KA mf. ES 1843 (kk 3) Pöytyän käräjät 13.7.1638 f. 76v (Sigfredh Johansson Stadzfougde i Åboo (katso 189), tiltalar Her Matz Caplan i Pöytis om en mårgongåfwo, hwilcken hans Hustrus Fader S. Her Niels fordom Kyrckioheerde här sammastedes, hans /: Sigfredz :/ Moder H. Elisabet wpå en rätt Hinders dagh och Bröllopz Höggtijdh tilljagtt och Skencktt hafwer. Jatkuu 20.3.1639 f. 117v ja 21.–22.2.1640 f. 151v Her Matz opå sin hustros Her Nielses dåtters, Gertrud Nielsdåtters wägnar ... hans hustru och Stiuf Barn); KA mf. ES 1844 (kk 4) Pöytyän käräjät 25.6.1658 s. 61 (Cappellanens Wyrdige och Wällärde Do:ni Mathiæ hustro Sophia Mårtensdått:r); KA mf. ES 1844 (kk 5) Pöytyän käräjät 3.–4.7.1662 f. 59 (att Inventera fordom Cappellannens i Pöytis Sahl: Dom:i Mathiæ qwar bleefne Saker, i Kålkis by på dee omyndige barns wägnar, och änkian förbödz någon tingh at förfara, barnen till skadha och afsaknadh); KA mf. ES 1844 (kk 7) Pöytyän käräjät 22.–23.1.1668 f. 28 (Nembl: att S: H:r Matthiæ Änckia i Kålckis haar bergat ½ åhm [ödes höö], och S: H:r Matthiæ Sönner ½ åhm, H:r Gustaff ½ åhm); KA mf. ES 1845 (kk 7) Pöytyän käräjät 25.–26.9.1674 f. 8 (Studenten Johannes mainitaan todistajana Kolkkisten kylässä); KA mf. ES 1924 (mm 11) Kokemäen käräjät 3.–5.2.1675 f. 22v (Herttola hemman blef nu ... förste gången uplyst ... H:r Johannes Matthiæ Salander, giorde nu wäl, som een bördeman inspråk här uthinnan. Katso 689), 35v (Dns: Johannes Matthiæ Salander förekom nu, och som Coadjutors tiensten här i Församblingen är Vacant worden, begärdte han dhet han honom dher till igen antaga wille, hwar till emedan Nembden och Sochnemän, som hans prof uthi Predikan hört, nu eenhälleligen suaradhe och lofwadhe honom Dm: Johannem Salandrum till bem:te Coadjutoris tienst antagha och hwar efter sin förmögenheet med hielp dher wed underhålla, Thy är detta dher öfwer till laga Attest meddeelt wijdare uthi Ödmiukheet att sökia hans högwyrdigheet H:r Biskopen och dett Wyrdige Dom Capitlet om Confirmation dher opå); KA mf. FR 200 (Bielkesaml. 27) Huittisten käräjät 17.–19.1.1676 f. 32v; KA mf. ES 1925 (mm 12) Kokemäen käräjät 8.–9.9.1679 s. 112, Kokemäen käräjät 7.–8.6.1681 s. 257 (Närwarande Allmogen berättade nu sigh gierna see, att medh Coadjutoris hielpen här i Sochnen, äfwen, som i Hwittis Församblingh förafskedat wara skall, skulle förhollas; Nembl: att Coadjutoren uthaf dhe 3 Capp: Span:l, som Kongl: Maij:ts Klockaren till underhåldh allernådigst Deputarat, kunde bekomma 2 Capp:r, hwilket till Coadjutoris H:r Johan Salandri anhollande således togz ad notam); KA mf. ES 1926 (mm 13) Kokemäen käräjät 8.–9.12.1682 f. 223v (Coadjutoren här i Sochnen Wällärde H: Johan Salander förekom nu och sade sig willia opå frijheet optaga et Knehte Ödes Hemman i Williä by om 6 ö: 6 t: Skatt M: som Jacob Clemetson för detta åbodt), Kokemäen käräjät 16.–18.6.1684 f. 599 (Coadjutoren här i Sochnen Wällärde H:r Johannes Salander, som uthi Williä by ett hemman, Ryskä ben:dh opå frijheet besitter); KA mf. ES 1927 (mm 18) Kokemäen käräjät 18.–21.10.1689 s. 508 (Coadjutoren wällärde H:r Johan Salander); KA mf. ES 1928 (mm 20) Kokemäen käräjät 13.–15.1.1690 s. 35; KA mf. ES 1928 (mm 21) Kokemäen käräjät 26.–28.2.1691 s. 50 (Såssom Coadjutoren härsammastädes H:r Johan Salander den 5 Januarij sidstl:e är igenom döden affgången, tillsporde Sahl: Pastoris Loci Son Studiosus Dns: Simon Båge 2603, Nembden jempte tillstädes warande Tingzlaget, hwem dhe wore omtänckte till denne Vacantie begiära), Kokemäen käräjät 8.–10.10.1691 s. 479 (H:r Pungmans 54 D:r 18 ö: K:rm:tz fordran af Sahl: Coadjutoris H:r Johan Salandri änckia hust: Sigredh Erichzdot:r hwilcken nu intet war tilstädes); KA mf. ES 1929 (mm 22) Kokemäen käräjät 18.–20.6.1692 s. 248 (et Uhrminnes ödes hemman i Williä by); KA mf. ES 1933 (mm 40) Kokemäen käräjät 3.–5.3.1703 s. 215 (Ehuruwähl Grels Johansson i Williä sökte inwända och påstå, som skall han den Jerngryta á 15 kannors rum, och 1 Koppar Kettell ungefehr á 4 Kannor, af framledne Coadjutorens herr Johan Salanders Änkia, Sigfred Mattzdåtter i Williä, ungefehr för 11 Åhr sedan sig tillhandlat, och derföre gifwit, uti Spanmåhl och andre Victualie Pertzedler 20 D:r K:m:t ... åfwannembde Sahl: Salanders dåtters, Tullskrifwaren i Biörneborg Lars Kårssmans hustru, Maria Johansdåtters Salandræ giorde påstående, att besagde Gryta och Kettel, warit allenast af dess Moder panttsatte för half Tunna malt). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 108 (XXV); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 302 (Joh. Mathiæ ifron Hwittis), 304, (306), 311, 313, 315 (22.4.1669, sententia: ... Johannes Matthiæ sitter i proben i 3 dygn och sedhan ifron den 1 Maij till den 1 Nov. nästkommande håller sig ifron stadhen och Academien), 465, 466. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 208 (Johannes Salander).

Päivitetty 20.11.2009.

[Calonius]

Täytyy käydä tarkemmin tuo koko kiista läpi, sillä minusta siinä on jotain ristiriitaista liittyen sukuyhteyksiin, mutta sitä ennen kiinnitän tässä huomiota Loimaan kirkkoherran Georgius Johanniksen lapsiin, joista en ole aiemmin löytänytkään mitään tietoa.

Loimaan käräjät 1.–3.3.1642 f. 205 (Kärde Jacobus Marthinj Studiosus i Åbo Academia till H: Sara i Seppälä om sin Moders Gertrud Johansdothers Arf effter sin Moder Sal: Elizabeth Staffa:sdother, som han sade ware mehre än som Uthi thz Arfskifftet som Uthi Seppälä den 27 Aug: 1640 emillan be:te H: Sara effter sin man Sal: Her Jören och deres barn hållet är, ---

Eli yhteisiä lapsia oli joka tapauksessa Georgiuksella ja Saralla.

Loimaan käräjät 28.–30.8.1643 f. 331v (Framträdde för Retten å satte Ting H: Sara, Sal: Johan Sig:dzsons Enckia i Seppäläby här i Loim Jåki Sochn och giorde witterligit, at såsom hon är een Eensöriande Enckia, och derföre eij förmår förestå be:te Seppälä hemmanet om 5½ öres Skatt, Undte och effterleth hon det sin Mågh Johan Staffansson och sin dotter be:tt Johans hustru Elizabeth Jörensdotter, ---

Yksi lapsista oli siis Johan Staffanssonin vaimo Elizabeth Jöransdotter.

Näiden lisäksi löysin Loimaan käräjäjutun, jossa näistä lapsista on enemmänkin:

411 - Lakimääräiset käräjät - Loimaa (Loimijoki) - 1644 26-28/3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847754

Framträdde för retten å satte tingh Jacob Jörensson i Seppälä och giorde witterligit, at endoch honom effter den arfskifftes lengd som emillan honom, hans moder h: Sara och syster h: Elizabeth om deras fädernes arff på åhr 640 oprettedt är, eij mere borde hafue effter sin fader sal. Her Jören fordom kyrkioherde här i Loimjåki sochn, hwarcken för löst eller fast af Seppälä hemmanet än som då dem emillan jencket är, som sielfue lengden utwijser men icke deste mindre emedan be:te Jacob och hans swåger, be:te h: Elisabetz man, Johan Staffansson, som nu besitter be:te Seppälä hemmanet, förmena at deras swärfader sal. Johan Sigd:son som då besatt be:te Seppälä hemmanet, och nästförleden Petri Pauli dagh i åhn druncknade, skall hafue uti samma arf skifftedt låtidt införe ---
(jatkuu vielä puolen sivun verran)

Saran ja Georgiuksen toinen lapsi oli siis Seppälän Jacob Jöransson. Tässä tulee monta kautta selväksi, että kyseessä ovat nimenomaan Saran ja Georgiuksen yhteiset lapset.

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/777

Georgius Johannis (K 1639)
Jöran / Jören Jönsson
S todennäköisesti Loimaa. V Loimaan edellinen kirkkoherra Johannes Johannis ja Elisabet Staffansdotter.

Loimaan kirkkoherran apulainen ainakin jo 1620, vt. kirkkoherra isänsä kuoltua Turun tuomiokapitulin valtuuttamana 1622, kirkkoherra kuningas Kustaa II Aadolfin virkaan vahvistamana 29.4.1624.

Georgius Johannis peri isältään maatilan Loimaan Seppälän kylässä ja osti lisää tiluksia 1626.

K Loimaa 1639 (eli vielä 15.12.1638).

P1 Elisabet N.N. hänen 2. avioliitossaan; P2 Sara Mattsdotter hänen 1. avioliitossaan, luovutti Seppälän tilan tyttärelleen ja tämän miehelle jäätyään toisen kerran leskeksi.

Elisabet N.N.:n P1 Pöytyän kirkkoherra Nicolaus Petri hänen 2. avioliitossaan, K Pöytyä 1628

Sara Mattsdotterin P2 Loimaa 1640 rykmentinkirjuri Johan Sigfridsson, K (hukkui jokeen) Loimaa 29.6.1643.

Julkaistu 19.1.2011.

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1820

Nicolaus Petri (K 1628)
Nils Persson
Pöytyän kappalainen ainakin jo 12.10.1584, kirkkoherra piispa Ericus Erici Sorolaisen nimittämänä 11.9.1591, lienee astunut virkaan 1593.
Allekirjoitti ("Nicolaus Petri pastor in Pöitti"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Nicolaus Petri Pöyttyellä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 ja uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille ("Nicolaus i Pöijttis", "Nicolaus Petri") Uppsalassa 23.2.1594.

Nicolaus Petri oli Pöytyän pitäjän rikkain karjanomistaja. Hän osti 1602 Kolkkisten kylästä puolet perintötilasta ja nähtävästi myöhemmin toisen puolen samasta tilasta. Hän sai verovapauden maatilaansa 25.9.1619.

K Pöytyä 1628.

P1 N.N.; P2 14.9.1627 Elisabet N.N. hänen 1. avioliitossaan, K Loimaa ilmeisesti 1637/38.

Elisabetin P2 1630 Loimaan kirkkoherra Georgius Johannis hänen 1. avioliitossaan, K Loimaa 1639.

Julkaistu 19.1.2011.


Nyt tuleekin vastaan ristiriita Paimenmuiston kanssa, joka sanoo, että vasta Georgiuksen toinen vaimo oli Sara Mattsdotter. Ensimmäinen vaimo oli Elisabet, joka oli aiemmin aviossa Pöytyän Nicolaus Petrin kanssa. Elisabetin sanotaan avioituneen Georgiuksen kanssa 1630 ja kuolleen loimaalla ilmeisesti 1637/38. Näin ollen Georgius on voinut avioitua Saran kanssa vasta tämän jälkeen eli aikaisintaan noin 1637. Ylläolevien käräjäjuttujen perusteella Georgiuksen ja Saran yhteiset lapset olivat aikuisia jo vuonna 1643! Georgiuksen ja Saran avioliitto on täytynyt solmia jo viimeistään 1625 ellei tässä ole jotain hyvin erikoisia kuvioita mukana!

En näe missään näistä jutuista mainittavan Georgiuksen Elisabet-vaimoa. Onko tässä nyt aiemmilla tutkijoilla menneet Elisabetit sekaisin?

[Calonius]

Entä jos Nicolaus Petrin vaimo olikin Georgius Johanniksen äiti Elisabet Staffansdotter?

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1181

Johannes Johannis (K 1622)

Jöns Johannis, Johannes / Jöns Johansson
Loimaan kirkkoherra 1588.

Allekirjoitti ("Iohannes Ioha. Lomioki"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Johannes Johannis Loimajoella") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593, ("Ioannes i Loimioki" "Iohanes Ioh.") uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille kruunajaisvaltiopäivillä Uppsalassa 23.2.1594. Pappissäädyn valtiopäivämies myös Linköpingissä 1600.

Johannes Johannis ("Her Johannes i Löijmeijokij") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 12 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen. Suuren kestitysvelvollisuutensa takia hän sai marski Klaus Flemingiltä verovapauskirjeen 20.11.1595. Kirkkoherra Johannes Johannis laati Kokemäen kartanossa 15.2.1603 yhdessä Huittisten, Kokemäen ja Köyliön kirkkoherrojan kanssa vastauksen Kaarle-herttuan pyyntöön saada Suomesta sota-apua. Kirkkoherrat totesivat, että Ala-Satakunnan talonpojat olivat katovuosista johtuen kykynemättömiä antamaan avustusta.

Omisti maatilan Loimaan Seppälän kylässä ainakin jo 1604.

K Loimaa 1622 (haudattiin kirkon kuoriin muurauttamaansa holvihautaan).

P Elisabet Stefansdotter, eli leskenä ainakin vielä 1639 ja oli loppuiällään sokea.

Julkaistu 19.1.2011.

Sopii paremmin ajallisestikin.

Her Jöranin (Georgius Johannis) tytär Elizabet näkyy täällä SAY:ssä Seppälässä vuodesta 1644 Johan Staffanssonin vaimona:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1019038

Poika Jacob Jöransson ei näy Seppälässä.

Nicolaus Petri näkyy täällä, mutta ei vaimoa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=783478

Vuonna 1641 on maininta "Pastoris en"? Tai jotain sinne päin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=785058

Seuraavalla sivulla on kirjoitettu suurin piirtein sama käräjäjuttu kuin mihin tuossa yllä on jo viitattu:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=785059

KO a 3 s. 77.
Sigfred Johanss. stadsfogde i Åbo tilltalar Hr. Mats Capl. i Pöytis om en morgongåfwa, hwilcken hans hustrus fader S. Hr. Nils, fordom Kyrkoh. tillsagt o. sk...kt Sigfreds moder h. Elisabeta, och emedan Her Nils nu för någon tider sedan ? o. ben:t Mats hafwer hans dotter till sin hustru o. hon sin fader ärfft haffwa.

En jaksa nyt perehtyä tuohon käsialaan tarkemmin.

[Hannu Virttaalainen]

Entä jos Nicolaus Petrin vaimo olikin Georgius Johanniksen äiti Elisabet Staffansdotter?

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1181

...


K Loimaa 1622 (haudattiin kirkon kuoriin muurauttamaansa holvihautaan).

P Elisabet Stefansdotter, eli leskenä ainakin vielä 1639 ja oli loppuiällään sokea.

Julkaistu 19.1.2011.

Sopii paremmin ajallisestikin.

Loimaan kirkkoherralla vaimo Saara pappilassa 1637-1639 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1019076
Seppälässä Johan Sigfridsson, vaimo Saara ja tytär Liisa 1642-1643, 1644 Johan Staffansson ja vaimo Elisabeth http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1019038

Caloniuksen ehdotus, että Elisabeth Staffansdr:n 1. puoliso olikin Loimaan kirkkoherra Johannis Johannis ja Pöytyän kirkkoherra Nikolaus Petri olikin 2. puoliso vaikuttaa järkevältä, kun Elisabethin sanotaan eläneen vielä 1639, jolloin myös Saara eli vielä 1639 Loimaan pappilassa.

Sovivatko palaset nyt paremmmin palapelissä vai onko vielä palasia, joille ei löydy paikkaa?

[Hannu Virttaalainen]

Sovivatko palaset nyt paremmmin palapelissä vai onko vielä palasia, joille ei löydy paikkaa?
Ei kyllä vieläkään sovi palaset yhteen Toropaisen Niinijoensuun Pietilän kanssa ...
Pitänee yrittää koota alusta asti uudelleen ..

[Hannu Virttaalainen]

Toropainen Pietilä viite 40:
"KA Loimaan käräjät 25.─ 26.8.1640, 47─48: Seuraavista oikeusjutuista selviävät kaupunginvoudin sukulaisuussuhteet Loimaalla: Elokuussa 1640 vaati Turun kaupunginvouti edesmenneen kirkkoherra Jöranin lapsille näiden isänperintöä isäpuolelta Seppälän Johan Sigfridinpoika Fråstilta ja äidiltä Sara Matsintyttäreltä. Johan totesi tällöin suomeksi: ”Kyllä minä tulen Sipin kimpun.” Koska Sara oli solminut uuden avioliiton ennen lasten isänperinnön erottamista, tuomittiin hänet kolmen markan sakkoon. Lisäksi Johan sai kolmen markan sakon sanottuaan Sigfridille
tämän vaatiessa äitinsä perintöä: ”Ota äitisi vanhat vaatteet selkääsi ja vie ne Turkuun!”. Samoilla käräjillä kaupunginvouti Sigfrid Johaninpoika halusi saada äidinperintönsä Seppälän Sara Matsintyttäreltä. Hänellä oli asiassa hovioikeuden päätös. Saran edesmennyt mies oli Sigfridin veli Jöran Johannis, Loimaan kirkkoherra. Johan puolestaan oli rykmentinkirjuri eversti Reinhold Metstaken alaisuudessa, ja Kosken Kleme Eskonpoika oli Johanin enon poika."

Toropaisen Pietilä:
"Lapsia:
1. Anna Erikintytär Florina. Taulu 2.
1. N. N. Erikintytär Florina. Puoliso Loimaan kirkkoherran poika, Turun kaupunginvouti
Sigfrid Johaninpoika. 39 Kaupunginvoudin tehtäviin kuuluivat mm. haasteiden vieminen,
julkisena syyttäjänä toimiminen raastuvassa sekä erilaisten maksujen kerääminen.
Pariskunnan tytär avioitui Turussa armeijan välskäri Nils Larsinpojan kanssa. 40"

Kaupunginvouti Sigfrid Johansson oli siis kirkkoherra Göranin veli ja kirkkoherra Johanin poika.
Kyllä nämä palaset näyttävät selviltä...

[Hannu Virttaalainen]

Pöytyän Yläneen ja Oripään historiassa vuoteen 1865 (Aulikki Ylönen) viitteet ovat Pöytyän käräjät 27.-28.1. 1634 ja kesäkäräjät 1634 ja syyskäräjät 1636:

Pöytyän käräjät tammikuu 1634: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791507
Pöytyän käräjät kesä 1634: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791480
Pöytyän käräjät syksy 1636 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791614

Ylioppilasmatrikkelin viittaukset Pöytyän käräjille:
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1738

[Hannu Virttaalainen]

Loimaan kirkkoherran Johannis Johanniksen ja Elisabet Staffandotterin lapsia oli siis myös, kuten käräjäjutuista selviää, Marttilan kirkkoherra Jacobus Johannis +1633 https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1111, jonka puoliso ja puolison 1.mies onkin jo Seppälässä 17.7. 1757 syntyneen Kosken kappalaisen Joachim Johan Johnssonin esipolvia ja siis myös omia esipolviani.
Tämän Seilissä kolme murhanneen Jacobus Martinin äiti Gertrud Johansdotter oli siis myös samaa sisarussarjaa yhdessä kaupunginvouti Sigfrid Johanssonin ja Loimaan kirkkoherra Georgius Johanniksen kanssa.

[Calonius]

Pöytyän Yläneen ja Oripään historiassa vuoteen 1865 (Aulikki Ylönen) viitteet ovat Pöytyän käräjät 27.-28.1. 1634 ja kesäkäräjät 1634 ja syyskäräjät 1636:

Pöytyän käräjät tammikuu 1634: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791507
Pöytyän käräjät kesä 1634: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791480
Pöytyän käräjät syksy 1636 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791614

Ylioppilasmatrikkelin viittaukset Pöytyän käräjille:
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1738

Tässä nuo kaksi ensimmäistä minun tulkitsemana:

Pöytyä - 1634 27-28/1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791480

D. Georgius i Loimijoki kyrkeherde praetenderat en gåfwa af S. herr Nielses i Pöutis fordom kyrckeherdes arfwingar, så och mårgongåfwa be:te her Niels sin sijder mehre(?) hustro h. Elisabeth gifuitt hafwer. Och skall wara efter witnesschrifften dhenn dher är daterat 1630 den 1 Maij till penningar -70 daler ett litett förgyltt bältte och een siölfskedh med några Rijkz daler. Emedan nu arfwingarna icke wara lagligen stämde eij heller nu tillstädes är detta upskutitt till näste ting. Då parterna på bådha sijdhor kunna sina skääll Comparera.

Loimijoen kirkkoherra Georgius vaati lahjaa Pöytyän entisen kirkkoherran autuaan herra Nielsin perillisiltä, kuten myös huomenlahjaa, jonka herra Niels oli antanut vaimolle rouva Elisabetille. Todistuskirjeen päivämäärällä 1. Touokokuuta 1630 mukaan tämä käsitti 70 taalaria, pienen kullatun vyön ja hopeaketjun muutamilla riikintaalereilla. Koska perilliset eivät nyt olleet paikalla, siirrettiin tämä seuraaville käräjille, joilla kummatkin osapuolet voivat vertailla vaatimuksiaan (tuoda esille kantansa).

Pöytyä - 1634 25/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791507

D Georgi kyrckioherdes i Loimijoki uttskickade praesenterade sigh emott H. Walborg S. Her Hinrichz efterlefuerska on något arf han fordrar af henne på sin swäärmoders wegna, men hon Absenterade. Hwarföre hon böther sina -3 dlr efter hon war stemder(?). Och än yttermehre wara förtencht(?) här till swara skall och af Landzmannen och Anders i Kuuskåski stemmes till näste tingh.

Loimijoen kirkkoherran Georgiuksen lähettämä edustaja haastoi vaimo Walborgin, autuaan herra Henrikin lesken, perinnöstä, jota hän (Georgius?) vaatii Walborgilta hänen (Georgiuksen?) anoppinsa puolesta, mutta Walborg ei saapunut paikalle. Tämän johdosta sai sakkoa 3 taalaria. Asia siirretään seuraaville käräjille.

Löytyyköhän näistä sitten jotain seuraavilta käräjiltä? Täytyy etsiä.

Tuossa kolmannessa käräjäjutussa syksyllä 1636 on mielestäni kyseessä Pöytyän kirkkoherra Gregorius:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/835

En heti näe, miten kyseinen juttu liittyisi näihin muihin. Kuka on muuten tuo autuas herra Henrik, jonka leski on Walborg? Paimenmuisto näyttää oikeastaan vain yhden Henrikin Pöytyältä - kappalainen Henricus Thomae (K 1627), jolla ei tiedetä olleen Walborg-vaimoa.

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1000

Henricus Thomae (K 1627)
Henrik Tomasson, Rimitoensis
S Rymättylä (Rimitoensis).

Pöytyän kappalainen 1619.

K Pöytyä viimeistään 1627 (mainitaan vainajana 1628) .

P1 (oletettavasti) N.N. hänen 2. avioliitossaan; P2 Gertrud Nilsdotter hänen 1. avioliitossaan, K Pöytyä 1643/44, P2 V Pöytyän kirkkoherra Nicolaus Petri ja hänen 1. puolisonsa N.N.

Henricus Thomaen 1. puolison N.N.:n P1 ratsumies Henrik Olsson Honko eli Honkajoki Tyrväältä; Gertrud Nilsdotterin P2 Pöytyän seuraava kappalainen Matthias Henrici hänen 1. avioliitossaan, K Pöytyä 1662.

Julkaistu 19.1.2011.

Toisaalta tuolla Gregorius Olailla oli vaimo Walborg Mårtensdotter, joka eli leskenä vielä 29.1.1659.

[Calonius]

Tässä vähän tuosta Johan Staffanssonista:

Sijaissotilasjärjestelmä ja väenotot. Taloudellis-sosiaalinen tutkimus
sijaissotilaiden käytöstä Ala-Satakunnan väenotoissa vuosina 1631-1648
Mikko Huhtamies
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19496/sijaisja.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Loimaan käräjillä oli vuonna 1649 esillä oikeustapaus, jossa ratsutilallinen Johan Staffansson oli hankkinut Maisa Johansdotterin miehelle renkipojan palkkamieheksi, mistä hyvästä Maisa oli antanut hänelle tynnyrin viljaa lahjana ja hyvityksenä. Maisan mies oli saanut "hyödyntää" renkipojan sijaisekseen. Näin ollen oikeus julisti Johanin vapaaksi Maisan vaatimuksista.539

539"Framstegh Maisa Johans dotter i Carhula och Kärde till Johan Staffansson i Seppelä om - 1 Tun. Spann. der till Johan förber [=förebära] henne haffwa för een skänk och DONATION giffwid medhan hon sin drengh Poijke till een Leigde Karll för hennes Man nute och oplädh [=vapauttaa], der till hon eij Neka Kunde. Derföre kunde Rätten eij Annad der till göradh uthan
Johan ährkenne

Toropainen: Niinijoensuun Pietilä

171 KA Loimaan käräjät 3.─4.9.1655, 224─224v: Syyskuussa 1655 Loimaan Ylistaron eli Ylstadin kartanon entinen kirjuri Johan Staffaninpoika valitti, että kartanon myllynrakentaja Melchior muiden ohella oli puhunut hänen ottaneen kartanolta itselleen edellisenä syksynä riihellisen puituja rukiita. Melchior kertoi, että kun hän oli hakenut aamuin ja illoin akanoita hevoselleen viimeisen puidun riihen akanahuoneesta, oli hän huomannut että vilja väheni riihessä. Johanin mukaan hän oli antanut jauhaa viljaa sioille, sillä olisi ollut turhaa viedä se ensin riihestä vilja-aittaan ja ottaa sitten heti sieltä ulos. Melchior tuomittiin 40 markan sakkoon Johanin kunnian loukkaamisesta;

KA Loimaan käräjät 3.─4.9.1655, 229v─230v: Edelleen syyskuussa 1655 entinen kartanonkirjuri Johan Staffaninpoika valitti että hänen julkinen kadehtijansa kartanon myllynrakentaja Melchior Tysk oli levittänyt huhua, että Johanin vaimo Liisa Jöranintytär olisi ollut salavuoteudessa heidän lastensa kotiopettaja Matthias Aeschillin kanssa. Melchiorin mukaan hänelle olivat tällaista puhuneet nyt Saksassa olevat kartanon liinakankuri ja inspehtorin palvelija Esko. Itse Melchior kertoi olleensa toisinaan yöllä piilossa tuvan pöydän takana, sillä ylioppilas nukkui tuvan takana olevassa kamarissa. Hän ei ollut kuitenkaan huomannut mitään poikkeavaa. Melchior tuomittiin valehtelemisesta 40 markan sakkoon; KA Loimaan käräjät 9.─11.5.1657, 484v: Toukokuussa 1657 kartanonvouti Melchior Fåviogd kertoi, että kahdeksan ypäjäläistä oli luovuttanut Aron niityn edellisen voudin Erik Henrikinpoika Spåran aikana kartanon alaisuuteen veroheiniensä maksamiseksi. Erik kertoi kysyttäessä, että asia oli näin; KA Loimaan käräjät 18.─20.3.1658, 159v: Maaliskuussa 1658 luettiin oikeudessa luettelo, jonka mukaan kreivi oli kolme vuotta aiemmin lainannut talonpojille olkia kartanostaan. Kartanonvouti Melchior vaati niitä nyt maksettavaksi takaisin;
TMA Loimaan kirkonarkisto III GIa:2, Kirkon tilit 1679─1729, 23, 25─26: Vuonna 1681 Melchiorille maksettiin Loimaan kirkon kassasta kolme taalaria hänen paanutettuaan ja tervattuaan sakariston katon. Melchiorilta ostettiin vuonna 1682 sata paanunaulaa taalarilla. Lisäksi rakennusmestarina toimineelle Melchiorille maksettiin 60 taalaria saman vuoden 24. kesäkuuta;

KA Loimaan käräjät 15.─17.9.1686, 22: Syyskuussa 1686 Melchior Fougdtin leski Kerttu Tuomontytär ja hänen vävynsä Yrjä Matinpoika Isostaperästä riitelivät Fougdtin saatavista. Vävy oli ottanut viljelykseen autiotilan Isostaperästä; KA Loimaan käräjät 29.─30.10.1701, 345: Lokakuussa 1701 valitti Isonperän Maria Melkiorintytär, että hänen piikansa Kerttu Jaakontytär oli ottanut uuden pestin Karhulan Jaakko Yrjänpojan luo kesken palveluskauden. Kerttu määrättiin palaamaan oikeaan palveluspaikkaansa.

9.-10.6.1648 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848450

Effter 12 manna ransaken och flutna räkningh dömdes af Lars Palcke bårgare och inwånare i Åbo till opbördzman Johan Staffansson 10 dlr 16 öre kop hwilket flyter af den stodh, som Pålake opå betallningh tagit hade.