Sami Saari
27.11.19, 23:48
Tutustuin Kokkolasta Alavieskaan muuttaneeseen Långin suvun jäseniin. Suvusta on tehty sukukirja: Ritva Kauppinen, Lång-Tolonen Alavieskassa. Ensimmäisen Alavieskaan muuttaneen suvun henkilön Geni-profiili on tässä (https://www.geni.com/people/Anders-Lång/6000000033694348476).
Sukukirjassa oli kerrottu suvusta seuraavanlainen taru:
"Opettaja Aija Rautio muistelee äitinsä, Kustaava Raution o.s Tolosen kertomaa
Lång ei ole suvun alkuperäinen nimi, vaan se on otettu sen jälkeen, kun esi-isät lähti Ruotsista. Ei ole tietoa siitä mikä nimi alun perin oli.
Långista oli tullut valtiollisesti ei toivottu henkilö Ruotsissa ja niinpä hän oli muuttanut omaisuutensa rahaksi ja lähtenyt merille.
Kierreltyään aikansa merillä Lång oli saapunut Kokkolan edustalle ja joutunut siellä myrskyssä merihätään. Tilanteen näyttäessä toivottomalta, Lång oli rukoillut Jumalaa. Jos Jumala pelastaa hänet niin hän lopettaa seikkailevan elämänsä ja asettuu aloilleen.
Vielä hän lupasi, että hän ottaa ensimmäisen maissa vastaantulevan naisen vaimokseen ja jos hänelle jää omaisuutta, hän perustaa kirkon.
Laiva pelastui.
Aamulla, kun myrsky oli tyyntynyt ja laiva päässyt satamaan, ihmisiä kulki katselemassa, oliko myrsky tehnyt tuhojaan. Kokkolassa oli siihen aikaan kaksi arvossapidettyä sukua, ja näistä toisen suvun edustaja oli mukana rannalla. Hän oli ensimmäinen nainen, joka tuli Långia vastaan. Kapteeni kosi ja nainen vastasi myöntävästi. He asettuivat Kokkolaan asumaan.
Miksi sitten lähdettiin Kokkolasta?
Muistitieto kertoo...
Silloisen isä Långin poika oli sotilas. Kokkolassa oli siihen aikaan englantilaisia, joihin suhtauduttiin vihamielisesti suomalaisten taholta. Tämä sotilas Lång ampui veneen alta väijyksistä yhden englantilaisen upseerin. Silloin piti lähteä karkuun. Långit tulivat Toloselle silloiseen sotilasvirkataloon. Alavieska kuului silloin vielä Kalajokeen.
Långit olivat ummikkoruotsinkielisiä, he lukeutuivat talonpoikaissivistyneistöön, eivätkä halunneet lastensakaan seurustelevan suomenkielisten kanssa, vaan ainoastaan Kokkolassa asuvien sukulaisten kanssa. Lapsilla oli ruotsinkielinen kotiopettaja.
Mitä sitten tähän kirkon perustamiseen tulee, niin ainakin muistitiedon mukaan Långit ovat lahjoittaneet erilaisia esineitä Alavieskan kirkolle. Esimerkiksi kirkon palon Jälkeen Aija Raution isälle oli tuotu korjattavaksi kastemalja, jonka pohjassa oli luettavissa nimi Anders Lång. (kastemalja on edelleen Alavieskan kirkkoherranvirastossa) Lisäksi Kustaava-äiti oli tiennyt tarkasti, minkä kynttiläkruunun suku oli kirkkoon lahjoittanut.
Sitten pitäisi olla vielä kynttiläjalat sekä viiri, joka nykyisinkin on tapulin huipulla. Alavieskan entinen suntio Oskari Koskela oli kertonut viirin kuvaavan laivan keulaa ja kapteenin seisovan keulassa. Koskela oli ajatellut tuon kapteenin olevan juuri se Lång, joka oli viirin lahjoittanut. Viirissä pitäisi olla vielä vuosiluku 1573."
Mikähän tässä tarinassa voisi olla totta? Seuraavia asioita voisi ainakin selvitellä:
-Ketkä ovat olleet Kokkolassa olleet kaksi arvossapidettyä sukua? Suku on ollut Kokkolassa viimeistään 1658, mutta jos nyt kuvitellaan, vaikka tuon viirin vuosiluvun perusteella, että olisivat tulleet Kokkolaan n. 1500-luvulla.
-Ovat muuttaneet Alavieskaan 1727-1729. Onko siihen Kokkolassa ollut englantilaisia upseereita?
-Onko tietoa 1727-1729 tienoilla ammutusta englantilaisesta tai jonkun muun maalaisesta upseerista?
-Kirjan mukaan Alavieskan kirkolla olisi edelleen nuo mainitut kastemalja ja viiri. Laitoin niistä sähköpostia Alavieskan seurakunnalle.
Tunteeko joku tapausta?
Sukukirjassa oli kerrottu suvusta seuraavanlainen taru:
"Opettaja Aija Rautio muistelee äitinsä, Kustaava Raution o.s Tolosen kertomaa
Lång ei ole suvun alkuperäinen nimi, vaan se on otettu sen jälkeen, kun esi-isät lähti Ruotsista. Ei ole tietoa siitä mikä nimi alun perin oli.
Långista oli tullut valtiollisesti ei toivottu henkilö Ruotsissa ja niinpä hän oli muuttanut omaisuutensa rahaksi ja lähtenyt merille.
Kierreltyään aikansa merillä Lång oli saapunut Kokkolan edustalle ja joutunut siellä myrskyssä merihätään. Tilanteen näyttäessä toivottomalta, Lång oli rukoillut Jumalaa. Jos Jumala pelastaa hänet niin hän lopettaa seikkailevan elämänsä ja asettuu aloilleen.
Vielä hän lupasi, että hän ottaa ensimmäisen maissa vastaantulevan naisen vaimokseen ja jos hänelle jää omaisuutta, hän perustaa kirkon.
Laiva pelastui.
Aamulla, kun myrsky oli tyyntynyt ja laiva päässyt satamaan, ihmisiä kulki katselemassa, oliko myrsky tehnyt tuhojaan. Kokkolassa oli siihen aikaan kaksi arvossapidettyä sukua, ja näistä toisen suvun edustaja oli mukana rannalla. Hän oli ensimmäinen nainen, joka tuli Långia vastaan. Kapteeni kosi ja nainen vastasi myöntävästi. He asettuivat Kokkolaan asumaan.
Miksi sitten lähdettiin Kokkolasta?
Muistitieto kertoo...
Silloisen isä Långin poika oli sotilas. Kokkolassa oli siihen aikaan englantilaisia, joihin suhtauduttiin vihamielisesti suomalaisten taholta. Tämä sotilas Lång ampui veneen alta väijyksistä yhden englantilaisen upseerin. Silloin piti lähteä karkuun. Långit tulivat Toloselle silloiseen sotilasvirkataloon. Alavieska kuului silloin vielä Kalajokeen.
Långit olivat ummikkoruotsinkielisiä, he lukeutuivat talonpoikaissivistyneistöön, eivätkä halunneet lastensakaan seurustelevan suomenkielisten kanssa, vaan ainoastaan Kokkolassa asuvien sukulaisten kanssa. Lapsilla oli ruotsinkielinen kotiopettaja.
Mitä sitten tähän kirkon perustamiseen tulee, niin ainakin muistitiedon mukaan Långit ovat lahjoittaneet erilaisia esineitä Alavieskan kirkolle. Esimerkiksi kirkon palon Jälkeen Aija Raution isälle oli tuotu korjattavaksi kastemalja, jonka pohjassa oli luettavissa nimi Anders Lång. (kastemalja on edelleen Alavieskan kirkkoherranvirastossa) Lisäksi Kustaava-äiti oli tiennyt tarkasti, minkä kynttiläkruunun suku oli kirkkoon lahjoittanut.
Sitten pitäisi olla vielä kynttiläjalat sekä viiri, joka nykyisinkin on tapulin huipulla. Alavieskan entinen suntio Oskari Koskela oli kertonut viirin kuvaavan laivan keulaa ja kapteenin seisovan keulassa. Koskela oli ajatellut tuon kapteenin olevan juuri se Lång, joka oli viirin lahjoittanut. Viirissä pitäisi olla vielä vuosiluku 1573."
Mikähän tässä tarinassa voisi olla totta? Seuraavia asioita voisi ainakin selvitellä:
-Ketkä ovat olleet Kokkolassa olleet kaksi arvossapidettyä sukua? Suku on ollut Kokkolassa viimeistään 1658, mutta jos nyt kuvitellaan, vaikka tuon viirin vuosiluvun perusteella, että olisivat tulleet Kokkolaan n. 1500-luvulla.
-Ovat muuttaneet Alavieskaan 1727-1729. Onko siihen Kokkolassa ollut englantilaisia upseereita?
-Onko tietoa 1727-1729 tienoilla ammutusta englantilaisesta tai jonkun muun maalaisesta upseerista?
-Kirjan mukaan Alavieskan kirkolla olisi edelleen nuo mainitut kastemalja ja viiri. Laitoin niistä sähköpostia Alavieskan seurakunnalle.
Tunteeko joku tapausta?