Häkkilä-Mestarinautio Kello Haukipudas

[hth]

Hei,

Tällä tilalla asui iii:n sisko.

Suur-Iin historiassa sivun 155 sotilasruotuluettelossa vuodelta 1734 on Kellossa kylän maalla sotilastorppa Häkkilä, jonka ruotuun kuuluivat seuraavat talot: 1 (Pietilä eli Hekkala), 28 (Annala), 33 (Satalahti), 9 (Näyhö), 41 (Jämsä), 18 (Teppola), 43 (Lopakka) ja 40 (Pikkuhookana). Kirjassa on vain em. numerot eli toivottavasti laitoin nimet oikein.

Milloinhan tuo sotilastorppa on perustettu ja ketkä sotilaat siinä ovat 1700-luvulla asuneet?
Milloin Häkkilästä tuli Mestarinautio ja miksi?

Isojaon jälkeen Kellossa oli numerolla 49 listattu 3/8 manttaalin kruununtila Mestarinautio, joka oli sillä hetkellä autio Mikko Ollinpojan jälkeen ja jonka maita viljeli Pekka. Jos tulkitsin tekstejä oikein...

Kuka oli ollut Mikko Ollinpoika?
Oliko viljelijä-Pekka tuo alla kerrottu?
Milloin numero 49 muuttui numeroksi 58?

Veikko Perttusen kirjaamassa Haukiputaan rk:ssa 1784 sivulla 399 on ”Teppola Häkkilä N:o 18 Kello”, jossa on asukkaana Pekka Pekanp Kiuttu (1745-1794). Pekan myöhempiä sukunimiä ovat Teppola, Häkkilä, Raasakka ja Teppo. Perheen 1780-luvun alussa syntyneet lapset on ristitty sukunimellä Häkkilä ja tytär on avioitunut Häkkilänä v. 1786.

Pekka kuoli v. 1794 ja pari vuotta sen jälkeen perheen Pekka-pojan (1778-1845) adoptoi paikkakunnan lapseton lukkaripariskunta Antilius. Tämän nuoremman Pekan sukunimenä on ollut Mestarinautio, kun hänet on vihitty v. 1802 ja kun hänen lapsensa on kastettu seuraavana vuonna. Pekan perhe muutti sittemmin Revonlahdelle.

Rk:ssa vuosina 1790-1819 näkyy tilojen Näyhö nro 9 ja Jämsä nro 41 välissä merkintä ”Kello N:o 58 Mestarinautio”, mutta ei muita tietoja.

Tilan vaiheet 1800-luvulla löytyvät kohtalaisella tarkkuudella rippikirjoissa ja henkikirjoissa. Vuoden 1875 vaiheilla tilan nimi vaihtui takaisin Mestarinautiosta Häkkiläksi.

hth

[tellervoranta]

Terve. Häkkilä sotilastorppa oli Kellossa, kylän maalla. Allaolevassa linkissä näkyy sotilaaksi 16.3.1734 otettu Östen Andersson Tysk, ikä 37, palvelus 12v, syntyisin Östebottenista.

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19180&pnum=174

[hth]

Hei ja kiitos.

Militaria ja vanhat käsialat ovat minulle vähästä suurempaa mystiikkaa.

Östen Tysk näyttää hukkuneen 56-vuotiaana naimattomana 5.6.1754 Haukiputaalla, ei Kellossa. Tarkoittaneeko sitä, että hän ei enää ollut sotilaana ja torpparina Kellossa...

Mitä tarkoittavat Häkkilän kohdalla olevat numerot 5, 70 ja 521?

Östenin edeltäjä näyttää olleen Juho Jaakonpoika Xxxx(x)mästare, joka siirtynyt / siirretty numerolle 64. Kuka oli tuo Juho ja mikä mestari? Missä on tuo 64? Olikohan Mestarinautio kyläläisten antama lisänimi Häkkilälle, kun torppa ehkä jäi jossain vaiheessa autioksi ja ehkä tuo em mästare oli ollut niin mestari, että maine jäi vaikka mies muutti pois...

hth

[tellervoranta]

Tältä sivulta löytyy eronsaanut Östen Tysk. Edelliseltä sivulta käsittääkseni seuraajansa Henric Tysk. Seuraavakin sotilas on nimeltään Henris Tysk, kotoisin Iistä.

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=7297624&kuvanumero=132&ay=824538&sartun=90863.KA&atun=184276.KA&amnimeke=Haukiputaan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1731-1754+%28IAa%3A1%29&ay2=115594

Nuo numerot ovat rykmentin, komppanian ja Kellon ruodutuksen numerot.

En ole kyllä käynyt armeijaa etten osaa välttämättä selittää.

Pitää tarkistaa vielä tämä Juho Jaakonpka.

[tellervoranta]

Juho Jaakonpka Rånttmestare (luulen olevan Ränttmestare) on siirretty Oulunsuuhun no64. Juho on 30v, palvelusta 10v, kotoisin Österbottenista.

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19180&pnum=173

Muuten minusta tuo Östen-nimi tuntuu harvinaiselta, siis Tysk. En ole kyllä hiskitellyt.

[TapsaR]

Hei!
Talonimelle Mestarinautio löytyy ehkä selitys kellolaisen niityn nimestä. Mestarinvainion niitty mainitaan vuoden 1654 talvikäräjien (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708356) jutussa. Käsittääkseni Valpuri Tuomaantytärtä uhattiin sakolla jollei hän pystyisi todistamaan oikeuttaan heinänkorjuuseen Mestarinvainion niityltä vuosina 1652 ja 1653. Niityn omistajaksi ilmoitetaan Anders Jörenson.
Vuoden 1669 talvikäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713715) Oulun pormestari valitti Anders Cauhaisen välityksellä, että kellolainen Sipo Lassinpoika (Henkikirjan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76531122) mukaan oli Näyhä.) oli korjannut neljä häkillistä heinää pormestarin niityltä Mestarinvainiolta. Komissaarit olivat vieneet jutun hovioikeuteen, mutta Sipo velvoitettiin kuitenkin maksamaan korjaamansa heinät.
Vuoden 1682 talvikäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685233) kellolainen Matti Lassinpoika (Näyhä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022161)) halusi kuninkaallisen plakaatin perusteella (Ehkä kyseessä oli vuoden 1677 plakaatti, jonka nojalla palautettiin maita entisille omistajille.) ottaa haltuunsa Mestarinvainion, jonka edesmennyt Oulun pormestari Jöran Anderson oli ostanut Kemin pitäjän koroislaisilta Oloff Amundsonilta ja Hans Håkansonilta 22.7.1670 (Vuoden 1684 talvikäräjillä päivämäärä muuttunut ilmeisesti oikeaksi: 22.7.1630.) neljällä kuparitaalarilla. Oululainen Anders Andersson vastusti niityn siirtymistä Näyhälle ja kiista jätettiin pöydälle.
Kahden vuoden perästä talvikäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686621) oikeuden eteen astui edesmenneen pormestari Andersonin pojanpoika kauppias Anders Andersson Lytter. Hän valitti ettei voinut hyödyntää Mestarinvainion neljää heinähäkillistä, koska Matti Näyhä oli ne ominut itselleen. Matti oli korjannut heinät perustaen menettelynsä alilaamanni Jacob Hanssonin kesäkuussa v. 1657 antamaan tuomioon (Pöytäkirjassa mainitaan, että kellolainen pyöveli nimeltä Tuomas, joka oli Näyhän talon poikia, oli väkivalloin ominut Oloffin ja Hansin perintöniittyä. Thomas skarprättare on kirjattu maakirjoihin vuosina 1602 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659815) - 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654498).). Lytterin mielestä Mestarinvainio kuuluisi hänelle laamanni Claas Jägerhornin 29.1.1666 tekemän päätöksen nojalla. Claas Jägerhorn oli, hovioikeuden otettua asian uudelleen esille, kumonnut Jacob Hanssonin tuomion.
Näinollen oikeus päätti säilyttää Mestarinvainion niityn omistuksen kauppias Lytterillä.
Siis juontuuko Mestarinaution talon nimi Mestarinvainion niityn ostaneesta pormestarista?
Tapio Rekilä

[hth]

Hei,
Kiitos Tellervo ja kiitos kaimani Tapio.

Tapio liikkuu ihan konkreettisesti eri vuosisadalla kuin minä. Mielenkiintoista tietoa Mestarinvainiosta ja toistuvia oikeudenkäyntejä neljästä heinähäkillisestä. Varmaankin olemme asian ytimessä. On täytynyt olla hyvät niityt, kun ovat kiinnostaneet sekä kemiläisiä että oululaisia, kellolaisista nyt puhumattakaan. Ovatkohan olleet Pohjois-Kellossa vai Pateniemessä Häkkilänrannassa…
Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Pääkatselmusluettelossa 1770-1790 on po. kohteessa vuosilukuja, joita en satavarmasti ymmärrä. Alempana tulkintani.

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17377&pnum=215

Pääkatselmusluetteloissa 1779 ja 1795 lukee ”Rotarnes namn Pietilä”. Tunnusnumerot 5, 70 ja 521 ovat entiset, joten olemme varmaankin edelleen samassa ruodussa. Mutta oliko sotilastorppa enää alkuperäinen Häkkilä? Oliko ruotusotilastorppa siirtynyt Pietilän maille, ja Mestarinautio-Häkkilä oli Teppolan nro 18 hallinnassa kuten alkuperäisessä viestissäni aanailin…

Tämän ruodun sotilaiksi olen saanut tällaiset:
Juho Jaakonpoika Räntmestare eli Eskolainen (1704-1772) siirtyi Oulunsaloon v. 1734 (nuo tarkemmat tiedot löytyvät Oulunsalosta)
1734-1740 Östen Antinpoika Tysk (n. 1698-1754), naimaton
1740-1770 Heikki Tysk (1719-1783), perheellinen
1772-1802 Heikki Juhonpoika Tysk, aik. Vesa Ylikiimingistä (1744-1818), perheellinen

hth

[tellervoranta]

Tarkoitatko tätä, vuosi 1779? Sotilastorppia ei ole lueteltu, vain yksittäiset talot eli Pietilä (Häckala)

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19182&pnum=177

[hth]

Tarkoitan juurikin tuota ja myös vuoden 1795 merkintää.
Sotilastorppa on siis jätetty merkitsemättä. Onko siihen otettu tilalle kenties ruodun taloista merkittävin, tässä tapauksessa Pietilä-Hekkala...
Ruodun nimi onkin Pietilä, ja sotilastorppa on edelleen Mestarinautio-Häkkilä. Olisikohan tällainen tulkinta suunnilleen kohdillaan...

[TapsaR]

Hei!
Kun katselin ja zoomailin isonjaon karttaa, niin huomasin, että (kait Häkkilän) torppa oli erillinen rakennus Mestarinaution (49) vieressä. Varmaan maapalaset nimellä "Torpa peldo"(kartassa ev) olivat, tai olivat olleet torpan käytössä.
Jyvityksestä otetusta kuvasta käy ilmi, että Pekka viljeli kruununmaalla Mikko Ollinpojan autiota eli Mestarinautiota. Sitä ei ole nimitetty torpaksi eikä Häkkilää ole mainittu kartaston jyvitysosiossa. Jostakin syystä uudisasukas Heikki on merkitty asuttamaan Piimäperää, joka on merkitty kolmannelle karttalehdellä numerolla "49 eller 51" ja maakirjanumerolla 49. Siis kaksi kruununtaloa samalla numerolla! Myöhemminhän numero 51 on tarkoittanut Niemelää ja Piimäperä/Holstille on jäänyt n:o 49. Mestarinautio/Häkkilä sai numeron 58.



Tuli muuten mieleen, että jospa Häkkilä on nimetty vääntämällä nimestä Hekkala?



Tapio R.

[tellervoranta]

Kun en muista Kellon talojen numeroita, niin testatkaapa tällainen. Kun tässä rullassa näkyy vain yksi talo, niin olisiko selitys se, että torppa on tämän talon maalla.

Kellon torpat: Rajala no66, Toivari67, Kivimäki68, Toimela tai Timola69, Häkkilä70, Käpylä71, ei torppaa72(Kellon ja Haukiputaan yhteinen)


https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19182&pnum=177

[s.peltonen]

Isojaon jälkeen Kellossa oli numerolla 49 listattu 3/8 manttaalin kruununtila Mestarinautio, joka oli sillä hetkellä autio Mikko Ollinpojan jälkeen ja jonka maita viljeli Pekka.

En ole onnistunut löytämään sellaista veroluetteloa, jossa Mestarinautiolla olisi talonumerona 49.
Missä arkistolähteessä Mestarinautiolle mainitaan talonumeroksi 49 (mikäli on tietoa missä lähteessä numero on mainittu, voisin koettaa etsiä kyseistä luetteloa)?

"Mikko Ollinpojan" talo kirjataan vuosien 1757 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12208314)-1774 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13357522) henkikirjoissa ilman talonumeroa, talon numero 48 (Grekilä eli Toivari) jälkeen (viimeinen talonumero Kellon kylässä tuohon aikaan on 48). Talon sijainti henkikirjassa saattaisi ehkä tulla sen mukaan, että se on kirjattu viimeisen talonumeron omaavan talon jälkeen, ja ennen uudistiloja. "Mikko Ollinpojan" talo mainitaan vanhaksi autioksi, joten ilmeisesti se on aikoinaan ollut olemassa verotettuna tilana. "Mikko Ollinpojan" talolle ei vielä tuolloin kirjata manttaalilukua perintötilojen taikka kruununtilojen sarakkeeseen, mutta talon nimen eteen on kirjattu puolimanttaalia, mikä viitannee siihen, että talo on aikoinaan ollut puolen manttaalin talo.

Vuosien 1757-1759 henkikirjoissa "Mikko Ollinpojan" taloon kirjataan Antti vaimoineen, vuonna 1760 Matti vaimoineen, vuonna 1762 Mikko vaimoineen, vuosina 1763-1764 Pekka, ja vuosina 1765-1769 Pekka vaimoineen. Vuosien 1770-1780 henkikirjoihin "Mikko Ollinpojan" talo kirjataan autiona.

On mahdollista, vaikkakaan ei varmaa, että taloon vuosina 1763-1769 kirjattu Pekka olisi samainen Pekka, joka taloon kirjataan vuosina 1782-1787. On mahdollista, vaikkakaan ei varmaa , että kyseinen Pekka olisi Pekka Pekanpoika Manninen eli Kiuttu (s.08.11.1745), sittemmin Teppo. On mahdollista, vaikkakin epävarmaa, että taloon vuosina 1757-1759 kirjattu Antti ja vaimo Brita olisivat Pekan isän veli Antti Pekanpoika Manninen eli Kiuttu sittemmin Piukkula eli Raasakka (s.21.11.1731) ja tämän vaimo Brita Simontytär Kolehmainen. On mahdollista, vaikkakin epävarmaa, että taloon vuonna 1760 kirjattu Matti olisi Pekan isän veli Matti Pekanpoika Manninen eli Kiuttu (s.02.09.1734-25.09.1760). Samoin on mahdollista, vaikkakin epävarmaa, että taloon vuonna 1762 kirjattu Mikko olisi Pekan isän veli Mikko Pekanpoika Manninen eli Kiuttu (s.04.12.1726). Varmennus olettamusten paikkansa pitävyydelle, taikka vaihtoehtoisesti olettamusten osoittaminen vääräksi, luultavasti löytyy tuomiokirjoista. Noin uusia tuomiokirjoja en vielä ole lueskellut, joten varmuudella en rohkene ottaa kantaa asiaan.

Mainittakoon kuitenkin, että Pekka Pekanpoika Manninen eli Kiuttu eli Tepon (s.08.11.1745) isä Pekka Pekanpoika Manninen eli Kiuttu eli Teppo (s.10.02.1723) vaimoineen kirjataan Kiuttu eli Mannisen taloon viimeisen kerran vuoden 1763 henkikirjassa, ja samainen perhekunta kirjataan Tepon taloon vuodesta 1764 alkaen. Vuosina 1764-1769 Tepon taloon ei kirjata Pekka poikaa (s.08.11.1745) ja samaisina vuosina "Mikko Ollinpojan" taloon kirjataan Pekka. Vuosina 1770-1780 "Mikko Ollinpojan" talo kirjataan autioksi ja samaisina vuosina Tepon taloon kirjataan Pekka isännän Pekka poika vaimoineen. Ja vuosien 1782-1787 henkikirjoissa "Mikko Ollinpojan" taloon kirjataan Pekka perhekuntineen; ja kyseisinä vuosina Tepon taloon ei kirjata Pekka isännän Pekka poikaa. Myöskin se, että "Mikko Ollinpojan" taloon kirjattiin vuosina 1763-1764 Pekka ilman vaimoa ja vuodesta 1765 alkaen Pekka vaimoineen, sopisi siihen, että kyseessä saattaisi olla Pekka Pekanpoika Manninen eli Kiuttu eli Teppo (s.08.11.1745), joka avioitui Liisa Juhontytär Raution kanssa 20.12.1764.
Antti Pekanpoika Manninen (s.21.11.1731) ja tämän Brita vaimo kirjataan Antin kotitaloon (Kiuttu eli Manninen) viimeisen kerran vuoden 1756 henkikirjassa. Vuosien 1757-1759 henkikirjoissa "Mikko Ollinpojan" taloon kirjataan Antti ja vaimo Brita. Ja vuodesta 1760 alkaen Antti vaimoineen kirjataan Olhavalla sijaitsevaan Piukkulan taloon. Vuoden 1775 tietämillä Antti perheineen muuttaa Etelä-Iissä sijaitsevaan Raasakan taloon.
Matti Pekanpoika Kiuttu eli Manninen (s.02.09.1734-25.09.1760) ja tämän vaimo Saara (Laurintytär Pöllö) kirjataan viimeisen kerran kotitaloon (Kiuttu eli Manninen) vuoden 1759 henkikirjassa. Ja vuoden 1760 henkikirjassa "Mikko Ollinpojan" taloon kirjataan Matti ja vaimo. Mikko Pekanpoika Kiuttu eli Manninen (s.04.12.1726) ja tämän vaimo (Anna Simontytär Ervasti) kirjataan Mikon kotitaloon (Kiuttu eli Manninen) vielä vuoden 1760 henkikirjassa. Vuoden 1762 henkikirjassa "Mikko Ollinpojan" taloon kirjataan Matti ja vaimo; tuolloin Mattia ei kirjata Kiuttu eli Manninen taloon.

Vuoden 1776 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13252760) henkikirjassa myös talot 49-52 ovat saaneet talonumerot. "Mikko Ollinpojan" autiotalo on listattuna ilman talonumeroa talon numero 52 (Nisula) jälkeen, ennen uudistiloja.
Vuosien 1777 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13252972)-1780 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13253597) henkikirjoissa "Mikko Ollinpojan" autiotalo kirjataan edelleen ilman talonumeroa, talojen numero 48 (Grekilä eli Toivari) ja numero 49 (Piimäperä) väliin.

Vuosien 1782 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13253832)-1785 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13254413) henkikirjoissa talon manttaaliluvuksi mainitaan 3/8 manttaalia ja talo mainitaan kruununtaliksi; tuolloin talon nimeksi kirjataan "Mikko Ollinpojan eli Mestarinautio", kun aiemmin talon nimenä oli ollut vain "Mikko Ollinpojan". Talo kirjataan edelleen ilman talonumeroa, talojen 48 ja 49 väliin. Taloa ei enää kirjata autioksi, vaan vuosina 1782-1783 henkirahaa maksetaan Pekasta ja vaimosta (jonka nimi on jätetty mainitsematta), ja palvelusväestä. Vuosina 1784-1786 henkirahaa maksetaan myös Kaisa tyttärestä.

Olisikohan "Mikko Ollinpojan" vanha puolenmanttaalin autiotalo ylösotettu neljännesmanttaalista ja kun talon verotukselliseen kokoon vuonna 1777 lisättiin 1/8 manttaalia, niin talon kooksi olisi tullut 3/8 manttaalia? Koska kyseessä oli talonumeroiden antamisen aikaan vuosikymmeniä autiona ollut talo, niin talon ylösottamisen jälkeisissä veroluetteloissa olisi saatettu alkuperäisen (vuonna 1606 saatu) manttaaliluvun sijasta käyttää vanhana manttaalilukuna sitä manttaalilukua, jolla talo ylösotettiin 1780.
En ole noin uusia tuomiokirjoja vielä lukenut, joten varmaksi en osaa sanoa muuttuiko "Mikko Ollinpojan eli Mestarinaution" vanha manttaaliluku puolesta manttaalista neljännesmanttaaliin tuosta syystä, vai oliko manttaaliluvun muuttumiseen jokin muu syy.

Vuoden 1786 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13254578) henkikirjassa "Mikko Ollinpojan eli Mestarinautio" talolle kirjataan jo oma talonumerokin; talo on saanut talonumeron 58.
Pekan perhekunta kirjataan "Mikko Ollinpojan eli Mestarinautio" taloon vielä vuoden 1787 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13254729) henkikirjassa. Tuolloin henkirahaa maksetaan Pekasta ja vaimosta, poika Juhosta, vävy Pekasta ja tämän vaimosta (vaimoja ei ole mainittu nimeltä, mutta vävy Pekka lienee Pekka Juhonpoika Moilanen, joka avioitui Kaisa (Karin) Pekantytär Häkkilän kanssa 06.06.1786).

Vuosien 1785-1789 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296340) rippikirjassa Pekka Pekanpoika Häkkilän eli Tepon mainitaan perheineen muuttaneen Iihin vuonna 1788. Pekka ilmeisesti muutti Etelä-Iissä sijaitsevaan Raasakan taloon, jota aiemmin oli isännöinyt hänen isänsä edesmennyt pikkuveli Antti Pekanpoika Kiuttu eli Manninen eli Piukkula eli Raasakka (21.11.1731-30.03.1786).
Raasakan talossa oli vuoden 1776 tietämiltä asunut kaksi eri perhekuntaa; ja talo menetti lyhyessä ajassa kaksi isäntää; talon toista osaa isännöinyt Risto Mikonpoika Laninen oli menehtynyt 02.06.1788.
Rippikirjassa Pekan perhekunnan asuminen Etelä-Iissä sijaitsevassa Raasakan talossa ei ehdi näkyä, mutta vuosien 1789 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13255081)-1791 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13255457) henkikirjoissa Pekan perhekunta vaikuttaisi olevan kirjattuna Raasakan taloon (toiseksi perhekunnaksi kirjataan Risto Lanisen leskivaimo Kaisa, joka on Karin Heikintytär Halonen).
Vuodesta 1792 alkaen Pekan perhekuntaa ei enää kirjata Raasakan taloon; tuolloin taloon kirjataan Pekan edesmenneen Antti sedän perhekuntaa (isäntänä vaikuttaisi toimivan Pekan serkun Karin Antintytär Raasakan puoliso Juho Jaakonpoika Rajala).

Vuoden 1789 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13255088) henkikirjaan 3/8 manttaalin "Mikko Ollinpojan eli Mestarinautio" talon kohdalle on kirjattu kommentti, minkä mukaan talo on oululaisen kauppias Johan Cajanuksen hallussa.
Maakirjoihin talo kirjataan nimellä Mestarinautio. Talo kirjataan vuoden 1789 maakirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13354846) nimellä Mestarinautio ja vanhalla manttaaliluvulla 1/4 manttaalia, mutta mainitaan että verotukselliseen kokoon on lisätty 1/8 manttaalia. Talon mainitaan saaneen 40 vuoden verovapauden 08.09.1780 ja tulevan verolle vuonna 1821.

Vuoden 1805 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13381203) maakirjassa kerrotaan, että talo oli vanha autiotaloa, joka oli ylösotettu 08.09.1780 ja talolle oli tuolloin myönnetty 40 vuoden verovapaus. Samoin kerrotaan, että vuonna 1777 talon verotukselliseen kokoon oli lisätty 1/8 manttaalia.
Vuoden 1855 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22803023) maakirjaan talo kirjataan edelleen nimellä Mestarinautio. Kommentissa mainitaan, että talon verotukselliseen kokoon on vuoden 1777 verollepanossa lisätty 1/8 manttaalia. Samoin kerrotaan, että talo on lunastettu perintötaloksi 23.06.1801.
Vuosien 1875 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=202648) ja 1905 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22918537) maakirjoihin talo kirjataan nimellä Häkkilä ja kommentissa mainitaan, että vuoden 1855 maakirjassa talon nimenä on ollut Mestarinautio.

"Mikko Ollinpojan" vanha autiotalo saattaisi olla se talo, jota vuosina 1547-1576 isännöi Jöns Pekanpoika, vuosina 1576-1618 Markus Ollinpoika ja vuosina 1619-1635 Pekka Markuksenpoika.
Kun talot vuoden 1606 maantarkastuksessa (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) saivat manttaaliluvut, tuli Markus Ollinpojan talosta puolenmanttaalin talo.
Vuoden 1618 ruodutusluetteloon Markus Ollinpojan taloon kirjataan isännän lisäksi poika (kyseisessä luettelossa nimeltä mainitaan vain isännät, muut ruodutetut mainitaan vain lukumäärittäin).
Markus Ollinpojan talo mainitaan autioksi jo vuoden 1635 maakirjassa. Vuosien 1643 ja 1644 autiotaloluetteloissa talo mainitaan ylösotetuksi, mutta talo on jälleen vuodesta 1645 alkaen autiona.
Talo kirjataan vanhana autiotalona Markus Ollinpojan nimellä vielä vuoden 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257092) maakirjaan. Sitten yllättäin vuodesta 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12394271) alkaen talo aletaan maakirjoissa kirjata Mikko Ollinpojan nimellä, edelleen vanhana autiotalona. Talo kulkee henkikirjoissa Markus Ollinpojan nimellä vuoteen 1727 saakka, ja henkikirjoissa se kirjataan Mikko Ollinpojan nimellä vuodesta 1728 alkaen.
Vuoden 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13520591) maakirjassa kerrotaan, että talo on vanha autio ja kukaan ei oikein osaa kertoa siitä mitään. Talo kirjataan vielä vuoden 1724 maakirjaan.
Vuoden 1727 maakirjassa talot saatavat talonumerot ja maakirjasta on jätetty pois ne talot, joille talonumeroa ei ole annettu. Mikko Ollinpojan talo on ollut autiona vuosikymmenien ajan, joten se ei saa talonumeroa.
Mikko Ollinpojan talo kirjataan vielä vuoden 1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692541) henkikirjaan siten, että sen puolenmanttaalin veroluku kirjataan kruununtalojen sarakkeeseen. Seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12895176) vuodesta alkaen metsittyneiden vanhojen autiotilojen manttaalilukuja ei kirjata enää kruununtalon sarakkeeseen, vaan vanha manttaaliluku kirjataan talon nimen eteen. Talo kirjataan nimellä "Mikko Ollinpoika" vielä vuoden 1738 henkikirjaan. Vuosien 1739-1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12187941) henkikirjoihin talo kirjataan nimellä "Mikon talo" taikka "Mikko". Vuoden 1749 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12211687) henkikirjaan ei enää kirjata vanhoja autiotaloja.

En tiedä, miksi Markus Ollinpojan nimi maakirjoissa vaihtui Mikko Ollinpojaksi.
Yksi vaihtoehto voisi olla sellainen, että Markus Ollinpojan etunimi olisi virheellisesti kirjattu vuoden 1705 maakirjaan, ja kertaalleen tehty kirjoitusvirhe olisi sitten toistunut maakirjasta toiseen; ja samainen kirjoitusvirhe olisi sitten siirretty myöhemmin myös henkikirjoihin.
Toinen vaihtoehto olisi sellainen, että joku Mikko Ollinpoika olisi hetken aikaa viljellyt taloa, esim. oman talonsa ohessa, ja jättänyt sen tiimoilla nimensä talolle.
Joillekin vanhoille autiotaloille nimen vaihtumiselle on löytynyt tuomiokirjoista taikka maakirjoista selitys siitä, että taloa on hetken aikaa joku viljellyt (vaikka mailla ei enää ole ollut taloa, niin maat ovat olleet jollekin lahjoitettuna taikka jonkun ylösottamia).

Tapsa jo mainitsikin Tuomas mestaajan Mestarinvainion niityn kiistan yhteydessä.
Voisikohan Mestarinaution nimi liittyä jotenkin mestaajan?
Pirttitörmän kylässä on vuoden 1610 tietämillä perustettu Heikki Tuomaanpojan (s.n.1580) uudistila ja vuoden 1624 maantarkastusluettelossa Heikki Tuomaanpoika mainitaan mestaajan pojaksi. Heikin talosta käytetään 1640-luvulta alkaen nimeä Mestari.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[s.peltonen]

Vielä pientä pohdintaa Iin pitäjässä esiintyneestä "Mestari" nimestä ("Mestari" talo Pirttitörmällä, sekä "Mestarinautio" ja "Mestarinsarka" niityt Kellossa / Haukiputaalla).

Kulkiko "mestaaja" 1500-luvulla kansan suussa myös nimellä "mestari"?
Olisiko 1500-luvulla Iin pitäjässä toimineesta Tuomas mestaajasta (joka oli alkujaan Kellon kylän Näyhän talon poikia) käytetty nimitystä mestari?

Sanakirjan mukaan ammattinimekettä "mästerman (http://fho.sls.fi/uppslagsord/5830/masterman/)" käytettiin vuoden 1526 tietämiltä virallisena teloittajana toimivasta kaupungin virkamiehestä (ja maaseudulla käytettiin nimitystä "skarprättare"). Tästä sanakirjasta ei ilmene se, mitä nimitystä suomenkielisillä maaseuduilla mestaajasta käytettiin 1500-luvulla.

Wikiaineistossa on juttu (https://fi.wikisource.org/wiki/Kuolemantuomioista_ja_niitten_t%C3%A4yt%C3%A4nt%C3 %B6%C3%B6npanosta_Suomessa_ennen_vuotta_1826) "Kuolemantuomioista ja niitten täytäntöönpanosta Suomessa ennen vuotta 1826". Siinä on kappale, joka alkaa seuraavasti "Lopuksi vielä sananen itse kuolemantuomion täytäntöönpanijasta eli mestarimiehestä." Kyseisessä kappaleessa kerrotaan, että "Mestaaja ei ollut alkujaan sama kuin pyöveli. Edellinen, jolta vaadittiin suurempaa ammattitaitoa, käytti ainoastaan kaksiteräistä mestausmiekkaansa tai piilua."

Vuoden 1684 talvikäräjillä haukiputaalainen Pekka Jaakonpoika Luukela ja kellolainen Juho Nuutinpoika Suomela vääntävät kättä Luukelansarka ja Mestarinsarka niityistä (KO a:4:243, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686665)). Jutussa valaehtoisen todistuksen antaa Erkki Erkinpoika Takki (Takku?), että hän oli ottanut luokseen syytingille mestarimiehen pojan tyttären ("mestarmans såna dotter") Marketta Matintyttären, joka omisti Mestarinsarka niityn.
Voisikohan tämä Marketta olla Tuomas mestaajan pojan tytär? Vai tarkoittaako mestarimies tässä joitain muuta kuin mestaajaa? Vai tarkoittaako mestarimies jotain muuta mestaajaa kuin Tuomasta? (Tuomas mestaajan ("Thomas skarprättare") talo kirjattiin Kellon kylään viimeisen kerran vuoden 1606 maakirjassa. Iin pitäjässä seuraava silmään osunut mestaaja on Kuivaniemen kylässä asunut Lasse Jaakonpoika, joka veroluetteloissa mainitaan mestaajaksi ("skarprättare") vuosina 1610-1631; hänen neljännesmanttaalin talolleen oli ammatin johdosta myönnetty verovapaus; Lassen talo autioituu vuoden 1633 tietämillä.)

Vuoden 1624 maantarkastuskirjassa Pirttirömän kylään kirjattiin mestaajan pojan ("skarprättarens son") Heikki Tuomaanpojan talo, josta sittemmin käytettiin nimeä "Mestari".
Samaisessa luettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650368) Pohjois-Iin kylään kirjataan mestaajan pojan ("skarprättarens son") Tapani Tuomaanpojan talo. Voisivatkohan Heikki ja Tapani olla Kellon kylässä asuneen mestaaja Tuomaan poikia?

Mikäli mestarimiehen pojan tytär Marketta Matintytär olisi ollut mestaaja Tuomaan pojantytär, se edellyttäisi hypoteettisen Matti Tuomaanpojan olemassaoloa. Mikäli tämä hypoteettinen Matti Tuomaanpoika olisi jossain vaiheessa kirjattu veroluetteloihin, ja mikäli hän jäi Iin pitäjään, niin yksivaihtoehto häneksi saattaisi ehkä olla Kellon kylässä sijaitsevan Perttulan talon isäntä Matti Tuomaanpoika Perttula (s.n.1557). Mutta tämä toki on vain pelkkää arvailua.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[hth]

Hei,
Kiitos Sari panoksestasi. Kaimani Tapsan kanssa liikut eri tietosfääreissä kuin minä.
Mestaaja on luonnollisesti mestari, alansa osaaja. Pirttitörmällä ja Kellolla saattaa hyvinkin olla kuvatun kaltainen mestariyhteys. Mestaaja on ollut virkamies, jonka menehtymisen jälkeen esimiehet ovat hyppineet mestarin niityille ja omineet niitä tai jyvittäneet kavereilleen. Laamannin päätös on jyrännyt alilaamannin päätöksen.
Tästä saa hyvän tarinan.
Kuka onkaan lunastanut tilan perintötilaksi v. 1801? (Samoin kerrotaan, että talo on lunastettu perintötaloksi 23.06.1801.) Mistä voi vaivattomimmin seurata omistajamuutoksia sen jälkeen?
Häkkilä-Mestarinaution ydinalue lienee P-Kellossa mm. Teppolan naapurissa, mutta kuinka siihen on ympätty Taskisenranta E-Kellosta eli myöhemmästä Pateniemestä? Sinne on sittemmin nimetty Häkkilänranta ja tämä aluehan se kiinnosti sahayhtiötä 1900-luvun alussa. En tiedä, kuuluiko siihen maakauppaan em. ydinalue.
Yt hth

[Jouni Kaleva]

Vielä pientä pohdintaa Iin pitäjässä esiintyneestä "Mestari" nimestä ("Mestari" talo Pirttitörmällä, sekä "Mestarinautio" ja "Mestarinsarka" niityt Kellossa / Haukiputaalla).

Kulkiko "mestaaja" 1500-luvulla kansan suussa myös nimellä "mestari"?
Olisiko 1500-luvulla Iin pitäjässä toimineesta Tuomas mestaajasta (joka oli alkujaan Kellon kylän Näyhän talon poikia) käytetty nimitystä mestari?

Sanakirjan mukaan ammattinimekettä "mästerman (http://fho.sls.fi/uppslagsord/5830/masterman/)" käytettiin vuoden 1526 tietämiltä virallisena teloittajana toimivasta kaupungin virkamiehestä (ja maaseudulla käytettiin nimitystä "skarprättare"). Tästä sanakirjasta ei ilmene se, mitä nimitystä suomenkielisillä maaseuduilla mestaajasta käytettiin 1500-luvulla.

Wikiaineistossa on juttu (https://fi.wikisource.org/wiki/Kuolemantuomioista_ja_niitten_t%C3%A4yt%C3%A4nt%C3 %B6%C3%B6npanosta_Suomessa_ennen_vuotta_1826) "Kuolemantuomioista ja niitten täytäntöönpanosta Suomessa ennen vuotta 1826". Siinä on kappale, joka alkaa seuraavasti "Lopuksi vielä sananen itse kuolemantuomion täytäntöönpanijasta eli mestarimiehestä." Kyseisessä kappaleessa kerrotaan, että "Mestaaja ei ollut alkujaan sama kuin pyöveli. Edellinen, jolta vaadittiin suurempaa ammattitaitoa, käytti ainoastaan kaksiteräistä mestausmiekkaansa tai piilua."


Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari


Hei Sari


Jälleen erinomaisesti yhteen koottu kokonaisuus Suur-Iin mestaritilanteesta 1600-luvulla, joka lähtee liikkeelle näistä muutamasta talon/paikannimestä! Ymmärtääkseni kokoamasi perhe Tuomas-mestarin ympärille on "pakko" olla oikein.


Suomen kielen sana mestari tulee tietysti ruotsista. Kantasana on mästare, joka tarkoittaa yleensä ottaen osaajaa, asiansa/ammattinsa hallitsijaa, ihan kuten suomenkielen mestari yleismerkityksessään, myös lajinsa parasta kuten urheilumestari.

Ruotsinkielessä on sitten eriytynyt tälle teloitusvirkamiehelle saman sanan kapeampi merkitys, kts SAOB, merkitys 11. https://www.saob.se/artikel/?seek=m%C3%A4stare&pz=1
Kyseessä ehkä eufemistinen sanan käyttö, ihan kuten pelottavaa karhu-sanaa ei saanut lausua, jotta se kutsuttuna ei ilmestyisi paikalle, vaan käytettiin eufemistisia "otso" "mesikämmen" jne.


Ruotsin mästaren taustalla on tietysti latinan magister, jonka merkitys sama, suomessa nykyisin kapeammin maisteri. Ja magisterin kanta on magia, taika. Ilmentää sitä, että magister on se, joka taianomaisesti hallitsee oman alansa.

[tellervoranta]

Tervehdys.
Vuoden 1803 henkikirjassa Kellossa No58 Mestarinautio Pehr Pehrsson, hu Walborg.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12712488

Vuoden 1801 henkikirjassa Michel Olofss el Mestarinautio. Innehaves Bönderna Thomas Simpula och Pehr Teppo.

[s.peltonen]

Lämpöinen Alkaneen Vuoden Tervehdys Kaikille!

Kuka onkaan lunastanut tilan perintötilaksi v. 1801?

Vuosien 1855 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22803023) ja 1875 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=202648) maakirjojen mukaan tilan lunasti perintötilaksi kauppiaan leskivaimo Katarina Frieman.

Mistä voi vaivattomimmin seurata omistajamuutoksia sen jälkeen?

En tiedä, onko olemassa jokin luettelomainen arkistolähde, jossa talokauppojen lainhuudatukset olisivat nopeasti katseltavissa.

Tuomiokirjojen ilmoitusasioiden pöytäkirjoista voi etsiä tietoa lainhuudatuksista, mutta yksittäisen talon kauppojen etsiminen pitkältä ajalta on jonkin verran aikaa vievää.
Iin pöytäkirjat löytyvät vuosilta 1778-1805 (http://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=210989.KA&atun=315562.KA&amnimeke=Pohjanmaan+pohjoisen+tuomiokunnan+renovoi dut+tuomiokirjat&sarnimi=Ilmoitusasioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat) Pohjanmaan pohjoisen tuomiokunnan pöytäkirjoista ja vuodesta 1805 (http://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=205329.KA&atun=315219.KA&amnimeke=Kemin+tuomiokunnan+renovoidut+tuomiokirja t&sarnimi=Ilmoitusasioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat) alkaen Kemin tuomiokunnan pöytäkirjoista (tällä hetkellä pöytäkirjoja vaikuttaisi olevan netissä saatavilla vuoteen 1870 saakka).

Kunkin kirjan alussa on yleensä hakemisto, josta näkee sivunumerot, mistä esim. kunkin pitäjän lainhuudatusasiat alkavat. Esim. vuoden 1801 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25540587) kirjan alussa olevasta hakemistosta näkyy, että Iin talvikäräjien lainhuudatusasiat alkavat sivulta 18 syyskäräjien alkavat sivulta 265. Tuomiokirjan lainhuudatuksia käsittelevillä sivuilla (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25540607) on yleensä sivun marginaalissa maininta siitä, mitä taloa kauppa koskee (kylä, talonumero, ja mahdollisesti myös talon nimi).

1800-luvun lopulla alkaa henkikirjoihin tulla mainintoja omistajista ja omistusosuuksista ja myös talokaupan ajankohdista.
Esim. vuoden 1890 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21499846) henkikirjan mukaan Häkkilän 3/8 manttaalin perintötalo (maakirjatalo N:o 58) oli jaettu kolmen omistajan kesken: puolet talosta oli Antti Suomelan omistuksessa, neljännesosa talosta oli Juho Juhonpoika Topin omistuksessa ja neljäsosa talosta oli Juho Hookanan omistuksessa. Antti perheineen asui talossa. Juho Toppi mainitaan kanssa-asukkaaksi, joten hänkin perheineen asuu talossa. Juho Hookana mainitaan osakkaaksi, joten hän asuu muualla; hänen mainitaan asuvan talossa N:o 40 (Pikku-Hookana).

Esim. vuoden 1895 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21497353) henkikirjan mukaan puolet talosta on edelleen Antti Suomelan omistuksessa, neljäsosa talosta on kanssa-asukas Pekka Pekanpoika Satalahden omistuksessa ja neljäsosa on edelleen osakas Juho Hookanan omistuksessa (Juho Hookanan mainitaan asuvan talossa N:o 40). Pekka Satalahden osuuden kohdalla mainitaan, että talo on siirtynyt Pekan omistukseen kauppakirjalla 22.10.1894.

Tällä hetkellä viimeisin julkisesti saatavilla oleva henkikirja taitaa olla vuodelta 1919 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77299782).
Tuolloin Häkkilän talolla on enää kaksi omistajatahoa. Henkikirjan mukaan puolet talosta on siirtynyt Ab Uleå Oy:lle kauppakirjalla 31.01.1913. Toinen puolikas talosta vaikuttaa siirtyneen oululaiselle luutnantti Wechmanille; toisen kaupan toinen lainahuudatus mainitaan olleen 02.10.1916 ja toinen osa kauppakirjalla 03.03.1916.

Häkkilä-Mestarinaution ydinalue lienee P-Kellossa mm. Teppolan naapurissa, mutta kuinka siihen on ympätty Taskisenranta E-Kellosta eli myöhemmästä Pateniemestä?

En osaa sanoa, mikä maakirjatalo taikka minkä maakirjatalon alueella olisi ollut Taskisenranta.
Pateniemen talo löytyy veroluetteloista; sen talonumerona on 56. Vuoden 1919 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77301325) henkikirjan mukaan Pateniemen talo (kokonaisuudessaan) on siirtynyt Ab Uleå Oy:n omistukseen kauppakirjalla 31.01.1913.
Eli vaikuttaisi siltä, että Ab Uleå Oy on samaan päivänä ostanut sekä Pateniemen talon (N:o 56) ja puolet Häkkilän talosta (N:o 58).
(Vuoden 1899 maakirjatutkinnossa Patenniemi talon nimi oikaistiin nimeksi Pateniemi.)

--

Jumituin vielä pohtimaan mestaaja Tuomas Mikonpojan taloa. Tuomaan talo löytyy vielä vuoden 1606 maakirjasta, mutta myöhemmistä veroluetteloista taikka vuoden 1606 maantarkastuskirjasta en osaa Tuomaan taloa tunnistaa. Yhdistyikö Tuomaan talo johonkin muuhun taloon tai jatkuiko Tuomaan talon itsenäinen taival jonkun muun isännöimänä (esim. olisiko Tuomas Tuomaanpojan nimellä kirjattu talo sama talo kuin Tuomas Mikonpojan talo)? Pysyikö osa Tuomaan talosta asuttuna jonkun muun isännän nimellä ja jäikö siitä osa autioksi (mitä osaa olisi sittemmin kutsuttu Mestarinautioksi)?

Markus Ollinpojan talo (sittemmin Mikko Ollinpojan nimellä kirjattu talo) sen sijaan löytyy veroluetteloista myös vuoden 1606 jälkeen.
Se jäi askarruttamaan, että miksi Mikko Ollinpojan (aiemmin Markus Ollinpojan nimellä kirjattu talo) käytettiin sittemmin nimeä Mestarinautio.
Oliko joku mestarina Kellossa ennen Tuomasta? Vai yhdistyikö Tuomaan talo Markus Ollinpojan taloon vuoden 1606 maantarkastuksen aikoihin? Vai olivatko Mestarinautio ja Mikko Ollinpojan talot kaksi eri taloa ja yhdistyivätkö ne yhdeksi savuksi vasta 1700-luvulla?

Mielestäni mestaaja Tuomas Mikonpojan talon isännyydet menisivät mahdollisesti seuraavasti:
1547-1550: Pekka Matinpoika
1551-1571, 1572 MK: Mikko Pekanpoika
1571 PL, 1572 KL: Birgitta leskivaimo
1573-1606: Tuomas Mikonpoika

Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan vuoden 1605 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652945) tilikirjassa on maininta siitä, että mestaaja Tuomaalle ("M: Thomas skarprättare") on myönnetty verovapaus hänen isännöimälleen Iin pitäjässä sijaitsevalle talolle. Myös vuosien 1604 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662086) ja 1603 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660744) tileissä on mainitaan mestaaja Tuomaan talolle myönnetystä verovapaudesta.
Tilikirjassa mainitaan vain yksi mestaajan talolle myönnetty verovapaus. Viittaisikohan tämä siihen, että mestaajan toimialueena oli koko voutikunta ja että Pohjois-Pohjanmaalla oli vain yksi mestaaja?

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[TapsaR]

Hei!

Tuomiokirjojen ilmoitusasioista löytyi seuraavaa:
Tuomas Simppula ja Pekka Teppo ostivat Mestarinaution 3/8 manttaalin tilan kauppias Johan Friemanin leskeltä Catharina Cajanukselta vuonna 1800 noin 444 riikintaalerilla. Kauppa huudatettiin 1802 talvikäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25554991), 1802 syyskäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25555542) ja 1803 talvikäräjillä. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25537522) (Huudoissa kaupan ilmoitetaan solmitun jo vuonna 1800, vaikka myöhemmät maakirjat väittävät, että talo ostettiin perintötaloksi vasta vuoden 1801 kesällä.)
Myöhemmin samana vuonna Tuomas osti Pekan osuuden ja oli siten koko Mestarinaution omistaja.
Vuonna 1815 kaupan kirjanpitäjä Isaac Wennmann osti koko tilan 500 riikintaalerilla.
Wennmannin kuoltua talon huusi omakseen kauppias Matthias Palm 870 ruplalla eli 725 riikintaalerilla.
Edellä olevat tiedot löytyvät ensimmäisen lainhuudon tekstistä vuoden 1831 talvikäräjiltä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=46549970).
Kolmas lainhuuto oli vuoden 1832 talvikäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=46550269).
Palmin kuoltua leski Carin meni naimisiin (http://hiski.genealogia.fi/hiski/fs03hz?fi+0371+vihityt+3454) Salomon Sifverbrandin kanssa, josta tuli Carinin lasten holhooja. He möivät Häkkilän eli Mestarinaution 644 ruplalla kauppias Mattz Ringvallille, joka sai kaupasta ensimmäisen laihuudon vuoden 1844 talvikäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41276005) ja kolmannen seuraavan vuoden talvikäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41277051).
Ringvall möi talon 700 ruplalla merimies Mikko Erkkolalle 27.3.1848. Kolmas lainhuuto oli vuoden 1849 syyskäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41183894). Mikon lisänimi muuttui Mestarinautioksi.
Mikko möi 15.8.1863 puolet Mestarinautiosta 3200 markalla Jaakko Suomelalle, joka sai kolmannen lainhuudon vuoden 1865 syyskäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41307605).
Vuonna 1867 Mikon leski Maria Beata Mestarinautio hankki alaikäisen poikansa Mikko Mikonpoika Mestariaution toiseksi holhoojaksi (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50600831)Heikki Heikinpoika Teppolan itsensä lisäksi.
Holhoojat möivät sitten 3.2.1868 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41380729) talon leskenosuuden 2/3 ja Mikko Mikonpojan osuuden 1/3 eli yhteensä puolet alkuperäisestä Mestarinautiosta 1868 markalla Juho Heikinpoika Näyhälle.
Johan Tuira, jolta Näyhä lainasi ostohinnan, haki kiinnityksen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41381081) taloon.
Toinen lainhuuto oli vuoden 1869 talvikäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41342811), mutta kolmatta en löytänyt vuoteen 1870 ulottuvista netin tuomiokirjatiedostoista.


Tapio R.

[s.peltonen]

Tervehdys Tapio,

SuurenSuuret Kiitokset Mestarinaution tiedoista ja linkeistä!

Tuomiokirjojen ilmoitusasioista löytyi seuraavaa:
Tuomas Simppula ja Pekka Teppo ostivat Mestarinaution 3/8 manttaalin tilan kauppias Johan Friemanin leskeltä Catharina Cajanukselta vuonna 1800 noin 444 riikintaalerilla. Kauppa huudatettiin 1802 talvikäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25554991), 1802 syyskäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25555542) ja 1803 talvikäräjillä. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25537522) (Huudoissa kaupan ilmoitetaan solmitun jo vuonna 1800, vaikka myöhemmät maakirjat väittävät, että talo ostettiin perintötaloksi vasta vuoden 1801 kesällä.)

Olisi mielenkiintoista tietää mistä ja miten myöhempiin maakirjoihin kerättiin tiedot talojen perinnöksiostojen ajankohdista. Tämä ei ole ensimmäinen talo, jonka kohdalla myöhemmissä maakirjoissa on perinnöksioston manittu tapahtuneen myöhempänä ajankohtana kuin se lainhuudatusten mukaan on ollut.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari