Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sculptorius, Maria Arvedsdr
Pyhtään Finnbyssä kuoli 19.1.1727 "hustru" Maria Arvedsdr Schulptoria, joka
kuolinajasta laskettuna oli syntynyt n.v. 1643. Kenen puoliso hän oli?
Maria oli ilmeisesti Kuopion kirkkoherra Andreas Arvidi Sculptoriuksen sisar ja
sen Agneta Sculptoriuksen täti (?) joka nai Iisalmen pastori Jacob Hoffrénin.
Terveisin
Juhani Pesu
Bodniemi37
14.09.08, 18:16
Hei Juhani!
Olen yrittänyt tulkita myös Pyhtään kastettujen luetteloiden kummilistoja. Eräs Margareta Arvidintytär toimi kummina 18.7.1725. Olen merkinnyt muistiin tämän kastetapahtuman sen vuoksi, että myös "esitätini" Anna Nirkko oli pyydetty kastetodistajaksi. Valitettavasti merkinnöistä ei ilmene, mistä kylästä Margareta-kummi oli kotoisin. Joskus näissä luetteloissa mainitaan myös puolison nimi, vaan ei valitettavasti tällä kertaa. Kastaja oli Wallgren-suvun kantaisä Jöran eli Georg W. Kummina toiminut lukkari oli ilmeisesti Hans Mattsinpoika Wester?
Syntyi/kastettiin
16.7.1725 18.7.1725 Prästegården Hindrick Hansson Marja Johansdr Jacob
Kummit: Klåck: Hans Matsson, Thomas Mårtensson, Anders Mat.., Jungf: Anna Nircho, och Margar... Arfvedsdotter – kastoi J: W:
Hei Juhani!
Olen yrittänyt tulkita myös Pyhtään kastettujen luetteloiden kummilistoja. Eräs Margareta Arvidintytär toimi kummina 18.7.1725. Olen merkinnyt muistiin tämän kastetapahtuman sen vuoksi, että myös "esitätini" Anna Nirkko oli pyydetty kastetodistajaksi. Valitettavasti merkinnöistä ei ilmene, mistä kylästä Margareta-kummi oli kotoisin. Joskus näissä luetteloissa mainitaan myös puolison nimi, vaan ei valitettavasti tällä kertaa. Kastaja oli Wallgren-suvun kantaisä Jöran eli Georg W. Kummina toiminut lukkari oli ilmeisesti Hans Mattsinpoika Wester?
Syntyi/kastettiin
16.7.1725 18.7.1725 Prästegården Hindrick Hansson Marja Johansdr Jacob
Kummit: Klåck: Hans Matsson, Thomas Mårtensson, Anders Mat.., Jungf: Anna Nircho, och Margar... Arfvedsdotter – kastoi J: W:
Hei Ritva,
Kiitos vinkistä. Kyseessä voi todellakin olla Hans Mattson Westerin (Westrell) vaimo. Parin lapset naivat mm. Skarin-, Schanström-, Bång-, Svahn- ja Herckman-sukuihin. Näistä jälkimmäinen on esipolvisukuni.
Hans (Henric) Matsson Westerin (Westrell) juuri on edelleen auki.
Henkilökohtaisesti arvelen hänen olevan kotoisin Pyhtäältä ja mahdollisesti jopa pitäjän pohjoisosista.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Bodniemi37
16.09.08, 10:56
Hei Juhani!
Hans Mattson Westerin puolisonsa minulla on Kristina Svan (tieto on peräisin Ulla Fellmanilta), joka avioitui jäätyään leskeksi 1732 - kastettujen luettelon merkinnöistä päätellen - Nevanlinnasta tulleen Petter Scharinin kanssa; viimeksi mainitun ensimmäinen puoliso oli Kristina Suni, joka nähtävästi oli Sundblad-suvun kantaisän Jakob Johan Sunin sisar?
Olen merkinnyt - kysymysmerkillä tosin varustettuna - Elimäen kappalaisen Johan Westrellin Hans Westerin ja Kristina Svanin pojaksi.
Mahtoikohan kastetodistaja Anders Mattson olla lukkarin veli ja kastettu lapsi lukkarin pojanpoika?
Ritva,
Olet oikeassa, Christina Svahn oli tiedostollani lipsahtanut väärään paikkaan
ja Hans Mattsonin vaimon tila jäänyt tyhjäksi. Kiitos korjauksesta!
Palatakseni ketjun alkuun: kenen vaimo sitten oli tuo Maria Arvedsdr Sculptoria, joka kuollessaan 19.1.1727 oli "hustru", ei siis enka?
Ajallisesti mahdollinen olisi Pyhtään kirkkoon haudattu esi-isäni
Erik Herckman, joka kuoli Finnbyssä 15.4.1734. Varmuudella tiedetään
hänen olleen aviossa Catharina Christophersdr kanssa vuonna 1709, jolloin parille syntyi Jacob-niminen poika. Catharinan kuolinmerkintää en ole löytänyt.
Teoriassa on siten mahdollista, että Erik Herckman olisi avioitunut uudemman kerran Maria Sculptorian kanssa.
Oireellista voisi olla se, että Christopher Herckmanilla oli v.1739 kastettu
Arvid-niminen poika.
Terveisin
Juhani Pesu
Bodniemi37
16.09.08, 12:37
Hei Juhani!
Ylioppilasmatrikkelissa mainitaan muuten myös Arvidus Arvidi Sculptorius -niminen Uudeltamaalta kotoisin ollut vuosien 1663/64 ylioppilas, jonka uumoillaan mahdollisesti olleen Kuopion kirkkoherran veli, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1659.
Tietokannassamme Anna Göranintytär Kyander on Kuopion kirkkoherran puoliso, mutta verkon ylioppilasmatrikkelissa hänet mainitaan Viipurin triviaalikoulun 2. kollegan, sittemmin Pieksämäen kirkkoherran Simon Ericius Sculptoriuksen puolisona, vrt. http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3381.
Erik Herckmanin jälkipolvia kannattaisi ehkä tarkastella uudelleen oman otsikkonsa alla, sillä huomasi muun muassa taannoin, että hänen jälkeläisensä Carl Fabian Herckmanin kautta syntyi yhteys myös Stierwald-sukuun, jolla oli muitakin oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavia sukulaisuussuhteita.
Bodniemi37
18.09.08, 22:39
Pyhtään Finnbyssä kuoli 19.1.1727 "hustru" Maria Arvedsdr Schulptoria, joka kuolinajasta laskettuna oli syntynyt n.v. 1643. Kenen puoliso hän oli?
Maria oli ilmeisesti Kuopion kirkkoherra Andreas Arvidi Sculptoriuksen sisar ja sen Agneta Sculptoriuksen täti (?) joka nai Iisalmen pastori Jacob Hoffrénin.
Terveisin
Juhani Pesu
Hei!
Andreas Arvidi Sculptoriuksen esipolvet taisivat löytyä Etelä-Savosta. Mitähän virkaa hän mahtoi hoitaa aikavälillä 1668-1684?
__________________
Terveisin,
Ritva
------------------------
Ritva Jurvanen
Taulu 1
I Andreas Arvidi Monnius eli Sculptorius, Rantasalmen 2. kappalainen 1663-1667/HisKi, Kuopion kirkkoherra 1685-1689, k. 1689/HisKi1.
Vanhemmat taulusta 2 Arvidus Henrici Monnius ja Katarina Larsintytär Påsa.
Puoliso: Anna Göranintytär Kyander, s. noin 1634 Ristiina.
Vanhemmat Georgius Andreae Kyander ja Agneta Olofintytär (Iivanainen)2
Lapset:
Agneta
Anna
Taulu 2 (taulusta 3)
II Arvidus Henrici Monnius, Rantasalmen 2. kappalainen 1639-58-/HisKi), 1. kappalainen (-1662-71/HisKi)3.
Vanhemmat taulusta 3 Henricus Laurenti ja N. N.
Puoliso: Katarina Larsintytär Påsa, Taulusta 1.
Vanhemmat taulusta 5 Lars Jöraninpoika Påsa ja N. N. Perintytär Härköinen4
Lapset:
Katarina, s. 1655
Andreas, s. . Tauluun 1.
Taulu 3 (taulusta 4)
III Henricus Laurenti, Rantasalmen kirkkoherra 1616-24? Akianderin mukaan oli Rantasalmen kappalainen 1616-24 (Rantasalmen kirkkoherra 1614-28 oli Thomas Haquini /HisKi), k. 16245.
Vanhemmat taulusta 4 Laurentius Henrici ja N. N.
Puoliso: N. N., Taulusta 2.
Lapset:
?Laurentius, Lauri Heikinpoika, Rantasalmen kirkkoherra noin 1630 (HisKi)
Arvidus, s. . Tauluun 2.
David, Suur-Savon vouti 1635-1639; oli Savon Alisen kihlakunnan voutina vuoteen 1643 asti
Taulu 4
IV Laurentius Henrici, "Herr Lars", Rantasalmen kirkkoherra 1578-16146
1. Puoliso: N. N., Taulusta 3.
Lapset:
Henricus, s. . Tauluun 3.
2. Puoliso: Margareta Larsintytär Påsa k. jälkeen 1669.
Vanhemmat Lars Jöraninpoika Påsa ja N. N. Perintytär Härköinen6
Taulu 5 (taulusta 6)
III Lars Jöraninpoika Påsa, Nihtien päällikkö, sitten Suur-Savon vouti, k. noin 15707.
Vanhemmat taulusta 6 Jöran Persson Påsa ja Margareta Larsintytär Herkepaeus.
Puoliso: Vihitty noin 1597 N. N. Perintytär Härköinen, Taulusta 2, 4.
Vanhemmat taulusta 7 Per Olofinpoika Kirjuri (?Härköinen) ja Margareta Andersintytär Korp8
Lapset:
Katarina, s. . Tauluun 2.
Brita, k. 1670/1671
Per, Kruununnimismies, k. 1639
Tytär
Margareta, k. jälkeen 1669
Taulu 6
IV Jöran Persson Påsa, Rannan kihlakunnan vouti 1579-1582, k. 15826.
Vanhemmat Per Erikinpoika Påsa ja N. N.
Puoliso: Margareta Larsintytär Herkepaeus, Taulusta 5.
Vanhemmat Lars Persson (Herkepaeus) ja Margareta Perintytär6
Lapset:
Lars, s. . Tauluun 5.
Göran, Knaappiaatelinen, Lasse Antinpojan lipuston katselmuskirjuri 1610. Pähkinälinnan vouti 1612-13, Käkisalmen 1615-18, Rannan 1625, Ala-Satakunnan (?) 1627-30, 1633-34. Lappeen lainlukija 1638-41, k. 1642
?Tytär
Taulu 7
IV Per Olofinpoika Kirjuri (?Härköinen), Suur-Savon vouti ja sitten kirjuri, omisti Korppilan verovapautta nauttivan suurtilan Rantasalmella9
Puoliso: Margareta Andersintytär Korp, Taulusta 5.
Vanhemmat ?Anders N. N:npoika Korp ja Tytär Henrikintytär10
Lapset:
N. N., s. . Tauluun 5.
LÄHDELUETTELO
1. Soininvaara, Heikki. Hoffrén-suvun Savon haara. Genos 64(1993), s. 103-111, 136, Soini, Antti. Kierrä kivi älä kiroa. Hoffrénien sukuhistoria 2, s. 211, T168. Suku savolaistuu. Hoffrénien sukuyhdistyksen julkaisuja. Saarijärvi 2003, Akiander, Matthias. Herdaminne för forna Wiborgs och nuvarande Borgå stift, I delen, s. 428. Aftryck ur Finska Vetenskaps-Societens Bidrag till kännedom om Finlands Natur och Folk. Helsingfors 1868, Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971). #6100, Ilmoniemi, Arvi. Vastauksia - Svar. Genos 9(1938), s. 32-33, http://www.genealogia.fi/genos/9/9_32b.htm
2. Soini, Antti. Kierrä kivi älä kiroa. Hoffrénien sukuhistoria 2, s. 211, T168. Suku savolaistuu. Hoffrénien sukuyhdistyksen julkaisuja. Saarijärvi 2003, Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971). #6100
3. Falck, Henrik. Släkten Savander från Savolax. SSV 44(1999), s. 198-299, 319, Ilmoniemi, Arvi. Vastauksia - Svar. Genos 9(1938), s. 32-33
4. Falck, Henrik. Släkten Savander från Savolax. SSV 44(1999), s. 198-299, 319
5. Ilmoniemi, Arvi. Vastauksia - Svar. Genos 9(1938), s. 32-33
6. Falck, Henrik. Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222
7. Falck, Henrik. Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222, Luther, Georg (Henrik Falck). Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), s. 3-7
8. Falck, Henrik. Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222, Luther, Georg (Henrik Falck). Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), s. 3-7.
9. Vähäkangas, Tapio. Spåra, Porvolan suku. Genos 72(2001), s. 131-139, Falck, Henrik. Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145 - 222, Luther, Georg (Henrik Falck). Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), s. 3-7
10. Vähäkangas, Tapio. Spåra, Porvolan suku. Genos 72(2001), s. 131-139
Kts. myös http://www.genealogia.fi/genos/8/8_144b.htm#10.
Bodniemi37
12.04.09, 16:13
Olavi Nykänen kirjoitti Cajanus-suvusta käydyn keskustelun yhteydessä, http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=35395&postcount=121:
Mutta tuolta vanhemmasta Forum keskustelusta ottamassani Sculptorius / Påsa sukutaulut johti ihmettelyyn, että iso-isä ja pojan poika olisi nainut sisarukset kyllä kai onnistuu? HISKI:n pappisluettelon mukaan Rantasalmella oli ilmeisesti toinen (?uudestaan) Lauri Heikinpoika kirkkoherrana 1630 kun välissä oli Thomas Haquin.
1. Margareta Larsdr Påsan (k 1669) puoliso oli Rantasalmen kirkkoherran (1578-1614) Laurentius Henricin toinen puoliso
2. Katariina Larsdr Påsan puoliso oli Arvid Henricus Monnius -Sculptoríuksen puoliso. tyttären Katariina tiedetään syntyneen 1655.
Vastasin, http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=35412&postcount=130, Olavi Nykäselle, että laatimani Monniusten sukujohto yritti olla jonkinmoinen Ilmoniemen (http://www.suku.fi/genos/9/9_32b.htm (http://www.suku.fi/genos/9/9_32b.htm)), Teräsvuoren (http://www.suku.fi/genos/8/8_144b.htm#10 (http://www.suku.fi/genos/8/8_144b.htm#10)) ja Falckin [Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222] kirjoituksiin pohjautuva synteesi.
Olen nyt perehtynyt uudelleen sukututkimuksemme pioneerien kirjoituksiin ja todennut, että Rantasalmen kirkkoherra (1578-1614) Laurentius ja Margareta Larsintytär Påsan (Falckin mukaan) ennen vuotta 1633 menehtynyt puoliso "kyrkoherden Herr Lars" (Lauri Heikinpoika, Rantasalmen kirkkoherra noin 1630/HisKi/Lisätietoja seurakunnasta) olivat kaksi eri henkilöä. Ilmoniemi ei mainitse jälkimmäistä kirjoituksessaan, Arvo M. Soininen kutsuu häntä - Falckin mukaan "På sannolikhetsgrunder, som inte syns befogade..." - Rantasalmen historiassaan Lars Henrikssoniksi.
Ehkäpä Margareta Påsan puoliso Laurentius (Henricii?) kuitenkin oli Henricus Laurentiin (Ilmoniemen mukaan Rantasalmen kirkkoherra, Akianderin mukaan Rantasalmen kappalainen (1616-24); HisKi-linkin Lisätietoja seurakunnasta mukaan Rantasalmen kirkkoherrana 1614-28 oli Thomas Haquini) poika, jolloin sisarukset Margareta ja Katarina sekä nimeltä tuntematon Larsintytär Påsa olisivat olleet naimisissa veljesten kanssa?
Margareta Påsa meni toiseen avioonsa - Falckin mukaan "(troligen långt) före 1644" - Puumalan kappalaisen Gabriel Caroliin (Pomoelius) kanssa.
Kaija Salminen
13.04.09, 07:58
Hei Ritva!
Yritin saada Rantasalmen kirkkoherrat ja kappalaiset uuteen järjestykseen edellisen viestisi perusteella, mutta kuinkahan mahdoin onnistua? Muistuttaako seuraava lista yhtään sitä, johon lopputulokseen sinä itse olet päätynyt perehdyttyäsi uudelleen Falckin ja Ilmoniemen tutkimuksiin? Asia kiinnostaa minua erityisesti Katarina ja Margareta Påsan eli sukujen Påsa ja Herkepaeus kannalta.
1. Laurentius Henrici, Rantasalmen kirkkoherra 1578 - 1614
(pso N. N.)
| 2. Henricus Laurenti, k. 1624, Rantasalmen kappalainen 1614 – 24?
| (pso N. N.)
| | 3. Arvidus Henrici Monnius, k. noin 1671, Rantasalmen kappalainen 1639 - 71
| | (pso Katarina Laurintytär Påsa, k. 1674)
| | | 4. Katarina Arvidusdotter Monnius, s. 1655
| | | (pso Mikael Mikaelis Savander)
| | | | 5. Mikael Mikaelis Savander
| | | 4. Andreas Arvidi Monnius eli Sculptorius, Rantasalmen kappalainen 1663 - 67, Kuopion kirkkoherra 1685 - 89, k. 1689
| | | (pso Anna Georgii Kyander, s. 1634 Ristiina)
| | | | 5. Agneta Monnius eli Sculptorius
| | | | 5. Anna Monnius eli Sculptorius
| | 3. Laurentius, Lauri Heikinpoika?, Rantasalmen kappalainen?
| | (pso Margareta Laurintytär Påsa, k. 1669)
| | 3. David Henrici, Suur-Savon vouti ym., k. jälkeen 1643
Terv. Kaija S.
Bodniemi37
13.04.09, 14:21
Kiitos listauksestasi, Kaija! Vertailun helpottamiseksi tulostin vielä oman jälkipolviraporttini, jonka lähtöhenkilö on Henricus Laurenti. Akiander ja Ilmoniemi ovat nähdäkseni olleet erimielisiä hänen virka-asemastaan ja häntä ei mielestäni mainita lainkaan HisKin pappisluettelossa:
Taulu 1
1. Henricus Laurenti, Ilmoniemen mukaan Rantasalmen kirkkoherra, Akianderin mukaan Rantasalmen kappalainen 1616-24, k. 1624(?). .
Oliko kirkkoherra Laurentius Henriciin poika?
Muistiinpanot: http://www.suku.fi/genos/9/9_32b.htm, puuttuu HisKin Rantasalmen pappisluettelosta
Puoliso: N. N.
Lapset:
?Laurentius. Tauluun 2.
Arvidus. Tauluun 3.
David. Tauluun 4.
?Jeremias. Tauluun 5.
Henrik. Tauluun 6.
Taulu 2
2. Laurentius ?Henrici, "kyrkoherden Herr Lars" (Falck), Lauri Heikinpoika, Rantasalmen kirkkoherra noin 1630 (HisKi, Lisätietoja seurakunnasta -linkki), k. Falck: "troligen d. före 1633." [Falck, Henrik. Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222].
Falck: "På sannolikhetsgrunder, som inte syns befogade, kallar Arvo M. Soininen honom Lars Henriksson".
Puoliso: Margareta Larsintytär Påsa, k. jälkeen 1669. [Falck, Henrik. Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222].
Falck: "Margareta Påsa gifte (troligen långt) före 1644 om sig med kapellanen i Puumala Gabriel Caroli (Pomoelius), död 1665. Margareta blev genom detta gifte stammor för släkten Pomoelius, Pomoell och adliga ätten Pomell.".
Vanhemmat: Lars Jöraninpoika Påsa, Nihtien päällikkö, sitten Suur-Savon vouti, s. noin 1570 ja N. N. Perintytär Härköinen.
Taulu 3
2. Arvidus Henrici Monnius, Rantasalmen 2. kappalainen (1639-58-/HisKi), 1. kappalainen (-1662-71/HisKi). [Falck, Henrik. Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222, Falck, Henrik. Släkten Savander från Savolax. SSV 44(1999), s. 198-299, 319, Ilmoniemi, Arvi. Vastauksia - Svar. Genos 9(1938), s. 32-33].
Puoliso: Katarina Larsintytär Påsa [Falck, Henrik. Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222, Falck, Henrik. Släkten Savander från Savolax. SSV 44(1999), s. 198-299, 319].
Vanhemmat: Lars Jöraninpoika Påsa, Nihtien päällikkö, sitten Suur-Savon vouti, s. noin 1570 ja N. N. Perintytär Härköinen.
Taulu 4
2. David Henrikinpoika Monni, Suur-Savon vouti 1635-1639; oli Savon Alisen kihlakunnan voutina vuoteen 1643 asti. .
Muistiinpanot: http://www.suku.fi/genos/9/9_32b.htm, http://koti.phnet.fi/ossian/lainlukijat.htm
Puoliso: Anna Pehrintytär, k. ?, elossa 1680. [Teräsvuori, Kaarlo. Iisalmen kirkkoherra 1668-70, Ilmoniemi, Arvi. Vastauksia - Svar. Genos 9(1938), s. 32-33].
Muistiinpanot: http://www.suku.fi/genos/9/9_32b.htm, http://koti.phnet.fi/ossian/lainlukijat.htm
Taulu 5
2. Jeremias ?Henrici Monnius, Iisalmen varapastori 1650-luvulla.
Muistiinpanot: HisKi, Lisätietoja seurakunnasta -linkki
Puoliso: N. N.
Taulu 6
2. Henrik Henrikinpoika Monnius, Rantasalmelainen talollinen, oli 1647 itsellinen Halttulassa ja ryhtyi sotilaaksi. [Falck, Henrik. Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222].
Puoliso: Tytär Larsintytär Påsa [Falck, Henrik. Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222].
------------------------------------
Vouti David Henrikinpoika Monnin puoliso Anna Pehrintytär avioitui leskeksi jäätyään lainlukija Knut Knutinpojan (Bock) kanssa, ja tämän kuoltua meni kolmanteen avioonsa lopulta Iisalmen kirkkoherraksi päätyneen Henricus Christierni Tarwoniuksen kanssa.
Poimin tähän joitakin Teräsvuoren artkkelissaan Elephantin ja Tarwoniuksen suvuista [SSV 19-20(1935-1936), s. 163-188] selostamia käräjäjuttuja, joissa myös Anna Pehrintyttären nimi mainitaan. Itseäni kiinnostaa erityisesti Anna Pehrintyttären vävynä mainittu Valentin Baltzarinpoika. Tietokannassamme on entuudestaan Vehkalahden postimestari ja pormestari Baltzar Valentininpoika, jonka 1693 syntyneen pojan etunimi oli Valentin. Lainaamieni tekstiosuuksien viimeinen virke on mielestäni käsittämätön, jollei sitä muuta muotoon: "Annan valtuutettu Valentin Baltzarinpoika oli hänen vävynsä, koska eräissä tuomiokirjoissa sanotaan lainlukija Knut Knutinpoikaa Valentinin styfsvärfaderiksi."
[I]Teräsvuori, Kaarlo. Elephantin ja Tarwoniuksen suvuista [SSV 19-20(1935-1936), s. 163-188], sivut 175-176:
[I]"Rantasalmen kesäkäräjillä 19-23/8 1661 (SVA 003, lh, 7 alusta) oli käsiteltävänä eräs juttu, joka on meille tärkeä selvittäessämme Tarwoniusten alkuperää. Pöytäkirja kertoo: "Skolmästaren på Malmen i Savolax Nystadh Hr Henrick Christierni framlade i Rätten en arfdeelningsskrift emillan sin hustro fordom Laglesarens Sahl. Knut Knutssons Enckia och hennes barn, dhen förra och senare kullen, uthi hwilken denna afwitras och delas häfde Rättigheeten till Ladegården i Randasalmi.." Henrik oli siis nainut lesken, joka oli ollut naimisissa jo kahdesti, ensin jonkun nimeltään mainitsemattoman, sitten lainlukija Knut Knutinpojan kanssa, ja jolla oli lapsia kumpaisestakin avioliitostaan. Pöytäkirjassa kerrotaan edelleen, että Henrik ja hänen vaimonsa olivat myyneet Rantasalmen kuninkaankartanon käyttöoikeuden kruununvouti ("befallningsman") Jonas Niilonpojalle (Ranström?r.j.) ja tämä vuorostaan kapteeni Anders Skoghille 660 vaskitaalerista, mutta kauppaehtoja oli rikottu. Samoilla käräjillä (003, lh 18 alusta) valitti herra Henrich Christierni, että kapteeni Anders Skooghin rouva oli hänen ja hänen vaimonsa tietämättä keinotellut ("practicerat") piialta avaimen, mennyt tupaan ja vienyt sängystä sänkyvaatteet "och sedan taget Sängien sin koos", hiilihangon ja pellin, jotka eivät sisältyneet kruununvouti Jonas Niilonpojan kanssa tehtyyn talonkaupaan, koska hiilihanko kuuluu Jakob Fickelle. Molemmat jutut lykättiin.
Rantasalmen kesäkäräjillä v. 1659 (SVA 003, lh7) oli käsiteltävänä eräs maariita, jossa kantajana oli lainlukija Knut Knutinpoika-vainajan leski "hustru Anna Peersdotter" ja vastaajana hänen naapurinsa Hans Klickin leskirouva, joka omisti Kupialan hovin Rantasalmella. Rantasalmen talvikäräjillä edellisenä vuonna oli myös esillä juttu, jossa lainlukija Knut Knutinpojan leskeksi sanotaan Anna Pietarintytärtä. Rykmentinkirjuri Henrik Yrjönpoika karhusi silloin joukon saataviaan leskeltä, joka puolestaan esitti kahden luotettavan miehen v. 1650 antaman kirjallisen todistuksen siitä, että rykmentinkirjuri oli lyönyt lainlukijan kanssa suuren vedon laamanni Erik Mikonpojan aateliskirjasta ja hävinnyt sen. J u l l y R a m s a y n sukukirjasta selviää, että kantaja oli naimisissa Kirsti Martintytär Grabben kanssa ja kuoli v. 1659 sekä että vedon esineenä ollut laamanni oli Sölfverarm-suvun kantaisä, alilaamannina vv. 1630-53.
Puheena ollut Anna Pietarintytär lienee ensiksi ollut naimisissa jonkun David-nimisen miehen kanssa, koskapa erästä Hindrich Dafvedssonia sanotaan Leppävirran syyskäräjillä 1655 lainlukija Knut Knutinpoika-vainajan poikapuoleksi.
Säämingin syyskäräjillä v. 1680 (005, lh 67)oli esillä meille hyvin tärkeä juttu, josta ei kuitenkaan enää saa täydellistä selvyyttä lähteen rikkoutumisen vuoksi. A n t e r o P e l k o s-vainaja on onneksi voinut aikoinaan lukea siitä muutamia tärkeitä sanoja enemmän kuin nykyään on mahdollista. Mikäli olen ymmärtänyt asian, on jutussa kysymys luutnantti Peeter Christerssonin ja hänen velivainajansa herra Henrich Christiernin välisistä raha-asioista. Luutnantti tuomitaan maksamaan kälynsä (svägerska) "dygdesamma hustrun" Anna Pietarintyttären valtuutetulle Valentin Baltzarinpojalle 22 taaleria 16 äyriä vaskirahaa1, jolla kuitataan yli 20 vuotta vanhat laskut lainlukija Knut Knutinpojan ja luutnantin apen "Manhaftig" Mårten Grabben välillä. Luutnantti Peeter Christersson ja Henrik Tarwonius olivat siis veljeksiä. Annan valtuutettu Valentin Baltzarinpoika oli hänen vävynsä, koska häntä eräissä tuomiokirjoissa sanotaan lainlukija Knut Knutinpoika Valentinin styfsvärfaderiksi. (Leppävirran talvikäräjät !676, lh 19, SVA 005)...."
Bodniemi37
15.03.10, 11:14
Hei!
Andreas Arvidi Sculptoriuksen esipolvet taisivat löytyä Etelä-Savosta. Mitähän virkaa hän mahtoi hoitaa aikavälillä 1668-1684?
__________________
Terveisin,
Ritva
------------------------
Ritva Jurvanen
Taulu 1
I Andreas Arvidi Monnius eli Sculptorius, Rantasalmen 2. kappalainen 1663-1667/HisKi, Kuopion kirkkoherra 1685-1689, k. 1689/HisKi1.
Vanhemmat taulusta 2 Arvidus Henrici Monnius ja Katarina Larsintytär Påsa.
Puoliso: Anna Göranintytär Kyander, s. noin 1634 Ristiina.
Vanhemmat Georgius Andreae Kyander ja Agneta Olofintytär (Iivanainen)2
Lapset:
Agneta
Anna
Taulu 2 (taulusta 3)
II Arvidus Henrici Monnius, Rantasalmen 2. kappalainen 1639-58-/HisKi), 1. kappalainen (-1662-71/HisKi)3.
Vanhemmat taulusta 3 Henricus Laurenti ja N. N.
Puoliso: Katarina Larsintytär Påsa, Taulusta 1.
Vanhemmat taulusta 5 Lars Jöraninpoika Påsa ja N. N. Perintytär Härköinen4
Lapset:
Katarina, s. 1655
Andreas, s. . Tauluun 1.
Andreas Arvidi Sculptoriuksen sukunimi on erheellisesti Monnius tai Sculptorius HisKin Lisätietoja seurakunnasta linkin alla [http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=441&TYPE=HTML&LANG=FI, Rantasalmi, 2. kappalaiset: Anders Arvidinpoika Monnius tai Sculptorius (1663-67)] eli Andreas Arvidi Sculptoriuksen juuret eivät löytyneetkään Etelä-Savosta, vrt. ylioppilasmatrikkeli, yo:n U280 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U280) viittaukset: Rantasalmen käräjät 26.-30.10.1672 s. 14.
Myös Kaarlo Teräsvuori mainitsee Arvidus Henricii Monniuksen ainoan pojan (ynnä vävyt) vuoden 1937 Genoksessa (10. Vastaus Moneruksia (http://www.genealogia.fi/genos/8/8_107.htm#10) koskevaan tiedusteluun, http://www.genealogia.fi/genos/8/8_144b.htm).
Ilmoniemen mukaan Arvidus Henricii Monnius oli ymmärtääkseni vouti David Henrikinpojan veli. Veljesten isä oli - edelleen Ilmoniemen mukaan - Rantasalmen kirkkoherra Henrik Laurinpoika. Ilmoniemi ilmoittaa lähteikseen mm. Rantasalmen kär. 26.9.1643 (laamanninoik.) ja Leppävirran kär. 18-19 .1675.(?), vrt. http://www.genealogia.fi/genos/9/9_32b.htm#10.
-----------
Tämän viestiketjun otsikossa mainittu, Pyhtään Finnbyssä 19.1.1727 menehtynyt hustru Maria Arvidintytär Sculptoria oli ilmeisesti Andreas Arvidi Sculptoriuksen sisar, kuten Juhani Pesu esittää. Ketkä mahtoivatkaan olla sisarusten vanhemmat?
Terveisin,
Monneja näyttäisi olevan kaksikin sukuhaaraa: kappalainen Henrik Laurinpojalla lienee ollut veli Pietari Laurinpoika, joka mainitaan vuodesta 1605 talonisäntä Joroisten Häyrilässä ja viimeistään vuodesta 1611 ratsumiehenä (mainitaan vielä ensimmäisessä henkikirjassa 1635). Vuoden 1608 maakirjassa hänen sukunimenään on Monnius, mutta 1609--1613 hänestä käytetään sukunimeä Nylender (mikä tuo mieleen Arvid Sculptoriuksesta käytetyn Nylanduksen). Pietari Laurinpojan poika Thure Pietarinpoika toimi Joroisissa ratsumiehenä ja nimismiehenä. Suku jatkuu poikansa Jesper Thurenpojan pojan Thure Jesperinpojan-Kasperinpojan kautta Leppävirran ympäristössä Thure-nimisenä.
Latinan sana sculptor on merkitykseltään laajempi kuin sen johdannainen nykyenglanniksi. Sculptor oli epärunollisimmilaan kivenhakkaaja.
Jos Monnien alkujuurta tulisi etsiä Uudeltamaalta, eräs kiintoisa ehdotus voisi olla Askolan Monninkylän Hackars.
Jens
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.