PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Martti Jaakonpoika Äijä Iissä 1600-luvulla


Jouni Kaleva
13.10.19, 11:50
Tätä miestä on käsitelty aiemmin pitkässä "Pintamo/Naamanka/Mursu"-ketjussa. Nostan sen nyt tähän omaksi ketjukseen. Alustuksena tähän lainaus em. ketjusta Sari Peltonen seikkaperäinen selvitys:



http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=239344&postcount=199



Saattaisi olla niin, että Eskon vaimo olisi Agneta Juhontytär, joka leskeksi jäätyään avioituu sotilas Martti Jaakonpoika Äijän (taikka Äijön?) kanssa.
Vaikuttaa siltä, että Martti Jaakonpoika (s.n.1601) asui vuosina 1633-1643 Markus Erkinpoika Pernun talossa. Sitten Martti mahdollisesti avioituu Esko Pernun leskivaimon kanssa ja muuttaa Esko Pernun taloon.

Vuoden 1633 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655157) maakirjassa kirjataan Martti Pernun puolenmanttaalin talo (talon "paikka" sopisi Markus Pernun taloon). Vuoden 1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13594083) maakirjassa on Martti Jaakonpojan puolenmanttaalin tila (sekä toinen Martti Jaakonpojan puolenmanttaalin tila, joka on ilmeisesti verovähennettynä). Vuoden 1644 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159255) autiotilaluettelossa on sotilas Martti Jaakonpojan puolenmanttaalin autiotila. Seuraavan vuoden (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164538) autiotilaluettelossa on Martti Jaakonpoika Äijälän puolenmanttaalin autiotila (kruunun autiona).

Vuoden 1643 talvikäräjillä nimismies Sigfrid Martinpoika nimetään jakamaan omaisuutta Klemet Pekanpojan ja Martti Jaakonpojan välillä:
Iin talvikäräjät 02.03.1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705407) Ii (KO a:5), oikeanpuoleinen sivu, ensimmäinen kokonainen juttu.

Vuoden 1645 talvikäräjillä Klemet Pekanpoika haluaa itselleen Markus Pernun puolenmanttaalin talon, joka on ollut vuoden verran verohylkynä; Klemetin talo ja Markuksen talo ovat ilmeisesti aiemmin olleet yhtenä savuna (tässä jutussa ei mainita Marttia; näyttäisi jostakin syystä olevan aika yleistä, että taloa anottaessa usein käytetään aiemman pitkäaikaisen isännän nimeä):
Iin talvikäräjät 15.03.1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705650) Ii (KO a:6), vasemmanpuoleinen sivu, alin juttu.

Vuoden 1647 kesäkäräjillä Klemet Pekanpoika kertoo ylösottaneensa Etelä-Iissä sijaitsevan puolenmanttaalin talon, jota Markus Pernu asui aiemmin:
Iin kesäkäräjät 19.07.1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706188) Ii (KO a:6), vasemmanpuoleinen sivu, alin kokonainen juttu

Mikäli oikein ymmärsin, niin tässä mainittaisiin Klemetin isäksi Pekka Niilonpoika, joka aiemmin oli Markus Pernun syytinkimiehenä (saattaa hyvinkin olla, että ymmärsin tämän väärin).

Vuoden 1655 kesäkäräjillä Esko Keukonen penää Klemetiltä saatavia, jotka Martti Jaakonpoika Pernu on Eskolle velkaa:
Kesäkäräjät 17-18.07.1655 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708894) Ii (KO a:9), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu.

Vuoden 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592895) henkikirjassa Esko Simonpoika Pernun (s.n.1607) talo kirjataan vielä Eskon nimellä ja talosta maksetaan henkirahaa isännästä ja emännästä. Vuoden 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131069) henkikirjassa talo kirjataan edelleen Eskon nimellä, mutta henkirahaa maksetaan vain emännästä. Samaisena vuonna kymmenykset (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12130846) maksaa Esko Pernun leskivaimo; Esko mahdollisesti kuoli vuosien 1641-1642 välisenä aikana.

Vuoden 1645 autiotilaluettelossa Esko Simonpoika Pernun neljännesmanttaalin verotila on autiona. Vuoden 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22146988) autiotilaluettelossa sotilaan vaimo Agnetan mainitaan viljelevän Esko Simonpoika Pernun neljännesmanttaalin tilaa (tuolloin Agneta on ilmeisesti jo avioliitossa Martin kanssa). Vuoden 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144153) maakirjassa Eskon talo mainitaan autioksi verotilaksi. Samaisen vuoden henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144297) sotilaan vaimon mainitaan asuvan Esko Simonpojan taloa.

Kymmenysluetteloissa talo kirjataan Agnetan nimellä vielä vuosina 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22146733), 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592545), 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132502), 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13589853), 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13586175) ja 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13589605). Vuoden 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622862) kymmenysluettelo talo kirjataan Martti Äijän nimellä ja vuoden 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617985) kymmenysluettelo Martti Jaakonpoika Äijän nimellä.

Maakirjoissa talo kirjataan Esko Simonpojan nimellä vielä vuonna 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22057309). Pääsääntöisesti talo kirjataan tuohon saakka Eskon nimellä, mutta vuosien 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144444) ja 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183848) maakirjoissa talo kuitenkin kirjattiin tuoreemman isännän, Martti Jaakonpojan, nimellä.

Vuoden 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132736) henkikirjassa talo kirjataan Martti Jaakonpojan nimellä. Tuolloin talosta ei makseta henkirahaa; Martti mainitaan sotilaaksi.
Vuosien 1651 ja 1652 henkikirjoista ei tunnu löytyvän Martin taloa; samaisista henkikirjoista puuttuu moni muukin sotilaan talo. Talo kirjataan Martti Jaakonpojan nimellä vielä vuosien 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184174), 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593594), 1655 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12171&pnum=79), 1657 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2596&pnum=184), 1658 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2597&pnum=138), 1659 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2598&pnum=144), 1660 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2599&pnum=185), 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623033) ja 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617901) henkikirjoissa. Vuodesta 1665 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2605&pnum=203) alkaen talo kirjataan jo Matti Eskonpojan nimellä.

Vuoden 1663 talvi- ja kesäkäräjillä käsitellään sitä, että Matti Eskonpoika alkaa isännöimään isänsä taloa, jota Matin isäpuoli, Martti Jaakonpoika, isännöi ennen Mattia:
Iin talvikäräjät 06-07.02.1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711653) Ii (KO a:11), käräjien ensimmäinen juttu
Iin talvikäräjät 06-07.02.1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711669) Ii (KO a:11), vasemmanpuoleinen sivu, ensimmäinen kokonainen juttu
Kesäkäräjät 10.07,12.07.1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711757) Ii (KO a:11), vasemmanpuoleinen sivu, alin juttu

Tässä luettelossa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19229&pnum=136) Matti Eskonpoika Pernun on mainittu olevan sotilaana (vuonna 1673) kotinsa puolensa, mutta rivi on viivattu yli (oikeanpuoleinen sivu, toinen nimi ylhäältä).
Tässä luettelossa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19229&pnum=147) Matti Eskonpoika Pernun mainitaan olevan sotilaana (vuonna 1673) velipuolensa, Jaakko Martinpojan, edestä.
Vuoden 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23433080) tarkastusmaakirjassa Matti Eskonpoika Pernun mainitaan lähteneen sotilaaksi.

07.11.1686 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1679-1701_ik255/5.htm) haudataan Martti Äijän leskivaimo etelä-iiläinen Agneta Juhontytär.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

Jouni Kaleva
13.10.19, 11:59
Laitoin taulukkoon aikajärjestyksessä muutamia asiakirjapoimintoja, liitteenä.


Ydin on tämä: Martti näyttää tulleen Iihin viimeistään 1633 ja oli silloin 32-vuotias ruodutusluettelon perusteella. Hän otti viljelykseen yhden useista Pernun taloista, joka mahdollisesti oli silloin autiona otettavissa.


Martti ei näytä alkujaan iiläiseltä, koska Äijä-nimi on Iissä tuntematon. Sen sijaan Äijä/Äijälä-taloja on laajasti ja tasaisesti ympäri maan.



Ydinkysymys: Onko mahdollista löytää Martin lähtöpaikkaa?


Yksi vaihtoehto lähistöllä voisi olla Alatornio, jossa on Äijä-talo??

s.peltonen
27.10.19, 22:20
Tervehdys Jouni,

Martti Jaakonpoika Äijön arvoitus on varsin mielenkiintoinen!

En ole onnistunut löytämään vastausta siihen mistä Martti on syntyisin ja millä tavoin Martista tuli isäntä Markus Pernun taloon.
Listailen tähän kuitenkin muutaman lisälinkin veroluetteloihin ja ruodutusluetteloihin.

Markus Pernun talosta ilmenee veroluetteloiden ja tuomiokirjojen perusteella mm. seuraavaa:
- Taloa isännöi lautamies Pekka Niilonpoika Pernu viimeistään vuodesta 1547 alkaen ja Pekan isännyys jatkuu vuoden 1560 tietämille.
- Vuosina 1562-1570 taloa isännöi Erkki Pekanpoika Pernu, joka saattaisi olla edellisen isännän poika.
- Vuodesta 1570 taloa isännöi leskivaimo Karin, joka saattaisi olla Erkki Pekanpoika Pernun leskivaimo; samoihin aikoihin (vuoden 1673 tietämillä) talosta irtautetaan erillinen tila edesmenneen Pekka Erkinpoika Pernun veljelle Matti Pekanpoika Pernulle
- Vuoden 1580 tietämillä talon isännyys siirtyy Markus Erkinpoika Pernulle, joka on edesmenneen Erkki Pekanpoika Pernun poika (vuosien 1580-1585 kymmenysluetteloihin talo kirjataan edelleen leskivaimo Karinin nimellä, mutta maakirjoihin talo kirjataan Markus Erkinpojan nimellä vuodesta 1580 alkaen).
- Markus Erkinpoika avioituu vuoteen 1594 mennessä (kyseisen vuoden kesäkäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662398) Markus Erkinpojalle ja Simo Pernulle rapsahtaa sakot siitä, että he olivat lyöneet mustelman toistensa vaimoihin). Markus mahdollisesti leskeytyy vuosien 1616 ja 1618 välisenä aikana (Älvsborgin lunnaiden vuoden 1616 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1725511) kantoluettelossa Markuksen taloon kirjataan pariskunta ja renki; ja vuoden 1618 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1725732) kantoluettelossa Markuksen taloon kirjataan leskimies ja piika. Se ei ole selvinnyt oliko Markuksella yksi vaiko useampia avioliittoja.)
- Kun talot saavat manttaaliluvut vuoden 1606 maantarkastuksessa (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus), tulee Markus Erkinpoika Pernun talosta kokomanttaalin talo.
- Markus Erkinpoika Pernun (s.n.1570) talo kirjattiin kokomanttaalin talona vielä vuoden 1627 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653238) maakirjaan, mutta samaisen vuoden ruodutusluetteloon talo kirjataan jo kahtena puolenmanttaalin talona
- vuoden 1627 tietämillä Markus Pernun kokomanttaalin talo jaetaan kahdeksi puolenmanttaalin taloksi;
toista taloa jää isännöimään Markus Pernu itse ja toista taloa alkaa isännöidä Markus Pernun syytinkimies Pekka Niilonpoika (s.n.1562), joka on eri henkilö ja nuorempi kuin Markus Erkinpoika Pernun isän isä Pekka Niilonpoika Pernu.
Koska syytinkimies Pekka Niilonpoika vaikuttaisi olevan Markusta hieman iäkkäämpi, saattaisi olla niinkin, että Pekan otti taloon syytingille Markuksen äiti, joka jäi leskeksi Markuksen ollessa poikanen.
- Markus on ollut elossa vuoden 1627 ruodutuksen aikaan ja luultavasti vielä vuoden 1630 ruodutuksen aikaan
- Vuodesta 1629 alkaen Markukselle jääneeseen talon puolikkaaseen kirjataan Martti Jaakonpoika (s.n.1600), josta vuodesta 1645 alkaen käytetään veroluetteloissa lisänimiä Äijä (tai Äijö) ja Pernu.
- Martti on Markukselle jääneen talonpuolikkaan isäntä viimeistään vuodesta 1633 alkaen (tuolloin talo kirjataan maakirjaan Martin nimellä)
- Martin talosta on neljännesmanttaalia veroautiona n.1634-1640 (skatte öde; talolla mahdollisesti oli väliaikainen osittainen verovapaus),
Martin talosta on kuudennesmanttaalia veroautiona n.1641-1643 (joihinkin maakirjoihin talo kirjataan kahdessa osassa; toinen asuttuna ja toinen veroautiona).
- Vuosien 1641-1643 henkikirjoissa talo kirjataan Martti Jaakonpojan nimellä;
vuosina 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592895)-1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131069) henkirahaa maksetaan isännästä ja emännästä, mutta vuonna 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162032) henkirahaa maksetaan vain isännästä (Martin vaimo on joko edesmennyt, taikka hänestä ei syystä taikka toisesta makseta henkirahaa);
- Martti Jaakonpoika lähtee sotilaaksi talonsa edestä vuonna 1643;
samaisen vuoden talvikäräjillä nimismies Sigfrid Martinpoika nimetään jakamaan maat ja irtaimisto Pekka Klemetinpojan (Markus Pernun syytinkimiehen Pekka Niilonpojan poika) ja Martti Jaakonpojan välillä; talo oli kirjattu kahtena talona veroluetteloihin jo toista kymmentä vuotta, joten olisiko talojen omaisuuden jaon virallistamiselle tullut tarve sen vuoksi, että Martti oli lähdössä sotilaaksi.
- Martin isännöimä talo autioituu vuonna 1644 ja se tippuu kruununtilaksi.
- Vuonna 1645 Klemet Pekanpoika Pernu (Markus Pernun syytinkimiehen poika) pyytää saada ylösottaa Markus Pernun (sittemmin Martti Jaakonpojan isännöimän) puolenmanttaalin verohylyksi ajautuneen talon, joka oli aiemmin ollut yhtenä savuna Klemetin talon kanssa. Klemet jättää kuitenkin talonpuolikkaasta verot maksamatta, ja se tippuu kruunun tilaksi. (Vuoden 1667 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713149) talvikäräjillä mainitaan Klemet Pernun viljelleen 16 vuoden ajan puolenmanttaalin Pernun autiotaloa ja jättäneen siitä verot maksamatta).
- Talojen yhdistämistä käsitellään vuoden 1689 kesäkäräjillä ja vahvistus talojen yhdistämiselle saadaan 14.02.1690, samassa yhteydessä yhdistetyn talon yhteenlaskettua verotuksellista kokoa alennetaan puolella manttaalilla; näin Markus Erkinpoika Pernun aikoinaan isännöimä talo on jälleen yhtenä savuna (vuoden 1905 maakirjaan talo kirjataan edelleen yhtenä savuna ja sen mainitaan olevan vanhaa perintöluontoa; yhdistetty talo sain näin ollen pitää perintötilan statuksen; vaikka 1700-luvun alkupuoliskon veroluetteloissa verovähennyksen mainitaan kohdistuneen verotilan osuuteen, vaikuttaa asia vuoteen 1779 kääntyneen siihen, että puolenmanttaalin verovähennyksen katsottiin kohdistuneen kruununtilaksi tippuneeseen talon puolikkaaseen);
- Kun talot vuoden 1727 maakirjassa saavat talonumerot, saa tämä talo numeron 15. Vuoden 1733 henkikirjassa talonumeroihin tulee pieniä muutoksia ja tämän talon numero muuttuu numeroksi 13 (johtuen siitä että aiemmin perintötiloiksi kirjatut Säävälän ja Tohilan tilat muuttuvat kruununtiloiksi ja tästä syystä Säävälän talonumero vaihtuu numerosta 9 numeroksi 26 ja Tohilan talonumero vaihtuu numerosta 10 numeroksi 27).
- Vuoden 1779 verollepanossa talon verotuksellista kokoa vähennetään vielä 1/16 manttaalilla, ja näin talon verotukselliseksi kooksi tulee 7/16 manttaalia eli 0,4375 manttaalia
- Talon nimeksi vaihtuu Puitti vuonna 1855
- Näin talo, jota Markus Erkinpoika Pernu isännöi kokomanttaalin talona vuoden 1580 tietämillä, on vuoden 1905 maakirjassa talo numero 13, jonka nimenä on Puitti ja kokona on 0,4375 manttaalia.

Martti Jaakonpoikaa ei kirjattu Markuksen taloon vielä vuoden 1627 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055059_00042) ruodutusluettelossa. Martti Jaakonpoika kirjattiin Markuksen taloon ruodustusluetteloissa vuodesta 1629 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00197) alkaen.
Vuoden 1630 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00469) toisessa ruodutusluettelossa Martti Jaakonpojan iäksi mainitaan 30 vuotta. Samaisen vuoden toisessa (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0053127_00172) ruodutusluettelossa taloon kirjataan 30-vuotias Martti Jaakonpoika, ja heti hänen jälkeensä kirjataan 60-vuotias Pieth? Markus, ja 50-vuotias Klemet Pekanpoika (Klemetin ikä on mahdollisesti kirjattu hieman yläkanttiin; vuoden 1633 ruodutusluettelossa hänen iäkseen kirjataan 41 vuotta, vuoden 1637 ruodutuksessa 47 vuotta ja vuoden 1640 ruoutuksessa 45 vuotta.).
60-vuotias Markus sopisi olemaan Markus Erkinpoika Pernu (nimen sijainti sopii Pernun Markukseen, eikä Etelä-Iistä oikein ole löytynyt toista Markusta, jolle tuo kirjaus voisi olla; tosin voisihan kyseessä olla vaikka muualta tullut renki); tuo Markuksen nimen edessä oleva nimi vain hieman hämmästyttää.
Mikäli kirjaus ei ole Markus Erkinpojan kirjaus, niin siinä tapauksessa viimeinen elonmerkki Markuksesta on vuodelta 1627 (talo kirjataan Markus Pernun nimellä vielä vuoden 1631 maakirjaan ja vuoden 1635 karja- ja kylvöluetteloon, mutta kyseisten luetteloiden perusteella ei voi päätellä oikein mitään henkilön elossa olemisesta).

Vuoden 1634 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655593) maakirjaan Martti (Jakkonpoika) Pernun talo kirjataan kahdessa neljännesmanttaalin osassa (toinen verotettuna, ja toinen verottamattomana).
Vuosien 1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576911), 1638 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053351_00112) ja 1640 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055060_00017) ruodutusluetteoissa Martti Jaakonpojan talo kirjataan neljännesmanttaalin talona (toinen neljännesmanttaali on verovähennettynä); vuosien 1637 ja 1638 luetteloissa Martin iäksi mainitaan 36 vuotta ja vuoden 1640 luettelossa hänen iäkseen mainitaan 37 vuotta.

Vuosien 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592903) karja- kylväluetteloon sekä vuoden 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12130846) kymmenysluetteloon talo kirjataan Martti Jaakonpojan nimellä.

Vuosien 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=17316505), 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12130893) ja 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12161946) autiotilaluetteloihin Martti Jaakonpojan talosta kirjataan verottamattomaksi enää kuudennesmanttaali (tilasta maksetaan nyt veroa kolmannesmanttaalista).
Vuoden 1642 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055060_00101) ruodutusluetteloon Martti Jaakonpojan talo kirjataan kolmannesmanttaalin talona (kuudennesmanttaalia on verottamatonta).
Vuoden 1643 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055060_00245) ruodutusluetteloon Martti Jaakonpojan talo kirjataan kolmannesmanttaalin talona (kuudennesmanttaalia on verottamatonta) ja Martin mainitaan olevan ruotunsa edestä nihtinä.
Vuoden 1644 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159255) autiotilaluetteloon sotilas Martti Jaakonpojan puolenmanttaali talo kirjataan kokonaisuudessaan veroautioksi.
Ja vuoden 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164538) autiotaloluettelossa Martti Jaakonpoika Äijälän puolenmanttaalin talo kirjataan kokonaisuudessaan autioksi ja nyt se kirjataan kruununtilaksi. Tämän jälkeen Martti Jaakonpoikaa ei enää kirjata Markus Pernun aikoinaan isännöimään Pernun taloon.

Martti Jaakonpoika avioitui Esko Simonpoika Pernun leskivaimon Agneta Juhontyttären kanssa ilmeisesti vuosien 1642-1648 välisenä aikana. Ehkä, vaikkakaan ei varmuudella, avioliitto solmittiin ennen Martin lähtöä sotilaaksi.

Etelä-iiläinen Martti Jaakonpoika löytyy nimenä vuoden 1644 rullalta SE/KrA/0022/1644/11 sivuilta 163 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053490_00166), 244 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053490_00244), 266 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053490_00266), 299 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053490_00299) ja 308 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053490_00320) ja vuoden 1646 rullalta SE/KrA/0022/1646/10 sivuilta 138 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053536_00144), 144 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053536_00150) ja 154 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053536_00160). Kyseisissä luetteloissa Martille ei mainita lisänimeä.

Vuoden 1658 rullassa (SE/KrA/0022/1658/5:402 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053700_00230)) kotona olevien vanhojen nihtien iiläisten listalle kirjataan korpraali Martti Jaakonpoika.
Fromhold Johan Leps:n komppanian varusmestariksi on kirjattuna Martti Jaakonpoika vuoden 1659 rullassa (SE/KrA/0022/1659/6:572 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053713_00246)), vuoden 1660 rullassa (SE/KrA/0022/1660/8) sivuilla 329 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053729_00089), 336 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053729_00096), 355 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053729_00115) ja 371 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053729_00133) sekä rullassa SE/KrA/0022/1663/6 sivuilla 362 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053772_00311) (listaus vuodelle 1659) ja 366 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053772_00315) (listaus vuodelle 1660). Martti Jaakonpojan kotipaikkaa ei näissä mainita. On mahdollista, vaikkakaan ei varmaa, että kyseessä olisi Martti Jaakonpoika Äijä eli Pernu, koska Agneta Juhontyttären hautaustiedossa Agneta mainittiin varusmestari Martti Äijän leskivaimoksi.

-

Se on epäselvää miten Martti Jaakonpoika sai Markus Erkinpojan puolenmanttaalin perintötilan omistukseensa.
Vaihtoehtoja on useampia:
- Martti Jaakonpoika olisi Markus Erkinpoika Pernun vävy
- Martti Jaakonpoika olisi Markus Erkinpoika Pernun sisaren poika
- Martti Jaakonpoika olisi tullut Markus Erkinpoika Pernulle syytinkimieheksi
(tosin Markuksella oli jo syytinkimies ja tällä aikuinen poika, joille Markuksen talosta lohkaistiin puolikas; tuomiokirjoista ei ole löytynyt mainintaa siitä, että Markus olisi tehnyt syytinkisopimuksen Martin kanssa)
- Martti Jaakonpoika olisi ostanut Markuksen talon
(tuomiokirjoista ei ole löytynyt mainintaa siitä, että Markus olisi myynyt talonsa Martille)
- joki muu syy

Sekin on epäselvää mistä Martti Jaakonpoika sai lisänimen Äijä (tai Äijö). Nimi tuskin tuli Markus Pernun talosta, sillä talo kulki viimeistään vuodesta 1547 alkaen nimellä Pernu. Nimi tuskin tuli myöskään Esko Simonpoika Pernun talosta. Eskon isä Simo Erkinpoika Pernu oli aikoinaan (mahdollisesti vuoden 1611 tietämillä) ostanut kyseisen talon Heikki Siitoselta; talon nimenä oli luultavasti viimeistään vuodesta 1567 ollut Siitonen ja vuodesta 1610-luvulta alkaen nimenä oli Pernu).

Martti Jaakonpoika kirjataan luetteloihin ilman lisänimeä vuoteen 1644 saakka. Vuoden 1645 autiotaloluetteloluetteloon hänet kirjataan nimellä Martti Jaakonpoika Äijälä. Tuolloin Martti oli sotilaana ja mahdollisesti jo aviossa Esko Simonpoika Pernun leskivaimon Agneta Juhontyttären kanssa.

Oliko tuohon aikaan jo sotilasnimiä? Mikäli oli, niin voisiko Äijä olla Martin sotilasnimi?
Taikka olisikohan Martin isän lisänimi ollut Äijä ja olisiko Martin isä avioitunut Iihin (mahdollisesti Markus Pernun tyttären taikka sisaren kanssa)?
Olisiko Martti ollut syntyisin jostain muualta ja olisiko hän tullut Markuksen taloon syytingille?
Taikka sitten kyseessä on jokin neljäs vaihtoehto.

-

1600-luvun alkupuolella Äijälä (tai Äijölä) nimeä on käytössä ainakin Saloisten pitäjässä. Vuoden 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622080) kymmenysluettelossa Saloisten pitäjän taloille pyritään esittämään talon nimi. Tuolloin Alpuan kylään kirjataan Niilo Tuomaanpoika Äijälän (tai Äijölän) puolenmanttaalin talo; samaisella sivulla Luohuan kylän kolmantena ja neljäntenä talona ovat Lauri Tuomaanpoika Äijälän (tai Äijölän) puolenmanttaalin talo ja Erkki Tuomaanpoika Äijälän (talo Äijölän) puolenmanttaalin talo. Vuoden 1627 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00062) ruodutusluettelossa Luohuan kylään kirjataan samaan kokomanttaalin taloon 36-vuotias Lauri Tuomaanpoika, 36-vuotias Erkki Tuomaanpoika ja 19-vuotias renki Isak Matinpoika. Tosin vuoden 1630 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053127_00183) rudutusluettelossa Lauri Tuomaanpojan iäksi pompsahtaa 62 vuotta, veli Erkin pysyessä 37-vuotiaana. Ja samaisen vuoden toisessa (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00460) ruodutusluettelossa Lauri Tuomaanpojan iäksi on kirjattu jo 67 vuotta ja veli Erkkikin on vanhentunut 50-vuotiaaksi.

Tunteeko kukaan paremmin tätä Luohuan Äijäjän (tai Äijölän) sukua?
Onko siellä ollut jossain vaiheessa Jaakko nimistä poikaa tai Martti Jaakonpoika nimistä poikaa, jolla olisi mahdollisesti ollut iiläinen vaimo?

Oulun kaupungissa vaikutti 1640-luvulla Niilo Ollinpoika Äijälä (hän ilmeisesti oli Casper Forbuksen palkollisia). Onko kenelläkään tietoa Niilo Ollinpoika Äijälän vanhemmista taikka synnyinseudusta?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari