PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Antti Pekanpojan (s.1622 Köörtilä) vanhemmat hukassa.


aarretapio
08.10.19, 14:25
Hei arvoisat tutkijat/harrastajat, löytisikö teiltä tietoa tai vinkkiä mistä voisi hakea Antin vanhempien tietoja, jotenkin tuntuu olevan maallikolle kivenalla:p:

Antti Pekanpoika on tällä hetkellä suorassa esi-isäni linjassa vanhin löytämäni henkilö.

Antti oli Kasvattipoikana Maunulla josta jäljempänä lisää.
Minulle on herännyt tunne siitä että Antin vanhemmat ovat ehkä 'jotakin' pappis-sukua lähellä,
koska Antin pojista kaksi on kirkkoa palvellut eli vanhin Phär (Petter) s.1673
Lukkarina ja Axel, s.1687 Kappalaisena Kemiössä, koulutushan on vaatinut hyvät lähtökohdat kotoa.
Molemmat pojat käyttäneet virassaan nimeä Häggroth.
Sukuhaaraan kuulunee myös Erik Häggroth joka on kast. Merikarvialla 28.2.1726.
Ylioppilas Turussa kl. 1746 [Hæggrot] Eric. Satac _ 407. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 23.1.1746 Ericus Haeggroth. Sastmolaënsis. Edituus in Wasa. — Merikarvian pitäjänseppä 1756. Vaasan lukkari 1759. Viinaan menevä:) kuollut Mustasaaressa 25.12.1764.

Antti Pekanpoika (Anders Pehrsson) ROMPPANEN s.1622? kuollut 1714.
Antti oli Maunu Pekanpoika Romppaisen kasvattipoika ja sai talon Maunun syytinkiä vastaan v.1681. Olisivatko veljeksiä?
1.Puoliso oli Maria Yrjöntytär (Maria Jöransdr.) RÄBBI s.1640 k.1688
Vihitty 29.5.1672, Köörtilä. Heille syntyi 10 lasta heistä Johan Andersson on minun esi-isäni.

DNA Haploryhmäni on tiedossa jos jotakuta teistä tämä kiinnostaa, lähetetään viestit yksityisenä.

Terveisin, aarretapio

raimoensio
09.10.19, 13:29
Aluksi vanha ketju, jossa on Matti A. Niemisen selvitys Köörtilän talojen asuttamisesta (löytyy hakusanalla "Köörtilä")

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33669&highlight=K%F6%F6rtil%E4

SAY:ssä talot ovat sekaisin. Esimerkiksi Söörmarkusta tulleet Antti Pekanpoika ja Dordi eivät koskaan viljelleet Romppaista vaan Räbbiä. Tämän Antin veljen lapset Porissa käyttivät Strandberg-sukunimeä

Kiintopisteitä:


1664 Mauno Pekanpoika saa verovapauskirjeen Romppaseen


1679 Mauno luovutti talonsa isännyyden syytinkiä vastaan kasvattipojalleen Antti Pekanpojalle


1683 Antti Pekanpoika sai myös Matti Heikinpojan tilan (SAY:ssa Nubbe = Pikku Räbbi) viljeltäväkseen


Maunolla näkyy Antti renki 1669 ja kasvatti Antti Pekanpoika vihitään 1672. Jos renki on sama kuin kasvatti, saadaan Antin syntymävuodeksi esim. 1653, jolloin olisi avioitunut 19-vuotiaana. Kysyjän mainitsemaa vuotta 1622 en ole tavannut missään. Söörmarkun AP:lle saadaan syntymävuodeksi henkikirjoista 1630 mutta tälle AP Romppaselle en ole nähnyt missään mitään ikämainintaa.
AP Romppasen vaimo kuoli 1713 ja Antti itse 1714.

Antti pekanpojan tunnetimmat lapset ovat:

1) Pekka Antinpoika Häggrot s. 1673 lukkari
2) Kristiina Antintytär s. 1678 Puoliso Jaakko Urponpoika Lauttijärveltä. Porvariksi Poriin ennen 1709
3) Juho Antinpoika, s. 1683, jatkoi talollisena. Tytär Kreetta Juhontytär naitiin Lankoskelle ja tuli Hällfors-pappissuvun kantaäidiksi.
4. Akseli Antinpoika Häggroth, s. 1687, kuoli ruttoon Kemiössä. Ylioppilasmetrikkelissa äidiksi on laitettu Dordi, joka viittaa AP Räbbiin, mutta otetusta sukunimestä voi jo päätellä että on lukkarin veli.

Lukkarin poika Erkki Pekanpoika Häggrot nai n. 1719 kirkkoherra Kellanderin tyttären ja heidän poikansa Erkki Häggrot, s. 1726, oli se, joka kuoli Mustasaaressa.

Ei mielestäni tarvitse Antti Pekanpoika Romppaisen alkuperästä etsiä sen kummenpaa sukua; Merikarvian talonpojat kouluttivat lapsiaan (kts esim. https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_189.htm)

Antti (tai Mauno) Pekanpoikahan voi olla jotain Romppaisen sukua ja tuonut nimen Köörtilään.

Niilo Liakan Ilmajoen historiassa s. 73 mainitaan Alavuden järven asukkaisen joukossa 1576 talollinen Mauno Rompoinen, Mauno Rompainen mainitaan myös Luukon Etelä-Pohjanmaan historiassa, ja lisäksi siinä mainitaan että tilat autioituivat pien tämän jälkeen. Romppaisia löytyy myös Kainuusta.

H. Klemetti; Vierasperäisiä muinaisnimiä, s. 80, Faarinki, "Kuortaneella on vieläkin kytövainio ja niitty Romppainen, jossa on säilynyt töysälaisen uudisasukkaan Romppaisen nimi, vaikka Romppainen hävisi talosta näkymättömiin jo 1500-luvulla"

Historiallisessa Aikakauskirjassa (alkunumerot) oli joku Gottlundia koskeva, juttu, jossa mainittiin, että Romppaisia oli myös Ruotsin suomalaismetsissä. Ruotsissa käyneitä savolaisia saattoi palata Porin seuduille.

Mauno Pekanpoika meni uusiin naimisiin 1683 Valpuri Yrjöntyttären kanssa ja SAY:sstä voi saada sellaisen käsityksen, että Valpuri voisi olla kasvatti Antin vaimon Marian sisar. Mauno Pekanpojan kuoltua Valpuri naitiin 1689 Poriin Mikko Pekanpojalle, joka kuoli 1696. Granit-Ilmoniemen mukaan Valpurin veljiä asui Keuruun pitäjässä.

Merikarvian historia s. 319: "Antti Pekanpoika Romppaisen kasvatusvanhempien, jo kuolleiden Mauno Pekanpojan ja Kreetta Martintyttären, jäjkisäädöksen mukaan Antti oli heidät perivä. Testamentin (1689) oli laatinut Porin koulun kollega Vrigstadius. Kellahden Erkki Laurinpoika vaati myös osuustta Perinnöstä Marketan jälkeen, joka oli hänen äitinsä sisar."

Tämän testamentin koko teksti olisi varmasti mielenkiintoinen, mutta jos Antti olisi Maunon veli, se olisi luultavasti näkynyt henkikirjoissa.

aarretapio
09.10.19, 14:30
Kiitos raimoensio!

Näinhän tästä asiasta on kirjoitettu niin Harjun, Otamon kuin Santavuorenkin toimesta, Iso-Iivari puolestaan on hyvin selkeyttänyt talonhaltijoita Merikarvialla ja ympäristössä joskaan sekään ei vielä ihan täydellinen ole mutta hienoa työtä ovat kaikki minusta tehneet.

Kuitenkin haluan mennä tukimisessa syvemmälle eli olisi mielenkiintoista löytää
tietoa Antti Pekanpojan vanhemmista tai ainakin toisesta vanhemmasta:) ja tietysti Romppaisen/Häggroth nimestä yleensä, toki jo tiedän että tuolta ajalta asiakirjoja on paljonkin tuhoutunut sotatuhojen ja tulipalojen yhteydessä.

Luulen että kun testauksia tulee enemmän niin DNA haplotyhmät kertoo meille lisää, esi-isien maalisesta vaelluksesta jo tehtyjen ansiokkaiden kirjallisten selvityksien tueksi.

Terveisin, aarretapio