Henricus Clementis Juslenius-Anckar

[Erkki L]

Anna Lähteenoja Suur-Huittisten historiassa (1949) , Svenska biografisk lexicon ym. kertovat että Jusleniusten suvun esi isä olisi Clementis Anckar. Henrik kuoli 1643. Johannes Thuroniuksen puoliso oli Britha Hendriksdotter Clementis s. 1651 kuollut Pori 30.3.1660. Onko Anckarista kellään enemmän tietoa? Onko yhteyttä muihin Anckar - alkuisiin sukuihin?

[Pekka Hiltunen]

Anna Lähteenoja Suur-Huittisten historiassa (1949) , Svenska biografisk lexicon ym. kertovat että Jusleniusten suvun esi isä olisi Clementis Anckar. Henrik kuoli 1643. Johannes Thuroniuksen puoliso oli Britha Hendriksdotter Clementis s. 1651 kuollut Pori 30.3.1660. Onko Anckarista kellään enemmän tietoa? Onko yhteyttä muihin Anckar - alkuisiin sukuihin?
"Clementis" on genetiivimuoto; Henricus Clementis Juslenius oli siis Klemetti Ankkurin poika. Klemetin tai Clementinuksen keskiaikaisesta alkuperästä tuskin voidaan sanoa muuta kuin se, ettei ainakaan Huittisten talojen pihanurmilla lojunnut yhtään ankkuria. Clemens Anckarin synnyinsijat voitaneen siis sijoittaa ainakin liikanimen osalta rannikolle. Talonpoikaispurjehtijat käyttivät ankkureinaan ehkä kiviä, mutta saaristolaisilla, m.m. Houtskarissa oli luotsien pääasiasillena tehtävänä ohjata Hansa-koggi "mäkeen". Kun miehistö kapsäkkeineen oli soudettu onnellisesti Turkuun, ehtivät saarelaiset korjata lastin talteen. Toisaalta, myös saksalaisen Kepler-suvun jälkeläinen "ankkuroitui" Suomeen, vaikka isänsä Michael taisi purjehtia takaisin kotimaahansa kuolemaan. Michael on saattanut olla Johannes Keplerin pikkuserkku, mutta tästä asiasta en aio keskustella. Luulen kuitenkin ymmärtäväni, että ankkuri tarkoittaa raudasta valettua, kaksihaaraista koukkua, jolla laiva, esim. Hansa-koggi, saatettiin pitää paikoillaan tai kurssissaan esim. myrskyssä. Rannikko ja saaristo on täynnään nurmilla ja kivillä makaavia ankkureita - mitkä miltäkin vuosisadalta. Hansaliitto perustettiin kai jo 1200-luvulla, joten ankkureita ja siihen liittyviä nimiäkin täytyy olla kymmenittäin jollei sadoittain ilman toiveita päästä eteen päin ilman DNA-tutkimuksia esim. maksullisissa MyHeritage- ja Geni -palveluissa.
PH

[Erkki L]

Kiitos Pekka Hiltunen. Varmaa tietoa ei asiasta löytyne, en löytänyt Ruotsistakaan mistään lähteestä, DNA tehty ei selityksiä sitä kautta.

[Pekka Hiltunen]

Kiitos Pekka Hiltunen. Varmaa tietoa ei asiasta löytyne, en löytänyt Ruotsistakaan mistään lähteestä, DNA tehty ei selityksiä sitä kautta.
No, Kustaa III:n murhaan on yhdistetty Anckarström-suku, mutta en rohkene ottaa kantaa tähän tässä yhteydessä, vaikka olen toki kuullut juorun siitäkin, että tähän yhteyteen liittyisi eräs turkulainenkin suku.
PH

[Erkki L]

Hurja tarina, Pekka :) No, onhan noita, Kustaa kuningas on kyllä murhannnut puolestaan vaimoni sukupuussa olevan Johan Hästesko af Målagårdin Tukholmassa (1790), mutta se oli aika paljon jälkeen tätä Suomen varhaista Anckaria. Jusleniukista osa käytti Anckar nimeä uudestaan Suomessa. Sukuna Anckar Ruotsisa ainakin aateliselta puolelta mieslinjassa on sammunut jo 1631 (no 108, Riddarhuset, uradel). Jusleniukset, Thuroniukset pyrkivät löytämään jalansijaa mm. Tukholmasta jonne luotiin suhteita mm. avioliittojen kautta, osa siirtyi Ruotsiin pysyvästi, Suomessa tunnetuin lienee Daniel Juslenius, fennofiili (k. 1750-luvulla jo).

[Pekka Hiltunen]

Hurja tarina, Pekka :) No, onhan noita, Kustaa kuningas on kyllä murhannnut puolestaan vaimoni sukupuussa olevan Johan Hästesko af Målagårdin Tukholmassa (1790), mutta se oli aika paljon jälkeen tätä Suomen varhaista Anckaria. Jusleniukista osa käytti Anckar nimeä uudestaan Suomessa. Sukuna Anckar Ruotsisa ainakin aateliselta puolelta mieslinjassa on sammunut jo 1631 (no 108, Riddarhuset, uradel). Jusleniukset, Thuroniukset pyrkivät löytämään jalansijaa mm. Tukholmasta jonne luotiin suhteita mm. avioliittojen kautta, osa siirtyi Ruotsiin pysyvästi, Suomessa tunnetuin lienee Daniel Juslenius, fennofiili (k. 1750-luvulla jo).
M.m. Turussa vaikuttaa Anckar-professorisuku, jonka jäsenet eivät kai ole sotkeutuneet p.o. salaliittoon: Turkuun muuttanut varsinainen tekijä muutti nimensä talonpoikaiseksi, patronyymistä johdetuksi, vaikkakin ruotsinkielisksi sellaiseksi. Näitä on yksin Turussa kymmenittäin ja eri suvuista lähteneitä...
PH

[Erkki L]

Ihan totta?

[Pekka Hiltunen]

Ihan totta?
Siis kyseisiä sukunimiä on kymmenittäin ja aivan eri suvuissa, vaikkakin nimenomainen suku tietyissä piireissä on ollut tunnettu vuosisadat...
item

[Erkki L]

Vaimoni tulossa käski kirjoittaa että mukava kuulla että sellaista sukua on Suomessakin joka osaa tehdä hyviä ratkaisuja!

[Erkki L]

Uskaltaisiko tästä laittaa valmisteilla olevaan sukukirjaan jotakin?

[Pekka Hiltunen]

Uskaltaisiko tästä laittaa valmisteilla olevaan sukukirjaan jotakin?
En uskaltaisi. Jos nyt arvaan, että nimi on "Andersson", niin jäät varnmaankin yhtä tyhjän päälle kuin nimellä "Bengtsson". Yleensäkään ei sukukirjaan ole mielestäni syytä painattaa kyseenalaisia ja/ tai salattuja tietoja. Kannattanee tehdä ihan perinteinen sukututkimus olemassa oleviin lähteisiin perustuen. Jos sitten löytyy joku esim. Tukholmasta Turkuun muuttanut henkilö, voi tätä pyrkiä tarkastalemaan olemassa olevista kirjallisista lähteistä.
Ruotsin kuninkaallinen henkivartiokaarti ja siihen liittyvän tiedusteluorganisaation työhönotto tapahtui aikoinaan Värtahamnin (Silja Linen satama) läheisyydessä kuljettaessa rantaa pitkin pohjoiseen ja Ropstenin tunnelbana-asemaa kohti. Sitten voikin jo tutustua stadioniin... - Kenties tavat ovat muuttuneet digi-aikana.
PH