Retu S Aho
05.10.19, 07:34
Izhevskin kaupungin tiedeakatemian tutkimuskeskuksesta Vladimir Maratkanov on kirjoittanut mm. suomalaisista ammattimiehistä kaupungin Keisarillisella asetehtaalla. Tehtaan liiketoiminta oli vuokralla 1865 – 1884.
Linkki (venäjäksi)[URL="https://cyberleninka.ru/article/n/finny-oruzheyniki-s-izha-1865-1884-gg"]
Standertskjöldien vaikutus Venäjän ja sittemmin Suomen teollisuuden kehittämiseen on luku sinänsä, mutta Maratkanov mainitsee muitakin suomalaisia.
Tiedättekö heistä (suluissa omia arvelujani)?
1870 – luvulla sorvausosaston mestarina toimi Karl Tulanen (1839-?) (sukunimessä mahdollisesti jotain häikkää)
Sorvausosaston mestarin apulaisena toimi Frans Johaninpoika Ekman (1845-?)
Työstötyökaluista vastasi mestari Elis Alexander Billing (oliko Elis 1846 Stor Gesterby, Perniö -?)
1872–1877 tehtaan johdon apulaisena oli töissä suomalainen Albert Samulinpoika Sundaren (olisiko kyseessä Albert Ferdinand Samuelinpoika Sundgren 1822 Turku – 1883?)
1872–1879 leimamestarina toimi Johan Johaninpoika Guttonen (Huttunen?)
1873–1875 tehtaalla piirtäjänä työskenteli suomalainen Karl August Olander (Turusta s. 1845?)
1873–1879 nahkamestarina toimi suomalainen Johan Peterinpoika Tumason (Thomasson?)
Vuonna 1884 vanhempana mestarina pistinosastolla toimintaa johti suomalainen Gustaf Gremblum (Grönblom?)
Tutkijan mukaan kaikki heistä saivat kehuja älykkyydestä ja korkeasta työmoraalista. Izhevskissä valmistettiin 1870 – luvulta mm. Berdan - kivääreitä, Pertaaneita, joilla varustettiin Suomen ns. vanha väki, ja kivääri oli pitkään käytössä tämänkin jälkeen.
Linkki (venäjäksi)[URL="https://cyberleninka.ru/article/n/finny-oruzheyniki-s-izha-1865-1884-gg"]
Standertskjöldien vaikutus Venäjän ja sittemmin Suomen teollisuuden kehittämiseen on luku sinänsä, mutta Maratkanov mainitsee muitakin suomalaisia.
Tiedättekö heistä (suluissa omia arvelujani)?
1870 – luvulla sorvausosaston mestarina toimi Karl Tulanen (1839-?) (sukunimessä mahdollisesti jotain häikkää)
Sorvausosaston mestarin apulaisena toimi Frans Johaninpoika Ekman (1845-?)
Työstötyökaluista vastasi mestari Elis Alexander Billing (oliko Elis 1846 Stor Gesterby, Perniö -?)
1872–1877 tehtaan johdon apulaisena oli töissä suomalainen Albert Samulinpoika Sundaren (olisiko kyseessä Albert Ferdinand Samuelinpoika Sundgren 1822 Turku – 1883?)
1872–1879 leimamestarina toimi Johan Johaninpoika Guttonen (Huttunen?)
1873–1875 tehtaalla piirtäjänä työskenteli suomalainen Karl August Olander (Turusta s. 1845?)
1873–1879 nahkamestarina toimi suomalainen Johan Peterinpoika Tumason (Thomasson?)
Vuonna 1884 vanhempana mestarina pistinosastolla toimintaa johti suomalainen Gustaf Gremblum (Grönblom?)
Tutkijan mukaan kaikki heistä saivat kehuja älykkyydestä ja korkeasta työmoraalista. Izhevskissä valmistettiin 1870 – luvulta mm. Berdan - kivääreitä, Pertaaneita, joilla varustettiin Suomen ns. vanha väki, ja kivääri oli pitkään käytössä tämänkin jälkeen.