PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Staffan Stoorfoot 1700-luku Sauvo


Pertti Lehtinen
27.09.19, 17:45
Seuraavat tiedot Hiskistä ja kirkonkirjoista:

Staffan sai Korvalassa Karin Hend:dr: kanssa pojan Johan 12.5.1733

Staffan sai Koorilassa Karin Hend:dr kanssa pojan Staffan 23.11.1734.

Staffan sai Korvalassa Maria Henr:dr kanssa pojan Erich 30.4.1737. Olisikohan äidin etunimi väärä.

Staffan vihittiin avioon 19.10. 1740 Kirstin Matzdr:n kanssa.
He saivat Korvalassa Helenan 19.7.1741 ja 31.1.1744 Marian.

Staffanin (sotilas, korpraali) syntymä- ja kuolinaika ovat minulle tuntemattomia. Sukunimi on
ehkä saatu armeijasta, vaikka sukunimeä lienee niin Suomessa ja Ruotsissakin ja jopa Pietarissa. Olisi luullut kuolinajan löytyvän, mutta ehkä Staffan kuoli sodan melskeissä. Liekö kotiseurakuntiakin useampia ja maitakin useampia? Staffan on mainittu kummina jossain Genoksen numerossa. Sauvon RK:sta en ole löytänyt Staffania sitkeistä yrityksistäni

Tiedoista kiitollinen Pertti Lehtinen

Juha
28.09.19, 07:56
Eiköhän voi pitää täysin varmana, että kyseessä on sotilasnimi. Ei siis kannata etsiä muita samannimisiä




Juha

RiittaV
28.09.19, 08:46
Ruotu nro 105 Turun läänin jalkaväkirykmentin Majurin komppaniassa.

Staffan Staffansson, syntyisin Sauvosta, otettu ruotuun 9.3.1726:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15928&pnum=310

Pääkatselmuksessa kesäkuussa 1737 Staffan oli 28-vuotias ja palvellut 11 1/4 vuotta:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15393&pnum=90

Värväysluettelosta 1749 selviää, että Staffan kuoli 7.3.1744 Marstrandissa:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19184&pnum=10

Seija Randell
28.09.19, 09:15
Se nyt tuosta tulee mieleen, että sotilaat ovat joskus asuneet muussa kylässä kuin missä "virka" on. Silloin kastetuissa on lapsen syntymäpaikka se virkapaikka ja rippikirjoissa perhe näkyy siellä, missä asuukin. Joskus tullut eteen tämä havainto.

Hiskissä ei ole kuin muutaman vuoden haudatut ja nekin vuodet lasten syntymävuosina.

Hannu Virttaalainen
28.09.19, 10:31
Kannuksessa 9.5.1714 Petterin kummina korpraali Staffan Stoorfoot

Turun läänin ratsuväen katselmuksessa 1716 Halikon komppanian 1 korpraali Staffan Stoorfooth
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26185&pnum=87

1710 Karunassa korpraali Staffanille syntyy poika Jacob.

Olisko sama korpraali Stoorfooth mahdollisesti sotamies Staffanin isäkin?

Pertti Lehtinen
29.09.19, 10:40
Minusta on selvästi kaksi Staffan Stoorfootia todennäköisesti isä ja poika.

Isä oli korpraali ehkä sai Karunan Torikassa 1.7.1710 pojan Jacob Lenan kanssa ja osallistui Peter Werlanderin pojan kastetilaisuuteen todistajana 1714.

Poika sotilas syntyi n. 1709 ja oli Staffansson. Riitta V esitteli ansiokkaasti hänen sotilasuraansa.
Hän kuoli 1744 Marstrandissa. Tekstistä sain selväksi död sanan. Kuolleiden lopussa oleva sama litania jäi minulle arvoitukseksi. Mitähän se olisi suomeksi. Sotilasarkistoja tuntemattomana ajattelen, ettei sieltä ole löydettävissä vanhempien nimiä, vaikka luulisi tarvittavan omaisten nimet esimerkiksi kuolintapausten omaisille ilmoittamiseksi. Mitä sotaa käytiin Marstrandissa?

Juha
29.09.19, 10:49
Kyseinen paikka oli linnoitus eikä siellä käyty taisteluja 1744. Oli varmaan linnoitustöissä tms


Vanhempia ja omaisten nimiä ei ole katselmusluetteloissa.



Juha

Hannu Virttaalainen
29.09.19, 11:06
Hän kuoli 1744 Marstrandissa. Tekstistä sain selväksi död sanan. Kuolleiden lopussa oleva sama litania jäi minulle arvoitukseksi. Mitähän se olisi suomeksi. Sotilasarkistoja tuntemattomana ajattelen, ettei sieltä ole löydettävissä vanhempien nimiä, vaikka luulisi tarvittavan omaisten nimet esimerkiksi kuolintapausten omaisille ilmoittamiseksi. Mitä sotaa käytiin Marstrandissa?
Ruotsin sodat https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_sodista
Hattujen sota, päättyi rauhaan 1743

Ei sotilaan kuolemaan sotaa tarvittu. Sodankin aikana osa suurin kuoli kulkutauteihin, tulehduksiin ja sodan rasittavuuden, kylmyyden sekä edellä olevien yhteisvaikutuksiin.
Linnoituksissa rauhanaikana syyt olivat samat, mutta kuolinprosentti pienempi.
Jos ymmärrän oikein Marstand hieman Göteborgista luoteeseen
https://www.marstrand.se/sv/

Vaikka perillä silloin tuskin purjehdittiin niin matkalla ainakin