Pietari de Haas

[tittara]

kts. Suur-Ulvilan historia s. 192
https://digi.kirjastot.fi/files/original/86999c5c397859deb743df87ddb13f4a.pdf

Suomeen v. 1581 määrättiin salpietarikeittimöiden tarkastajaksi Pietari de Haas.

Onkohan Pietari de Haas sukua Turun satulamaakari Berent Böriel Haassille (s. 1590)?

[Pekka Hiltunen]

kts. Suur-Ulvilan historia s. 192
https://digi.kirjastot.fi/files/original/86999c5c397859deb743df87ddb13f4a.pdf
Suomeen v. 1581 määrättiin salpietarikeittimöiden tarkastajaksi Pietari de Haas.
Onkohan Pietari de Haas sukua Turun satulamaakari Berent Böriel Haassille (s. 1590)?
Kyseessä on ollut - ehkä "vallooneihinkin" luettavat Haasista lähtöisin olleet henkilöt. "De Haas" viittaa vain lähtöseutuun (suomeksi: Pietari [tai ehkä Pedher] "Haasista") ja Haas vain yksinkertaisesti Haasista ollut henkilö. En tiedä kyseisen kylän asukaslukua, mutta lienee voinut olla jopa 100-kertainen Turun tuolloiseen asukaslukuun nähden. Varmaankin he ovat olleet jossain määrin sukulaisiakin keskenään, mutta ehkä sadan tai esim. kolmen sadan vuoden takaa (4-12 sukupolvea yhteisestä esi-vanhemmasta...).

Kuitenkin friisiläiset, joita 1600-l:n "valloonit" suurelta osin edustivat, olivat kielensä perusteella suhteellisen sukusiittoinen väki - yhä edelleen on Belgiassa friisin kieltä puhuva maakunta/ itsehallintoalue, jota kai joskus kutsuttiin "Itäfriisinmaaksi". Toisaalta friisiläiset kalastajat ja merenkulkijat olivat Frankkilais-Roomalaisen keisarikunnan aikana - joskus 600-luvulla - pääasiassa lähtöisin "Pikku-Britanniasta" (Brittanyn niemimaalta), mistä he vuosisatojen saatossa siirtyivät Ranskan Bretagnen lisäksi Belgian, Hollannin, Tanskan, Pommerin, Saksin ja Tallinnankin alueille harjoittaen kalastusta - ja jo Pipin Pienen innoittamina idän-retkiä, kunnes Hansaliiton synty vei k.o. väeltä elinkeinon niin, että he lopulta asettuivat Suomen osalta lähinnä lounaisimman Suomen saaristoon ja Ahvenanmaalle. Kuitenkin m.m. Espoossa on Friisilä-niminen paikannimi merkkinä siitä, että friisiläissukuja (tai -genetiikkaa) löytyy pitkin rannikkoa Pohjanmaalla Perämerelle ja vastaavasti Ruotsin puolella ehkä koko rannikon matkan alueelta, mutta myös Baltiasta ja Pietarinlahdelta.

Ruotsin Kiirunan rautamalmion löytymisen jälkeen hankki kruunu rautaa aseiksi takomaan n.s. vasaraseppiä, joista vain osa edusti "1. aallon friisiläisiä", kun Valloniassa oli väki valtaosin jo vaihtunut niin, että ehkä vasaraseppiinkin lukeutui jo enimmäkseen henkilöitä, joilta kokonaan puuttuivat "Brittanyn" väen geenisekvenssit.

1500-luvulla Suomeen tullut salpietarikemisti Pietari de Haas (eli suomeksi "Haasilaisen Pekka") on sukujuuriltaan tuntematon ilman DNA-matcheja, mutta Turun käsityöläinen Berent on epäilemättä ollut samasta kylästä ja samoihin aikoihin lähtenyt henkilö. Luulen, että yhteinen esi-isä mahtuu jopa 100 v:n (neljä sukupolvea) sisälle. Börielillä lienee suvussaan merenkulkijoita, jotka "plägällä" eli tyynellä askartelivat yhtä ja toista aavalla merellä paikallaan maanneella laivalla; useat käsityöläiset, kuten suutarit, räätälit, sepät ja samalla satulasepätkin - timpureista puhumattakaan - ovat alkujaan eli ennen 1700-lukua lähtöisin merenkulkijoista tai heidän jälkeläisistään.

Tervetuloa FamilitreeDNA-han vertailemaan DNA-jaksoja! Minut löydät omalla nimelläni ja friisiläissekvenssejä pitäisi olla "vaikka muille jakaa".
Testituloksia odotellessa voi hakea jostain kirja-antikasta (eli netistä) vaikkapa Asterix-sarjakuvalehden kaikki numerot: niistä löytyy yllättävän paljon informaatiota - ja samalla oppii vähän latinaakin...
PH