Hasu/Ylikiiminki/Isoviha

[tellervoranta]

Isonvihan vangit, Ylikiiminki, on mainittu Hasu Mikko 10v ja Hasu Jesajas Mikonp.9v.

Tämä sukunimi Hasu on ihan outo, enkä löydä henkikirjoista.
Hiskistä löytyi haudattu 26.11.1727 enkia Hasu 60v. Alla alkuperäinen merkintä.

https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319094&aytun=824769.KA&j=267

[Jouni Kaleva]

Eiköön tuo haudattu leski olisi Husu? Kummankin vokaalin päällä on samanlainen heittomerkki (eli u-kirjain kumpikin).

[tellervoranta]

Niin minustakin näytti.

Eiköön tuo haudattu leski olisi Husu? Kummankin vokaalin päällä on samanlainen heittomerkki (eli u-kirjain kumpikin).

Onkohan nuo pojat sitten ollenkaan sukunimellä Hasu tai Husu.Voisivatko olla Paso (Ylikiimingissä Paaso), Wesa, Huru, Huttu.

Oulussa kyllä on ollut Hasu-nimisiä.

Tervolan hiskistä löytyy syntyneenä 3.2.1715 Uhlo Henr. Bertiss Hasu|Henric sekä 18.4.1727 knecht Henrich Michelss Hasu | Mickel.
Kummit mm. Kuparin talosta.
Alla linkki Tervola, Lapinniemi, Kupari. Tässä rp:ssä katson, että Henrik olisi ottopoika.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1701-1725_ik224/88.htm

[tellervoranta]

Katsoinpa edelleen Tervolan tietoja.

Vihitty

* 15.1.1727 Ulostadh Henrich Michelss: Husu Pijg: Elisab: Jönsd:r Jurwa Lapinniemibyy

Tällä Henrikillä on patronyyminä Bertil, Michel ja kuollessa Henric sekä sukuniminä Hasu, Husu ja Hast. Henrich on And. Ratickas knecht.

Käsitääkseni Henrich on ollut aviossa tai on ainakin saanut lapsia ennen 15.1.1727 ja on kotoisin Oulusta.
Vaimo Elisabet, patronyymi kuollessa Pehr, haudataan 30.1.1780 Tervolassa, ikä 80v. sekä Förafsk Sold Henr.Henrici Hast 30.1.1780 Ylipackolassa enkl. slag, 87v. eli olisi syntynyt n.v.1697.

[tellervoranta]

Löysin vuodelta 1711 Oulusta Mikko Hasun. Saa nähdä, miten onnistun linkissä, kun toissapäivänä sain uuden läppärin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12315711

[tellervoranta]

Sattumalta löysin Ylikiimingistä Mikko Hasun Asser Väänäsen kirjasta hakiessani sieltä pappilaa, pappeja, kanttoreita ym.

Erkki Matinpka Marttila (isäntänä v.1699-1705)luovutti Paasolasta kyläläisille saarnahuoneen paikan. Ylikiimingin kirkonmäellä ilmoitetaan olleen v.1702 saarnahuoneen lisäksi puolivalmis kellotapuli ja kaksi kirkkopirttiä. Uudempaa kirkkopirttiä asui ja piti lämpimänä torppari MIKKO HASU.Mutta...mutta..

Erkki Marttilan leski Brita purki/puratutti tämän rakennuksen syksyllä 1708 ja HASU joutui muuttamaan pois. Helmikuussa 1709 leskelle annettiin kehoitus laittaa pirtti ennalleen, sillä sitä oli tarkoitus käyttää myös lasten kouluhuoneena.
Jatko epäselvä. Noihin aikoihin Brita avioitui Antti Antinpka Hiltusen kanssa.

En tiedä löytyisikö käräjäpöytäkirjoja ko asioista.

[Ritva Nygren]

Hei, tässä jokunen Hasu-juttu. Muistaakseni olin joskus kiinnostunut Philpus Laanisesta.
Käännökset kannattaa tarkistella, en mene takuuseen!

Oulu RO 18.1.1673 s. 6 (k. 495) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742331
Philpus Laaninen. Riitaa talosta Bertil Hasulan kanssa.

Oulu RO 10.12.1687 f. 129v (k. 562) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707434
Bertil Hasu, Laanilan talo Oulunsuu.

Oulu RO 14.9.1704 s. 360 (k. 372) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70773151
Joku peltoasia. Porvari Henrik Raappanan sisaren nyttemmin Henrik Hasun vaimon Lisbetha Simonsdotterin edellinen mies Jöran Korpela …

Oulu RO 9.11.1704 s. 378 (k. 381) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70772972
Kohta 7: Nils Michelsson Hasu henkikirjassa isänsä luona, porvarin poika.
Henkikirja päiväys 17.3.1704 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10699346
Nils Michelsson Hasu vasemmalla.

Oulu RO 28.11.1704 s. 401 (k. 493) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70772341
Stina Nyman syyttää mm. Michel Hasun poikaa Jakobia varkaudesta.

Käräjät 14.-16.2.1694 s. 251 (k. 128)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692138
Mats Hasu, äidin veli Philpus Matsson Laaninen, isän veljet Michel ja Mats Hasunen.

Käräjät 20.-23.2.1699 s. 458-459 (k. 232) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697004
Leski Walborg Eriksdotter Oulunsuusta valittaa, että hänen edesmenneen miehensä veljenpoika Jakob Philipsson ja sisaren mies Mats Johansson eivät halua antaa hänelle perintöään Hasulan sotilastilasta, mikä hänelle kuuluu 1674 vuoden ja tämän oikeuden 15.8.1698 ja laamanninoikeuden tuomion 19.1.1699 mukaan pyytäen oikeudelta apua. Samoin lautamies Johan Jaakola ja Laanisen sisar leski Carin Matsdotter valittivat, että edellisen äiti joka oli Philipin sisar ja lesken, jonka pitäisi saada tyttären osuus … heidän isän veljensä leski 1674 tuomion mukaan on oikeutettu lunastamaan puolet Laanilasta

Käräjät 17.-20.1.1705 s. 121-122 (k. 62) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534404
Mats Johansson Hasu Oulunsuusta vastaan äitinsä veljenpoika Jakob Philipsson Laaninen Hasulan tilasta.

[Pekka Hiltunen]

Eikös tuo haudattu leski olisi Husu? Kummankin vokaalin päällä on samanlainen heittomerkki (eli u-kirjain kumpikin).
Isoäitini syntyi Husujen jälkeläisenä Luumäellä talontyttärenä. Tuolloin 1600-l:lla oli alueella suota riittämiin, jota raivaamalla saatiin uusi "tölli" joka pojalle ja vävylle - ja kartalta taitaa vieläkin löytyä Suo-Antila ja kenties Suo-Jörankin. Tilat tietenkin pienenivät, kun talossa oli 5 poikaa ja 5 vävyä: useimpien piti lähteä liikkeelle jo 1600-luvulla savolaisten mukana tervanpolttoon Pohjanmaalle ja kukaties varvillekin sotalaivojen ja ehkä kauppa-alustenkin lankkujenvälien hamppuja tiivistämään. Nälkävuodet jo paljon ennen Isovihaa saivat siis niin Husuja kuin vaikkapa Hiltusiakin liikkeelle, mutta suurin ryntäys länteen ja pohjoiseen on voinut tapahtua tosiaankin vasta 1712 venäläisten vyöryttyä Ruotsin alueelle tunnetuin tavoin ja seurauksin.

Voi olla, että alkuperäinen muoto todellakin oli Kalevan esittämä Husu - joka esim. Pohjois-Savossa vastasi kenties Husso-nimeä. Joku ehdottikin, että kyseessä on voinut olla "husman" tai ehkä isännän ikäännyttyä "husson". Tällaiset äänneyhtymät ovat voineet olleet vieraita pohjalaisille, jotka sitten ovat muokanneet nimen oman kielensä mukaiseksi "husaksi". PH