Abraham Braas, sotilashenkilö, k. Elbingenissä

[Kivipää]

SAY:n tiedoista ilmeni, että Karjalohjan Ilmoniemen Pukkilan talon tyttären Karin Caspersdotterin 1. aviomies oli nimeltään Abraham Braas.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5327565 (SAY Karjalohja, 1634-53)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5607224 (SAY Karjalohja, 1654-73)

Yrjö Kotivuoren laatimien ylioppilasmatrikkelitietojen mukaan Abraham (Raase/Roos) oli neljänneksenmestari (Qwartemästaren), joka kuoli valtion palveluksessa Elbingenissä.

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7648

Genissä hänen arvioitu kuolinaikansa on noin 1660. Oliko kyse Rheinland-Pfalzissa sijaitsevasta Elbingenistä tai silloisen Itä-Preussin Elbingistä (nyk. Puolan Elblag, noin 60 km Gdanskista kaakkoon), ei lähteistä selviä.

Oliko Abraham Braas kotimaista alkuperää vai oliko hän esimerkiksi 30-vuotisen sodan vaiheissa Ruotsiin (Suomeen) kulkeutunut palkkasoturi Hollannin tai Saksan alueelta? Sukunimi Braas voisi viitata ulkomaiseen alkuperään, mutta kukapa sen tietäisi?

[Kivipää]

Abraham Braasilla ja Karin Caspersdotterilla oli tytär nimeltään Sidonia (Zidonia), joka äitinsä uuden avioliiton myötä muutti Karjalohjan Puujärvelle. Sidonia avioitui Puujärven ratsumiehen Lars Anderssonin kanssa. Sidonia haudattiin tammikuussa 1734. Sen tiedon mukaan hän olisi tuolloin ollut 88-vuotias. Ikätieto epäilyttää hieman, koska syntyneiden luettelon mukaan hän tuli äidiksi vielä 1696, jolloin hän olisi ollut jo 50-vuotias. Luultavasti Sidonia oli syntynyt 1650-luvun alkupuoliskolla, jolloin isänsä Abraham näkyy Ilmoniemen Pukkilan SAY-tiedoissa.

Sidonia oli tuolloin etunimenä aika harvinainen, joten olisikohan se tullut Abrahamin suvun puolelta. Reformaation aikoihin monet saksalaisen kielialueen vallasväkiperheet antoivat tyttärilleen Sidonia-nimen. Useinhan näitä vallasväen esimerkkejä sitten jäljiteltiin. Se, että Abrahamilla oli 1650-luvun asiakirjoissa sukunimi, mutta ei patronyymiä, voisi viitata juuri Saksan suuntaan. Pohjoismaissa ja Alankomaissa patronyymin käyttö oli tuolloin erittäin yleinen tapa. Toki Braas voisi olla annettu sotilasnimi, mutta se ei mielestäni näytä kovin todennäköiseltä Ruotsin armeijassa annetulta sotilasnimeltä.

[Kivipää]

Braas-sukunimeä esiintyi 1600-luvulla erityisesti nykyisen Saksan, Alankomaiden ja Luxemburgin alueilla. Varsinainen Braas-tihentymä näyttää olleen Dillenburgin ja Siegenin kaupunkien lähialueilla Hessenissä ja Westfalenissa. Niistä viitisenkymmentä kilometriä lounaaseen sijaitsee Elbingen, mikä on mainittu Abraham Braasin kuolinpaikkana. Toki paikka voi olla myös Elbing nykyisen Puolan alueella.

Dillenburgin ja Siegenin alueella vaikutti näkyvästi Nassaun suku, jonka edustajat olivat vahvasti mukana mm. Alankomaiden ja Luxemburgin vaiheissa. Esimerkiksi Wilhelm I Oranialainen syntyi Dillenburgissa. Wilhelmin nuorempi veli Nassau-Dillenburgin kreivi Johann VI oli tulevan Hollannin kuningashuoneen mieslinjainen esi-isä (1898 saakka). Johannin kuoleman jälkeen kreivikunta jaettiin hänen poikiensa kesken. Näistä Johann VII sai Nassau-Siegenin, Willem Lodewijik Nassau-Dillenburgin ja Ernst Casimir Nassau-Dietzin. Nassau-Dietzin kreivi oli myös Frieslandin, Groningenin ja Drenthen käskynhaltija. Muut Alankomaiden provinssit olivat Oranian sukuhaaran komennossa.

Johann VII:n pojat Johann Moritz ja Georg Fredrick Louis palvelivat Hollannin arrmeijassa sukunsa miesten tapaan. Isänsä serkku Maurits Oranialainen oli aikakautensa tunnetuimpia sotapäälliköitä. 30-vuotisessa sodassa Nassau-Siegenin veljekset olivat Ruotsin liittolaisia. Liittoa vahvisti sekin, että heidän sisarensa Amalia Magdalena avioitui v. 1636 Ruotsin valtaneuvoksen ja marskin Herman Wrangelin kanssa. Amalian ja Hermanin tyttärentytär Aurora oli Maurits Saksilaisen äiti. Tämä Maurits oli oman aikakautensa tunnetuimpia sotapäälliköitä.

Tämän pitkän pohjustuksen takana on ajatus siitä, että jos Abraham Braas oli kotoisin Nassau-Siegenin kreivikunnasta, niin aikakauden sotien ja sotilasliittoutumien myötä Abrahamin kaltainen nuorukainen olisi voinut valita sotilasuran ja löytää tiensä Ruotsin monikansalliseen armeijaan.

[Kivipää]

Abraham Braasin appi Casper Olofsson (Karjalohjan Ilmoniemen Pukkilan ratsutilan isäntä) oli upseeri, kuten myös veljensä Nils Olofsson. Se voi hyvinkin selittää ("qwartermästare") Abrahamin tulon sukupiiriin. Abrahamin lankomies eli vaimon veli oli ratsumies, joten sotilasammatti kulki vahvasti mukana Abrahamin Karin-vaimon suvussa.

[Kivipää]

Nassau-Siegenin kreivikunta jaettiin 1620-luvulla protestanttiseen ja katoliseen osaan. Jakolinja kulki Sieg-jokea pitkin siten, että joen pohjoispuoli Siegeniä oli protestanttinen ja eteläpuoli katolinen. Lähialueella sijaitsevat Freudenberg, Kreuztal ja Hilchenbach olivat myös tätä protestanttista osaa kreivikuntaa, jota johtivat Nassaun veljekset Johan Maurits ("brasilialainen") ja Georg Frederik ("Fritz"). Kuten aiemmin ketjussa mainitsin, niin heidän sisarensa Amalia Magdalena avioitui v. 1636 Ruotsin marski ja valtaneuvos Herman Wrangelin kanssa. Mainittakoon, että Siegen oli ainakin vuosina 1632-34 Ruotsin armeijan miehittämä. Siegen kuuluu nykyään ns. Oranjerouteen, jonka historialliset kohteet liittyvät Oranje-(Nassau)-suvun vaiheisiin.

Freudenbergin liepeillä Niederndorfissa syntyi 1500-luvun lopulla eräs Bastian Braas. Hän avioitui 1610-luvulla samoilla tienoilla eli Niederholzklaussa syntyneen Gertrud Solmsin kanssa. Muutenkin Braas-nimeä esiintyi tuohon aikaan varsin paljon juuri Nassau-Siegenin protestanttisella puolella. Se, oliko Ruotsin armeijassa vaikuttanut Abraham Braas juuri noilta seuduilta kotoisin, jäänee nähtäväksi. Sattumaa tai ei, mutta Abrahamin Sidonia-tyttären etunimikaimoja oli aika lailla juuri Nassau-suvun piirissä.

[Kivipää]

Abrahamista on löytynyt hieman lisätietoja. Ainakin vuosina 1657-60 hän palveli kenraali Kristoffer Delficus von Dohnan rykmentissä Marienburgissa (nyk. Malbork Puolassa). Abraham toimi mm. Capitein d´Armes- ja kersantin tehtävissä. Hänen komppanianpäällikköitään olivat eversti Kristoffer Duderstadt ja kapteeni Wolff Dietrich Flantz.

Rykmentin komentaja von Dohnalla oli vahvasti yhteyksiä Nassau-Oranje-sukuun, sillä hänen tätinsä Amalia (Solms-Braunfels) oli Oranjen prinssin ja Hollannin käskynhaltija Frederik Hendrikin puoliso. Niinpä nuori von Dohna palveli 1640-luvulla Oranjen prinssin henkikaartissa, kunnes siirtyi sieltä pois serkkunsa Willem II:n kuoltua v. 1650. Seuraavat vuodet hän toimi Tukholmassa kuningatar Kristinan hovissa kamariherrana ja ylikamariherrana. Kristinan luovuttua kruunusta Kristoffer von Dohna jatkoi sotilasuralla Ruotsin palveluksessa yleten aikanaan aina sotamarsalkaksi asti.

Se, että Abraham Braas (Brass) palveli von Dohnan värvätyssä rykmentissä, viittaa aika vahvasti siihen, että Abraham oli alunperin Saksan tai Hollannin alueelta kotoisin.