Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Adam Skrafferin ja Tawastien välinen yhteys?
Eli kun tutkin Germund Henriksson Tawastin Kokkalan talon asutuksen yleisluettelon kirjauksia Hauholta 1600-19, huomasin että sekä Kokkalan(78) että Kockalan(49) talokirjauksissa mainittiin vuoden 1607 kohdissa Adam Skrefferin nimi, joka toistui myös Hakkalan(41) talokirjauksissa muodossa Adam Skraffer, vaikkei siellä enää Germundia mainittukaan. Noihin aikoihin huomasin myös että Virossa, sen Noarootsin alueella Läänemaan maakunnassa lähellä Haapsalun kaupunkia oli Seffersin talo, jossa syntyi nykyisten Viron Tavastien ensimmäinen Tawast nimeä kantava jäsen, Hans Simonsson Tawast 6.6.1769. Tuo Hauhon asutuksen yleisluettelossa mainittu Skreffer muistuttaa kovasti tuota Seffers nimeä, niinpä yritin löytää Skrefferssistä lisäaineistoa, mutta sepä johtikin nimen alkulähteille, eli tuo Adam Skreffer olikin alkuaan Liivinmaalta kotoisin oleva Ādams Šrafers, (Adam Christiansson Schrapfer), joka toimi Virossa muunmuassa Ruotsin kuninkaallisena pääkomissaarina Tallinnassa, Oberstina ja apulaiskomentajana Haapsalussa ja vuodesta 1623 Riian kaupungin apulaiskomentajana. Hänestä vähän lisää eestiä ymmärtäville lukijoille.
https://et.wikipedia.org/wiki/Adam_Schrapfer
Tuosta Adam Schrapherin isän Christian nimestä ajatus lähtikin lentoon nykyisten Suomen Tawastien Kristoffer nimen alkuperää pohdiskellessani, kunnes huomasin että Lempäälän(38) asutuksen yleisluettelossa 1600-19 oli Hietaniemessä vuosina 1602-11 ryttare Christoffer Jönsson ja vuosien 1620-39 Lempäälän(37) asutuksen yleisluettelossa mainitaan taasen R. Olof Christoffersson vuoden 1630 kohdalla.
t. RistoIT!
Vielä vähän lisää tuon Ādams Šrafers -nimen variaatioista. Ruotsin Riksarkivetissa hänet mainitaan ainakin "Skraffar, Adam, krigskomm:e i difland", joka alkuperäisen rullan oikean tulkinnan jälkeen kuuluisi olla Skraffar, Adam, krigskomm:e i Lifland, sillä maiden ja paikkojen nimet alkavat isolla alkukirjaimella. Riksarkivetissa on myös arkistoituna Ryttmästare Johan Brakelin kirje Krigskommissarie Adam Schrafferille vuodelta 1606.
Teoksessa "Rikskansleren Axel Oxenstiernas skrifter och brefvexling 1611-50 - Femte Bandet", mainitaan Adam Skraffers nimi sivuilla 281 ja 295 sekä Adam Skraffer sivuilla 21, 129, 290-293, 306, 311, 314, 317, 360, 381 ja 390, eli tuo Adam Skraffer oli jossain määrin merkittävä mies myös Axel Oxenstiernalle, joka Wesfalenin rauhanneuvottelussa mainitsi pojalleen Johanille kuolemattoman viisauden, "An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur." Tietäisitpä poikani, miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan. - Tuo pätee hyvin vielä tänäkin päivänä.
Teoksessa "Samling af urkunder rörande Finlands historia 1600-18 Del 3", mainitaan Adam Skraffers sivuilla 31 ja 295 sekä Adam Skraffer sivuilla 11, 31, 50 ja 114.
Teoksessa "På väg mot militärstaten - Krigsbefälets etablering i den äldre Vasatidens Sverige" - Sven A. Nilsson 1989, mainitaan Adam Schrapfer sivuilla 38, 112 ja 122. Kaiken kaikkiaan tuo Ādams Šrafers oli aikanaan varsin merkittävä mies.
t. RistoIT!
Pekka Hiltunen
08.10.19, 23:20
Vielä vähän lisää tuon Ādams Šrafers -nimen variaatioista. Ruotsin Riksarkivetissa hänet mainitaan ainakin "Skraffar, Adam, krigskomm:e i difland", joka alkuperäisen rullan oikean tulkinnan jälkeen kuuluisi olla Skraffar, Adam, krigskomm:e i Lifland, sillä maiden ja paikkojen nimet alkavat isolla alkukirjaimella. Riksarkivetissa on myös arkistoituna Ryttmästare Johan Brakelin kirje Krigskommissarie Adam Schrafferille vuodelta 1606.
Teoksessa "Rikskansleren Axel Oxenstiernas skrifter och brefvexling 1611-50 - Femte Bandet", mainitaan Adam Skraffers nimi sivuilla 281 ja 295 sekä Adam Skraffer sivuilla 21, 129, 290-293, 306, 311, 314, 317, 360, 381 ja 390, eli tuo Adam Skraffer oli jossain määrin merkittävä mies myös Axel Oxenstiernalle, joka Wesfalenin rauhanneuvottelussa mainitsi pojalleen Johanille kuolemattoman viisauden, "An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur." Tietäisitpä poikani, miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan. - Tuo pätee hyvin vielä tänäkin päivänä.
Teoksessa "Samling af urkunder rörande Finlands historia 1600-18 Del 3", mainitaan Adam Skraffers sivuilla 31 ja 295 sekä Adam Skraffer sivuilla 11, 31, 50 ja 114.
Teoksessa "På väg mot militärstaten - Krigsbefälets etablering i den äldre Vasatidens Sverige" - Sven A. Nilsson 1989, mainitaan Adam Schrapfer sivuilla 38, 112 ja 122. Kaiken kaikkiaan tuo Ādams Šrafers oli aikanaan varsin merkittävä mies.
t. RistoIT!
Eikös Kaas-suku (nro 64) juuri ollut Baltiasta, mihin sitten turkulainen porvarissuku erheellisesti liitettiin. Olen ymmärtänyt, että vouti Henrik Jönssonin vaimolla oli perintöosa Kokkila/ Kokkala -nimisestä tilasta. Hauholta löytyvät tietääkseni molemmat kylät... Skrapfer on kai liikanimi henkilölle, joka osasi "skraaputtaa" tai "skrivata" eli kirjoittaa - ei sen enempää. Kirjuri-nimisiä henkilöitä oli Suomenkin puolella jo Keskiajalla joukoittain. Tuntuu siltä, että tässä ketjussa ollaan jumiuduttu kytkemään kaksi eri Tavast-sukua keskenenään ikään kuin ei Jully Ramsay olisi tiennyt mitään jo yli 100 v sitten. Uskon, että DNA-serkkutesti FamilyTreessä puhdistaisi ilmaa. Itse esiinnyn siellä omalla nimelläni - kun ei ole mitään salattavaa, vaan päin vastoin.
PH
Eikös Kaas-suku (nro 64) juuri ollut Baltiasta, mihin sitten turkulainen porvarissuku erheellisesti liitettiin. Olen ymmärtänyt, että vouti Henrik Jönssonin vaimolla oli perintöosa Kokkila/ Kokkala -nimisestä tilasta. Hauholta löytyvät tietääkseni molemmat kylät... Skrapfer on kai liikanimi henkilölle, joka osasi "skraaputtaa" tai "skrivata" eli kirjoittaa - ei sen enempää. Kirjuri-nimisiä henkilöitä oli Suomenkin puolella jo Keskiajalla joukoittain. Tuntuu siltä, että tässä ketjussa ollaan jumiuduttu kytkemään kaksi eri Tavast-sukua keskenenään ikään kuin ei Jully Ramsay olisi tiennyt mitään jo yli 100 v sitten. Uskon, että DNA-serkkutesti FamilyTreessä puhdistaisi ilmaa. Itse esiinnyn siellä omalla nimelläni - kun ei ole mitään salattavaa, vaan päin vastoin.
PH
Tämä Adam Schrapher oli kyllä ihan oma henkilönsä, joka toimi Kustaa II Adolfin sotakomissaarina. Hänen aateluudestaan en ole löytänyt näyttöä.
https://et.wikipedia.org/wiki/Adam_Schrapfer
Adamilla oli myös poika Karl Johan Schraffer, joka oli vänrikkinä Klas Vietingin värvätyssä jalkaväkirykmentissä 1678.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0300117_01448
t. RistoIT!
Päivitin tietoja pappisisälleen Christian Schrapferille, joka tuli vuonna 1560 Magnus-herttuan kanssa Holsteinista Liivinmaalle, jossa Adam todennäköisesti syntyi.
https://www.geni.com/people/Christian-Schrapfer/6000000019138010742
Adam Schrapferilla on Germund Henrikssonin jälkeisinä vuosina tileissä Hauhon Kokkalassa viittaus ilmeisesti johonkin kuninkaan läänityskirjeeseen. Kun hän läänityksiä isänsä lailla sai, kai heitä voisi jonkin sortin aatelisinakin pitää. Tuskinpa Adam Schrapferia on Germund Tawastin sukulaisena pidetty ainakaan ennen mainitsemiasi myöhempiä Viron Tawasteja.
T: Janne H
Päivitin tietoja pappisisälleen Christian Schrapferille, joka tuli vuonna 1560 Magnus-herttuan kanssa Holsteinista Liivinmaalle, jossa Adam todennäköisesti syntyi.
https://www.geni.com/people/Christian-Schrapfer/6000000019138010742
Adam Schrapferilla on Germund Henrikssonin jälkeisinä vuosina tileissä Hauhon Kokkalassa viittaus ilmeisesti johonkin kuninkaan läänityskirjeeseen. Kun hän läänityksiä isänsä lailla sai, kai heitä voisi jonkin sortin aatelisinakin pitää. Tuskinpa Adam Schrapferia on Germund Tawastin sukulaisena pidetty ainakaan ennen mainitsemiasi myöhempiä Viron Tawasteja.
T: Janne H
Viron Tavasteissa olisikin HannuT:lle oivaa tutkimussarkaa DNA-vertailua ajatellen, josko heillä on mitään yhteyttä Suomessa nykyään asuviin Tawast sukuihin. :rolleyes:
t. RistoIT!
Ruotsin kuninkaat mainitsevat Adam Schrapferin syntyperäisenä aatelisena edesmenneen Arvid Henriksson Tawastin Vesunnan maihin liittyvissä kirjeissään.
Kaarle-herttua (Carolus), 21.7.1602:
"wälbördighe och manhafftigh Adam Schraffer"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16187477
Suomen kopiokirja 1451-1681 (6811), fol. 170, s. 255, jakso 135
Kustaa II Adolf (Gustavus Adolphus):
16.5.1629:
"edell och wälbördigh Adam Skraffer"
18.4.1614:
"kriegz comisarius edell och wälbördigh Adam Skraffer"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16187483
Suomen kopiokirja 1451-1681 (6811), fol. 171, s. 256-257, jakso 136
T: Janne H
Ruotsin kuninkaat mainitsevat Adam Schrapferin syntyperäisenä aatelisena edesmenneen Arvid Henriksson Tawastin Vesunnan maihin liittyvissä kirjeissään.
Kaarle-herttua (Carolus), 21.7.1602:
"wälbördighe och manhafftigh Adam Schraffer"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16187477
Suomen kopiokirja 1451-1681 (6811), fol. 170, s. 255, jakso 135
Kustaa II Adolf (Gustavus Adolphus):
16.5.1629:
"edell och wälbördigh Adam Skraffer"
18.4.1614:
"kriegz comisarius edell och wälbördigh Adam Skraffer"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16187483
Suomen kopiokirja 1451-1681 (6811), fol. 171, s. 256-257, jakso 136
T: Janne H
Kaarle herttua oli kapinallinen ja laillisen kuninkaan syrjäyttäjä, joten olisi enemmän kuin todennäköistä että hän keräisi lähipiiriinsä muka "aatelisia" lakeijoita asiaansa ajamaan. Kuitenkaan mistään Ruotsin tai Balttien aatelisukujen luetteloista en ole Schrapherin sukua löytänyt.
t. RistoIT!
PS. Eikös tuo "manhafftigh" ollut juuri se puhuttelumuoto jolla Johan "slottsloven på Nöteborg" Tawastiakin puhuteltiin?
Adam Schrapferin isällä Christian Schrapferilla kerrotaan olleen tämä mustilla karhunkäpälillä ja kotkalla varustettu vaakuna.
Hänet aateloitiin ilmeisesti samana vuonna 1582 kuin Arvid Tawast.
"Vaakuna annettiin 26. marraskuuta 1582 Varsovassa Magnuksen konsulille, norjalaissukuiselle Christian Schrappferille, Schleswig-Holsteinin papille." (käännös)
lähdeteos: "Szymon Konarski: Materiały do Biografii, Genealogii i Heraldyki Polskiej."
https://pl.wikipedia.org/wiki/Schrappfer (Wikipedia)
T: Janne H
Adam Schrapferin isällä Christian Schrapferilla kerrotaan olleen tämä mustilla karhunkäpälillä ja kotkalla varustettu vaakuna.
Hänet aateloitiin ilmeisesti samana vuonna 1582 kuin Arvid Tawast.
"Vaakuna annettiin 26. marraskuuta 1582 Varsovassa Magnuksen konsulille, norjalaissukuiselle Christian Schrappferille, Schleswig-Holsteinin papille." (käännös)
lähdeteos: "Szymon Konarski: Materiały do Biografii, Genealogii i Heraldyki Polskiej."
https://pl.wikipedia.org/wiki/Schrappfer (Wikipedia)
T: Janne H
Propsit siitä, että etsivä löytää! :D: Täytyy kyllä tunnustaa että Puolan vaakunoita en käynyt läpi mutta Balttien ja Ruotsin kylläkin. No, Norjahan kuului Tanskalle, olikohan Adam Schrapfer täydestä sydämestään Kaarle herttuan siis Tanskan verivihollisen puolella? Juuri tuon tanskalaisuuden vuoksiko Adam Schrapfer ei introdisoinut omaa sukuaan Ruotsin ritarihuoneelle vuonna 1625, kun jopa muinaisaatelisten suomalaisten aatelissukujen täytyi se tehdä? Keskenään yhteistä alkuperää omaavat Kaas suvut, Kaas/Kås (med mur) (http://www.roskildehistorie.dk/stamtavler/adel/Kaas/Kaas.htm) ja Kaas/Kås (med sparre) (http://www.roskildehistorie.dk/stamtavler/adel/Kaas/Ormdrup.htm) olivat myös tanskalaisia aatelissukuja ja Arvid Henriksson Tawastin isoisää sanotaan myös kutsutun tanskalaisella Jeppe Kaas nimellä. Myös Arvid Henriksson Tawastin vaimo, Margareta Mårtensdotter Grabbe till Kurjala, saattaa omata tanskalaisia juuria, sillä jos vähän oikaistaan nimeä ja todetaan että Grabbe ja Krabbe (http://www.roskildehistorie.dk/stamtavler/adel/Krabbe/Krabbe.htm)ilmentävät saman suvun eri kirjoitusasua, niin sukuyhteys Krabben ja Kaas (med sparre) välillä entisestään vahvistui Arvid Henriksson Tawastin avioliiton myötä, kun lisäksi Kaas/Kås (med sparre) sukua edustaneet Inger Jensdatter ja Erik Kaas ottivat Krabbe sukuisen puolison. Liekö Viipurissa mestatulle Arvid Henriksson Tawastille tullut pahaenteinen déjà vu näky omasta kohtalostaan jo paljon ennen Viipuria, sillä Kaasin suvun historiasta löytyy vastaavan tuntuinen tapaus kun melkein koko silloisen Kaas suvun omaisuus otettiin kruunun haltuun ja kuningasta vastaan olleen jo kuolleen Kaas suvun jäsenen ruumis kaivettiin haudasta (https://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=da&tl=sv&u=https%3A%2F%2Fslektenkaas.com%2Femne%2FKaas%20be fore1650&sandbox=1)ja ripustettiin julkisesti koko kansan nähtäväksi teiliseipääseen silloisen kuninkaan toimesta?
t. RistoIT!
PS. Tuossa artikkelissa mainittu "judiska adeln" ei viittaa juutalaisuuteen, vaan Jyllannin niemimaan aateliin. Kyse on kielikoneen kömmähdyksestä.
Muuten, se mikä haiskahtaa salajuonelta, näyttää salajuonelta, maistuu salajuonelta, kuulostaa salajuonelta ja tuntuu salajuonelta, on, yllätys, yllätys, osa taitavasti punottua salajuonta. :D:
t. RistoIT!
Muuten, se mikä haiskahtaa salajuonelta, näyttää salajuonelta, maistuu salajuonelta, kuulostaa salajuonelta ja tuntuu salajuonelta, on, yllätys, yllätys, osa taitavasti punottua salajuonta. :D:
t. RistoIT!
Viittaan tässä nyt myös tähän Magnus herttualta (https://da.wikipedia.org/wiki/Magnus_af_%C3%98sel) aateliskirjan saaneeseen Adam Schrapferiin, joka mitä ilmeisimmin oli todellisuudessa Tanskan puolella toimiva muuli. Schrapfer kohosi Kaarle IX:n ja Kustaa II Aadolfin aikana aivan Ruotsin vallankäytön ytimeen, mikä on perin tyypillistä juuri silloin kun vallananastaja kokoaa aluksi tyhjästä lakeijoitaan laillista kuningasta vastaan. Ruotsin etevin sotapäällikkö, Jakob De la Dardie, ei turhaan maininnut 28 kertaa Schrapferin nimeä kirjeenvaihdossaan Axel Oxenstiernalle, ellei Schrapfer ollut todella hänen kannaltaan yksi "pain in my ass" tyyppinen toiminnan jarrumies.
t. RistoIT!
PS. Adam Schrapfer saattoi hyvinkin palauttaa osuutensa Hauhon Kokkalan tilasta Tawastien perillisille kuultuaan Germund Henriksson Tawastilta että Tawastit olivat alkuaan tanskalaisen Kaas suvun jälkeläisiä.
Pienenä kevennyksenä tiedustelisin, mahtaako kukaan saada selville montako Tawastien suvun jäsentä tai heidän lähipiiriinsä kuuluvaa osallistui Lützenin taisteluun, joka päätti Kustaa II Aadolfin uran? ;)
t. RistoIT!
PS. Liekö kohtalon ivaa, mutta Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä 6. marraskuuta on Ruotsissa ja Suomessa liputuspäivä. Kyllä ne muutkin muistavat kuolleita kuninkaitaan kuin Tawastit, jotka nimesivät lapsiansa aina kuninkaitten ja kuningattarien kuoleman jälkeen näiden nimillään.
Propsit siitä, että etsivä löytää! :D: Täytyy kyllä tunnustaa että Puolan vaakunoita en käynyt läpi mutta Balttien ja Ruotsin kylläkin. No, Norjahan kuului Tanskalle, olikohan Adam Schrapfer täydestä sydämestään Kaarle herttuan siis Tanskan verivihollisen puolella? Juuri tuon tanskalaisuuden vuoksiko Adam Schrapfer ei introdisoinut omaa sukuaan Ruotsin ritarihuoneelle vuonna 1625, kun jopa muinaisaatelisten suomalaisten aatelissukujen täytyi se tehdä? Keskenään yhteistä alkuperää omaavat Kaas suvut, Kaas/Kås (med mur) (http://www.roskildehistorie.dk/stamtavler/adel/Kaas/Kaas.htm) ja Kaas/Kås (med sparre) (http://www.roskildehistorie.dk/stamtavler/adel/Kaas/Ormdrup.htm) olivat myös tanskalaisia aatelissukuja ja Arvid Henriksson Tawastin isoisää sanotaan myös kutsutun tanskalaisella Jeppe Kaas nimellä. Myös Arvid Henriksson Tawastin vaimo, Margareta Mårtensdotter Grabbe till Kurjala, saattaa omata tanskalaisia juuria, sillä jos vähän oikaistaan nimeä ja todetaan että Grabbe ja Krabbe (http://www.roskildehistorie.dk/stamtavler/adel/Krabbe/Krabbe.htm)ilmentävät saman suvun eri kirjoitusasua, niin sukuyhteys Krabben ja Kaas (med sparre) välillä entisestään vahvistui Arvid Henriksson Tawastin avioliiton myötä, kun lisäksi Kaas/Kås (med sparre) sukua edustaneet Inger Jensdatter ja Erik Kaas ottivat Krabbe sukuisen puolison. Liekö Viipurissa mestatulle Arvid Henriksson Tawastille tullut pahaenteinen déjà vu näky omasta kohtalostaan jo paljon ennen Viipuria, sillä Kaasin suvun historiasta löytyy vastaavan tuntuinen tapaus kun melkein koko silloisen Kaas suvun omaisuus otettiin kruunun haltuun ja kuningasta vastaan olleen jo kuolleen Kaas suvun jäsenen ruumis kaivettiin haudasta (https://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=da&tl=sv&u=https%3A%2F%2Fslektenkaas.com%2Femne%2FKaas%20be fore1650&sandbox=1)ja ripustettiin julkisesti koko kansan nähtäväksi teiliseipääseen silloisen kuninkaan toimesta?
t. RistoIT!
PS. Tuossa artikkelissa mainittu "judiska adeln" ei viittaa juutalaisuuteen, vaan Jyllannin niemimaan aateliin. Kyse on kielikoneen kömmähdyksestä.
Mihin perustuu tieto, että Margareta Mårtenintytä olis Grabbe? Tai Kurjalan-Laakspohjan suku olisi yhteydessä Grabbe-sukuun Nils Grabbeen ym?
T.V.
Ruotsin kuninkaat mainitsevat Adam Schrapferin syntyperäisenä aatelisena edesmenneen Arvid Henriksson Tawastin Vesunnan maihin liittyvissä kirjeissään.
Kaarle-herttua (Carolus), 21.7.1602:
"wälbördighe och manhafftigh Adam Schraffer"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16187477
Suomen kopiokirja 1451-1681 (6811), fol. 170, s. 255, jakso 135
Kustaa II Adolf (Gustavus Adolphus):
16.5.1629:
"edell och wälbördigh Adam Skraffer"
18.4.1614:
"kriegz comisarius edell och wälbördigh Adam Skraffer"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16187483
Suomen kopiokirja 1451-1681 (6811), fol. 171, s. 256-257, jakso 136
Adam Schrapferin isällä Christian Schrapferilla kerrotaan olleen tämä mustilla karhunkäpälillä ja kotkalla varustettu vaakuna.
Hänet aateloitiin ilmeisesti samana vuonna 1582 kuin Arvid Tawast.
"Vaakuna annettiin 26. marraskuuta 1582 Varsovassa Magnuksen konsulille, norjalaissukuiselle Christian Schrappferille, Schleswig-Holsteinin papille." (käännös)
lähdeteos: "Szymon Konarski: Materiały do Biografii, Genealogii i Heraldyki Polskiej."
https://pl.wikipedia.org/wiki/Schrappfer (Wikipedia)
Ehkä hyväsukuinen on parempi käännös tässä yhteydessä tuon aateluutta osoittavan wälbördig-sanan kohdalla, sillä Adam Schrapfer syntyi todennäköisesti ennen isänsä aatelivaakunan saamista, karkeasti arvioiden n. 1570.
T: Janne H
Hannu Virttaalainen
14.10.19, 16:57
Mihin perustuu tieto, että Margareta Mårtenintytä olis Grabbe? Tai Kurjalan-Laakspohjan suku olisi yhteydessä Grabbe-sukuun Nils Grabbeen ym?
T.V.
Siis Margareta Mårtenintyttären äiti oli Grabbe: Jully Ramsay http://runeberg.org/frfinl/0263.html TAB III
Siis Margareta Mårtenintyttären äiti oli Grabbe: Jully Ramsay http://runeberg.org/frfinl/0263.html TAB III
Grabbe (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1322) nimisiä henkilöitä on myös kutsuttu Krabbe nimellä, kuten jo aiemmin arvelin. Mikäli tuo Kurjalasta kotoisin oleva Margareta Mårtensdotter Grabbe omasi myös tanskalaista Krabben aatelissuvun verta, niin Arvid Henriksson Tawastin sukuyhteydet Tanskaan vaan vahvistuivat hänen lapsiensa kautta.
t. RistoIT!
Tiina Miettinen
15.10.19, 08:58
Kommentti liittyen Hauhon Kaas-Tawast-sukuun
Käynnissä olevissa parissakin Tawast-sukua koskevassa keskustelussa on suurimpana ongelmana se, etteivät keskustelijat eivätkä kaikki seuraajatkaan ole perillä viimeisimmistä Hauhon Tawast-sukua koskeneista ja sivuavista teoksista ja artikkeleista. Useat moneen kertaan korjatut vanhentuneet tiedot pyörivät edelleen esillä. Keskustelut siis kiertävät kehää, ja siksi niihin on suvun hyvin tuntevien vaikea ottaa kantaa. Niin keskustelijoiden kuin seuraajienkin olisi syytä tutustua seuraaviin selvityksiin:
Anthoni, Eric: Finlands medeltida frälse och 1500-talsadeln (1970)
Suvanto, Seppo: Keskiaika. Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia osa I (1985)
Koskinen, Ulla: Hyvien miesten valtakunta. Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin toimintakulttuuri 1500-luvun lopun Suomessa (2011)
Edellisissä teoksissa korjataan monia vanhentuneita tietoja ja tuodaan esiin uudempia lähdelöytöjä, jotka korjaavat ja selventävät vanhoja tietoja. Edellisten tueksi kannattaa tutustua myös seuraaviin:
Koskinen, Ulla: Henrik Jesperinpoika ja Kernaalan Anna. Genos 4/2004.
Lamberg, Marko, Miettinen, Tiina, Tiilikkala Jasse: Pitäjä liikkeessä: Hauhon asutuksen ja väestön liikkuvuus rautakaudelta 1800-luvulle. Suomen Museo 2014 (2016)
Vähäkangas, Tapio: Tawast (Tiedonantoja). Genos 3/1995
Vähäkangas, Tapio: Vesunnan kartanon omistussuhteet sukulaisuuden ilmentäjinä. Genos 2/2003 (sekä korjaus sukutauluihin 4/2003)
Vähäkangas, Tapio: Lammin Vanhankartanon vaiheita. Genos 2/2018
Niistä suurin osa ei ole netissä. Uusia tietoja ja näkökulmia Hauhon Kaas-Tawast-suvun arvoituksiin toki kaivataan, mutta niiden tulisi tukeutua muuhunkin kuin vain netistä löytyviin tietoihin tai Jully Ramsayn sinänsä ansiokkaaseen, mutta vanhentuneeseen teokseen.
Ja jos ei nyt muuta ehdi, niin ainakin tuo Seppo Suvannon perusteellinen selvitys Hauhon Kaas-Tawastien sukujuurista kannattaa ehdottomasti lukea.
Terveisin
Tiina Miettinen
Hannu Virttaalainen
15.10.19, 11:52
Anthoni, Eric: Finlands medeltida frälse och 1500-talsadeln (1970)
Suvanto, Seppo: Keskiaika. Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia osa I (1985)
Koskinen, Ulla: Hyvien miesten valtakunta. Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin toimintakulttuuri 1500-luvun lopun Suomessa (2011)
Ja jos ei nyt muuta ehdi, niin ainakin tuo Seppo Suvannon perusteellinen selvitys Hauhon Kaas-Tawastien sukujuurista kannattaa ehdottomasti lukea.
Terveisin
Tiina Miettinen
Suvannon kirjoitus siis tässä https://finlit.finna.fi/Record/helka.65044 ?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.