ttulkki
25.08.19, 18:29
Etsiessäni tietoa noitaoikeudenkäynneistä Etelä-Pohjanmaalla, törmäsin niin erikoiseen juttuun, että ajattelin laittaa sen tänne. Tämän täytyy olla jo tuttu sukututkijoille. Tämä on varmaan poikkeuksellisimpia kertomuksia - mikäli Margetan/Agnetan kertomus omasta sukutaustastaan on totta - siitä millaisia elämänkohtaloita kirkonkirjat eivät kykene paljastamaan:
"Toukokuussa 1675 ilmoitti Mustasaaren nimismies käräjillä, että talonpoika Anders Olofsson epäili vaimonsa Margeta Kristoffersdotterin synnyttäneen salassa lapsen ja polttaneen sen saunan uunissa. Kyseessä oli siis syyte lapsenmurhasta. Kaksi naista todisti Margetan sanoneen, että oli tullut kaksi viikkoa ennen joulua raskaaksi, että lapsi oli elänyt hänessä pääsiäisen aikoihin ja että se oli syntynyt helluntain jälkeen. Margeta kielsi aluksi, että olisi ollut raskaana, mutta kun »esitettiin yhä useampia todisteita», hän »puhkesi kyynelehtien omaan synnintuntoon pyytäen, että Jumala haluaisi antaa hänelle anteeksi». Nainen kertoi, että lapsi oli syntynyt kuolleena ja ollut epämuotoinen. Hän oli polttanut sen saunassa. Sitten seurasi yllättävä käänne: syytetty selitti, ettei Anders ollut lapsen isä vaan paholainen, joka oli sen siittänyt vähän ennen joulua. Paholainen oli ollut koiran hahmossa mukana synnytyksessä. Samalla nainen ilmoitti, että hänen oikea etunimensä oli Agneta."
"Ei ole mitään todistetta siitä, että oikeus olisi pyrkinyt johtamaan Agnetan puheita paholaiseen; ilmeistä on, että hän itse otti asian esille. Tämä käänne jaa arvoitukselliseksi. Agnetalla oli joka tapauksessa ollut hyvä tilaisuus joutua tekemisiin paholaiskulttia koskevien huhujen kanssa. Hän oli syntynyt Värmlannissa everstiluutnantti Kristoffer Hanssonin tyttärenä. Isänsä kuoleman jälkeen hän oli pikku tyttönä lähtenyt kotoa — omien sanojensa mukaan pakoon kovaa äitipuoltaan — ja viettänyt kiertelevää elämää. Vuosikausia hän oli ollut messinkiseppä Hans Jöranssonin palveluksessa ja synnyttänyt tälle kaksi lasta; vasta 1674 hän oli mennyt naimisiin Anders Olofssonin kanssa. Tapahtumat Pohjois-Ruotsissa ja Pietarsaaressa ovat luoneet hänen kertomukselleen taustaa. On tietysti mahdollista, että hän itse otti sen täysin vakavasti, oli jostain syystä uskonut, että paholainen oli tehnyt hänet raskaaksi ja lapsen epämuodostuneisuus — synnytys oli ollut ennenaikainen — oli vahvistanut tätä ajatusta. Mutta yhtä hyvin voi ajatella, että hän hävitti sikiön, koska pelkäsi, että muut uskoisivat sen — epämuodostuman — olevan paholaisen siittämä. Kun asiasta nousi käräjäjuttu, oli kuolemantuomio hänen kohdallaan varma; tunnustautuminen paholaisen liittolaiseksi oli houkuttelevampi ratkaisu kuin lapsenmurha. Edellinen vaihtoehto tarjosi ainakin mahdollisuuden vetää mukaan muita."
"Vasta hiljattain kiertelynsä lopettanut Agneta Kristoffersdotter loi selvästi Mustasaaressa ja laajemminkin Pohjanmaalla erikoisolosuhteita. Niitä vahvistivat edelleen kaksi messinkiseppää, Agnetan entinen isäntä Hans Jöransson, joka oli hiljattain hyväksytty porvariksi Uuteenkaarlepyyhyn ja Olof Simonsson. Agneta ilmiantoi heidät molemmat. Hans oli lukenut suolaan ja vienyt hänen kanssaan kerran Närkessä heidän lapsensa blåkullaan. Mies kielsi luonnollisesti alussa kaiken, mutta kun Agneta pysyi ilmiannossaan, hän tunnusti suolaluvut. Kun myöskään Agneta ei pystynyt esittämään muusta todisteita, hän perui ilmiantonsa paholaiskultin osalta ja selitti tehneensä sen pahuudesta ja kateudesta." Kansan mielialojen kannalta ei tämäkään ilmianto luonnollisesti ole ollut merkityksetön. Toinen messinkiseppä Olof Simonsson oli itsekin kylvänyt noitahuhuja ympärilleen. Hän oli ruotsalainen maankiertäjä ja toiminut aikaisemmin vuosikausia ratsumiehenä. Mies tunnusti nimitelleensä kolmea naista noita-akoiksi syystä, ettei ollut saanut heiltä maitoa. Edelleen hän oli luvannut tehdä vanginvartijan vahvemmaksi kuin kymmenen miestä erään Saksassa kuulemansa taian avulla. Kaikki messinkisepät harjoittivat hänen mukaansa erilaisia temppuja saadakseen ihmisiltä rahaa."
(Heikkinen, Antero: "Paholaisen liittolaiset : Noita- ja magiakäsityksiä ja -oikeudenkäyntejä Suomessa 1600-luvun jälkipuoliskolla (n. 1640-1712)". Suomen historiallinen seura, 1969. s. 276-279)
https://www.doria.fi/handle/10024/162484
"Toukokuussa 1675 ilmoitti Mustasaaren nimismies käräjillä, että talonpoika Anders Olofsson epäili vaimonsa Margeta Kristoffersdotterin synnyttäneen salassa lapsen ja polttaneen sen saunan uunissa. Kyseessä oli siis syyte lapsenmurhasta. Kaksi naista todisti Margetan sanoneen, että oli tullut kaksi viikkoa ennen joulua raskaaksi, että lapsi oli elänyt hänessä pääsiäisen aikoihin ja että se oli syntynyt helluntain jälkeen. Margeta kielsi aluksi, että olisi ollut raskaana, mutta kun »esitettiin yhä useampia todisteita», hän »puhkesi kyynelehtien omaan synnintuntoon pyytäen, että Jumala haluaisi antaa hänelle anteeksi». Nainen kertoi, että lapsi oli syntynyt kuolleena ja ollut epämuotoinen. Hän oli polttanut sen saunassa. Sitten seurasi yllättävä käänne: syytetty selitti, ettei Anders ollut lapsen isä vaan paholainen, joka oli sen siittänyt vähän ennen joulua. Paholainen oli ollut koiran hahmossa mukana synnytyksessä. Samalla nainen ilmoitti, että hänen oikea etunimensä oli Agneta."
"Ei ole mitään todistetta siitä, että oikeus olisi pyrkinyt johtamaan Agnetan puheita paholaiseen; ilmeistä on, että hän itse otti asian esille. Tämä käänne jaa arvoitukselliseksi. Agnetalla oli joka tapauksessa ollut hyvä tilaisuus joutua tekemisiin paholaiskulttia koskevien huhujen kanssa. Hän oli syntynyt Värmlannissa everstiluutnantti Kristoffer Hanssonin tyttärenä. Isänsä kuoleman jälkeen hän oli pikku tyttönä lähtenyt kotoa — omien sanojensa mukaan pakoon kovaa äitipuoltaan — ja viettänyt kiertelevää elämää. Vuosikausia hän oli ollut messinkiseppä Hans Jöranssonin palveluksessa ja synnyttänyt tälle kaksi lasta; vasta 1674 hän oli mennyt naimisiin Anders Olofssonin kanssa. Tapahtumat Pohjois-Ruotsissa ja Pietarsaaressa ovat luoneet hänen kertomukselleen taustaa. On tietysti mahdollista, että hän itse otti sen täysin vakavasti, oli jostain syystä uskonut, että paholainen oli tehnyt hänet raskaaksi ja lapsen epämuodostuneisuus — synnytys oli ollut ennenaikainen — oli vahvistanut tätä ajatusta. Mutta yhtä hyvin voi ajatella, että hän hävitti sikiön, koska pelkäsi, että muut uskoisivat sen — epämuodostuman — olevan paholaisen siittämä. Kun asiasta nousi käräjäjuttu, oli kuolemantuomio hänen kohdallaan varma; tunnustautuminen paholaisen liittolaiseksi oli houkuttelevampi ratkaisu kuin lapsenmurha. Edellinen vaihtoehto tarjosi ainakin mahdollisuuden vetää mukaan muita."
"Vasta hiljattain kiertelynsä lopettanut Agneta Kristoffersdotter loi selvästi Mustasaaressa ja laajemminkin Pohjanmaalla erikoisolosuhteita. Niitä vahvistivat edelleen kaksi messinkiseppää, Agnetan entinen isäntä Hans Jöransson, joka oli hiljattain hyväksytty porvariksi Uuteenkaarlepyyhyn ja Olof Simonsson. Agneta ilmiantoi heidät molemmat. Hans oli lukenut suolaan ja vienyt hänen kanssaan kerran Närkessä heidän lapsensa blåkullaan. Mies kielsi luonnollisesti alussa kaiken, mutta kun Agneta pysyi ilmiannossaan, hän tunnusti suolaluvut. Kun myöskään Agneta ei pystynyt esittämään muusta todisteita, hän perui ilmiantonsa paholaiskultin osalta ja selitti tehneensä sen pahuudesta ja kateudesta." Kansan mielialojen kannalta ei tämäkään ilmianto luonnollisesti ole ollut merkityksetön. Toinen messinkiseppä Olof Simonsson oli itsekin kylvänyt noitahuhuja ympärilleen. Hän oli ruotsalainen maankiertäjä ja toiminut aikaisemmin vuosikausia ratsumiehenä. Mies tunnusti nimitelleensä kolmea naista noita-akoiksi syystä, ettei ollut saanut heiltä maitoa. Edelleen hän oli luvannut tehdä vanginvartijan vahvemmaksi kuin kymmenen miestä erään Saksassa kuulemansa taian avulla. Kaikki messinkisepät harjoittivat hänen mukaansa erilaisia temppuja saadakseen ihmisiltä rahaa."
(Heikkinen, Antero: "Paholaisen liittolaiset : Noita- ja magiakäsityksiä ja -oikeudenkäyntejä Suomessa 1600-luvun jälkipuoliskolla (n. 1640-1712)". Suomen historiallinen seura, 1969. s. 276-279)
https://www.doria.fi/handle/10024/162484