Giösling
25.08.19, 08:54
Muistin virkistämiseksi:
Uusinta tietoa alallaan edustava Äldre svenska frälsesläkter, Häfte III Stockholm 1989, hätkähdyttävästi, ilmoittaa Hans Gillingstamin ja Kjell-Gunnar Lundholmin kokoamassa Tott-selvityksessä Henrik Claesson Tottin ja Sigrid Vasan lapsista seuraavaa:
Barn (Rålamb Fol. vol. 137. KB: Gen 38, f. 29v. RA; Anna, Åke och Erik födda i angivet äktenskap enl. förstnämnda källa; de övrigas mödernebörd ej angiven: den av A. G. Ahlqvist, Karin Månsdotter. 1874. s. 103. nämnda uppgiften om en dotter Emerentia beror på förväxling enligt E. Lindh. Släktbok (s. 35-39).
Claus och Kerstin (Gen 38. f. 29v. RA).
Jouni Kaleva on Genos-artikkelissaan ansiokkaasti kaivanut esille tuon annetun referenssin Claesille ja Kerstinille. Se ohjaa Ruotsin Valtionarkiston Genealogia-kokoelmaan, jossa varhaisen Sture-sukupuun yhteydessä on käsitelty kaavamaisessa muodossa (“sukupallot”) myös Henrikin ja Sigridin lapset, kuten yllä.
Merkillepantavaa on se, ettei Claesin ja Kerstinin äidistäsyntymää (“mödernebörd”) ole voitu todeta. Tämä tarkoittaa sitä, että lapset näkivät päivänvalon Tukholman hovin “radarin” ulkopuolella. Kuninkaallisten lasten maailmantulo oli tapahtuma silloin, kuten nytkin ja kastetilaisuuksista muodostui näyttävä spektaakkeli. Mainitut lapset ovat syntyneet siten Henrikin ja Sigridin pakomatkan aikana ja heidän syntymänsä tarkoituksellisesti ja mitä ilmeisimmin salattiin vihamieliseltä hovilta.
Tiedetään, että kuninkaallinen pari pakeni vuoden 1599 pinnassa Suomesta Liivinmaalle ja sieltä edelleen Riikaan, jossa Henrik Tott tuli myrkytetyksi Kaarle-hertuan toimesta vuoden 1601-1602 vaihteessa. Perheen herttuaa kohtaan tuntema pelko osoittautui aiheelliseksi!
On pääteltävissä, että kuopusten syntymän salaamisen lisäksi, heille haluttiin löytää myös turvapaikka herttuan joukkojen ulottumattomista, ainakin tilapäisesti. Tott-Vasa-pari vaihtoi maata Henrik Tottin Kerstin-äidin enon, Arvid Eriksson Stålarmin, (Turun käskynhaltija) aluksella, jonka laivurina toimi Mårten Simonsson, sittemmin Raaseporin läänin lainlukija (1609-1627) ja jälkimaailman Brennerus-lisänimellä tuntema.
Sattumaako vain, että samaisen laivurin pesueeseen ilmestyy v. 1700 pinnassa Claes- ja Elin-nimiset lapset, joiden jälkipolvien kirjoittama kronikka identifioi kantaäidiksi laivurin “tyttären”, mutta sukunimellä Tott? Pähkinää kerrakseen nykynörttien ratkaistavaksi.
Uusinta tietoa alallaan edustava Äldre svenska frälsesläkter, Häfte III Stockholm 1989, hätkähdyttävästi, ilmoittaa Hans Gillingstamin ja Kjell-Gunnar Lundholmin kokoamassa Tott-selvityksessä Henrik Claesson Tottin ja Sigrid Vasan lapsista seuraavaa:
Barn (Rålamb Fol. vol. 137. KB: Gen 38, f. 29v. RA; Anna, Åke och Erik födda i angivet äktenskap enl. förstnämnda källa; de övrigas mödernebörd ej angiven: den av A. G. Ahlqvist, Karin Månsdotter. 1874. s. 103. nämnda uppgiften om en dotter Emerentia beror på förväxling enligt E. Lindh. Släktbok (s. 35-39).
Claus och Kerstin (Gen 38. f. 29v. RA).
Jouni Kaleva on Genos-artikkelissaan ansiokkaasti kaivanut esille tuon annetun referenssin Claesille ja Kerstinille. Se ohjaa Ruotsin Valtionarkiston Genealogia-kokoelmaan, jossa varhaisen Sture-sukupuun yhteydessä on käsitelty kaavamaisessa muodossa (“sukupallot”) myös Henrikin ja Sigridin lapset, kuten yllä.
Merkillepantavaa on se, ettei Claesin ja Kerstinin äidistäsyntymää (“mödernebörd”) ole voitu todeta. Tämä tarkoittaa sitä, että lapset näkivät päivänvalon Tukholman hovin “radarin” ulkopuolella. Kuninkaallisten lasten maailmantulo oli tapahtuma silloin, kuten nytkin ja kastetilaisuuksista muodostui näyttävä spektaakkeli. Mainitut lapset ovat syntyneet siten Henrikin ja Sigridin pakomatkan aikana ja heidän syntymänsä tarkoituksellisesti ja mitä ilmeisimmin salattiin vihamieliseltä hovilta.
Tiedetään, että kuninkaallinen pari pakeni vuoden 1599 pinnassa Suomesta Liivinmaalle ja sieltä edelleen Riikaan, jossa Henrik Tott tuli myrkytetyksi Kaarle-hertuan toimesta vuoden 1601-1602 vaihteessa. Perheen herttuaa kohtaan tuntema pelko osoittautui aiheelliseksi!
On pääteltävissä, että kuopusten syntymän salaamisen lisäksi, heille haluttiin löytää myös turvapaikka herttuan joukkojen ulottumattomista, ainakin tilapäisesti. Tott-Vasa-pari vaihtoi maata Henrik Tottin Kerstin-äidin enon, Arvid Eriksson Stålarmin, (Turun käskynhaltija) aluksella, jonka laivurina toimi Mårten Simonsson, sittemmin Raaseporin läänin lainlukija (1609-1627) ja jälkimaailman Brennerus-lisänimellä tuntema.
Sattumaako vain, että samaisen laivurin pesueeseen ilmestyy v. 1700 pinnassa Claes- ja Elin-nimiset lapset, joiden jälkipolvien kirjoittama kronikka identifioi kantaäidiksi laivurin “tyttären”, mutta sukunimellä Tott? Pähkinää kerrakseen nykynörttien ratkaistavaksi.