sippu630
02.08.19, 17:04
Teoksensa Vehkalahden pitäjän historia II (1981) sivulla 151 Martti Korhonen mainitsee Husulan Jaakkolan (N:o 4) isännän Sipi Sipinpojan (k. 1787) vaimona Anna Sipintyttären, ilman enempiä tietoja tästä. Teoksensa Vehkalahden knaapit (2003) sivulla 189 Eeva-Liisa ja Markku Oksanen mainitsevat Jaakkolan isännällä Sipi Sipinpojalla eli Sigfrid Sigfridinpojalla (1721–87) vaimot Anna Sigfridintytär Tepponen (1725–60) ja Maria Sigfridintytär Korjus (1731–88). Annan lisänimi Tepponen onkin aivan oikein, sillä Vehkalahden vv:n 1744–55 rippikirjassa hänet mainitaan ennen vihkimistään 1746 Jaakkolaan saman kylän (maakirjatalon N:o 1 osatalon) Tepposen talollisen Martti Martinpojan, vaimo Marketta Yrjöntyttären ja äiti Eeva Teofilintyttären luona talon väkeen kuuluvana: ''Syst[er] Anna Sigfredzd:r'' (ripillä 1/7 1744–30/11 1746).
Teoksensa Pihlhjärta-Tepponen knaappisuku Vehkalahdelta (2003) sivulla 10 Tuula Ulvelin on laittanut edellä mainitun Anna Sipintyttären Sipi Niilonpoika Tepposen ja tämän vaimon Katariina Brandstakan kolmanneksi lapseksi tauluun 21. Tämä on erehdys. Sipi Niilonpoika oli kuollut jo ennen v:n 1697 henkikirjoitusta, jolloin henkikirjaan merkittiin hänen leskensä: ''b[ro]r Sigf[red]s E[nki]a Karin'' [KA Viipurin ja Savonlinnan läänin tili 8717: 1574]. Sipi Niilonpoika ei siis voi olla 1725 syntyneen lapsen isä. Tiedon on toistanut mm. Eila Lindström teoksessaan Pihlhjerta knaappisuku : Niilo Rolandinpojan haara, Vehkalahti Husula (10.9.2009) sivulla 1 taulussa 6, ja teoksessaan Pihlhjerta knaappisuku : Antti Hannunpojan haara, Vehkalahti Husula (24.3.2009) sivulla 331 taulussa 2941. Tätä kirjoittaessani minulla ei ole ollut käytettävissä Lindströmin teosten tuoreimpia laitoksia.
Korhosen mukaan (mts. 148) Martti Martinpoika Tepposen äiti Eeva Pilhjerta piti viljelyksessään Husulan maakirjatalon N:o 1 osatilaa miehensä Martti Niilonpojan jälkeen v:een 1730. Tieto perustuu nähtävästi henkikirjoihin, joissa mainitaankin vielä 6/11 1729 Martti Niilonpojan leski, knaappiaatelisena henkirahasta vapaana [KA Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin tili 8790: 2521]. Seuraavan vuoden henkikirjoituksessa 14/11 1730 samassa paikassa mainitaan Sipi Matinpojan vaimo, ja edellisvuonna mainitun Tuomas-rengin kerrotaan nyt olevan kaupungissa [KA Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin tili 8793: 1167].
Näyttää siltä, että Martti Niilonpojan leski Eeva Teofilintytär Pilhjerta on avioitunut Sipi Matinpojan kanssa, joka on tullut puuskaksi ja isännäksi edeltäjänsä lesken taloon. Eeva ja Sipi ovat saaneet tyttären Anna Sipintyttären, joka sitten vv:n 1744–55 rippikirjassa mainitaan Eevan edellisestä aviosta syntyneen ja isäpuolensa jälkeen talon isännäksi päässeen Martti Martinpojan luona sisarena, mikä hän olikin, tarkemmin sanottuna puolisisar.
Että Martti Niilonpojan leski todella on avioitunut Sipi Matinpojan kanssa, josta on tullut isäntä taloon, selviää kolmissa Vehkalahden ja osan Kymiä käräjissä 1730–31 esillä olleesta, erään niityn nautintaa koskevasta jutusta, jossa kantajana oli rusthollari Sipi Matinpoika Pilhjerta Husulasta (so. Jaakkolan isäntä, ks. Korhonen, mts. 151) ja vastaajana (N:on 1) Tepposta v:een 1710 isännöineen (ks. Korhonen, mts. 148) Niilo Martinpoika Pilhjertan pojan seuraaja avioliitossa, Sipi Matinpoika Tepponen: ''[Niels] Mårtenssons Sons Successor Matrimonii Sigfred Mattsson Täpponen'', siis Martti Niilonpoika Tepposen lesken Eeva Teofilintytär Pilhjertan uusi mies Sipi Matinpoika, jota nyt isännöimänsä talon mukaan kutsutaan nimellä Tepponen [KA Kymenkartano ja Lappee 1730 KO a 36: 835–836; 1731 KO a 37: 421–422, 1120–1121]. Kantajan isänisä Niilo Jaakonpoika oli ennen Venäjän aikaa (so. ennen vuotta 1713) saanut lainaksi Niilo Martinpoika Pilhjertalta 10 kuparitaalaria, mitä vastaan tämä oli saanut yhtä monen vuoden ajan niittää ja korjata Niilo Jaakonpojan osuuden Ojantaustan niityltä, mutta kyseisten 10 vuoden kuluttua aikoja sitten umpeen ei vastaaja Sipi Matinpoika nyt ollut hyvällä halunnut luovuttaa niittyä takaisin.
Tepposen puuska Sipi Matinpoika näyttää olevan sama mies kuin se rakuuna Sipi Matinpoika, joka oli aiemmin ollut naimisissa edellä mainitun Sipi Niilonpoika Tepposen lesken Katariina Brandstakan kanssa. Vehkalahden ja osan Kymiä 16–20/10 1724 pidetyissä syyskäräjissä rakuuna Sipi Matinpoika ajoi kannetta poikapuoltaan Samuli Sipinpoikaa vastaan [KA Kymenkartano ja Lappee 1724 KO a 30: 157]:
''Koska vastaaja, talollinen Samuli Sipinpoika Husulasta ei voi näyttää teettäneensä inventaariota siitä jäämistöstä, joka on ollut hänen äitinsä Katariina Tuomaantyttären kuollessa 5 tai 6 vuotta sitten ja jonka Samuli on saanut käsiinsä, niin sen vuoksi ja kantajan, Samulin isäpuolen, rakuuna Sipi Matinpojan siitä esittämästä valituksesta, ettei Samuli kuulu halunneen toimittaa hänelle niitä 20 karoliinia rahoja ja joitakin pito- ja liinavaatteita, jotka Sipi oli sotaan lähtiessään jättänyt vaimonsa, Samulin äidin kyseisen Katariina Tuomaantyttären huostaan talteen, ollen tämä miehensä poissaollessa kuollut Samulin luona, minkä vuoksi isäpuoli vaatii, että Samulin tulisi vastata rahoista ja vaatteista. Sen tähden määrättiin nimismies, hyväymmärryksinen Hendrich Grass ja lautamiehet Risto Laurinpoika Kannusjärvellä ja Arvi Eerikinpoika Reitkallissa merkitsemään Samulin ylösannista ja ilmoituksesta tarkasti kaikki se, mitä hän voi muistaa olleen säilössä äitinsä kuollessa, mistä Sipi Matinpojan pitää nauttia naimaosansa ja osuutensa lain mukaan, sitten kun velka ja vaimon hautauskustannus on vähennetty. Mutta jos Sipi ei olisi Samulin ilmoitukseen tai inventaarioon tyytyväinen, on osapuolten tultava saapuville ensi käräjiin, jolloin, jos oikeus tarpeelliseksi katsoo, Samuli tulee asiaankuuluvasti valallaan vahvistamaan inventaarion kuninkaallisen majesteetin armollisimman asetuksen 27. huhtikuuta 1667 mukaisesti.''
Karjalan ratsuväkirykmentin Vehkalahden komppanian pääkatselmuksessa Länsipohjassa 26/9 1721 Risto Brandstakan (sic!) nimiin merkityn husulalaisen rusthollin (oikeastaan Husula N:o 1 eli Peltola, Heikkilä ja Tepponen) ratsumies n:o 43, Sipi Matinpoika, mainitaan 52-vuotiaaksi, 20 vuotta palvelleeksi, Viipurin läänissä syntyneeksi ja naimisissa olevaksi [RVA SE/KrA/0023/0/1103 (1721)]. Tieto kotona Vehkalahdella pari kolme vuotta aikaisemmin tapahtuneesta Katariina-vaimon kuolemasta ei näköjään ollut ehtinyt Länsipohjaan.
Karjalan rakuunaeskadroonan henkikomppanian pääkatselmuksessa Lappeenrannassa 14/10 1725 Husulan rusthollin N:o 1 rakuuna n:o 70, Sipi Matinpoika, mainitaan 53-vuotiaaksi, 25 vuotta palvelleeksi, Kymenkartanon läänissä syntyneeksi ja naimisissa olevaksi [RVA SE/KrA/0023/0/1104 (1725–1737): 73–74/1725]. Hän oli välillä (1722–24) palvellut Valkealan Kouvolan Prihan rusthollin rakuunana n:o 135 samassa komppaniassa [RVA SE/KrA/0023/0/1104 (1725–1737): 119–120/1725].
Nähtävästi Sipi Matinpoika oli avioitunut Eeva Teofilintyttären kanssa v:n 1724 tienoilla, jolloin hän haki saataviaan poikapuoleltaan. Yhteinen tytär Anna Sipintytär syntyi sitten seuraavana vuonna äidin ollessa n. 40-vuotias.
V:sta 1727 Husulan rustholli N:o 1 varusti rakuunan Karjalan rakuunarykmentin Vehkalahden komppaniaan n:olla 63. Sipi Matinpoika sai ikänsä vuoksi eron rakuunan toimestaan 30/8 1728, ja hänen tilalleen otettiin kotimies Heikki Heikinpoika Pilhjerta, 20. [RVA SE/KrA/0023/0/1104 (1725–1737): 311–312/1737]. Nähtävästi pian tämän jälkeen Sipi Matinpoika ryhtyi hoitamaan Tepposen isännyyttä uuden vaimonsa puolesta.
Sipi Matinpoika oli luonnollisesti sekä rakuunana palvellessaan että sen jälkeen täysinpalvelleena ja ikänsäkin puolesta vapaa henkirahasta. Vaimo taas oli vapaa henkirahasta knaappisukuun kuuluvana knaappitilan asukkaana. Henkiverotuksen kannalta oli siis yhdentekevää, merkittiinkö henkikirjaan ''Martti Niilonpojan leski'' vai ''Sipi Matinpojan vaimo'' vai ''Sipi Matinpoika'' sen osoittamiseksi, että talossa oli tällainenkin, kokonaan henkirahasta vapaa ruokakunta. Ensiksi mainitun ilmaisun vaihtuminen jälkimmäisiin ei tässä tapauksessa osoita tarkasti lesken uudelleen avioitumisen ajankohtaa, vaan pikemminkin sitä, että Eeva Teofilintytär asui taloa ensin edellisen miehensä, talon isännän lesken ominaisuudessa ja sitten isännän valtuudet saaneen uuden miehensä vaimon ominaisuudessa.
Teoksensa Pihlhjärta-Tepponen knaappisuku Vehkalahdelta (2003) sivulla 10 Tuula Ulvelin on laittanut edellä mainitun Anna Sipintyttären Sipi Niilonpoika Tepposen ja tämän vaimon Katariina Brandstakan kolmanneksi lapseksi tauluun 21. Tämä on erehdys. Sipi Niilonpoika oli kuollut jo ennen v:n 1697 henkikirjoitusta, jolloin henkikirjaan merkittiin hänen leskensä: ''b[ro]r Sigf[red]s E[nki]a Karin'' [KA Viipurin ja Savonlinnan läänin tili 8717: 1574]. Sipi Niilonpoika ei siis voi olla 1725 syntyneen lapsen isä. Tiedon on toistanut mm. Eila Lindström teoksessaan Pihlhjerta knaappisuku : Niilo Rolandinpojan haara, Vehkalahti Husula (10.9.2009) sivulla 1 taulussa 6, ja teoksessaan Pihlhjerta knaappisuku : Antti Hannunpojan haara, Vehkalahti Husula (24.3.2009) sivulla 331 taulussa 2941. Tätä kirjoittaessani minulla ei ole ollut käytettävissä Lindströmin teosten tuoreimpia laitoksia.
Korhosen mukaan (mts. 148) Martti Martinpoika Tepposen äiti Eeva Pilhjerta piti viljelyksessään Husulan maakirjatalon N:o 1 osatilaa miehensä Martti Niilonpojan jälkeen v:een 1730. Tieto perustuu nähtävästi henkikirjoihin, joissa mainitaankin vielä 6/11 1729 Martti Niilonpojan leski, knaappiaatelisena henkirahasta vapaana [KA Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin tili 8790: 2521]. Seuraavan vuoden henkikirjoituksessa 14/11 1730 samassa paikassa mainitaan Sipi Matinpojan vaimo, ja edellisvuonna mainitun Tuomas-rengin kerrotaan nyt olevan kaupungissa [KA Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin tili 8793: 1167].
Näyttää siltä, että Martti Niilonpojan leski Eeva Teofilintytär Pilhjerta on avioitunut Sipi Matinpojan kanssa, joka on tullut puuskaksi ja isännäksi edeltäjänsä lesken taloon. Eeva ja Sipi ovat saaneet tyttären Anna Sipintyttären, joka sitten vv:n 1744–55 rippikirjassa mainitaan Eevan edellisestä aviosta syntyneen ja isäpuolensa jälkeen talon isännäksi päässeen Martti Martinpojan luona sisarena, mikä hän olikin, tarkemmin sanottuna puolisisar.
Että Martti Niilonpojan leski todella on avioitunut Sipi Matinpojan kanssa, josta on tullut isäntä taloon, selviää kolmissa Vehkalahden ja osan Kymiä käräjissä 1730–31 esillä olleesta, erään niityn nautintaa koskevasta jutusta, jossa kantajana oli rusthollari Sipi Matinpoika Pilhjerta Husulasta (so. Jaakkolan isäntä, ks. Korhonen, mts. 151) ja vastaajana (N:on 1) Tepposta v:een 1710 isännöineen (ks. Korhonen, mts. 148) Niilo Martinpoika Pilhjertan pojan seuraaja avioliitossa, Sipi Matinpoika Tepponen: ''[Niels] Mårtenssons Sons Successor Matrimonii Sigfred Mattsson Täpponen'', siis Martti Niilonpoika Tepposen lesken Eeva Teofilintytär Pilhjertan uusi mies Sipi Matinpoika, jota nyt isännöimänsä talon mukaan kutsutaan nimellä Tepponen [KA Kymenkartano ja Lappee 1730 KO a 36: 835–836; 1731 KO a 37: 421–422, 1120–1121]. Kantajan isänisä Niilo Jaakonpoika oli ennen Venäjän aikaa (so. ennen vuotta 1713) saanut lainaksi Niilo Martinpoika Pilhjertalta 10 kuparitaalaria, mitä vastaan tämä oli saanut yhtä monen vuoden ajan niittää ja korjata Niilo Jaakonpojan osuuden Ojantaustan niityltä, mutta kyseisten 10 vuoden kuluttua aikoja sitten umpeen ei vastaaja Sipi Matinpoika nyt ollut hyvällä halunnut luovuttaa niittyä takaisin.
Tepposen puuska Sipi Matinpoika näyttää olevan sama mies kuin se rakuuna Sipi Matinpoika, joka oli aiemmin ollut naimisissa edellä mainitun Sipi Niilonpoika Tepposen lesken Katariina Brandstakan kanssa. Vehkalahden ja osan Kymiä 16–20/10 1724 pidetyissä syyskäräjissä rakuuna Sipi Matinpoika ajoi kannetta poikapuoltaan Samuli Sipinpoikaa vastaan [KA Kymenkartano ja Lappee 1724 KO a 30: 157]:
''Koska vastaaja, talollinen Samuli Sipinpoika Husulasta ei voi näyttää teettäneensä inventaariota siitä jäämistöstä, joka on ollut hänen äitinsä Katariina Tuomaantyttären kuollessa 5 tai 6 vuotta sitten ja jonka Samuli on saanut käsiinsä, niin sen vuoksi ja kantajan, Samulin isäpuolen, rakuuna Sipi Matinpojan siitä esittämästä valituksesta, ettei Samuli kuulu halunneen toimittaa hänelle niitä 20 karoliinia rahoja ja joitakin pito- ja liinavaatteita, jotka Sipi oli sotaan lähtiessään jättänyt vaimonsa, Samulin äidin kyseisen Katariina Tuomaantyttären huostaan talteen, ollen tämä miehensä poissaollessa kuollut Samulin luona, minkä vuoksi isäpuoli vaatii, että Samulin tulisi vastata rahoista ja vaatteista. Sen tähden määrättiin nimismies, hyväymmärryksinen Hendrich Grass ja lautamiehet Risto Laurinpoika Kannusjärvellä ja Arvi Eerikinpoika Reitkallissa merkitsemään Samulin ylösannista ja ilmoituksesta tarkasti kaikki se, mitä hän voi muistaa olleen säilössä äitinsä kuollessa, mistä Sipi Matinpojan pitää nauttia naimaosansa ja osuutensa lain mukaan, sitten kun velka ja vaimon hautauskustannus on vähennetty. Mutta jos Sipi ei olisi Samulin ilmoitukseen tai inventaarioon tyytyväinen, on osapuolten tultava saapuville ensi käräjiin, jolloin, jos oikeus tarpeelliseksi katsoo, Samuli tulee asiaankuuluvasti valallaan vahvistamaan inventaarion kuninkaallisen majesteetin armollisimman asetuksen 27. huhtikuuta 1667 mukaisesti.''
Karjalan ratsuväkirykmentin Vehkalahden komppanian pääkatselmuksessa Länsipohjassa 26/9 1721 Risto Brandstakan (sic!) nimiin merkityn husulalaisen rusthollin (oikeastaan Husula N:o 1 eli Peltola, Heikkilä ja Tepponen) ratsumies n:o 43, Sipi Matinpoika, mainitaan 52-vuotiaaksi, 20 vuotta palvelleeksi, Viipurin läänissä syntyneeksi ja naimisissa olevaksi [RVA SE/KrA/0023/0/1103 (1721)]. Tieto kotona Vehkalahdella pari kolme vuotta aikaisemmin tapahtuneesta Katariina-vaimon kuolemasta ei näköjään ollut ehtinyt Länsipohjaan.
Karjalan rakuunaeskadroonan henkikomppanian pääkatselmuksessa Lappeenrannassa 14/10 1725 Husulan rusthollin N:o 1 rakuuna n:o 70, Sipi Matinpoika, mainitaan 53-vuotiaaksi, 25 vuotta palvelleeksi, Kymenkartanon läänissä syntyneeksi ja naimisissa olevaksi [RVA SE/KrA/0023/0/1104 (1725–1737): 73–74/1725]. Hän oli välillä (1722–24) palvellut Valkealan Kouvolan Prihan rusthollin rakuunana n:o 135 samassa komppaniassa [RVA SE/KrA/0023/0/1104 (1725–1737): 119–120/1725].
Nähtävästi Sipi Matinpoika oli avioitunut Eeva Teofilintyttären kanssa v:n 1724 tienoilla, jolloin hän haki saataviaan poikapuoleltaan. Yhteinen tytär Anna Sipintytär syntyi sitten seuraavana vuonna äidin ollessa n. 40-vuotias.
V:sta 1727 Husulan rustholli N:o 1 varusti rakuunan Karjalan rakuunarykmentin Vehkalahden komppaniaan n:olla 63. Sipi Matinpoika sai ikänsä vuoksi eron rakuunan toimestaan 30/8 1728, ja hänen tilalleen otettiin kotimies Heikki Heikinpoika Pilhjerta, 20. [RVA SE/KrA/0023/0/1104 (1725–1737): 311–312/1737]. Nähtävästi pian tämän jälkeen Sipi Matinpoika ryhtyi hoitamaan Tepposen isännyyttä uuden vaimonsa puolesta.
Sipi Matinpoika oli luonnollisesti sekä rakuunana palvellessaan että sen jälkeen täysinpalvelleena ja ikänsäkin puolesta vapaa henkirahasta. Vaimo taas oli vapaa henkirahasta knaappisukuun kuuluvana knaappitilan asukkaana. Henkiverotuksen kannalta oli siis yhdentekevää, merkittiinkö henkikirjaan ''Martti Niilonpojan leski'' vai ''Sipi Matinpojan vaimo'' vai ''Sipi Matinpoika'' sen osoittamiseksi, että talossa oli tällainenkin, kokonaan henkirahasta vapaa ruokakunta. Ensiksi mainitun ilmaisun vaihtuminen jälkimmäisiin ei tässä tapauksessa osoita tarkasti lesken uudelleen avioitumisen ajankohtaa, vaan pikemminkin sitä, että Eeva Teofilintytär asui taloa ensin edellisen miehensä, talon isännän lesken ominaisuudessa ja sitten isännän valtuudet saaneen uuden miehensä vaimon ominaisuudessa.