Kurki | Jeppe Kurki, Esping ja Spåra [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kurki | Jeppe Kurki, Esping ja Spåra

Pekka Hiltunen

21.07.07, 13:53

Paraisten Hilstoria (Kari Suistoranta, Turku 1985) toteaa ( s. 180): "Ensimmäinen nimeltä tunnettu luterilainen pappi Paraisilla oli Lars Johannis, joka oli kirkkoherrana v. 1546-1555 ja sittemmin Piikkiön kihlakunnan maarovastina. Häntä seurasi rälssisyntyinen Clemet Larsson ja tämän jälkeen Elias Simonis Esping v. 1558. Kirkkoherra Elias, joka myös oli rälssimies ja luultavasti edeltäjänsä vävy, oli virassa v:een 1583 tai 1584 saakka. Näiden luterilaispappien vastenmieliseksi velvollisuudeksi tuli todistaa kirkkoreduktion viimeistä vaihetta, kirkon kalleuksien peruutusta. Häikäilemättömien ja kovakouraisten takavarikointien jäljiltä ei moniin kyläkirkkoihin jäänyt mitään ja Paraisillakin voutien kynsistä säästyi vain kaksi ehtoolliskalkkia lautasineen ja sekä viisi silkkistä tai samettista messu- ja alttarivaatetta. Vaikka peruutukset eivät koskeneet pappiloita, otettiin niistäkin v. 1556 ja 1557 suuret määrät irtaimistoa kruunun mallikartanoiden tarpeisiin. Paraisten, Nauvon ja Sauvon pappilat joutuivat siten luovuttamaan omaisuutensa Sauvon Ruonankartanolle. Paraisten pappila tyhjennettiin tuolloin melkein kokonaan, sillä sieltä vietiin 1 sonni, 1 härkä, 6 lehmää, 6 vasikkaa, 8 lammasta, 7 karitsaa, 4 hanhea, 6 sikaa, 4 tyynyä, penkinpatja, 4 pataa, kattila, haahlat, käsivati, rikkinäinen messinkivati, tinakannu, vanha rautainen kynttilänjalka, 4 viikatetta ja 2 sirppiä, Papille jätettiin vain 1 härkä, mikä on kovin vähän, kun ajoneuvojen vetämiseen tarvitiin sentään kaksi härkää".

Elias Simoniksen vaimo oli Agneta Klemetintytär Esping, joka Ramsayn mukaan oli Klemet Mattssonin (Esping) tytär. Klemet Larssonin virkakausi kirkkoherrana jäi lyhyeksi ehkä korkean iän takia (vaikka onkin oletettavaa, että kuninkaanmiehet osasivat valita sen lihavamman härän). Voisikohan olla niin, että Herra Elias olikin Klemet Larssonin tyttärenpoika eikä vävy (kts. Tapio Vähäkangas: Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset)?

Kun Birgitta Jacobintytär Kurjen tyttärestä Karinista tiedetään, että hänen tyttärensä Kristina oli kenties Klemet Mattssonin puoliso, ja kun toisaalta Paraisten kirkkoherra Klemet Larssonin tiedetään olleen rälssisyntyinen, niin olikohan kyseessä juuri Esping- Glad -suku, josta Ramsaykin arvelee Paraisten Esping-suvun polveutuvan?

Elin Eliaksentyttären vävy oli Knut Nilsson Glad. Knut Nilssonin veljenpojan Lasse Knutsson Gladin miniä Maria Ulf taas oli Mårten Erikssonin (Stierna) ja Anna Perintyttren vävyn tytär (vanhemmat Erik Mårtensson Ulf ja Katarina Mårtensson Stierna-Stiernkors). Annan vanhammat olivat Karin Eliaksentytär Esping ja Paraisten kirkkoherra Petrus Johannis.

Nousiaisten kirkkoherra Matias Röökmanin vanhemmat olivat Liedon Rähälän talollinen Bengt Ryökäs ja Karin Spåre. Karinin isä oli Thomas Jacobson till Moisio ja hänen äitinsä on arveltu jossain (Toropainen?) olleen Lemun Mannan tytär. Marttilan Juvan omistaneen ja sen Liedon Moisioon vaihtaneen Thomas Jacobssonin ei kai tarvitse olla Mannan Jacob Mårtenssonin poika. Mitä sukua sitten oli Lemun kirkkoherra Olaus Jacobin äiti, Lemun kirkkoherra Sigfridus Thomaen sisar? Ramsayn Spåra-suvun yhteydessä esittämät Jacob Olofsson ja Thomas Jacobssonhan olivat keskenään aikailasia eivätkä siis voineet olla isä ja poika.

Pekka Hiltunen

21.07.07, 15:06

Lisäys edelliseen:
Siis Lemun kh Olaus Jacobin (Spåra-Silfverspåra) vaimo (eikä äiti) oli kai edeltäjä Sigfridus Thomaen sisar.
Veraisten rusthollari Isac Bertilsson (k 1693) oli ratsumies Bertil Mattssonin ja Lisa Matintyttären poika. Lisan isä kai oli rälssimies Matts Olofsson. Tällä oli puolisona Brita Georgi, jonka isä on sattanut olla Jöran Michelsson. Asutuksen yleisluettelossa mainitaan Veraisissa 1600 Staffan Sass (Sasse). Onkohan näistä henkilöistä olemassa tarkemmin tutkittua tietoa?

Sami Lehtonen

29.08.07, 14:53

Minulla on kyllä aika toisenlaiset käsitykset ko. Spårista. Mitä tarkoitat aikalaisella? Itse käsitän aikalaiset siten, että on olemassa ajan hetki T, joilloin kaksi henkilöä on elossa, so. he ovat aikalaisia. Useimmat isät ja pojat ovat keskenään aikalaisia. Isä-poika filiaatio olisi kumottavissa, jos voidaan osoittaa, että ikäero on alle 20 tai yli 50 vuotta.

Carpelan ainakin nojaa näissä kahdessa ensimmäisessä sukupolvessa aatelissuku nro 9:ää fil.tri Jarl Galléniin, joka julkaisi Spåria ja Silfverspåria käsittelevän artikkelin SSS:n vuosikirjassa XXXVII. En usko, että Gallén olisi lainannut näitä suoraan Ramsaylta, jossa tapauksessa Carpelan tuskin esittäisi Gallénia lähteenä. Jakob Olofinpoika Spåra (ei suinkaan Thomas Jakobsson) vaihtoi Marttilan Juvan Liedon Moisioon ja Vieruun Kustaa Vaasan kanssa 24.2.1556. Samaisessa Liedon Moisiossa mainitaan Thomas Jakobinpoika Spåra jo seuraavana vuonna 6.8.1557.

Filiaatio näiden kahden välillä on siis myös minun mielestäni selvä. Noin teoriassa Thomas Jakobinpoika voisi olla ehkä myös Jakob Olofinpojan vävy, mutta toisaalta taas käsittääkseni V-P Toropainenkin esittää Thomas Jakobinpojan mahdolliseksi puolisoksi Lemun Mannan tytärtä (ilmeisesti myöhempien maaomistusten perusteella).

Jakob Olofinpojasta tiedetään, että hän on kuollut ennen 10.11.1568 ja vastaavasti Thomas Jakobinpoika on ollut elossa vielä 1572. Tämä ei vahvista eikä sulje pois isä-poika suhteen mahdollisuutta. Koska appi-vävy suhde on todennäköisesti poissuljettu, Olaus Jacobin kuin Thomas Jakobinpojankin jälkeläiset käyttävät samaa vaakuna-aihetta, Jakob Olofinpojan ja Kustaa Vaasan maavaihdon jälkeen ei tapahdu muita kauppoja Liedon Moisiosta, on isä-poika suhde mielestäni ainoa selittävä tekijä.

Sigfridus Thomaen sisarta olen ymmärtänyt pidettävän Jakob Olofinpoika Spåran ensimmäisenä (ei siis edes Olaus Jakobin äiti) puolisona. Tämä on mielestäni siksikin selvää, että Sigfridus Thomae mitä todennäköisemmin kuolee virassaan (eli 1569 - tuskin paljoa alle 50-vuotiaana) ja Olaus Jacobin lapset lienevät syntyneet 1580-luvun tienoilla. Jos Sigfridus Thomaen sisar olisi Olaus Jacobin vaimo, olisi Sigfriduksella ja hänen sisarellaan todella merkittävä ikäero. Olaus Jacobin vaimona V-P Toropainen esittää Vretan Göran Hansinpojan tyttären Elinin.

Tietääkö joku muuten, miten Sigfridus Thomae liittyy Gallén -sukuun?

Pekka Hiltunen

18.09.07, 21:25

Axel Waldemar Gallén-Kallela - Peter Wilhelm Gallén (pso Anna Wahlroos) - Tuomas Kallenius (pso Sofia Pietarintytär) - Mikko Hievuinen, Kallela (pso Kirsti Tuomaantytär) - Kaarina Vitikainen-Kallela (pso Juho Jaakonpoika Hievuinen) - Margareta Johansdotter (pso Antti Rekonpoika. Pso 1:o Isak Bertilsson näyttäisi (?) olevan äitinsä puolelta Sigfridus Thomaen sisaren jälkeläinen) - Hebla Mattsdotter Röökman (pso Johan Simonsson) - Mathias Bengtsson Ryökäs (pso Walborg [Melchiorintytär Kennitius?]) - Karin Thomasdotter Spåra (pso Pentti Jaakonpoika Ryökäs) - Thomas Jacobsson till Moisio (pso NN Mårtensdotter, Lemun Manna) - NN Thomasdotter (pso Jacob Olofsson Spåra) - Thomas (Sigfridus Thomaen isä).

Pekka Hiltunen

Sami Lehtonen

26.09.07, 21:44

Terve!

Kiitos tästä, tämä kyseinen sukujohto minulla kyllä jo olikin. Ainakin joillain sivuilla tuo Sigfridus Thomaen sisar mainitaan olevan Gallen-sukua, joten ajattelin Sigfridus Thomaesta (tai ainakin hänen isästään) olevan suoran isälinjan Kallelan isäntiä.

Tässä se joku sivu:
http://www.netti.fi/~tarlaa/suku/osterm/mynpalo.htm

j.amnelin

05.05.13, 16:32

(kts. Tapio Vähäkangas: Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset)?

Onko mitään selvyyttä, että kuka Jeppe Kurjen isä oli?

Timo W

05.05.13, 18:22

http://www.adelsvapen.com/wiki/images/3/3e/0739.jpg

Lasse Knutsson Glad

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Esping_nr_739#TAB_2

Timo W

05.05.13, 18:28

Onko mitään selvyyttä, että kuka Jeppe Kurjen isä oli?

http://runeberg.org/frfinl/0257.html

Timo W

05.05.13, 18:35

Timo W

05.05.13, 18:57

http://www.adelsvapen.com/wiki/images/2/27/0385.jpg

Silfverspåre nr 385

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Silfversp%C3%A5re_nr_385

http://runeberg.org/frfinl/0409.html

j.amnelin

05.05.13, 19:58

http://runeberg.org/frfinl/0257.html
Kiitoksia :)

Sami Lehtonen

05.05.13, 21:37

Kiitoksia :)

Kannattaa siivota omasta sukutietokannasta saman tien tuossa Ramsayssa esitetyt filiaatiot. Ei kannata kopioida sata vuotta vanhoja vääriä filiaatioita.

Aiemminkin viitatussa rovasti Vähäkankaan artikkelissa todetaan, että Jeppe Kurki oli Herman Svärdin tyttärenpoika - ei pojanpoika. Nils Kurjella ja Cecilia Filpuntyttären liitto oli lapseton, joten ainakaan heidän poikansa ei Jeppe ollut. Asia kannattaa katsastaa Äldre Svenska Frälsesläkter -teoksen ykkösosasta. Taitaa olla ensimmäisessä vihkossa.

j.amnelin

05.05.13, 22:01

Kannattaa siivota omasta sukutietokannasta saman tien tuossa Ramsayssa esitetyt filiaatiot. Ei kannata kopioida sata vuotta vanhoja vääriä filiaatioita.

Aiemminkin viitatussa rovasti Vähäkankaan artikkelissa todetaan, että Jeppe Kurki oli Herman Svärdin tyttärenpoika - ei pojanpoika. Nils Kurjella ja Cecilia Filpuntyttären liitto oli lapseton, joten ainakaan heidän poikansa ei Jeppe ollut. Asia kannattaa katsastaa Äldre Svenska Frälsesläkter -teoksen ykkösosasta. Taitaa olla ensimmäisessä vihkossa.
Ok, hyvä tietää :)

merpukka1979

14.06.14, 12:27

Timo W

15.06.14, 07:31

Henrik Tavast (sannolikt son av Nils Tavast, tab. 2). Företrädde 1453 jämte Jöns Tavast vid arvskiftet efter Nils Tavast dennes döttrar Elin och Katarina. Var närvarande, då Katarinas son Jeppe Fincke avyttrade gods 1456 och då Elin donerade gods 1465. Ägde jord i S:t Karins och S:t Marie sn:ar i Egentliga Finland. Dog tidigast 147. Gifte sig mellan 1446 och 1453 med Johanna Bengtsdotter (Djäkn, Lydekasönemas ätt), som levde ännu 1466, ägde gods i S:t Marie sn i Egentliga Finland och i Birkala sn i Övre Sata-kunda och tidigare varit gift med Jöns Rengonpoika och Henrik Görtzhagen. Henrik Tavast uppges ha varit gift ytterligare två gånger, och den ena av dessa hustrur skall ha hetat Anna.

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Tavast

Magnus (son av Klaus, tab 3), till Villnäs i Villnäs kapellförsamling. Väpnare. Levde 1450. 'Han gav Kulho gård i S:t Karins socken, till Svartmunkeklostret i Åbo, vilket gods hans son Herman Fleming likväl sedermera anammade, men, sedan denne dött och medan hans barn voro omyndiga, tillvällade sig munkarna åter berörda gods.' Gift med Elin Nilsdotter, av äldre Kurckätten, dotter av riddaren och riksrådet Nils Hermansson Kurki, till Villnäs, och Cecilia Filpusdotter.

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Fleming_nr_4#TAB_14

http://runeberg.org/frfinl/0257.html

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Kurck_%C3%A4ldre_%C3%A4tten

Pekka Hiltunen

18.06.14, 23:20

Terve!

Olen itsekin pyöritellyt näitä sukuja omissa vaatimattomissa tutkimuksissa eli keräilen ja kartoitan mitä muut ovat tutkineet... Liikutaan niin kaukaisessa ajassa, että en ole osannut etsiä tietoa alkuperäislähteistä.... Eivätkä varmaan näyttäisikään, hah!

****Onko kellään tietoa siitä mitä sukua ovat keskenään?:

Klement Matinpoika Esping (kristiina tavastin puoliso) ja
Elias Simonpoika Esping (edellisten tyttären Agneta Espingin puoliso)

****Olen liittänyt puolisoiksi:

Maunu Heikinpoika Tavastin ja Carin Heikintytär Tavastin (Henrik Niilonpoika Tavastin ja Birgitta Jaakontytär Kurjen tyttären).

Ovatko puolisot sukua keskenään? Molemmilla patronyymien mukaan isän nimi on Heikki Tavast??? Missä kohtaan menin vikaan vai onko suvussa ollut samaanaikaisesti kaksi Heikki Tavastia?

Olet tainnut tulkita hiukan väärin rovasti Tapio Vähäkankaan tekstiä, mutta kyllä se aukeaa, kun lukee huolellisesti. Sisarukset eivät keskenään avioituneet, mutta äkkiä tekstin lukaisemalla voi tulla sellaiseenkin "päätelmään".

Henrik Tavast (vht Nils Olofsson [?] T. ja Ingeborg Knutsdotter [sukua Djäkn, ormsläkten]) oli aviossa kolmasti:

p1: Johanna Bengtintytär Djäkn (vht Bengt Lydekenpoika D. ja Valborg Jönsintytär [jonka isä kai oli Jöns Bengtsson Galne])

p2: Anna

p3: Birgitta Jepentytär Kurki

Lapsia:
1. aviosta Johanna Bengtintyttären kanssa oli Måns Henrikinpoika Tavast, jonka p:so oli sisarpuoli Margareta Skytte, p3:n Birgitta Jepentyttären ja tämän 1. p:son Jöns Olofinpoika Skytten tytär. Henrik Tavast oli Birgitan 2. p:so ja hänen 3. p:sonsa oli Jeppe Volmarinpoika.

2. aviosta ei (kai) tunneta lapsia

3. aviosta Birgitta Jepentyttären kanssa olleet

a) Kerstin Henrikintytär Tavast avioitui nähtävästi Lemun Mannan taloon Mårten Nilsinpojan kanssa. Tämän pariskunan tytär nähtävästi oli Liedon Moision omistuksiinsa vaihtaneen Thomas Jacobinpoika Spåran puoliso.

b) Karin Henrikintytär on avioitunut tuntematoman henkilön kanssa: tiedetään vain, että Karinin tytär Kirstin avioitui Paraisten kirkkoherra Clemet Larssonin (Esping) kanssa (vht Lasse Andersson [Omisti Paraisten Kassorin rälssimaan] ja Lucia [Omisti miehensä kuoleman jälkeen rälssimaata Lemlahden kylässä]). Clemet Larssonin ja Kirstinin tytär Agneta Klemetsdotter Esping avioitui Paraisten seuraavan kirkkoherra Elias Simoniin kanssa. Agnetan 2. p:so oli Paraisten Atun Bertil Eriksson (Skalm / Balk -sukua), jolla oli edellisestä aviostaan Märta (tai Malin) Andersintyttären kanssa poika Erik Bertilsson Huggut.

Agneta Klemetintytär Espingin ja Elias Simoniin lapsia olivat minun tiedostoni mukaan:

1. Sara (p:so Jöns Laurentii Gestrigius, Klaus Flemingin kotisaarnaaja, Korppoon khra)
2. Karin (p:so Paraisten khra Petrus Johannis)
3. Elin (p:so Erich Ruuth)
4. Margareta (p:so sisarpuolensa Erik Bertilsson Huggut)
5. Jeremias (Agricola-Esping, Taivassalon khra; p:so Karin Mattsdotter Carpelan)
6. Agneta (p:so Paraisten khra Thomas Simonis Corvinus)
7. Elisabet (p:so Hattulan khra Gregorius Bartholomei Gjös-Cardiaster)
8. Isak ("Pargas Isak") (p:so NN, p:ka Saarijärven kpl Abraham Agricola)

Tässä on nyt vielä Jully Ramsayn "Frälsesläkter", josta netissä on 3/4 skannattuna:

http://runeberg.org/frfinl/

E.m. yli 100 vuotta vanha teos on vain suuntaa antava ja sisältää paljon merkittäviä virheitä vaikkakin samalla myös edelleen hyödyllistäkin tietoa.

Esping-sukua on käsitelty mm. Genos-lehden eri numeroissa esim. Stjärnkors (Holma)- Gjöös- ja Ulf -sukujen yhteydessä. Jossain numerossa 1990-luvulla (?) oli hyvä esitys Agneta Klemetintyttären perillisistä, ja Veli-Pekka Toropainen on Turun RO:n pöytäkirjäkäännöksissään Genoksen eri numeroissa tuonut esiin suvun jäseniä sukulaisuussuhteineen.
-----
Jeppe Kurjen isä on siis tuntematon; hänen äitinsä oli tiettävästi Herman Svärdin tytär.
-----

"Aviottomasta Folkunga-suvusta" eli Birger Jaarlin Greger-pojasta lähtöisin olleen Cecilia Filpuntyttären avio Nils Kurjen kanssa oli tunnetusti lapseton. Erich Anthoni on muinoin pohdinnoissaan Magnus Klasson Flemingin vaimosta (ja siten siis Askaisten Louhisaaren periytymisestä Flemingeille) päätynyt Elin Rötgerintyttäreen. Tämän teorian mukaan alilaamanni Rötger Ingenpoika Djäknin (ormsläkten) vaimo olisi voinut olla Cecilian (Lucia-niminen) sisar. Sukutauluihin saakka eivät nämä pohdinnat tietenkään ole voineet yltää - ja ainakin minun puolestani jokainen saa netissä julkaista sellaisia tauluja, jotka itseä kaikkein eniten miellytävät.

-----

Toivottavasti nyt ainakin tämä Henrikin "sukurutsapulma" selvisi. Vaikkakin on semmoistakin näkemystä ollut esillä, etteivät kaikkien katolisten ja siten selibaattisäännön alaisten piispojen tai muittenkaan pappien lapsukaiset Keskiajalla välttämättä ole tullut kirjatuiksi biologisten isiensä jälkeläisiksi, koskapa näin muodoin olisivat laittomina jääneet perinnöttömiksi.

PH

jokinti

18.10.19, 12:35

KIVITALON KUUSI VUOSISATAA ABOA VETUS & ARS NOVA -MUSEON SUUREN KIVITALON RAKENNUSARKEOLOGINEN TUTKIMUS
Ilari Aalto
Pro gradu -tutkielma
Turun yliopisto
Historian, kulttuurin ja taiteidentutkimuksen laitos
Arkeologia
Lokakuu 2016

Tiedot ovat ylipäätään tallentuneet siksi, että Isak Pargasin isän Elias Espingin jälkeläiset riitelivät tontin omistuksesta kymmenen vuoden ajan vuosina 1638−1648
(TKA, TRO BIa 10, 25.6.1638: 97; TKA, TRO BIa 17, 17.5.1645: 293−298; TKA, TRO BIa 20, 12.2.1648: 28; Toropainen 2016: 71).
Tontin omistushistoriasta voidaan lähteiden perusteella rakentaa seuraavanlainen kuva: Paraisten kirkkoherra Elias Esping oli hankkinut tontin tuntemattomana ajankohtana.
Elias Esping kuoli noin vuonna 1584, ja vuonna 1587 hänen poikansa Pargas Isak Eliae sai Eliakselle kuuluneet oikeudet suuren kivitalon tonttiin (TKA, TRO BIa 17, 17.5.1645: 295).
Ilmeisesti hänen veljensä Jeremias Eliae (Agricola) peri samaan aikaan osan tontista,
koska hän luovutti vuonna 1602 omistamansa tontinosan Isakille vaihdossa Paraisilla Kaitsorin kylässä sijaitsevaan perintömaahan (TKA, TRO BIa 17, 17.5.1645: 294).
Lähteiden perusteella tonttiin on kuulunut useampi kivirakennus, joista yksi on varmasti suuren kivitalon viereinen pieni talo K94:11–12.
On kuitenkin luultavaa, että asiakirjoissa mainittu Pargas Isakin kivitalo on juuri suuri kivitalo, jonka voi olettaa olleen tontin päärakennus.
Isakin kuoltua vuonna 1629 tai 1630 talo jäi hänen leskelleen Mechtild Stensdotterille ja heidän lapsilleen.
Ilmeisesti Isakin kuoleman myötä muut perilliset kiinnostuivat talosta, koska siitä alettiin käydä oikeutta vuonna 1638. Mechtild vahti mustasukkaisesti taloaan,
estäen muun muassa Isakin veljenpoikaa yöpymästä siellä vuonna 1638 (ks. tarkemmin luku 2.1.4.). Vuonna 1645 Elias Grelsson Giös esitti raadille Elias Espingin sukupuun,
josta kävi ilmi muiden sukulaisten oikeus kivitaloon. Giösin mukaan leski Mechtild ja Isakin perilliset olivatkin hallinneet taloa vastoin
Ruotsin lakia – he eivät olleet korvanneet muille perillisille mitään (TKA, TRO BIa 17, 17.5.1645: 295−296; Toropainen 2016: 204, viite 585).
Giös vaati seuraavana vuonna osaa talosta itselleen, ja raastuvanoikeus tuomitsikin sen hänelle. Giös huudatti hovioikeuden hänelle
tuomitseman osan tonttia itselleen helmikuussa 1647 (TKA, TRO BIa 18, 25.5.1646: 264; TKA, TRO BIa 19, 8.2.1647: 120; 15.2.1647: 131; Toropainen 2016: 204).
Leskirouva Mechtild ei kuitenkaan suhtautunut myötämielisestä oikeuden päätökseen: Elias Giös syytti häntä tammikuussa 1648 siitä,
että Mechtild olisi murtanut yhdessä Giösille ja muille sukulaisille tuomitussa huoneessa olleen maistraatin lukon ja poistanut pellit muista huoneista estäen näissä asumisen.

Mechtild myönsi erehdyksessä poistaneensa lukon voidakseen itse asua huoneessa, mutta peltien poistamisen hän kiisti. Hän toivoi, että raati huomioisi
hänen vanhuudenheikkoutensa ja auttaisi häntä saamaan huoneen takaisin itselleen. Asiakirjasta käy ilmi, että Giös oli pitänyt näissä kamareissa vuokralaisia
(TKA, TRO BIa 20, 26.1.1648: 3; 31.1.1648: 10; 5.2.1648: 15; 12.2.1648: 28; 13.3.1648: 60; Toropainen 2016: 204–205). 1630-luvulla Jeremiaan aiemmin omistama
puoli tontista myytiin Gottfrid Rosskampille, mutta ilmeisesti tämä kauppa ei koskenut suurta kivitaloa. Kultaseppä Zacharias Witte puolestaan osti länsiosan
Isak Pargasin tontista vuonna 1648 ja asui siellä lyhyen aikaa. (Savolainen 2011: 39)
Lähteet tarjoavat tietoa asukkaiden lisäksi suuren kivitalon loppuvaiheista. Tontin rappio alkoi Savolaisen (2011: 39) mukaan viimeistään Isak Pargasin
kuoltua vuonna 1629 tai 1630. Pöytäkirjojen mukaan rakennus oli huonokuntoinen, mutta tämä ei estänyt Elias Espingin muita yhdeksää lasta jälkeläisineen
riitelemästä tontin omistuksesta. Savolainen on esittänyt, että suuri kivitalo olisi tuhoutunut viimeistään melkein koko Luostarikorttelin toukokuussa 1656
tuhonneessa tulipalossa. Tätä yhtä 1600-luvun tuhoisinta kaupunkipaloa voidaankin pitää suuren kivitalon purkamisen ehdottomana takarajana.
Lähteet kuitenkin antavat ymmärtää, että purkaminen olisi mahdollisesti tapahtunut jo hieman aiemmin. Vaikuttaakin siltä, että suuren kivitalon kohtalon
hetket alkoivat olla käsillä jo 1640-luvulla. Tässä vaiheessa talo oli jo pahoin rappeutunut tulipaloissa ja hoidon puutteessa. Toukokuussa 1643 kaupunginvouti
vaati Johan Isaksson Pargasia rangaistavaksi, koska hän oli jättänyt noudattamatta määräystä purkaa vaarallinen kivimuurinsa kahden viikon kuluessa.
Johan määrättiin uudestaan kaatamaan muuri, ja jos huonokuntoinen muuri olisi aiheuttanut jonkin onnettomuuden,
15
se olisi ollut hänen vastuullaan. (TKA TRO BIa 15, 13.5.1643: 331) Määräyksen noudattamisesta ei ole tietoa. Ilmeisesti ainakaan koko taloa ei purettu vielä tällöin,
koska perintöriidan osapuolet kiistelivät rakennuksesta vuoteen 1648 asti. Vuotta myöhemmin vuonna 1649 Luostarin jokikadulla sijainnut tontti mainittiin rakentamattomana
ja seuraavana vuonna autiona. Vuonna 1651 kaupunki vaati tonttia yleisen tavan mukaan takavarikkoon. (Savolainen 2011: 39) Takavarikko toteutui maaliskuussa 1653,
kun edesmenneen Samuel Boggen ja Isak Pargasin talot julistettiin kaupungin omaisuudeksi. Samalla määrättiin kaatamaan naapurin Fläskilän talon kivimuuri,
jonka pelättiin romahtavan kadulle. (TKA TRO BIa 23, 16.3.1653: 72) Todennäköisimmältä vaikuttaa, että 1653 on myös kivitalon purkuvuosi.

Yst terv.
jokinti

janhyva

18.10.19, 21:02

Agneta Klemetintytär Espingin ja Elias Simoniin lapsia olivat minun tiedostoni mukaan:

1. Sara (p:so Jöns Laurentii Gestrigius, Klaus Flemingin kotisaarnaaja, Korppoon khra)
2. Karin (p:so Paraisten khra Petrus Johannis)
3. Elin (p:so Erich Ruuth)
4. Margareta (p:so sisarpuolensa Erik Bertilsson Huggut)
5. Jeremias (Agricola-Esping, Taivassalon khra; p:so Karin Mattsdotter Carpelan)
6. Agneta (p:so Paraisten khra Thomas Simonis Corvinus)
7. Elisabet (p:so Hattulan khra Gregorius Bartholomei Gjös-Cardiaster)
8. Isak ("Pargas Isak") (p:so NN, p:ka Saarijärven kpl Abraham Agricola)

Tässä on nyt vielä Jully Ramsayn "Frälsesläkter", josta netissä on 3/4 skannattuna:

http://runeberg.org/frfinl/

E.m. yli 100 vuotta vanha teos on vain suuntaa antava ja sisältää paljon merkittäviä virheitä vaikkakin samalla myös edelleen hyödyllistäkin tietoa.

Lisäksi muissa ketjuissa esillä ollut "Mårthen Thorsson"/"Toorsson"/"Tursson" ja "äitinsä Naantalissa", jonka nimeä ei tiedetty, olivat siis yksi Turun raastuvanoikeudessa mainittujen luetteloiden perijäosapuoli.
Nämä olivat todennäköisesti Sandelinus/Sandelin/Sandelhielm/'Spahandelin'-suvun kantaisä Mårten Turesson ja edesmennyt äitinsä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479861
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479863
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479864
Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat > Tuomiokirjat 1645-1645 (z:15)

T: Janne H

jokinti

09.12.20, 19:49

Hei,

Onko saatavilla Klemet Espingin tai Elias Simonssonin sinettejä ?

Yst. terv.
jokinti

jokinti

09.12.20, 20:07

Hei,

Tuollainen tieto löytyy:

"Henrik Impola 2011 kirjassaan "Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet" katsoo (s. 90), että Ramsay on sekoittanut Hämeenlinnan tilejä tarkastaneen Klemetti Matinpojan tähän Paraisten kirkkoherraan Klemetti Laurinpoikaan, joka omisti Paraisten Kassorissa Lemlahden kartanon ja jätti sen perinnöksi tyttärelleen Agnetalle. "Herr Clemet i Pargas" eli Klemetti Laurinpoika oli kotoisin Paraisten Kassorista rälssisuvusta, jonka kuningas Kaarle Knuutinpoika oli aateloinut jo 1467. Suku otti silloin vaakunaansa veneen ("esping") kuvan."

Yst. terv.
jokinti

Pekka Hiltunen

11.12.20, 13:15

Onko saatavilla Klemet Espingin tai Elias Simonssonin sinettejä
En tiedä. Sinettimassaan on varmaankin muokattu vain nimikirjaimet, kun oli pappi kyseessä. Ramsayn "Esping eller Glad) -suvun vaakunassa on soutuvene kaksin airoparein, kokassa 6-sakarainen tähti; Pargas-suvun vaakunaan on kuvattu kenttään ja yläpuolelle "kypärän paikalle" kolmella airoparilla varustettu vene, jonka käyttötarkoitusta ei tunne. Norjalainen sanakirja:
'¨
BETYDNING OG BRUK, om eldre forhold, liten båt, især av osp; skipsjolle.

Nimi ja ehkä paattikin tullee Ruotsin puolelta. Joissa ja virroissa on ehkä tarvittu rauhankin aikana useampia soutajia. Esim. Kustavin kolmen läntisen kylän kirkkovene oli 9-airoparinen peräsimineen. Jos k.o. pappissuku tai sen edustajat olisivat olleet rälssivapauden saadessaan katolisen ajan suomalaisia, voisi sittenkin olla kyseessä "rantaruotsalaiset". Kolmen airoparin veneessä voi olla styyrin lisäksi kuusi soutajaa sekä noin 20 "matkustajaa" tai lepääjää ja soutuvuoroaan odottelevaa Paraistenkin maisemissa. Samojen vesien Korppoon kirkko rakennettiin 1400-luvun alkupuolella ja seurakuntalaisia oli monilla saarilla sielläkin. Houtskarista on voinut ehtiä messuun 2-3 -airoisella tunnissa "plägallä", jos on ollut kaksi soutajaa/ airo.

PH