Lukuapua koskien Inkerin Walkiajärvi askukkaat

[Erkki L]

Pyydän ystävällisesti apua kun taidot ei riitä millään:



digi.narc.fi haulla läänintilit (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?amtun=36523.KA) > Käkisalmen läänin ja Inkerin tilejä (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=318411.KA) > Asiakirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=271406.KA) > Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin henkikirja 1674-1674 (9724) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2145975.KA)


Walkiajärven kylän asukkaita, kuva 434 alhaalla vasemmalla ja jatkuu oikea palsta.


Onko kylän asukkaina kolme henkilöä joiden sukunimi olisi Anthonisson, jos näin on niin kiinnostaa mutta en saa tolkkua etunimistäkään ehkä ensimmäinen Lars ja sitten Göran mutta kolmas kokonaan kysymysmerkki.


T. Erkki L.

[JaskaS]

Lars, Jöran ja Tynius (?) Staffansson (patronyymi, ei sukunimi).


:) Jaska

[Erkki L]

Kiitos, en ymmärtänyt sitä st -yhdistelmää lainkaan.



T. Erkki L.

[Heikki Särkkä]

Ensimmäinen on Erich Staffansson (ei Lars). Seur. aukeamalla vasemmalla alh. on vertailtavaksi Simon L a r sson.



Alimpana vasemmalla kysytyllä sivulla on bol(agsman) Christer.

[JaskaS]

Ensimmäinen on Erich Staffansson (ei Lars).

Aivan niin. Jämähdin kysyjän ehdotukseen, kun oli vähän sinne päin :oo:

:) Jaska

[Risto Toivonen]

Kyse on Korpiselän pogostan kylistä ja kylä on Valkeasaari myöhemmin Valkeasaaren seurakunnan kirkonkylä ja seuraavalla sivulla on seuraavana Alakylä myös myöhemmin Valkeasaarta. Tämä tarkennuksena paikasta.

[Erkki L]

Kiitos asiantuntevista tarkennuksista. Puutteellinen kielitaito ja hahmotusvaikeudet ovat aina vaivanneet minua vanhoissa käsialoissa. Jouduin Inkeriin koska Anthoni/ij/ius suku sinne löysi tiensä ja perheessä on kokonaan vaiettu Anders, Barthold, Jakob ja Abraham Anthonin vaiheista Kivekkäissä ja sittemmin vapaakomppanioissa Suuren Pohjan sodan aikana. Asia varsinaisesti paljastui vasta muutama kuukausi sitten rullista 1720, toki Barthold tunnetaan jo historiasta mutta Anthoneita ei ole ennen yhdistetty. Anders päätyi torppaan Karoliini suojelijansa Mathias Castreenin tuella Muhokselle, Abraham Joroisille Frugårdin omistajaksi, Savoon myös Jakob ja Barthold aluksi. Yksi , Johan, värväyti Riikassa 1720 ja päätyi Suurolan upseerina jossa kuoli, kun Riikasta siirtyi sitten Savon rykmentiin. Anthonij Moisio on Slawankan kirkkopitäjässä, josta ilmeisesti ovat kaikki. Mutta paljon vielä auki. Anthonij Nieroth, ja Antenflygt nimet kummittelevat Anthonien lähistöllä Inkerissä ja niinpä Pyhtään Anthonit kiikarissa nyt. Käyn Inkerin hekikirjoja läpi ja noin kymmenen epäselvää nimeä on vielä. Asian tekee mystiseksi se että genealogi tri Eric Anthoni (k1978) on vaiennut Inkeristä, samoin Atle Wilskman 1920 *Släktbok ja Lillemor Sjöberg tutkimuksissaan. Ovat nimittäin tienneet koska von Bonnsdorff tiesi 1891 Nyen och Nyenskanss että Anthonit ovat Inkeristä.

[Erkki L]

Läänintilit (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?amtun=36523.KA) > Käkisalmen läänin ja Inkerin tilejä (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=318411.KA) > Asiakirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=271406.KA) > Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin henkikirja 1666-1666 (9710) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2145954.KA)


kuvassa 592, vasemmalla palstalla onko (?) Antenflycht tuo upseeri?

kuvassa 592, oikealla palstalla, keskivaiheilla, vänrikki Conowin(?) tilalla Simon(?) Antoinow(?)

kuvassa 592, oikealla alempana keskivaiheilla, majuri Gerhard Olofssonin tilalla J...Antoinow (?)


Anthoneita olen etsinyt saksalaisista porvareista (tutkimuksia mm.Donner, Enn ym.), pajareista (tri Kepsu ilmoitti ettei törmännyt pajareihin tutkimuksissaan) ja hollantilaisista porvareista mutta tähän saakka turhaan. Onko siis suomalainen tai venäläinen talonpoikaistausta vai liittyykö Pyhtään Anthoneihin? Jos venäläinen niin selvästi siirtynyt ruotsalaiselle puolelle, kuten Aminoffit.



Anthonij Moisio, samat Inkerin tilit, mm. nro 9724, vuosi 1674, kuva 475, ja siellä onko Johannes Antoin..?



Sittemmin avioliittojen kautta ovat mm. Aminoffit, Nassokinit pajarisuvuista, sekä Konowit (saksalainen suku) ovat nykyisten Anthoneiden esivanhempia.



Anteeksi tumpelointini, mutta minulla on rajaton mielenkiinto tähän mysteeriin.
t.Erkki L.

[Bodniemi37]

Läänintilit (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?amtun=36523.KA) > Käkisalmen läänin ja Inkerin tilejä (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=318411.KA) > Asiakirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=271406.KA) > Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin henkikirja 1666-1666 (9710) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2145954.KA)

kuvassa 592, vasemmalla palstalla onko (?) Antenflycht tuo upseeri?

kuvassa 592, oikealla palstalla, keskivaiheilla, vänrikki Conowin(?) tilalla Simon(?) Antoinow(?)

kuvassa 592, oikealla alempana keskivaiheilla, majuri Gerhard Olofssonin tilalla J...Antoinow (?)

Ks. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=307893&postcount=70 tässä samassa viestiketjussa.

Aukeaman vasemmalla puolella mainitaan Claes Ackerfeltin veli, edesmennyt ratsumestari Urban Ackerfelt, https://www.adelsvapen.com/genealogi/%C3%85kerfelt_nr_387.

Terveisin,

[Bodniemi37]

Läänintilit (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?amtun=36523.KA) > Käkisalmen läänin ja Inkerin tilejä (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=318411.KA) > Asiakirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=271406.KA) > Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja Inkerin henkikirja 1666-1666 (9710) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2145954.KA)

kuvassa 592, oikealla alempana keskivaiheilla, majuri Gerhard Olofssonin tilalla J...Antoinow (?)


Silloinen majuri Gerhard Skantzenstierna yleni everstiluutnantiksi ja haudattiin Narvassa 12.1.1692, ks. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Rohr_nr_807 ja https://www.adelsvapen.com/genealogi/H%C3%A4stesko-Fortuna_nr_286.

Terveisin,

[Erkki L]

Nyt on selvinnyt että olen kyllä aivan sisälukutaidoton. Kiitos lukuavusta, ei auta kuin jatkaa sokkona eteenpäin.

[Giösling]

Olen henkilökohtaisesti kiinnostunut Walkjärvestä siksi, että siellä (Valkeasaaren hovissa) vaikutti amtmanina esi-isäni kapteeniluutnantti Adam Cariander 1600-1700-lukujen vaihteessa. Adamin sanotaan olleen kotoisin Inkerinmaalta. Hän avioitui Magadalena Reiherin (Reijer-Reyer) kanssa ja on Pyhtäälle asettuneen vääpeli Zachris Carianderin isä. Adamin todennäköinen veli taas on kapteeni Matts Cariander, evl. Bergin komennuskunnan jäsen, kornetti maarakuunoissa, 1709 vanki Viipurissa, 1711 Luukkoisen pataljoonanan kornetti. Matti kaatui kapteenina Kangasniemellä.
Sormituntumani on se, etta Daniel Luukkoin ja Cariander-veljekset saattoivat tuntea toisensa jo lapsuudessaan, sukulaisuuskin on mahdollinen. Danielin leski Maria Henriksdr Lemke avioitui Luukoisen komppanian kirjurina toimineen Barthold Anthoniuksen kanssa ja tästä pääsemmekin takaisin Anthonius-ketjuun.

[Erkki L]

Sormituntumani on se, etta Daniel Luukkoin ja Cariander-veljekset saattoivat tuntea toisensa jo lapsuudessaan, sukulaisuuskin on mahdollinen. Danielin leski Maria Henriksdr Lemke avioitui Luukoisen komppanian kirjurina toimineen Barthold Anthoniuksen kanssa ja tästä pääsemmekin takaisin Anthonius-ketjuun.

Suurin osa varhaisista siseistä (Barthold ja Jacob A., Daniel ja Carianderit ym.) eivät voineet olla tuntematta toisiaan, muuten luetettavaa joukkoa ei varmasti olisi syntynyt koskaan. Kaiken lisäksi kun Nieroth komentajana teki tästä joukosta sittemmin virallisen osan armeijaa, ei hän tehnyt päätöstä tuntematta joukkoa, ainakaan sen ydintä. Nierotheilla oli omistuksia Inkerissä.

Erkki L.

[Erkki L]

Mietin mikä saa kestämään vajaa 20 vuotta sissisotaa, mikä on se motivaatio? Kuten Corianderit Valkeajärven hovissa, ilmeisesti Anthonit Anthonij Moisiossa = Anttola Hof, Slawankassa eili Venjoen luterilaisen seurakunnan alueella olivat hyvissä asemissa ja säätyläisiä ja menettivät paljon 1700/1703. 1720 kun vapaakomppania lakkautettiin niin edelleen pääosa joukoista oli Inkeristä. Sodan syttyessä Anthonit, Abrahamia lukuunottamatta eivät olleet enää nuorukaisia vaan 30/40 vuotiaita. Ei ollut mitään menetettävää. Olisi muuten mielenkiintoista sijoittaa kaikki Inkerin sissit kartalle se saattaisi paljastaa enemmänkin näitä edellä mainittuja ystävyys ja perhesuhteita mutta myös suhteita armeijan johtoon ja selittää miksi juuri tämä joukko "virallistettiin" kun niin monia rosvojoukkoja liikkui kaaoksen aikana. Lisäksi tämä Pyhtään suunta pulpahtaa koko ajan esiin.

[Giösling]

Olen pohdiskellut samaa. Aseveljet pitivät yhtä ja huolehtivat vielä kaatuneitten tovereittensa perheistä avioverkostumalla. Kuuluisa Sissi-Jaakko ei ikänsä puolesta kuulunut enää samaan ikäpolveen ketjussa mainittujen kanssa, mutta hänkin sijoittuu siviilissä vanhan Pyhtään alueelle. Sukujuurensa sitäpaitsi ovat Lapinjärven Lindkoskella. Jaakko rikastui sissinä ja tervakauppiaana. Hänestä tuli Loviisan 1. pormestari, sen ensimmäinen miljonääri ja aatelismies (af Forselles). Sissi-Jaakko on haudattu Elimäelle, Wrede-suvulta hankkimiensa tilusten viereen. Lauri Kärki, Daniel Luukkoisen seuraaja Savon sissipäällikkönä, aateloitiin (mutta ei introdusoitu) Kärkisudd-nimellä. Hänenkin jälkeläisensä siirtyivät Loviisan seudulle. Linjan viimeinen taisi olla Loviisassa 4.8.1809 hukkunut Johan Kärkisudd, joka avionsa kautta liittyy tutkimusteni piiriin.

[Erkki L]

Tuo huolenpito näkyi Kajaanin Mathias Castrenin suojelussa varmasti Anders Anthonin pojan (synt 1713) koulutuksen kustantamisena papiksi saakka, tuen alkaessa jo vähän ennen kuin Anders isä ja Britha äiti menehtyivät tulipalossa (vådeld 1734) .Mathias Castreen oli Pohjan sodan alussa kaapparikapteeni, sitten Pohjanmaan rykmentissä ja sen jälkeen Norjan sotaretkellä kuten oli vapaakomppanioiden miehistä 86, joiden joukossa Anders ja Abraham Anthoni. Olen ajatellut että kysymys oli vanhojen karoliinien huolenpidosta, mutta eihän nämä sissit varsinaisia karoliineja olleet. Todennäköisesti se että jo vanhemmalla iällä Anders A. pääsi sotilaan torppaan Muhokselle oli siirto Kajaanin komppaniasta Castreenin avulla. Matthias opiskeli aluksi Oulussa ja sitten Turussa. Castreen opetti Matthias Anthonin myös veronkantokirjuriksi aluksi Kajaanissa, Anderssin opettaessa Castrenin poikia. Ja lisäksi , Anders A. Jopa pystyi asettumaan Muhokselle jossa sissit eivät olleet paikallisten joukossa hyvässä huudossa. Vådeld ei ole murhapoltto, sellaisen avun sain sanaan, koska luettueni sissien synneistä Muhoksella tuli mieleen paikallisten kosto jostain pahanteosta. Ruotsin armeijalle nämä olivat tärkeitä solttuja kyllä .

[Giösling]

Tarkoitatko tällä Mathias Castrenilla 3.3.1693 syntyttä Mathiasta?
Hänellä oli myös täysin samanniminen 16.2.1718 syntynyt pikkuveli (Mathias Castren, Jankkalan kappalainen), jonka Anna Helena-tytär avioitui Ruotsinpyhtään Pappila-rustholliin Fabian Broddo Barckin puolisoksi. Zachris Carianderin pojantytär emännöi rusthollin toista puoliskoa Alexander Barckin vaimona.

Olen protestoinut tulkintaa kahdesta samanaikaisesti elossa olevasta Mathiaksesta Olaus Castreniuksen ja Kristina Hagertin perheessä, mutta uskottava kai on!

[Erkki L]

Kyllä on totta. Matthias Castreen Kajaanista on tuo vanhempi ja kuuluisa Karoliini. Wikipedia tuntee miehen ja siellä asiallinen artikkeli vaiheista. Oli aluksi Tukholman tykistössä, sitten 2.5.1715 Landorz laivalla, kaappari. Tanskalaisten vanki 11.7.1715, karkasi jään yli Ruotsiin 27.1.1716. Olikin laivan konstaapeli eikä kapteeni. 30.9.1716 Pohjanmaan rykmenttiin, henkikomppania, jossa Vääpeli 23.10.1718, Norjan retki 1718/1719, Rykmentin adjutantti 1719/1721. Veronkantokirjuri Korsholman kihlakunnassa ja sitten Kajaanin länin kruununvouti 30.3.1761 saakka ym.

Mutta siis pikkuveljen tytär löysi tiensä Pyhtäälle! Anthoneista samannimisiä poikia löytyy vain kun isoveli on kuollut niin pikkuveli perii nimen. Onko Castrenien perheessä ajateltu vanhemman Matthiaksen kuolleen sodassa? Mielenkiintoista.

[Erkki L]

Olen henkilökohtaisesti kiinnostunut Walkjärvestä siksi, että siellä (Valkeasaaren hovissa) vaikutti amtmanina esi-isäni kapteeniluutnantti Adam Cariander 1600-1700-lukujen vaihteessa. Adamin sanotaan olleen kotoisin Inkerinmaalta. Hän avioitui Magadalena Reiherin (Reijer-Reyer) kanssa ja on Pyhtäälle asettuneen vääpeli Zachris Carianderin isä. Adamin todennäköinen veli taas on kapteeni Matts Cariander, evl. Bergin komennuskunnan jäsen, kornetti maarakuunoissa, 1709 vanki Viipurissa, 1711 Luukkoisen pataljoonanan kornetti. Matti kaatui kapteenina Kangasniemellä.
Sormituntumani on se, etta Daniel Luukkoin ja Cariander-veljekset saattoivat tuntea toisensa jo lapsuudessaan, sukulaisuuskin on mahdollinen. .
Eilen löysin digitaalisena Lewenhauptin Kaarle xii upseerikirjan. Sivu 109:
Cariander, Adam, Inkerin rakuunat 1700, luutnantti 1705, ja kas kummaa vangitty Nyenissä 1706 = eli sissi! k.1718, vaimona Magdalena Reijer k.1727. Olof Carainder kornetti samassa joukossa v.1715. Eli Luukkoisen joukkion matkassa 1706 Inkerissä (samassa Jakob ja Barthold Anthonij ainakin).

[Giösling]

Eilen löysin digitaalisena Lewenhauptin Kaarle xii upseerikirjan. Sivu 109:
Cariander, Adam, Inkerin rakuunat 1700, luutnantti 1705, ja kas kummaa vangitty Nyenissä 1706 = eli sissi! k.1718, vaimona Magdalena Reijer k.1727. Olof Carainder kornetti samassa joukossa v.1715. Eli Luukkoisen joukkion matkassa 1706 Inkerissä (samassa Jakob ja Barthold Anthonij ainakin).

Suku Forum: 11.1.2014:
“Olen hiljattain lainannut Håkon Holmbergia Lapinjärven Cariander-sukua koskevassa ketjussa. Katsotaanpa nyt seuraavakin “kortti”.
Holmberg sanoo:
"I tillgängliga uppslagsverk finner man namnet Cariander endast på några få ställen. LEWENHAUPTs Karl XII:s officerare (s. 109) upptager Adam Cariander, kornett vid Ingermanländska dragonregementet 24.4.1700, löjtnant 9.3.1705, kaptenlöjtnant 2.5.1706, fången samma år 29.7. vid Nyenskans, död 24.5.1718. Han var gift med Magdalena Reijer, vilken levde som änka i Pyhäjärvi 1727. Trots efterforskningar har jag ej lyckats finna denna Magdalena Reijer varken i Pyhäjärvi historieböcker eller i angränsande socknar, varför det är okänt, var och när hon dog."
Holmberg perustaa tietonsa Lewenhauptin upseerimatrikkeliin, jonka mukaan kapteeniluutnantti Adam Carianderin leski haki miehensä palkkasaatavia kruunulta Pyhäjärveltä (VL) käsin vuonna 1727. Holmberg suorittaa Pyhäjärven historiakirjojen läpikäynnin relevantilta ajalta, mutta ei kertomansa mukaan löydä Magdalenasta mitään jatkojälkiä. Hän katsoi huonosti. Pyhäjärven kirkonkirjat ovat nyt netissä kaikkien silmiteltävänä. Seurakunnan syntyneissä (jotka hämäävästi kulkevat lomittain haudattujen ja vihittyjen kanssa) 1.5.1727 on kastettu kirkkoherra Anders Strandmanin Philip Jacob-niminen poika. Vastasyntynyt sai kasteessa seuraavat kummit: Carl Franseen, Fabian Bolin, Pastorskan Magdalena Reijer, Comissareskan Ester Zetrea.
Tässä siis on vuonna 1706 vangituksi joutuneen ja vuonna 1718 kuolleen Adam Carianderin leski, joka jälkijättöisesti, kastemerkintävuonna (1727) hakee edesmenneen miehensä palkkasaatavia Pyhäjärven pappilassa, kastevieraana viipyessään, mitä ilmeisemmin isäntänsä (Strandman) neuvomana. Registratuura Tukholmassa kirjaa kirjeen Carianderin leskeltä ja Lewenhaupt poimii tiedon, josta se sitten kulkeutuu Holmbergin Cariander-artikkeliin. Mikään instanssi/ lähde ei kerro sitä, että leski on uudelleenavioitunut, todennäköisimmin heti Carianderin kuolinuutisen saatuaan Käkisalmesta kotoisin olleen ja vuonna 1711 venäläisten vangiksi joutuneen, Raudun tulevan (1724) kirkkoherran, pastori Henrik Schytteniuksen kanssa. Heille syntyy ainakin kolme yhteistä lasta: Porvoon lukiossa opintonsa v. 1735 aloittavat pojat Henrik & Adam (kaksoset mahdollisesti), sekä Eva Kristina-niminen tytär.
Maria Magdalena Reijerin (Reiher) kuoleman ajankohta ei toistaiseksi ole osunut silmiini, mutta poismenon on täytynyt tapahtua viimeistään vuoden 1736/1737 vaihteessa, sillä Henrik Schyttenius avioituu 2. avioonsa Märtha Margareta Aminoffin kanssa Viipurissa 24.7.1737. Tästä aviosta syntyi Märtha Juliana Schyttenius, joka nai e.m. Anders Strandmanin pojan, Johan Strandmanin. Johanista tuli appensa (Henrik Schyttenius) ja vaimonsa 1. puolison (Johan Fredrik Pomoell) seuraaja Raudun kirkkoherrana vuonna 1756. Näin palapeli asettuu kohdalleen, vai asettuuko? Kaikki lisätiedot ja mahdolliset korjaukset toivotetaan tervetulleiksi!”

Osoitteessa:

https://nurmiin.info/kotisivut/sukukirja.php?lang=en#viite_5

on esillä myös Ritva Jurvasen löytämä kuva Magdalena Reijerin anomuksesta edesmenneen miehensä palkkasaatavista, jota en onnistunut uudellenkopioimaan tähän viestiin. Tekstissä mainituista Henrik Mether palvelin kapteenina Inkerinmaalaisessa ratsuväkirykmentissä, kuten Adam Carianderikin. Henrikin veli, Anders Mether taas kukisti Pielisjärven kapinan Arendt Reiherin (Magdalena Reiherin isä) alaisuudessa. Mutta miten nämä sissikomennukset sopisivat vakipalveluksen pirtaan?

[Erkki L]

1706 Nyen oli jo venäläisillä, tästä päättelin, toki sinne koitettiin hyökätä takaisin mutta huonolla menestyksellä, jos oikein ymmärsin. Ja, käsittääkseni vakinaisen väen joukoista saattoi olla komennettuna partiotehtäviin, olen ymmärtänyt.