Johan Tuomaanpoika, Kemi [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Johan Tuomaanpoika, Kemi

mika68

15.05.19, 06:28

Renki Johan Tuomaanpoika s.29.4.1723 avioitui Christina Pekantytär Peterin kanssa 13.8.1749 Kemissä.
Juhon kotikyläksi on merkitty Simo. Sukunimenä on kai käytetty myös Ervastia.
En ole löytänyt sopivaa Juho Tuomaanpoikaa Simosta.
Tosin Simon pappilasta Isak Ervastin taloudesta löytyy renki Johan vielä 1749.
Se, että Johan avioitui säätyläistaustaisen Kemin lukkarin tyttären kanssa kertoo, että Johan ei itsekään ole voinut olla alhaista syntyperää.
Olikohan Johan tuo Simon pappilan renki vai mistä hän tuli?

Tapani Kovalaine

15.05.19, 09:26

Oletetaan että on ollut Simossa kauan sitten seuraava pariskunta:
Tuomas Jaakonpoika Ervasti- Kauppila- Lahden- Ruuth s. 1693 Maksniemessä Kauppilan talossa, k. noin 1740 Simossa Pekkalan talossa
- puoliso Anna Erkintytär Talonpoika- Ruuth s. 1683 Maksniemessä Talonpoika -talossa, k. 23.2.1746 Simossa Pekkalan talossa

Pariskunnalla oli kenties lapsia:
Sakari Tuomaanpoika Ervast- Ruuth- Tulkki- Vilmi- Posti, s. voin 1718 Simossa Ervastin talossa, kuoli 24.5.1774 Simo, Maksniemi, Posti
- oli 10 vuotta Postin talon isäntänä ja sitä ennen Kemissä Mäkitulkkilan talon isäntänä 1740-1759
Liisa s. 1721 Alatornio Vuento
Marketta s. 1723 Alatornio Vuento
Juho Tuomaanpoika Ruuth- Ervast, s. 22.4.1726 Alatornio Vuento, kuoli 23.11.1796 Kemissä Peterin talossa, oli ollut lautamiehenä pitkään
- lapsia ainakin kahdeksan vaimonsa Kristiina Peterin kanssa vuosilta 1750-1763
Anna s. 1729 Alatornio Vuento

Oletetaan että Tuomaksen ja Juhon isän isä oli Jaakko Laurinpoika Ervasti- Lahden- Kauppila, s. noin 1665 Haukiputaalla Ervastilassa, k. noin 1715 Simon Maksniemen Kauppilan talossa, oli 1693 tullut Simoon Haukiputaalta.

Todisteiden löytäminen on vaikiaa, mutta mielenkiintoista!
Digikuva 83 rk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846946
Digikuva 6 rk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846884

mika68

15.05.19, 09:45

Tapani Kovalaine

15.05.19, 09:49

Hiskin mukaan Juho Tuomaanpoika Ervastin isän isä voipi olla Jaakko Jaakonpoika Ervasti tai Jaakko Laurinpoika Ervasti:

Vihitty, Haukipudas: 19.4.1691 Haukip: Jac Jac:s: Ervasti p: Margeta Thom:dr Luukila Haukipudas

Vihitty, Kemin msrk:
2.7.1700 Kello Jacob Larsson enk: Marg: Peersd:r Ruicka
26.12.1704 Simoniemi Jacob Jacobsson pig: Marg: Mattsd:r Heponiemi

Tapani Kovalaine

15.05.19, 09:55

Onko tuo varmaa tietoa, että Juho Tuomaanpoika olisi ruotusotilaan poika Alatornion Wuonomista?
Ei taatusti ole! Moni on yrittänyt tätä erikoista Ervasti pulmaa ratkoa. Edellä esittämäni oletukset ovat puhtaasti hypoteesejä. Ei ole mitään estettä sille, etteikö asiassa olisi jotakin perää. Suurin paino on omalle tulkinnalleni ollut se, miten Ruuthin perheen sisarukset esiintyvät Simossa ja Kemissä siellä sun täällä. Jos löytyy perustelut, jotta oletukseni ei voi pitää paikkaansa, niin se on sukututkimusta parhaasta päästä ja vie asiaa taas etteenpäin!

Kuka mahtoi olla se Tuomas Jacobi, joka kuoli (obiit) Simoniemen Pekkalassa noin vuonna 1740? Renkinä oli talossa 1738 Zacharias Thoma.
Hiski, Kemi, vivitty: 1.5.1740 Maxaniemi Zach. Thom:son Ervast Pig: Brigitta Persd:r Tulcki Sarankylä

mika68

15.05.19, 20:51

Juho Tuomaanpojan vaimon Christinan isäksi olen saanut Kemin lukkarin Pehr Peterin (k.n.1748) ja äidiksi Christinan (s.17.3.1686), joka eli vielä Kemissä 1767 rippikirjan mukaan, mutta katosi sen jälkeen enkä ole löytänyt Lapin/Pohjois-Pohjanmaan haudatuista.
Pehr Peterin 1.vaimo kuoli 9.12.1714. Tämä Christina oli hänen 2.vaimo ja vihitty 1714-18 välisenä aikana. Vihkimistapahtumaa ei löydy ainakaan Kemistä 1716 asti. Jostain syystä vuosi 1717 puuttuu Kemin vihityistä, ja siihen saumaan vihkiminen kyllä sopisi, koska Pekan ja Christinan 1.lapsi syntyi kai 6.11.1718.
Toisaalta Christinan outo katoaminen 1767 ja vihkiminen Isovihan aikana panee miettimään, että löysikö Pekka hänet maanpaossa Ruotsista?
En ole löytänyt myöskään Christinan patronyymia ja sukunimeä.
Jostain olen onkinut myös tietooni ,että Christina olisi ollut Kemin kappalaisen Lauri Laurinpoika Limingiuksen ja Susanna Juhontytär Tuderuksen tytär. Mitenkähän on?

Jouni Kaleva

15.05.19, 21:35

Jostain olen onkinut myös tietooni ,että Christina olisi ollut Kemin kappalaisen Lauri Laurinpoika Limingiuksen ja Susanna Juhontytär Tuderuksen tytär. Mitenkähän on?

Minulla on tämmöinen siteeraus (toivottavasti oikein kopioituna):
"Kemissä Lars käräjöi kuitenkin vielä 1712 omistamistaan maista, mutta v.1720 kun tytär Kristiina jatkoi samojen asioiden selvittelyä käräjillä, mainittiin isä edesmenneeksi" Juhani Mäkitalo: PULKAMOJA, LIMINGIUKSIA JA TUDERUKSIA Peräpohjolan sukututkijoiden Sukujotos-lehti

Tämä osoittaisi, että tuollainen Kristiina-tytär oli olemassa. Mutta oliko hän lukkarin vaimo? Nyt pitäisi tutkia Kemin käräjät 1720.

mika68

15.05.19, 21:55

Christinan oletettu sisar Susanna avioitui Matti Ollinpoika Pulkamon kanssa. Minulla on Matin yhteydessä myös sukunimi Peteri.

mika68

16.05.19, 03:55

Voi olla, että avio Pehr Peterin kanssa oli Christinallekin toinen. Hän oli jo noin 30 avioituessaan Pehrin kanssa.

mika68

16.05.19, 05:35

Taisi Kemin papisto olla maanpaossa Isonvihan aikana 1716-18, kun kastetuissa, vihityissä ja haudatuissa katkos noina vuosina.
Veli venäläinenhän oli kurittanut rajusti seutua 1715, ja jatkoi vielä Tervolassa 1717 puolellakin haudattujen kuolinsyistä päätellen.
Joten kirkollisia toimituksia ei kai noina vuosina suoritettu.
Pekka Peteri ja Kristiina on siis kai vihitty muualla. Tod.näk. Ruotsin puolella.

Markku Pelttari

16.05.19, 07:01

Tuo Peterien suku menee kyllä minulla hiukan eri tavalla kuin edellä on kerrottu. Heikki Pekanpoika Peteri (1655 - 1719) nai Sofia Matintyttären (1659 - 1722), jonka isä oli Matti Laurinpoika Klockare l. Suhonen (1622 - 1709). Nimi kertonee ammatin. Heikillä ja Sofialla oli (ainakin) kaksi poikaa. Matti Heikinpoika (1683 - 1755) nai v. 1712 Susanna Laurintytär Limigiuksen, jonka kanssa muuttivat myöhemmin Rovaniemelle Pulkamon taloon, siitä nimi Pulkamo. Toisen pojan Pekka Heikinpoika Peterin l. Klockaren ensimmäinen puoliso oli Saara Ollintytär Kanto, joka siis kuoli v. 1714 ja toinen Kristiina Laurintytär Limingius. Veljekset naivat siis sisarukset.

Jouni Kaleva

16.05.19, 07:03

Tuolla on Kemin kesäkäräjät 1720, vas. puolen keskeltä alkava juttu:

Klockaren Pehr Hindrichssons hustru Christina limingia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584791

mika68

16.05.19, 07:10

mika68

16.05.19, 07:11

Tuolla on Kemin kesäkäräjät 1720, vas. puolen keskeltä alkava juttu:

Klockaren Pehr Hindrichssons hustru Christina limingia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584791

Christina Limingia voidaan siis lukita Pekka Heikinpoika Peterin vaimoksi.

mika68

16.05.19, 19:43

Christina ja Susanna ovat siis Lars Laurinpoika Limingiuksen ja Susanna Tuderuksen tyttäriä, eivätkä Lars Laurinpoika Limingius-Lithoviuksen ja .Klara Grapen?

Jouni Kaleva

16.05.19, 21:47

Christina ja Susanna ovat siis Lars Laurinpoika Limingiuksen ja Susanna Tuderuksen tyttäriä, eivätkä Lars Laurinpoika Limingius-Lithoviuksen ja .Klara Grapen?

Näin on, helposti nuo menevät sekaisin.

Markku Pelttari

17.05.19, 06:31

Pappisperheissä oli aikoinaan runsaasti lapsia. Jossain näin maininnan, että Lauri Laurinpoika Limingius-Lithoviuksella ja Klara Grapella olisi saattanut olla peräti 16 lasta. Isoisälläni Tyrvännön kappalaisella oli 11 lasta, itselläni on kunnia olla nuorimmaisen lapsen nuorin lapsi.

mika68

17.05.19, 17:24

s.peltonen

11.06.19, 00:21

Hiskin mukaan Juho Tuomaanpoika Ervastin isän isä voipi olla Jaakko Jaakonpoika Ervasti tai Jaakko Laurinpoika Ervasti

Jaakko Laurinpoika Ervastia pitäisin epätodennäköisenä isäkandidaattina Tuomas Jaakonpojalle. Koetan perustella tätä hieman.
Mainittakoon kuitenkin, että Kemin taloja en tunne. En ole lukenut Kemin tuomiokirjoja järjestelmällisesti, vain pieniä yksittäisiä otantoja sieltä täältä vilkuillut. Mikäli havaitsette tulkinnoissani virheellisyyksiä, olen kiitollinen kaikista tiedoista.
Oma kotikenttäni on Iin pitäjässä. Maksniemen Ervastin taloa on hieman tullut katseltua siitä syystä, että kyseinen talo luultavasti sai nimensä haukiputaalaiselta Esko Laurinpoika Ervastilta.

Jaakko Laurinpojan alkuperäistä lisänimeä en tiedä.
Vihkikirjassa mainitaan vain, että kellolainen Jaakko Laurinpoika avioitui leskivaimo Marketta Pekantytär Ruikan kanssa 02.07.1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850367).
Uskoisin Jaakko Laurinpoika saaneen lisänimen Ervasti muuttaessaan puolisonsa luokse Maksniemellä sijaitsevaan Ervastin taloon.
Jaakon vaimo, Marketta Pekantytär Ruikka, on luultavasti Esko Laurinpoika Ervastin leskivaimo. Aivan nuorikko Marketta ei jälkimmäisen liiton solmimisen aikaan enää ollut; Marketta Pekantytär mainitaan Esko Laurinpojan vaimona henkikirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1680. Avioliitto on saatettu solmia jo aiemminkin, mutta vaimosta ei tuota ennen makseta henkirahaa Ervastin talosta.
En tiedä, saivatko Jaakko Laurinpoika ja Marketta lapsia. Mikäli he saivat lapsia, en tiedä saiko kukaan heistä elää aikuisuuteen saakka.

Vuosien 1693-1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847036) rippikirjassa Ervastin taloon kirjattiin vielä Esko Laurinpoika ja vaimo Marketta (Pekantytär). Eskon mainitaan menehtyneen, ja samalle sivulle on alemmaksi lisätty uusi isäntä Jaakko (jonka kanssa leskeytynyt Marketta Pekantytär oli avioitunut).

Vuosien 1701-1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846884) rippikirjassa Jaakko Ervastin talouteen kirjatut lapset ovat hänen lapsipuoliaan. (Tuon ajan kirkonkirjoissa ja henkikirjoissa sukulaisuussuhteet ovat vaihtelevasti kirjattuna. Aika usein "äiti", "isä", "tytär" ja "poika" tarkoittavat jotain muuta kuin biologista sukulaisuussuhdetta. Esim. tytär saattaa olla biologinen tytär, tytärpuoli taikka ottotytär, taikka jonkun sellaisen henkilön tytär, jota luetteloon ei sillä erää ole kirjattu. Toisinaan taas sukulaisuussuhteita on kirjattu säntillisesti, ja esim. sisaruksille ilmaistaan ovatko he täyssisaruksia, sisarpuolia vaiko ei-biologisia sisaruksia vanhempiensa uusien avioliittojen kautta.)

Vuosien 1709-1716 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846891) rippikirjassa sukulaisuussuhteet on kirjattu säntillisemmin; tuolloin Ervastin talon lapset on kirjattu taloon lapsipuolina.
Ajan tapojen mukaan Jaakko kirjataan rippikirjoissa taloon ensimmäisenä, vaikka Ervastin talo on perintötalo, ja talon perintöoikeus on Jaakon lapsipuolilla.
Vuosien 1726-1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846911) rippikirjassa isäntäväestä Ervastin taloon kirjataan Lauri (Eskonpoika) ja vaimo Marketta, veli Jaakko (Eskonpoika) ja sisar Elina (Eskontytär). Vuosien 1734-1741 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846944) taloon kirjataan lisäksi Laurin lapsia, sekä Jaakko veljen vaimo Anna.

Vuoden 1679 kesäkäräjillä kerrotaan, että maksniemeläinen Esko Laurinpoika kertoi jokin aika sitten ostaneensa Matti Tuomaanpojalta 3/4 manttaalin talon (KO a:21:132; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3725003)). Samalla Esko pyytää talonsa verotuksellisen koon alentamista neljännesmanttaalilla.
Eskon ostama talo vaikuttaisi veroluetteloiden perusteella olevan samainen talo, josta 1650-luvulla käytettiin nimiä Lapiniemi ja Lapin. Vuoden 1674 henkikirjassa taloon kirjattiin Matti Tuomaanpoika ja vaimo Brita Hannuntytär sekä veli Isak Tuomaanpoika ja vaimo Valpuri Jaakontytär. Seuraavan vuoden maantarkastuskirjassa mainitaan, että talo on ajautunut porvari Jenderianin haltuun velkojen vuoksi. Mattia ennen taloa isännöi Tuomas Niilonpoika, joka ruodutusluetteloiden mukaan on syntynyt vuoden 1600 tietämillä. Talo kirjattiin Tuomas Niilonpojan nimellä jo vuoden 1624 maantarkastuskirjassa. Vuonna 1627 talon edestä oli nihtinä Tuomaan pikkuveli Pekka Niilonpoika. Tuomasta ennen taloa näyttäisi isännöineen Niilo Pekanpoika.

Yleensä uusi isäntä sai lisänimen asumansa talon mukaan. Joskus kuitenkin kävi niin, että talo sai uuden nimen uuden isännän lisänimestä. Koska Esko Laurinpojan ostamasta talosta ei aiemmin käytetty nimeä Ervasti, on luultavaa, että Esko vei oman lisänimensä talolle uudeksi nimeksi.

Esko saattaisi olla lähtöisin Haukiputaalla sijaitsevasta Ervastin talosta. Eskon isä saattaisi olla Lauri Tuomaanpoika Ervasti (n.1597-02.03.1690).
Vuoden 1676 ruodutusluettelossa Haukiputaalla sijaitsevaan Ervastin taloon kirjataan veljekset Jaakko Laurinpoika Ervasti, Isak Laurinpoika, Esko Laurinpoika ja Lauri Laurinpoika.
Seuraavan vuoden ruodutusluettelossa taloon kirjataan Jaakko Laurinpoika, veli Isak Laurinpoika ja poika Juho Jaakonpoika. Esko Laurinpoikaa ei tuolloin enää kirjata Haukiputaalla sijaitsevaan Ervastin taloon. Ja samaisena vuonna Esko Laurinpoika kirjataan ensimmäisen kerran Maksniemessä sijaitsevaan 3/4 manttaalin taloon.
Henkikirjassa Esko Laurinpoika kirjataan vuonna 1677 viimeisen kerran Haukiputaalla sijaitsevaan Ervastin taloon. Ja seuraavana vuonna Esko Laurinpoika kirjataan ensimmäistä kertaa henkikirjoissa Maksniemessä sijaitsevaan 3/4 manttaalin taloon. Alkuun Esko kirjataan Maksniemen veroluetteloihin nimellä Esko Laurinpoika. Vuodesta 1697 henkikirjoissa käytetään nimeä Ervasti; tuolloin henkikirjaan kirjataan Esko Ervastin vaimo Marketta. Vuoden 1698 henkikirjaan kirjataan Esko Ervasti (hänen mainitaan menehtyneen), hänen leskivaimonsa Marketta ja renki Erkki. Vuosien 1699 ja 1700 henkikirjoissa taloon kirjataan Esko Ervastin leskivaimo ja renki Erkki. Ja vuodesta 1701 alkaen taloon kirjataan Jaakko Ervasti, vaimo Marketta ja piika Liisa. (Esko Laurinpojan leskivaimon Marketta Pekantyttären kanssa 02.07.1700 avioitunut kellolainen Jaakko Laurinpoika aletaan henkikirjoissa kirjata ensimmäisenä Ervastin taloon.)

Esko Laurinpojan veli Jaakko Laurinpoika Ervasti jäi isännöimään Haukiputaalla sijaitsevaa Ervastin taloa. Vuoden 1686 tietämillä Haukiputalla sijaitseva Ervastin talo jaetaan kahtia.
Toinen talon puolikas jää Jaakko Laurinpoika Ervastille ja hänen jälkikasvulleen. Toinen talonpuolikas jää Jaakko Laurinpoika Ervastin veljelle Isak Laurinpoika Ervastille ja tämän jälkikasvulle.
Jaakko Laurinpoika Ervasti (s.n.1622) haudataan Haukiputalla 14.04.1689; ja hänen vaimonsa Marketta Pertuntytär saatellaan hautaan kaksi kuukautta ja kymmenen päivää myöhemmin. Juho Jaakonpoika Ervasti jatkoi Haukiputalla sijaitsevan Ervastin talon isännöintiä isäntä jälkeen. Talo jäi autioksi vuonna 1697. Isak Laurinpoika Ervastin talon isännöintiä jatkavat tämän pojat Matti Isakinpoika, Yrjö Isakinpoika ja Isak Isakinpoika. Talo jää autioksi vuonna 1715. Isak Laurinpoika Ervastin poika Perttu (Barthold) Isakinpoika toimi Sodankylän kappalaisena vuodesta 1698 ja Pudasjärven kirkkoherrana vuodesta 1727. Herra Perttu (Bertel, Bertil, Berthel) Ervastin lapsia löytyy Kemin kastekirjasta.

Esko Laurinpoika Ervasti ja Marketta Pekantytär saavat ilmeisesti ainakin seuraavat lapset:
- lapsi, haudattu 1680
- Marketta Eskontytär
- Elin Eskontytär, n.1681-13.04.1763
- Lauri Eskonpoika s.1683 (puoliso: Karin Heikintytär; p2: Marketta)
- Karin Eskontytär (puoliso: Tuomas Matinpoika Penttilä eli Parsiala)
- Anna Eskontytär (puoliso: Lauri Pekanpoika Parsiala)
- Liisa Eskontytär n.1692-03.09.1710
- lapsi, haudattu 1695
- Jaakko Eskonpoika 17.07.1698-20.08.1767 (p: Anna, mahdollisesti Jaakontytär Parsiala)

-

Mikäli Maksniemen Kauppilan taloon muuttanut Jaakko Jaakonpoika Kauppila on haukiputaalaisen Jaakko Laurinpoika Ervastin poika, olisivat Jaakko Jaakonpoika Kauppila ja Sodankylän kappalainen Perttu (Barthold) Isakinpoika Ervast serkuksia. Ja tällöin Tuomas Jaakonpoika Kauppila ja Kemin tuleva kirkkoherra Isak Ervast olisivat pikkuserkuksia.

Haukiputaalla vihittiin 19.04.1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318780) Jaakko Jaakonpoika Ervasti ja Marketta Tuomaantytär Luukela.
Henkikirjat vaikuttavat puuttuvan vuosilta 1693-1694. Vuodesta 1695 alkaen henkikirjoissa Maksniemessä sijaitsevaan Kauppilan taloon kirjataan Jaakko Kauppila ja vaimo Marketta.
Vuosien 1693-1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847035) rippikirjassa Kauppilan taloon kirjataan Jaakko Jaakonpoika, vaimo Marketta Tuomaantytär, renki Jaakko, sisar Brita ja tytär Brita.
Jaakkoa ei henkikirjoissa kirjata Haukiputaalla sijaitsevaan Ervastin taloon. Vuoden 1695 talvikäräjillä (KO a:16:50; vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692672)) käsitellään edesmenneen Jaakko Laurinpojan (Ervasti) ja tämän edesmenneen vaimon Marketta Pertuntyttären jäämistöä. Jutussa mainitaan pariskunnan pojat Juho ja Jaakko. Jutussa mainitaan, että kotitalo jää Juholle. Jutussa ei mainita muita sisaruksia, esim. Heikki poikaa, joka asuu Juho veljensä isännöimässä Ervastin talossa. Jutussa ei mainita sitä, missä Jaakko poika asuu. Jutusta kuitenkin käy ilmi, että Jaakko Laurinpojalla oli Jaakko niminen poika. Jaakko Laurinpoika Ervastin tytär Brita Jaakontytär kirjattiin Ervastin taloon vuosien 1678, 1680, 1681 ja 1683 henkikirjoissa.

Niinpä saattaisi ehkä olla niin, että Maksniemessä sijaitsevaan Kauppilan kruununtaloon muuttaneet Jaakko Jaakonpoika, vaimo Marketta Tuomaantytär ja sisar Brita Jaakontytär olisivat Haukiputaalla vihityt Jaakko Jaakonpoika Ervasti ja Marketta Tuomaantytär Luukela sekä henkikirjoissa Ervastin taloon aiemmin kirjattu Jaakon sisar Brita Jaakontytär. (Henkikirjoissa Maksniemen Kauppilan taloon ei kirjata Brita sisarta, mutta tämä tarkoittaa vain sitä, että sisaresta ei syystä taikka toisesta ole maksettu henkirahaa.)

13.05.1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850430) Kemissä haudataan maksniemeläinen 55-vuotias Brita Jaakontytär Ervasti. Kyseessä saattaisi olla Jaakko Jaakonpoika Kauppilan sisar.

21.01.1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850428) Kemissä haudataan 37-vuotias Jaakko Jaakonpoika Kauppila (+15.12.1705). Maksnimen Kauppilan taloa Isännöivältä Jaakko Jaakonpojalta on kuitenkin rippikirjamerkintöjä vuoteen 1715 saakka. Ja Jaakko pojankin kirjaukset alkavat vuodesta 1717. Haudattu Jaakko Jaakonpoika Kauppila vaikuttaisi olevan nuorempi kuin Maksniemen Kauppilan talon isäntä, ja vanhempi kuin Maksniemen Kauppilan talon Jaakko poika. Sitä kuolintiedoissa ei mainita, mistä kylästä haudattu Jaakko Kauppila on. Tässä on ehkä kyse jossain muussa kylässä asuvasta Jaakko Jaakonpoika Kauppilasta.

Vuosien 1701-1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846906) rippikirjassa Kauppilan taloon kirjataan Jaakko Jaakonpoika, Marketta vaimo, Brita sisar, Jaakko renki, Brita piika, ja Brita tytär.
Vuosien 1709-1716 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846889) rippikirjassa Kauppilan taloon isäntäväestä kirjataan Jaakko, Marketta vaimo, Brita tytär, Tuomas poika, Jaakko poika ja pojan vaimo Anna.

Vuosien 1718-1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846914) rippikirjasta ei Maksniemestä tunnu löytyvän taloa Kauppilan nimellä. Sen sijaan Lahden taloon on kirjattu Tuomas Jaakonpoika, vaimo Anna, äiti Brita, Jaakko veli, Brita sisar ja Liisa Tuomaantytär. Muutoin nimet vaikuttaisivat sopivan aiempiin Kauppilan talon asukkaisiin, lukuun ottamatta sitä, että Tuomaan äidin nimeksi on kirjattu Brita eikä Marketta.
Mikäli äidin etunimi on rippikirjaan kirjattu oikein, ja mikäli Tuomas Jaakonpoika on Jaakko Jaakonpojan ja Marketta Tuomaantyttären poika, voisi kyseessä olla esim. Tuomaan vaimon äiti; anopit kirjattiin usein rippikirjaan äiteinä.
Tuomaan perhekunnalta kirjauksia Kauppilan taloon on vain vuodelta 1718. Vuodesta 1723 taloon kirjataan uusi isäntä Antti.
Vuoden 1723 maakirjan mukaan Kauppilan talo jäi autioksi vuonna 1717 ja se ylösotettiin vuonna 1723; tuolloin talo kirjataan Antti Kauppilan nimellä.
Vuosien 1742-1755 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5856941) rippikirjassa talosta käytetään nimeä Lahti eli Kauppila.

Tähän saakka vaikuttaisi kivasti siltä, että ei olisi suoraa ristiriitaa siihen, että Jaakko Jaakonpoika Ervasti ja Jaakko Jaakonpoika Kauppila ja Jaakko Jaakonpoika Lahden voisivat olla sama henkilö.
Mutta, mutta ... Jaakko Jaakonpoika Ervasti ja Jaakko Jaakonpoika Lahden saavan lapsia samoihin aikoihin.
Esim. 23.12.1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850384) syntyy maksnimeläisen Jaakko Jaakonpoika Lahden tytär Marketta, jonka kummina on Jaakko Jaakonpoika Ervasti.
Ja kaksi päivää myöhemmin syntyy maksniemeläisen Jaakko Jaakonpoika Ervastin tytär Maria, jonka kummina on Jaakko Jaakonpoika Lahden.
Ja molempien tytärten kummina on Tuomas Tuomaanpoika Luukela. Mikäli Tuomas oli haukiputaalainen, hän saattaisi olla Jaakko Jaakonpoika Ervastin kanssa avioituneen Marketta Tuomaantytär Luukelan veli.

29.09.1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850427) haudataan maksniemeläinen vuoden vanha Brita Jaakontytär Ervasti. Mutta vuosina 1709-1716 on Kauppilan talosta rippikirjakirjauksia Jaakko Kauppilan Brita tyttärelle.

Mikäli Jaakko Jaakonpoika Ervasti olisi sittemmin Jaakko Jaakonpoika Kauppila, niin kuka on Jaakko Jaakonpoika Lahden?
Jokin hoksaus taikka lisätieto tarvittaisiin, jotta Jaakot voisivat loksahtaa kohdilleen.

Haukiputaalla vihittään 19.06.1721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319067) nuorimies Jaakko Jaakonpoika Kauppila Kemin pitäjän Maxlahden kylästä (olisikohan tämän pitänyt olla Maxniemi?) sekä haukiputaalainen leskivaimo Marketta Yrjöntytär Kyröläinen. Marketta Yrjöntytär on Haukiputaalla sijaitsevan Kauppilan talon isännän Erkki Jaakonpoika Kauppilan leskivaimo. Jaakko Jaakonpoika Kauppila muuttaa Kemin pitäjästä vaimonsa ja tämän lasten luokse Haukiputaalla sijaitsevaan Kauppilan taloon.
Marketta vaimon aiemman puolison veli oli myöskin nimeltään Jaakko Jaakonpoika Kauppila, mutta hän sai Kauppilan nimen Haukiputaalla sijaitsevasta Kauppilan talosta. Marketta vaimon aiemmalla puolison sisarusten joukossa oli mm. Brita Jaakontytär. Kun vuosien 1732-1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297477) rippikirjassa Haukiputaan Kauppilan taloon ensimmäisiksi kirjataan Jaakko ja tämän vaimo Marketta, poikapuolet ja sisar Brita Jaakontytär, ei ole aivan selkeää onko Brita Jaakontytär Kemistä taloon muuttaneen Jaakko Jaakonpojan sisar, vaiko aiemman isännän sisar.
Jaakko Jaakonpoika Kauppiloiden asiaa on pohdittu ketjussa "Ii Pirttitörmä Jussila Kauppila (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=13912)"; Kemin pitäjän osuus tulee mukaan keskusteluun viestistä 50 alkaen

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

Tapani Kovalaine

11.06.19, 20:35

Jaakko Laurinpoika Ervastia pitäisin epätodennäköisenä isäkandidaattina Tuomas Jaakonpojalle.
- - -
Mikäli Jaakko Jaakonpoika Ervasti olisi sittemmin Jaakko Jaakonpoika Kauppila, niin kuka on Jaakko Jaakonpoika Lahden?
Jokin hoksaus taikka lisätieto tarvittaisiin, jotta Jaakot voisivat loksahtaa kohdilleen. ---

sari
On tuota Jaakko Ervastin ja Jaakko Lahden-Kauppilan pulmaa lähestytty aikaisemminkin Suku Forumissa. Kiintoisia ovat mielestäni seraavan viestiketjun viestit 6, 7 ja 9.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35775&highlight=teppola

Hiski, Kemi, kuolleet: 2.7.1758 9.7.1758 Simoniemi (Ifrån Simo Capell) Paakola Maria Jacobsdr. Teppo hitsig sj-dom 55

Pekkalan (= Miettunen) talo on Hiskissä muuttunut Paakolaksi. Maria Jaakontytär Teppo kuoli 1758 ja oli syntynyt 25.12.1702. Hänen vanhempansa olivat kenties Jaakko Laurinpoika Teppola-Ervasti, joka tuli noin vuonna 1698 Haukiputaan Kellosta Maksniemen Ervastin taloon ja avioitui leskeksi jääneen Marketta Pekantytär Ruikan kanssa vuonna 1700. Pariskunnalle näyttäisi syntyneen neljä lasta: Jaakko 1699 (ante nuptias), Malin 1701, Maria 1702 ja Riitta 1704.

Maksniemen Kauppilan taloon saapui 1693 Haukiputaalta Jaakko Jaakonpoika Ervast ja hänen 1691 vihitty vaimonsa Marketta Tuomaantytär Luukela. Heillä oli kahdeksan lasta, joista kenties vain esikoinen (Brita) ehti syntyä Haukiputaan Ervastilassa. Maksniemessä tämä perhe asui Lahden-Kauppila talossa. Lapsista Tuomas avioitui maksniemeläisen Anna Erkintytär Talonpojan kanssa vuonna 1717.

Paljon jää arvailujen varaan, vuan haitannooko tuo mittään? Joskus saattaa löytyä se kaivattu hoksaus!

s.peltonen

15.06.19, 13:46

Tervehdys Tapani,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä!

On tuota Jaakko Ervastin ja Jaakko Lahden-Kauppilan pulmaa lähestytty aikaisemminkin Suku Forumissa. Kiintoisia ovat mielestäni seraavan viestiketjun viestit 6, 7 ja 9.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35775&highlight=teppola

Oikein Paljon Kiitoksia tiedosta!
Tuo keskusteluketju vaikutti mielenkiintoiselta; se oli itseltäni jäänyt huomaamatta.

Paljon jää arvailujen varaan, vuan haitannooko tuo mittään?

Tuo ei toki mitään haittaa :)
Usein tiedon etsiminen tuottaa miltei yhtä suurta iloa, kun tiedon löytyminen; joten ei tässä tyhjin käsin jää, vaikka maali toisinaan jääkin löytämättä.

Maria Jaakontytär Teppo kuoli 1758 ja oli syntynyt 25.12.1702. Hänen vanhempansa olivat kenties Jaakko Laurinpoika Teppola-Ervasti, joka tuli noin vuonna 1698 Haukiputaan Kellosta Maksniemen Ervastin taloon ja avioitui leskeksi jääneen Marketta Pekantytär Ruikan kanssa vuonna 1700.

Uskoisin, että Jaakko Laurinpoika muutti Maksniemeen vasta avioitumisensa aikoihin. Tämä siksi, että vihkitiedossa Jaakon mainitaan olevan Kellosta. (Mikäli hän olisi asunut Kemin pitäjässä jo hyvän aikaa, niin todennäköisesti häntä ei olisi mainittu kellolaiseksi.) Vuoden 1700 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055062_00024) ruodutusluetteloon Ervastin talo kirjataan Esko Laurinpojan leskivaimon nimellä ja taloon kirjataan rengit Erkki ja Tuomas. Mikäli Jaakko Laurinpoika olisi tuolloin asunut talossa, niin luultavasti hänet olisi kirjattu ruodutusluetteloon.

Haukiputaalainen Jaakko Laurinpoika Teppola mainitaan vuoden 1697 Iin kesäkäräjillä (KO a:18:56, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694451)). Tuolloin Jaakon pyynnöstä nimettiin nimismies Gabriel Tuomaanpoika jakamaan Jaakon ja lautamies Matti (Laurinpoika) Näyhön (1652-29.06.1716) kesken tämän veljen Gabrielin irtaimisto, mikä oli lautamies Näyhön luona ("att liqvidera emellan honom och nembdeman Matz Näyhä om des broders Gabriels qwarlåtenskap").

Pariskunnalle näyttäisi syntyneen neljä lasta: Jaakko 1699 (ante nuptias), Malin 1701, Maria 1702 ja Riitta 1704.

Voisiko tämän 30.12.1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850354) syntyneen Jaakko pojan vanhemmat olla Jaakko Jaakonpoika Ervasti eli Kauppila ja Marketta Tuomaantytär Luukela?
Jaakon kastetiedoissa ei ole mainintaa (taikka en sellaista huomannut), että Jaakon vanhemmat eivät vielä olisi olleet aviossa.
Jaakko Laurin Ervastin poikapuoli Jaakko (s.17.07.1698) oli tuolloin elossa, joten tuntuisi epätodennäköiseltä, että sama nimi olisi saman äidin kahdella elossa olevalla pojalla.
30.12.1699 syntyneen Jaakon kummien joukossa on Karin Luukela. Karin Luukela saattaisi ehkä olla Haukiputaalla sijaiseitsevan kokomanttaalin Luukelan talossa asuva Karin Jaakontytär Ervasti, joka avioitui 12.12.1686 Mikko Tuomaanpoika Luukelan kanssa. Mikäli näin olisi, Karin olisi Jaakko Jaakonpoika Ervastin sisar ja Jaakko Jaakonpoika Ervastin vaimon Marketta Tuomaantytär Luukelan veljen vaimo. Mutta koska Karinin patronyymiä ei mainita ja Luukelan taloja on Haukiputaalla useampia, niin saattaapi Karin olla joku aivan toinen henkilö.
Tätä 30.12.1699 syntynyttä Jaakko poikaa olen arvaillut Jaakko Jaakonpoika Kauppilaksi, joka avioitui Haukiputaan Kauppilan taloon 19.06.1721 ja muutti Lumijoelle vuoden 1737 tietämillä. Mutta aika arvausperusteisesti tässä toki ollaan liikenteessä.

Maksniemen Kauppilan taloon saapui 1693 Haukiputaalta Jaakko Jaakonpoika Ervast ja hänen 1691 vihitty vaimonsa Marketta Tuomaantytär Luukela. Heillä oli kahdeksan lasta, joista kenties vain esikoinen (Brita) ehti syntyä Haukiputaan Ervastilassa.

En ole varma missä Jaakko Jaakonpoika ja Marketta Tuomaantytär asuivat heti vihkimisen jälkeen. Heitä ei kirjata henkikirjoissa kummankaan kotitaloon. Toisaalta, on mahdollista, että he olisivat asuneet jommankumman kotitalossa, mutta heistä ei syystä taikka toisesta makseta henkirahaa.
Jaakko Jaakonpoika Ervastin kanssa avioituneen Marketta Tuomaantytär Luukelan isä mielestäni on kokomanttaalin Luukelan talon (kestikievari talo) edesmennyt isäntä Tuomas Filipinpoika Luukela (haudattiin 25.03.1681).
(Kolmannesmanttaalin Luukelan talon isännällä Tuomas Tuomaanpoika Luukella on myöskin tytär nimeltä Marketta Tuomaantytär Luukela; hänet kirjataan henkikirjoissa kotitaloon vuosina 1695-1697; tosin vuonna 1697 Marketasta ei enää makseta henkirahaa kotitalosta. Tämä Marketta Tuomaantytär ei oikein sovi olemaan Jaakko Jaakonpoika Ervastin kanssa avioitunut Marketta; tämä osittain siksi, että Jaakko Ervastin Marketta vaimosta maksettiin henkirahaa Maxniemen Kauppilan talosta vuonna 1695.)

Tuomas Filipinpoika Luukelan vaimona viimeistään vuodesta 1674 on Marketta Martintytär. Jaakko Laurinpoika Ervastin vaimona viimeistään vuodesta 1674 alkaen on Marketta Pertuntytär. Jaakko Jaakonpoika Ervastin ja Marketta Tuomaantytär Luukelan esikoistyttären etunimen olisi olettanut olevan Marketta, isoäitiensä ja äitinsä kaima. Rippikirjojen mukaan Brita tytärtä arvailisi vanhemmaksi kuin Marketta tytärtä. Toisaalta esikoistytär on saattanut ollakin Marketta; ja hänen taipaleensa on saattanut katketa aivan elämän alkumetreille.

21.01.1706 Kemissä haudataan 37-vuotias Jaakko Jaakonpoika Kauppila (+15.12.1705). Maksnimen Kauppilan taloa Isännöivältä Jaakko Jaakonpojalta on kuitenkin rippikirjamerkintöjä vuoteen 1715 saakka.
...
Tässä on ehkä kyse jossain muussa kylässä asuvasta Jaakko Jaakonpoika Kauppilasta.

21.01.1706 haudattu Jaakko Jaakonpoika Kauppila saattaisi olla Ilmolan kylän Kauppilan talosta. Vuosien 1693-1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846973) kinkerikirjaan Ilmolan kylän Kauppilan taloon on ensimmäisiksi kirjattu Juho Kauppila ja vaimo Karin, äiti Liisa, Jaakko veli ja tämän vaimo Anna. Jaakko veljen mainitaan menehtyneen vuonna 1705 ja Liisa äidin taipaleen mainitaan katkenneen 1703. Jaakko Kauppilan leskivaimo Liisa menehtyi 19.02.1703, joten 15.12.1705 kuollut Jaakko Jaakonpoika Kauppila sopisi olemaan Ilmolan kylän Kauppilan talon poika. 04.02.1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850380) syntynyt Jaakko Kauppilan tytär Anna saattaisi ehkä olla Ilmoilan kylän Jaakko Jaakonpoika Kauppilan tytär (äitinsä kaimaksi kastettu; Annan kummien lista vaikutti jollain tapaa "erilaiselta" kuin Maksniemen Kauppilan talon lasten kummilistat).

-

Pari pientä poimintaa voisi ehkä ottaa Haukiputaan kirkonkirjoista.
Haukiputaan vuosien 1732-1742 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297471) rippikirjassa kestikievarina toimivaan Luukelan taloon on ensimmäisiksi kirjattuna isäntä Jaakko (Tuomaanpoika), (Jaakon jälkimmäinen) vaimo Karin (Samuelintytär), poika Jaakko, vaimo Brita (Simontytär Tannila), poika Tuomas ja vaimo Brita (Josefintytär Mikkola), poika Juho ja tämän vaimo Valpuri (Erkintytär Kanniainen). (Vuosina 1737-1742 ja 1743-1748 on isännän patronyymiksi virheellisesti kirjattu Jaakonpoika, mutta kestikievarin vanha isäntä oli Jaakko Tuomaanpoika; mm. jälkimmäisen avioliittonsa vihkitiedoissa sekä tuomiokirjoissa käytetään Jaakosta oikeaa patronyymiä; tosin joillain käräjillä talon etuja on ajamassa nuori isäntä Jaakko Jaakonpoika.) Haukiputaan Luukelan taloista on hieman tarkemmin ketjun "Haukiputaan Luukela ja Juopulin Parkkinen (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35458)" viestissä 2 (kyseinen viesti on aika pitkä, Luukelan kestikievaritalon osuus löytyy väliotsikon "Kokomanttaalin Luukelan talo" alta); pientä lisätietoa löytyy viestistä 9.
Tuomas pojan ja tämän vaimo kirjaukset Luukelan talosta päättyvät vuoteen 1734 ja heidän mainitaan muuttaneen Ervastin taloon.

Samaisessa rippikirjassa vuodesta 1734 alkaen Tuomas (Jaakonpoika Luukela) perheineen kirjataan Ervastin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297485) talooon (siihen Ervastin taloon jota vuoteen 1698 saakka isännöi Jaakko Laurinpoika Ervastin poika Juho Jaakonpoika Ervasti; Tuomas siis muutti edesmenneen äitinsä kotitaloon; Tuomas on syntyisin isänsä ensimmäisestä liitosta, eli hänen vanhempansa ovat Jaakko Tuomaanpoika Luukela ja Liisa Jaakontytär Ervasti). Tuomaan jälkeen rippikirjassa Ervastin taloon kirjataan hänen ensimmäinen vaimonsa Brita (Josefintytär Mikkola). Myös henkikirjoissa kirjaukset Ervastin talosta Tuomas Jaakonpojalle (Luukelalle) ja tämän vaimolle alkavat vuodesta 1734.
Rippikirjassa vuosina 1734-1736 Ervastin taloon kirjataan myös isän sisar Marketta ja tämän tytär Marketta. Isän sisar Marketan mainitaan menehtyneen. Haukiputaalla haudataan 03.04.1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319102) Jaakko Ervastin 64-vuotias leskivaimo Marketta. Tämä Marketta sopisi olemaan Jaakko Jaakonpoika Ervastin kanssa avioitunut Marketta Tuomaantytär Luukela. (Marketta Tuomaantytär on Tuomas Jaakonpoika Luukelan isän sisar. Marketan edesmennyt mies Jaakko Jaakonpoika Ervasti on Tuomas Jaakonpoika Luukelan äidin veli.)

Rippikirjassa vuosina 1737-1738 Ervastin taloon kirjataan isäntäväen lisäksi piika Marketta Jaakontytär, jonka mainitaan muuttaneen lankonsa luokse Lumijoelle. Mikäli Marketta Jaakontytär on sama Marketta kuin taloon vuosina 1734-1736 kirjattu isän Marketta sisaren Marketta tytär, muutti Marketta Tuomaantytär Luukelan lapsista Lumijoelle ainakin kaksi (Marketta ja Haukiputaan Kauppilan taloon avioitunut Jaakko Jaakonpoika). Ja koska Marketta Jaakontyttären mainitaan muuttaneen lankonsa luokse, muutti Lumijoelle mahdollisesti myös Marketan toinenkin tytär. Lumijoelta ei taida olla kirkonkirjoja säilynyt tuolta ajalta. Henkikirjoista en äkkivilkaisulla Markettaa sieltä tunnistanut.

Vuoden 1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10983406) henkikirjassa (talo N:o 10) mainittiin, että Jaakko (Jaakonpoika) Kauppila ja vaimo Marketta (Yrjöntytär Kyröläinen) ovat ylösottaneet talon Limingan pitäjän Lumijoen kylästä. Talo johon Jaakko Jaakonpoika perheineen muutti, on mahdollisesti Poutalan kolmannesmanttaalin kruununtalo (Lumijoen talo N:o 52). Vuoden 1738 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12830043) henkikirjassa Limingan pitäjän Lumijoen kylän Poutalan taloon kirjataan Jaakko ja vaimo Marketta. Myöhemmin taloon kirjattujen lasten etunimet sopisivat Jaakko Jaakonpoika Kauppilan Haukiputaalla syntyneisiin lapsiin. Epävarmuutta tähän toki kosolti jää, kun tuomiokirjoista on asia tarkistamatta.

-

Hieman koetin pikaisesti selata Kemin tuomiokirjoja.
Luultavasti linkit näihin tuomiokirjoihin ovat jo olleet jossain keskusteluketjussa, mutta laitan niitä silti kaiken varalta tähän.

Vuoden 1694 Kemin kesäkäräjillä käsitellään kruununtalon isännän Jaakko Jaakonpoika Kauppilan ja perintötalon isäntä Pekka Jaakonpoika Parisiasen kiistaa Vainiorannan maapalasta (KO a:15:93; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692379)).

Vuoden 1699 kesäkäräjillä (KO a:20:625; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697168)) maksniemeläinen Jaakko Ervasti kertoo 20.02.1693 ylösottaneensa Maksniemellä sijaitsevan Kauppilan puolenmanttaalin autiotalon ja saaneensa talolle kymmenen verovapaata vuotta. Kiistaa oli tullut kalastusoikeuksista ja jutussa viitataan hovioikeuden 10.03.1691 antamaan päätökseen. Jutussa mainitaan myös Juho Jaakonpoika ja Pekka Simonpoika Ervasti Iin pitäjän Kellon kylästä (olisikohan tässä kohdin pitänyt olla Juho Jaakonpoika Ervasti ja kellolainen Pekka Simonpoika?).

Vuoden 1700 talvikäräjillä käsitellään (ilmeisesti samaa) kalastuskiistaa (KO a:21:572, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698359)). Mikäli oikein ymmärsin (en ehkä ymmärtänyt), niin Jaakko oli kiikuttanut talonsa Kauppilan kokomanttaalin kruununtilalta Makslahteen. Lieneekö tässä syy siihen, miksi Jaakon talosta alettiin käyttää nimeä Lahden? Tässäkin jutussa Jaakko valitti, että Jaakko Parsiala oli vienyt Vainiorannan niityn.

Vuoden 1699 kesäkäräjillä Kauppila mainittiin puolenmanttaalin taloksi, ja seuraavan vuoden talvikäräjillä talo mainittiin kokomanttaalin taloksi. Maakirjojen (esim. vuoden 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13541922) maakirja) perusteella vaikuttaa siltä, että Jaakko ylösotti sekä Erkki Pekanpojan puolenmanttaalin autiotalon että Jöns Tuomaanpojan puolenmanttaalin autiotalon. Kumpaankin taloon Jaakko sai 3/8 manttaalin verotuksellisen koon alennuksen, eli yhdeksi savuksi yhdistetyn Kauppilan talon verotukselliseksi kooksi tuli neljännesmanttaali.
Vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189454) maakirjassa mainitaan, että Jaakko Heikinpoika Ervasti on ylösottanut Erkki Pekanpojan ja Jöns Tuomaanpojan talot ja viljelee niitä yhtenä savuna. Tässä Jaakon patronyymi on ilmeisesti virheellisesti kirjattu; tuohon aikaa ei nimien kirjaaminen asiakirjoissa ollut kovin nokonuukaa.

-

Ervastin talolla vaikuttaa olleen kalastuspaikka Maxniemessä jo 1660-luvulla (mahdollisesti jo edellisellä vuosikymmenellä).
Vuoden 1662 Kemin kesäkäräjillä (KO a:11:206; oikeanpuoleisen sivun alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711623)) sokea piika Valpuri Juhontytär valitti haukiputaalaisesta Lauri Tuomaanpoika Ervastista (Lauri Tuomaanpoika, n.1597-02.03.1690, on Jaakko Laurinpoika Ervastin isä ja Jaakko Jaakonpoika Ervastin isänisä). Kiista käsittääkseni koski Maxniemessä sijaitsevaa kalastuspaikkaa. Jutussa viitataan laamanninoikeuden 12.08.1654 antamaan päätökseen. Lauri oli ilmeisesti ollut Valpurin syytinkimies. Mikäli käsitin oikein (en ehkä käsittänyt), niin Valpuri ei enää kovin isosti ollut innostunut syytinkisopimuksesta ja koetti saada kalastuspaikkansa takaisin. Ervasti sai ilmeisesti pitää kyseisen kalastuspaikan, mutta hänen tuli maksaa siitä Valpurille 80 taalerin korvaus.

Vuoden 1670 Kemin kesäkäräjillä (KO a:12:420; oikeanpuoleiselsta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713957)) Lauri Tuomaanpoika Iin pitäjästä ja Ervastin kylästä (tässä on näköjään Haukiputaan kylää pilkottu pieniin osiin; kyseessä on Iin pitäjän Haukiputaan kylä) kiisteli Matti Pertunpoika Rajasten kanssa Ojaniityn niitystä. Laurin mainitaan olevan noin kuudenkymmenen vuoden ikäinen (hän lienee ollut tuolloin hieman iäkkäämpi; vuosien 1628 ja 1630 ruodutuksissa Laurin isäksi mainitaan 30 vuotta). Rajasten kertoi, että niitty oli miesmuistin ajan kuulunut hänen talolleen.

-

Vuoden 1697 Kemin talvikäräjillä (27.02-01.03.1697) maksniemeläinen Esko Laurinpoika Ervasti penää saataviaan maksniemeläiseltä Juho Pertunpojalta (KO a:18:427; oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694445)).
Seuraavan vuoden talvikäräjillä (04-05.03.1698) mainitaan Esko Laurinpoika Ervastin leskivaimo (KO a:19:436, oikeanpuoleiselsta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695720)). Ja samaisen vuoden henkikirjassa Esko mainitaan menehtyneeksi.

Vuoden 1723 Kemin talvikäräjillä kestikievarin pitäjä Lauri Eskonpoika Ervasti pyysi saada ylösottaa autioituneen Talonpojan neljännesmanttaalin talon ja viljellä sitä yhtenä savuna oman talonsa yhteydessä (KO a:39:1592; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622537)).
Samaa asiaa käsitellään samaisen vuoden kesäkäräjillä (KO a:39:1897; oikeanpuoleisen sivun ylempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622699)), mutta tuolloinkaan Laurin pyyntö ei herätä suurta innostusta.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari