Jonas Wallius/Joroinen

[Kalina]

Hei
Olisin kiinnöstunut ko.henkilöstä, Jonas Pedesson Wallius Joroisten vihityissä, vihitään hro.Grenela Andersdr kanssa 27.4.1698 kylänä merkintä Sordawala sn. Grenela oli Zach.Josephssons :in leski. Onko olemassa Joroisten historiaa käsittelevää kirjaa?

[Tuiju Olsio]

Raimo Viikki: Joroisten Historia I
Säätyläispitäjän vaiheet esihistorialliselta ajalta kunnallisen itsehallinnnon alkuun 1860-luvulla
Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2003
ISBN 952-91-6644-3

N. Karl Grotenfelt: Joroinen I Muistojulkaisu pitäjän 300-vuotisjuhlaan 6.8.1931
Warkaus 1931, Warkauden Kirjapaino Osakeyhtiö

Ensin mainitussa kirjassa on sivulla 570 maininta Sortavalasta muuttaneesta Jonas Pietarinpoika Walliuksesta. Puolisona mainitaan Gunilla Andersintytär Porthan. Jonas sai naimakaupan myötä Alahovin isännyyden sekä nimismiehen viran. Muutti myöhemmin Leppävirralle ja eli 1740-luvulla Rummukkalan kylässä.

[Tapani Kovalaine]

Kuva netissä Jonas Walliuksesta ja Adam Walliuksesta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1738-1752_tk2072/239.htm

[Bodniemi37]

Hei!

Georg Luther mainitsee Gunilla Andersintytär Porthanan (jonka vanhemmat puuttuvat tietokannastamme) molemmat avioliitot editoimassaan Henrik Falckin artikkelissa Willand och Willander i Savolax, Genos 74(2003), s. 3-7:

Taulu 1

I Gunilla Andersintytär Porthana. [Luther, Georg (Henrik Falck). Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), s. 3-7]

1. Puoliso: Vihitty ennen 1690 Zacharias Josefinpoika (Willander), Joroisten nimismies isänsä jälkeen (e. 1693), omisti Joroisten Alahovin. [Luther, Georg (Henrik Falck). Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), s. 3-7]

Eli vuoden 1697 alussa.

Puolison vanhempia:
(i) Josef Zachariaanpoika (Willander), Joroisten nimismies vuodesta 1662, Joroisten Alahovin omistaja k. 1682/1688. [Luther, Georg (Henrik Falck). Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), s. 3-7]
(ii) Zacharias (Sakarias) Zachariaksenpoika (Willander), Vähä-Savon nimismiehen Per Larsinpoika Påsan kirjuri 1630-luvulla, Vähä-Savon ylisen osan kihlakunnan kruununnimismies 1643, Vähä-Savon keskisen kihlakunnan 1644-1645 ja jälleen 1648-1649, Savon keskisen kihlakunnan kruununnimismies 1651-1653 ja jälleen 1655-1656. [Luther, Georg (Henrik Falck). Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), s. 3-7]

Luther: "...asui ainakin vuodesta 1638 Rantasalmen Parkumäen kylässä, ...asui ainakin 1650-luvulta lähtien Kolkontaipaleen kylässä (Halttula), eli siellä 1666, vielä ehkä 1667, jolloin hänen vaimonsa, mutta ei häntä itseään, mainitaan henkikirjassa."

(iä) Brita Larsintytär Påsa k. 1670/1671. [Falck, Henrik. Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222, Luther, Georg (Henrik Falck). Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), s. 3-7]

Luther: ”...joka eli 1670, mutta kuoli ennen 7.1671.”

(iäi) Lars Jöraninpoika Påsa, Nihtien päällikkö, sitten Suur-Savon vouti k. 1570. [Falck, Henrik. Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222, Luther, Georg (Henrik Falck). Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), s. 3-7]

Rantasalmen sukuhaaran kantaisä.

Falck: "Lars Jöransson Påsa kom genom sitt giftermål i Rantasalmi ca 1597 i besittning av en del av Korppila stora hemman i Kolkontaipale by där. Senare blev han ägare till hela hemmanet och det förblev i släktens ägo till 1710-talet.70 Lars Jöranssons släktgren fortlevde i Rantasalmi till början av 1700-talet och fortsatte långt in på 1800-talet i prästsläkten Possenius i Libelits och borgarsläkten Possenius - Possén i Uleåborg. Genom giftermål knöt Rantasalmigrenen släktskap till bl.a. Savolaxsläkterna Pomelius - Pomoell - Pomell, Willandt, Monnius, Pijk och Ru(u)th. I de yngre generationerna av Rantasalmigrenen har några familjer av tidsbrist blivit bristfälligt utredda."

(iää) N. N. Perintytär Härköinen. [Falck, Henrik. Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222, Luther, Georg (Henrik Falck). Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), s. 3-7]

Lapset:
Anna s. noin 1690, k. 16.4.1767 Joroinen
Lapsi k. n. 1695 Joroinen.
[Luther, Georg (Henrik Falck). Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), s. 3-7]
?Brita [Luther, Georg (Henrik Falck). Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), s. 3-7] 1. puoliso: N. N.. [Luther, Georg (Henrik Falck). Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), s. 3-7] 2. puoliso: Vihitty 16.7.1721 Joroinen Johan Johaninpoika Karjalainen. [Luther, Georg (Henrik Falck). Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), s. 3-7]

2. Puoliso: Vihitty 27.4.1698 Joroinen Jonas Perinpoika Wallius, Joroisten nimismies, viljeli Alahovia. [Luther, Georg (Henrik Falck). Willand och Willander i Savolax. Genos 74(2003), s. 3-7]

[Kalina]

Kiitos näistä tiedoista. Nyt sitten täytynee yrittää ottaa selvää oliko Jonas Wallius Pielisjärven kappalaisen Georgius Petri Walliuksen veli??? Georgius Petrin vanhemmat kun olivat Pietari Wallius ja Anna Joonaantr ja he elivät vuodesta 1682 lähtien porvareina Sortavalassa...

[Bodniemi37]

Hei!

Olet varmaankin tutustunut Cederbergin (eli Saarensepän) Genos-artikkeliin Kiteen seurakunnan papisto ennen isoavihaa, Genos 15(1944), s. 127-136, http://www.genealogia.fi/genos/15/15_127.htm?

Cederbergin mukaan kirkkoherra Georgius Petri Walliuksella (Kiteen khra 1631-72) oli Petrus-niminen poika, jolla v. 1683 oli vaimo ja 4 lasta.

Cederberg kirjoittaa: "Mitä sukua se Georgius Wallius, joka tulee Turussa ylioppilaaksi v. 1687 ja seuraavana vuonna mainitaan Brahean alkeiskoulun opettajana, on ollut Kiteen kirkkoherralle, ei ole tiedossamme. Georgius Wallius on Pielisjärven kappalaisena v. 1702 ja tulee saman seurakunnan kirkkoherraksi Pietari Härkäpaeuksen jälkeen v. 1719 (Akiander ei mainitse häntä Pielisjärven kirkkoherrana). Viimeksimainittu on nähdäksemme laajan, rahvaan keskellä Pielisjärvellä, Juuassa, Nurmeksessa, Liperissä, Kontiolahdella ja Ilomantsissa elävän Wallius-suvun kantaisä[2] (http://www.genealogia.fi/genos/15/15_127.htm#2)."

[Kalina]

Kiteen kirkkoherra Georgius Petri oli Pielisjärven kappalaisen Georgius Petrin isänisä.

[Bodniemi37]

Samaa mieltä on verkon ylioppilasmatrikkelikin, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3420. Sortavalan porvarin Petter Jöranssonin puolison nimeä ei matrikkelissa mainita.

[Robinson Korhonen]

Isäehdokas Gunilla Porthanalle ja vähän muuta tilpehööriä..

Joroisten nimismies Zacharias Willanderin puolison vanhemmat ovat käsittääkseni vieläkin hämärän peitossa. Patronyymiksi hänelle on esitetty sekä Andersin että Sigfridintytärtä.

Eräässä jutussa v.1659 Viipurin Raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa Zacharias Sidensnören todistajina mainitaan Michel Grelsson Portläsare, Erich Thomasson Snickare, Andreas Portanus, Thomas Markusson Hajain ynnä muita http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11207764 Oman todistuksensa aikana, vähän myöhemmin Andreasta tituleerataan kersantiksi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11207765

Vuonna 1656 Kämnerioikeudessa Anders Hansson Purtanus mainitaan Peter Mattsson Båckin langoksi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11304870

Edelleen 1657 Anders Hansson Purtanus mainitaan Koivistolaiseksi papinpojaksi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11305003 (Isänsä täytynee tuolloin olla Koiviston kirkkoherra 1609-1652 Hans eli Johannes Porthanus.)

Eräs ”ogift Prestman ifrån Biörkö her Johannes Johannis on v.1653 syytettynä salavuoteudesta “lööskona” Agneta Michelsdotterin kanssa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200348 Tässä lienee kyse Johannes Porthanus nuoremmasta, vrt http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U421 ja http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=215&TYPE=HTML&LANG=FI

Vielä vuonna 1670 Kämnerioikeudessa puhutaan autuaasta Koiviston kirkkoherrasta Hansista ja hänen leskestään. Lesken vävypojaksi mainitaan Rautalammin kirkkoherra Isacus Thomae (mikä ilmeisimmin pit. olla Isacus Matthiae Silander/Silanus?) herra Hansin autuaan lesken ja Isacus Thomaen anopin nimeksi selviää Anna Andersdotter http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11302674

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11302677 Pari sivua myöhemmin Rautalammin kirkkoherrana esiintyykin Isaac Matthiae

Samaa juttua käsitellään Raastuvanoikeuden puolella, jolloin selviää että hänen eli Isaacin anoppi (Anna Andersintr.) oli ennen avioliittoaan herra Hansin kanssa naimisissa Anders Bengtssonin kanssa, joka siis mainitaan Isaac Silanuksen apeksi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11247760 Kyseinen appi näyttäisi vuorostaan olleen Jääsken voutina ainakin 1624-1626 ja Rannan voutina ainakin 1630-1632 toiminut Anders Bengtsson, sillä vielä 1650 mainitaan Viipurin Siikaniemessä nimenomaisesti ”fordom befallningsman Anders Bengtssons” leski Anna Andersintr. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11299283

t: Antti

[IlkkaH]

Hei,

Fil. maisteri Juhani Nuotto on kirjoittanut Itä-Suomen Walliusten ja Valjusten varhaisvaiheista Genos 54 (1983). Hän toteaa artikkelissaan, että Sortavalan porvarin Pietari Yrjönpoika Walliuksen (siis Kiteen khran pojan) puolisoksi mainitaan 1681 Anna Jonasdotter ja 1686 Anna Johansdotter (kyseessä voi olla sama henkilö). Nuoton mukaan em. parin lapsista on varmasti tiedossa vain Pielisjärven kappalainen Yrjö Pietarinpoika Wallius. Kun tiedetään Jonas Pietarinpoika Walliuksen tulleen Sortavalasta ja Pietari Yrjönpojan vaimon olleen Anna Jonasdotter, voisi Jonas Pietarinpoika Wallius todellakin olla tämä pariskunnan poika. Lähteenä Nuoton artikkelissa mainitaan mm. A.R. Cederbergin Genos-artikkeli Kiteen seurakunnan papisto ennen isoavihaa. Tämän lisäksi Walliuksista on mm. Cederbergin (Saarenseppä) kirjasessa "Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut" vuodelta 1910.
Yt. Ilkka

[Robinson Korhonen]

vielä hitusen Anders Purtanuksesta..

vuonna 1658 Viipurin kämnerioikeudessa esiintyi edesmenneen luutnantti Peer Anderssonin leski Carin Carlsdotter, ja antoi tiettäväksi, kuinka erään Anders Purtanuksen vaimo, joka oli Carinin äidin sisar, oli syksyllä 1657 kuollut. Häneltä jäi lapsi, jonka isä Anders Purtanus hylkäsi "öfvergifvit" ja antoi itsensä värväytyä sotilaaksi. Kuolleen omaisuus (tark. "kiortill" eli ilm. kiörtell = mekko?) oli Thomas Arfvidssonilla, koska tämä Carin oli ollut Thomasilla hyyryläisenä puolentoista vuotta, ja jäänyt asumisestaan velkaa 7 daleria (?) ja yhden parin kenkiä, arvoltaan 16 äyriä kuparissa. Purtanus oli antanut mekon maksuksi velasta.. Selviää, että koska Anders Purtanus oli hyljännyt vaimonsa ja lapsensa jo näiden elinaikana, ei hän ollut valtuuksissa antaa mekkoa maksuksi.
Purtanuksen lapsen nimeksi selviää Elin, joka oli siis äitinsä kuoleman jälkeen jäänyt hoidettavaksi tämän äidinsisarelle Carin Carlsdotterille (? sukulaisuus kääntyy päinvastaiseksi ?). Seuraavalla sivulla sukulaisuus täsmentyy jälleen.. "Purtanus hustrus moorsyster Carin Carlsdotter". Eli ilmeisesti asia on nyt näin päin.. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11305115

Tämä Carin Carlsdotter oli puolestaan lesken statuksessa käräjillä salavuoteuden ja aviottoman lapsen takia jo v.1651. Isäksi mainitaan kapteeniluutnantti Fredrik Ellerdt, jonka aateluuttakin asiassa sivutaan, mutta ei taida päästä selvyyteen..
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199771

Ilmeisesti samaisen luutnantti Peer Anderssonin leski Carin esiintyy kämnerioikeuden puolella jo v.1650, mutta mikä onkaan luutnantin sukunimi? "Pinto" ? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11299238

t: Antti