Lappotar Charin/Iisalmi?

[tellervoranta]

Olisi soma saada hiukka tietoa tästä syyskuussa 1723 syntyneestä esiäidistä. On kuulemma Matintytär.
Avioliittoon vihittiin Haukiputaalla Heikki Sakarinpoika Viänäsen s.12.1.1723 kanssa ja eleli Jokikylän Kurkelan tilalla, jonne appivanhemmat olivat asettuneet v.1728 tienoilla.
Lieneekö tämä Kaarina oikesti Iisalmesta :confused:. Ken tietää.

[tellervoranta]

Huomasin, että minullahan on mikrokorteilla Heikki Väänäsen syntymämerkinnät ja verestän vanhan ruotsin lukutaitoa :). Loppuhännistä en mene takuuseen, ovatko s-kirjaimia vai koristuksia.

1723
1 jan
dito 12 ähr Zacharias Hendricsson Vänäises och Brita Bertils dotter barn i öfwerkimingi född och d. 2. Febr. cristnad, benämd Henrich
Testes
Påfale (Påfwel) käriä med hustrun, Pehr Mannila och hustrun, Pehr Johansson Jurfwakain, Margetha Mickels dotter kurkela.

Tuo äiti Brita on Perttu Panuman ( eli Oinas) ja Magdalena Kustaantr Leskelän (110 vuotta) tytär. Eli siis tämä Magdalena/Malinkin on esiäitini, toisin kuin minä ja Vilho Lampi jutussa kirjoitin.:eek::eek:

[Päivi H]

Hei!
Sallitteko yhden tyhmän kysymyksen tähän Tellervon ketjuun, kun moisesta ei oikein kannata perustaa uutta.
Ketkä kaikki ovat esiäitejä, miten heidät määritellään? Ymmärrän suoran
äitilinjan tietenkin, mutta...
Kaikkea sitä kysytäänkin, niin niin.
PH

[tellervoranta]

Hei :), voisinpa sanoa esim. anteeksi kuinka, förlåt, I beg your pardon, izvinite, scusi, perdone(n) tms, mutta eiköhän mennä potenssioppiin. Minulla on isä ja äiti (2), isällä on isä ja äiti, äidillä on isä ja äiti (2 pot 2) jne...siis perinteisesti.

Hei!
Sallitteko yhden tyhmän kysymyksen tähän Tellervon ketjuun, kun moisesta ei oikein kannata perustaa uutta.
Ketkä kaikki ovat esiäitejä, miten heidät määritellään? Ymmärrän suoran
äitilinjan tietenkin, mutta...
Kaikkea sitä kysytäänkin, niin niin.
PH

Meidän suvussa on sukutaulu talon mukaan, missä on myös eri lapsista jatkoja. Itse olen tehnyt myös isälinjaisen sekä äitilinjaisen jutun niin pitkälle kuin olen päässyt.
Kodissani on vallinnut tasa-arvo vanhempien kesken, joten olen kai jatkanut sitä perinnettä.
Sittenhän on eri asia nuo geenitutkimukset.
Poikkettiinpa hiukan otsikosta vaan saatiinpa väriä :p::p:

[Päivi H]

Anteeksi Tellervo, ei olisi pitänyt sotkeutua tähän ketjuun. Teen
vielä yhden kysymyksen: Kaisa on esiäitini suoraan ylenevässä polvessa. Onko Kaisan anoppi minun esiäitini?
Terv. PH

[eeva häkkinen]

Jos Kaisan mies, jonka äiti tämä anoppi on, on esi-isäsi, niin sitten on.

[Päivi H]

Kiitos Eevalle.
Ja toiste en sotkeudu toisten ketjuihin, lupaan sen.
Terv. PH

[tellervoranta]

Hei Päivi :), olisit maininnut heti tämän asian, ettei olisi tullut väärinkäsityksiä. Minähän en tiedä tästä Kaisasta muuta kuin alussa mainitsemani seikat. Lapset ovat sitten nähtävissä rippikirjoissa ja eräässä sukukirjassa.

Anteeksi Tellervo, ei olisi pitänyt sotkeutua tähän ketjuun. Teen
vielä yhden kysymyksen: Kaisa on esiäitini suoraan ylenevässä polvessa.
Terv. PH

Me olemme siis sukulaisia Kaisa Lappotaren kautta. ;);)

[Päivi H]

Tellervo,
tässä oli todella väärinkäsitys ja Kaisa oli vain esimerkki.
Pyydän vielä anteeksi ja ehkä nyt päästään tämän yli alkuperäiseen kysymykseesi.
Pahoitellen
PH

[vainoh]

Lappotar tuntuu hiukan oudolta ...
Yleensä sukunimen Lappalainen naispuolinen versio on Lapitar.
Sinänsä Lappalaisia on monessa eri pitäjässä Savossa (Iisalmi, Heinävesi, jne).
Tuskin kyseeseen tulee Lapveteläinen?

Iisalmen (säilyneet) kirkonkirjat ovat sen verran myöhäisiä (alkaen 1730-l, vihityt 1753 ja alkaen 1772), joten luultavasti paras tieto Carinin alkuperästä on se mistä Haukiputaan (tai Kiimingin?) rippikirjat sanovat hänen tulleen.

VäinöH

P.S.
Oman laskuni mukaan esiäitejä ovat oma ja kaikkien ja esi-isien ja esiäitien äidit. Esi(henkilön) äitipuolta en ole laskenut esiäidiksi. Ja samat säännöt pätee esi-isiin.

[Tapani Kovalaine]

Väinön kommenttiin on tarvis laittaa kommentti:
Hiskin mukaan näyttää Haukiputaalla tulleen 8.6.1736 vihityksi Matti Matinpoika Lappalainen Iisalmesta. Ja sitten on Haukiputaalla vihitty 3.2.1745 Iisalmesta oleva Caisa (Charin?) Matintytär Lappotar (Lappalainen?).
Voisi hiukan savolaisittain eppäillä isän etunimen perusteella, että nuo kaukaa puttaalle tulleet Matin lapset ovat olleet sisaruksia ja että Kaarina Lappalainen on asunut ja elellyt Iisalmessa aina avioitumiseensa saakka eli vuoteen 1745 asti.
Iisalmen maaseurakunnan vanhimmat rippikirjat kattavat vuodet 1732-1740 ja sitten tulee aukko. Tuon aukon takia ei pääse näkemään Kaarinan mahdollista poismuuttomerkintää ja hänen ikänsä takia on nippa nappa, onko hänet vuosina 1732-1740 laitettu rippikirjan sivuille. Mutta hyvällä onnella pääsee näkemään, miten Matti Matinpoika Lappalainen poistuu Iisalmesta vuonna 1736. Tuo on siis oljenkorsi Tellervon omalle sukujuurien etsinnälle ja meille talkoolaisille.
Syntyneitä koskevat Hiskin tiedot kertovat, että vuoteen 1750 mennessä on Lappalaisia syntynyt seuraavissa Iisalmen kylissä: Nerkoo, Haapajärvi, Walkiais, Lambajärvi, Ruotanlax, Ulmala, Ruotanmäki, Heinäjärvi, Wiando, Likolax ja perisavolainen Selevä vielä viimosena!
On siinä kyliä läpikäytäväksi, vaan ei helposti ole tullut ainakaan elossa olevaa Matti Lappalaista vielä esille...
Jos nyt Tellervon esiäidit jymähtävät Lappalaisten suunnalla yhteen iisalmelaiseen Charin Lappotariin, niin eiköpähän muilla esiäititutkimusrintamilla ole onni myötäinen.
Sellaista toivoo Tapani

[tellervoranta]

No menihän tämä aika oudoksi :eek:
Haukiputaan hiskin vihityissä näkyy Lappotar Heikkisen ja Sipeliuksen jälkeen. Täytyypä vielä rippikirjoja lappaa. :D:

[Tapani Kovalaine]

Outoa on todella se, että Hiskin mukaan Caisaa kutsutaan Chaisa Lappotareksi ja että Haukiputaalla vihittiin 8.2.1741 Iisalmesta oleva Gaarin Eliases dr ja Kellon kylästä oleva Simo Simss Raappana. Eikö esimerkiksi Hailuovosta olisi löytynyt lähempää morsiamia?

[tellervoranta]

Tervehdys :), meni nuo omat ja Tapanin kommentit väärään järjestykseen, kun tuli viivytyksiä. Mutta allaoleva on ihan oikein. Matti Lappalainen avioitui Mannilan Johanin lesken kanssa ja muutti asumaan Manniseen (Kiiminki) ja samalla muuttui myös sukunimi Manniseksi.
Ensimmäisestä rippikirjasta näkee vanhaa porukkaa ja sisar Caisa v. 1741 ja 1744, ja se, että avioituu Haukiputaalle s.73 ( Siis Kurkela). Lisäksi Mannisessa on myös veli Olof Mattss., mistä siirtyy sivulle 255, jossa 1744 mainitaan Olof Mattss. Manninen eli Lappalainen.

Väinön kommenttiin on tarvis laittaa kommentti:
Hiskin mukaan näyttää Haukiputaalla tulleen 8.6.1736 vihityksi Matti Matinpoika Lappalainen Iisalmesta. Ja sitten on Haukiputaalla vihitty 3.2.1745 Iisalmesta oleva Caisa (Charin?) Matintytär Lappotar (Lappalainen?).
Voisi hiukan savolaisittain eppäillä isän etunimen perusteella, että nuo kaukaa puttaalle tulleet Matin lapset ovat olleet sisaruksia ja että Kaarina Lappalainen on asunut ja elellyt Iisalmessa aina avioitumiseensa saakka eli vuoteen 1745 asti.
Iisalmen maaseurakunnan vanhimmat rippikirjat kattavat vuodet 1732-1740 ja sitten tulee aukko. Tuon aukon takia ei pääse näkemään Kaarinan mahdollista poismuuttomerkintää ja hänen ikänsä takia on nippa nappa, onko hänet vuosina 1732-1740 laitettu rippikirjan sivuille. Mutta hyvällä onnella pääsee näkemään, miten Matti Matinpoika Lappalainen poistuu Iisalmesta vuonna 1736. Tuo on siis oljenkorsi Tellervon omalle sukujuurien etsinnälle ja meille talkoolaisille.


Summa summarum: kolme Lappalaisen sisarusta siirtyi Iisalmesta Kiiminkiin ja sieltä osa Haukuputaalle. Nimen Lappo saatan lukea rippikirjasta Caisalle; Hiskissä tuo Lappotar. Yes :rolleyes::rolleyes:

[vainoh]

Iisalmen RK 1734-40 (jossa on tietääkseni merkintöjä vuoteen 1750 asti) löytyy Veikko Perttusen puhtaaksikirjoittamana SSHYn digi-wikistä http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Iisalmi
Pikaisella vilkaisulla en siitä löytänyt sopivia Matti Lappalaisen jälkeläisiä

-
Väinö Holopainen

[tellervoranta]

Kiitos tiedosta ja linkistä :)
Sinne täytynee kai kirjautua ? VP on tainnut kirjoittaa ennen Pohjoisenpalstalla....

[vainoh]

Ihan vapaasti luettavissa. Tarvitsee kirjautua vain jos haluaa muokata wikiä.

[vainoh]

Tällainenkin sivu tuli vastaan
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1734-1740_tk1442/184.htm

Näyttäisi olevan Iisalmen Pörsänmäessä Olavi Matinpoika Lappalainen ja sisarensa Catharina, molemmat matkustaneet Pohjanmaalle.

Väinö Holopainen

[Tapani Kovalaine]

Pörsäjärven rannoilla oli viljelys hallanarempaa, joten Pörsänmäellä oli Lappalaisen Matilla parempi asuinpaikka. Vuoden 1730 henkikirjasta emme kuitenkaan häntä enää löydä. Henkirahaa maksoivat tuolloin Hindrick Mattsson Lappalainen ja vaimonsa sekä Heikin velimies Lars Lappalainen.

Kyllähän tuolloin 1730 Iisalmessa oli yksi henkirahan maksaja nimeltään Matts Lappalainen, mutta hän asui Selevän kylällä eli Sonkajärven ja Varpaisjärven rajalla olevassa kylässä ja turhan kaukana Pörsänmäestä ollakseen etsitty Matti.

En ole varma voiko digikuvaa tähän linkata, sillä eikös Tellervo vasta pohtinut, häätykö sitä SSHY:n sivuille päästä vaiko eikökö. Mutta kyseessä on Pörsänmäcki, sivu 4423, digi 292 ja kyseessähän on Savonlinnan ja Kymenkartanon läänintilit 1730. Digikuvasta 296 löytyy ihan selevästi Säläwän by ja Matts Lappalainen (väärä matti!).

On ollut mulla ilo vihkiä viihdemaailman tuntema Pörsänmäen Kultakurkku vai oliko se Ruikonperän Multakurkku ja siinä ei ollut mitään hajanaisten saappaitten lotinaa, kuten hänen laulussaan...

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3361&pnum=292

[vainoh]

Itse asiassa Matti Lappalainen maksoi itsestään ja pojistaan Heikistä ja Laurista henkirahaa Pörsänmäki 2'ssa vielä 1725. Vuonna 1727 henkirahaa maksoivat vain Heikki ja veljensä Lauri, ja vuonna 1734 vain tuo rippikirjassakin mainittu Lauri.

Väinö Holopainen

[Tapani Kovalaine]

Ihan kiinnostavia rivejä löytyy nyt Veikko Perttusen puhtaaksikirjoittamista Iisalmen rippikirjoista, kun nyt osaamme oikeista kohdista tietoja etsiä. Esimerkiksi tämmöinen kohta vuodelta 1732:

(sRKs197) (Pörsänmäki)
Hendrich Mattsson
hustr ......... i Österbotn
Bror Lars (sK)

såld ......
hustr Helga ..................

Mod Cath: Junduin (sK)
son Erich (sK)
dott Catharina (sK)
son Olof (sK)

Ilmankos v. 1734 rippikirjassa ei enää Heikki Matinpoika Lappalaista ja vaimoaan näy, kun on laaja Pohjanmaa heidät houkutellut! Mutta nyt voisi lukea rivejä niinkin, että Matti Lappalaisen leski on ollut Catharina Jundunen tai sitten ei, sillä menee vaikeaksi ymmärtää, miksi Lars on Bror ja Erich sekä Catharina (sekä puttaan Chaisa?) ja Olof ovat sitten Son ja Dott?

Etunimivalikoimasta päätellen tämän rippikirjassa sukunimettömäksi jääneen perheen jäsenillä on ollut taipumusta muuttaa Haukiputaalle.

[tellervoranta]

No, olin nauruun kupsahtaa, kun reissusta tulleena näin tämän Pörsänmäen viestin, minä kun tykkään Jaakko Teposta kuin hullu polkasta :D::D:


Tällainenkin sivu tuli vastaan
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1734-1740_tk1442/184.htm

Näyttäisi olevan Iisalmen Pörsänmäessä Olavi Matinpoika Lappalainen ja sisarensa Catharina, molemmat matkustaneet Pohjanmaalle.

Väinö Holopainen

Jostakin syystä????.....en löydä Charinia tuosta...en myöskään ymmärrä merkintää muutosta Pohjanmaalle.
Tapanille tiedoksi, että olen minä SSHY:n maksun maksanut, vaan sivulle en pääse. Kone tennii...pitää vissiin siirtyä tuolle uudemmalle ja nopeammalle masiinalle ja ryhtyä opettelemaan. Vaan onkohan minulla väärä tunnus, kun siihen aikaan kesällä oli jotain häikkää.

Pörsänmäen tangon tahtien siivittämin kiitoksin ja terveisin :)

[tellervoranta]

......taas ehti Tapanin viesti ensin...

[vainoh]

Näin minä tuota sivua yritin tulkita.

Lars Matzon Lappal (kommentti yläpuolella Transp til Lambaj)
ho Marg: Kuroin

sitten tulee veljekset Johan ja Thomas Jääskeläinen perheineen

sitten taas jatkuu Lappalaisia:
Mor Catharina Junduin

dr Catharina (vas. puolella kommentti rest til Österboth - tämä siis olisi ehkä Carin)

Son Erich Matzon Lappalain

Son Olof Matzon Lappalain (vas. puolella kommentti rest til Österboth)

[Tapani Kovalaine]

Pörsänmäen ja Oulun välillä oli monenlaisia vaaroja ja kun usein markkinoillakin Oulussa käytiin, niin Hiskistä nähdään, miten Tuoviselle kävi vuonna 1746:

4.9.1746, 12.9.1746, Pörsämäki, U.drg. Jöran Tuofwinen, drunckn. olyckl. på sin marknads återresan ifr. Uhleå uti en bäck med hästen. ikä 26 v

[tellervoranta]

Siis mikähän se tuo Lambaj on:confused:, minne Lauri Lappalainen muutti.

[Tapani Kovalaine]

Jos vihittyjen morsiamien kohdalle koko maata koskevaan hakuun kirjoittaa sanan lambaj, niin tuloksena on kolme seurakuntaa (Pielavesi, Maaninka ja Iisalmi msrk), mutta kaikilla niillä on yhteinen Lambajärvi.
Näkyy rouva Lappalainenkin olevan:
Vaimon kotikylä: LAMBAJ => Lambajerfwi, Lambajerf, Lambajefvi, Lambajervi, Lambajärfvi, Lambajärvi, Lambaj:
Vaimon kotitalo: LAMBAJ => Lambajärvi N:o 15, Lambaj. N:o 3, Lambajärvi N:o 14, Lambajärvi 11, Lambajärvi N:o 7, Lambajärvi 2, Lambajärvi 14, Lambajärvi-12,, Lambaj. 2., Lambajärvi 10., Lambajärvi 12.Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/19d4se?fi+0112+vihityt+3390) 24.6.1828 Nercko Bd.s.enkl. Staff. Georgss. Wäisänen Bd.dr.p. Anna Sam:dr Karppinen Lambajärvi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/19d4se?fi+0112+vihityt+3397) 29.6.1828 Nercko Bd.s.enkl. Pehr Pehrss. Kääriäinen Bd.dr.p. Brita Stina Olai Lappalain Lambajärvi

[tellervoranta]

Tattista vaan :), näyttävät tosin eri vuosisadalla eläneeltä.
Minulla on takaraivossa "tieto" eräästä Lauri Lappalaisesta täältä Lapista, odotan sen putkahtavan kohtsillään. :cool:

[suoma]

Lambajärvi esiintyy 1800-luvun lopulla muodossa Lambaanjärvi. Nykyisin se on Lampaanjärvi-nimisenä Iisalmen kaupunkia, sen jälkeen kun Iisalmen kaupunki ja maalaiskunta liittyivät vuonna 1970. - Niin minä maalainen jouduin kaupunkilaiseksi...

Suoma Varpasuo
Ylä-Savosta tullut

[tellervoranta]

Hei Suoma :), näin näyttää monelle käyvän kuntaliitosten myötä.

Lambajärvi esiintyy 1800-luvun lopulla muodossa Lambaanjärvi. Nykyisin se on Lampaanjärvi-nimisenä Iisalmen kaupunkia, sen jälkeen kun Iisalmen kaupunki ja maalaiskunta liittyivät vuonna 1970. - Niin minä maalainen jouduin kaupunkilaiseksi...

Suoma Varpasuo
Ylä-Savosta tullut

Olen ainakin kolme kertaa Iisalmen kautta kulkenut, myös pysähtänyt Suomen sodan muistomerkin paikkeilla sekä käynyt Juhani Ahon kodin pihalla; tutkailinkin kartasta noita paikkoja. Yksi reissu oli Suomen itärajaa Oulun läänistä Lappeenrantaan ja kierrellen takaisin, yksi taas Suomen länsirajaa pitkin mm. Ähtäriin, Jyväskylään, Kuopioon ja Ouluun ja viimeisin Oopperajuhlilla käynti. Kuopio on ollut tietyistä syistä pidempiaikainen pysähdyspaikka.
Tuo Lapin Lauri ei ole tullut vastaan, mutta Avioliittokuulutuksia P-Pohjanmaalla 1733-39 löytyi Lappalaisia: tämä Matti Matinpoika, Ii, Hendrich Lappalainen Wendla Larsdotterin kanssa Pafvolasta sekä leski Johan Persson Ållikain i Lummijoki Lena Lappalain if Kuopiå kanssa.

Tiedosta kiittäen

[Tapani Kovalaine]

Tellervolle ei ole vielä tullut Lapin Lauri vastaan, mutta mullepa on, tosin asian vierestä. Olen ollut pyörivässä Puijon tornissa päivällisellä ja siinä vastapäätä istui Outokummun kaivoksen lääkäri Lauri Lappi, s. 1899 Suonenjoki. Hän oli silloin kunnanlääkärinä Outokummussa kun synnyin sukututkijaksi.

Lauri Lapista kerrotaan, että hänet oli kutsuttu hyvin matalaan majaan kotikäynnille, kun eräs iäkäs kaivosmies ei enää omin voimin päässyt lääkäriin. Kun tohtori Lauri Lappi avasi oven, tulvahti sieltä sellaiset tuoksut, että hän tokaisi heti kohta emännälle: Taitaa tuo teidän mies olla jo kuollut, kun täällä on selvä kalman haju". Petissä ollut Kaaleppi koitti rykiä jotain oikaisuksi, että elossa ollaan, mutta emäntä keskeytti hänet ja sanoi: Oo Kaaleppi hilijaa, kyllä tohtor nää asiat paremmin tietää!

[tellervoranta]

Tämä päänsisäinen Lauri on ikäänkuin karttaan merkitty Lauri Lapalais kyläs, siis se Lauri, joka ei tule vastaan.
Mitenpä sitä muutenkaan, kun ent. lappalaiset ovat saamelaisia ja uudisasukkaat ovat lappilaisia.

http://hiski.genealogia.fi/hiski/19gsb4

Laitoin linkin Lappotar Charinin kuolemasta hiskissä, jotta saa taas pähkäillä kuolinsyytä.:confused:. Nuorin lapsista jäi vuoden vanhaksi äidin kuollessa.

Huomaan, että linkki ei toimi,joten Haukipudas 30.8.1766.

[Daniel Falck]

Hiski antaa kuolinsyyksi "pestskåt". Pest'hän on rutto, mutta Vaski-Vakka (http://koti.mbnet.fi/nimue/sukututkimus/sukututkimus_frames.htm) (jonka varmaan tunnetkin) antaa mielenkiintoisen käännöksen pestskottille:
pestskott yliluonnollinen t. noiduttu rotontapainen tauti

Itse olen Johanna Lappalaisen (s. 3.12.1875 Ruotaanmäki 4, Iisalmen mlk) tyttärenpojan poika.

[tellervoranta]

Kiitos vastauksesta :). Miten lienee sukulaisuus.......

Hiski antaa kuolinsyyksi "pestskåt". Pest'hän on rutto, mutta Vaski-Vakka (http://koti.mbnet.fi/nimue/sukututkimus/sukututkimus_frames.htm) (jonka varmaan tunnetkin) antaa mielenkiintoisen käännöksen pestskottille:
pestskott yliluonnollinen t. noiduttu rotontapainen tauti

Itse olen Johanna Lappalaisen (s. 3.12.1875 Ruotaanmäki 4, Iisalmen mlk) tyttärenpojan poika.

Tuo kuolinsyy on erikoinen; maaseudullahan papit taisivat kirjoitella kuolinsyyt. Ei sentään "manteleita" kuin aiemmassa kuolisyyselvittelyssä suvussani.:D:

[Daniel Falck]

Kiitos vastauksesta :). Miten lienee sukulaisuus.......


Ei ihan heti avaudu sukulaisuus. Johanna Lappalaisen esivanhemmat ovat kiinteästi Ruotaanmäen Lappalaisia (ainakin) aina Jacob Lappalaiseen (n. 1671-1735) asti.