Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Juho Hyvärinen Papelonsaari
Tervehdys kaikille, olen uusi jäsen ja lukenut tämän ja Savon alueen viestejä mielenkiinnolla.
Saloheimo merkkaa Juho Hyvärisen tulon Liperiin v. 1627 Iisalmesta, Matti Juhonpoika Papelonsaari 1638 - 51. Simo Matinpoika on Polvijärven Sotkumassa ja täältä Kuorevaarasta heidän jälkiporukat sitten löytyvätkin.
Millaista tietoa löytyy Juhon lähtöön Savosta (Tavinsalmen kirjoista en löytänyt) ja missä mökissä Liperissä hän ja muut pitivät majaa ennen Sotkumaa?
Maija-Liisa Tuomen Suur-Liperin historiassa kerrotaan Papelonsaaren kylästä seuraavasti: Papelonsaaren, 1650 -luvulle asti Mikonsaaren talot sijaitsivat kolmessa ryhmässä. Vanhimmat talot olivat itse pääkylässä Papelonsaaressa, Kokonlammin ja Heposelän välisten salmien keskellä. Siitä etelään Kokonlammin länsirannalla sijaitsi viiden talon rivi. Saman verran taloja oli Kinnulanniemessä, sielläkin rantarivinä. Kinnulanniemen talot ovat vuonna 1631 merkitty Pöllänniemeen, mutta kuusi vuotta myöhemmin ne on luetteloitu Mikonsaareen.
Konttilansalmi yhdisti Kokonlammin eteläpään Kirkkolahteen ja kylän talot sijaitsivat pääasiassa sen länsirannalla. Vuonna 1618 kylä esiintyy Ala-Liperin Taipaleen nimisenä, jolloin siellä oli kuusi taloa, kaksi enemmän kuin 1500 -luvun lopulla. Asutuksen huippu sattui vuoteen 1651, jolloin siellä oli 11 ortodoksi- ja 8 luterilaistaloa. Vuoteen 1645 kylä oli ollut puhtaasti ortodoksinen.
Selkäranta, joka myöhemmin liitettiin Konttilansalmeen oli 1631 - 51 itsenäinen kylä, jonka kolmesta talosta 2 oli ortodoksista. Kylä sijaitsi Heposelän itärannalla Konttilansalmen kohdalla. ==
Hyväriset liittyvät kiinteästi Konttilansalmeen 1700 -luvulta lähtien.
Maisema on nykypäivänä muuttunut, kun katsoo vesistöjä kirkonkylän kohdalta.
Samaisessa Suur-Liperin historiassa on Konttilansalmen talo N:o 3 Louhela, uusi n:o Liperi 53, perintötilaksi v. 1804: Påhl Hyvärin - 1722 - 1727, Eskell Hyvärin 1728 - 1759, jne.
1/4 tilasta Påhl Lihavain 1848, Påhl Hyvärin 1849 - 1854 ( 1/2 tilasta vuodesta 1852 lähtien ), jne.
Laitila, uusi N:o Liperi 54, kruununtila 1879: 1/2 tilasta Påhl Laitin 1798 - 1831, Eskill ja Johan Hyvärin 1832 - 1854, jne.
Konttilansalmen talo N:o 4, Hyvärilä, uusi n:o Liperi 55, perintötilaksi v. 1839, kuului aikaisemmin N:o 3:seen, mutta itsenäistyi 1740 -luvulla, jolloin se muutettiin N:o 4:ksi; Jöran Hyvärisen leski 1732 - 1734, Marcus Hyvärin 1735 - 1764, jne.
Kansalaisen karttapaikasta voi aloittaa nykyisten kiinteistöjen paikallistamisen hakusanalla: Hyvärilä. Lukuisia kiinteistöjen yhdistämisiä näkyy tapahtuneen ja talojen numerot ovat vaihtuneet. Samaisesta maanmittauslaitoksesta löytyy Vanhat painetut kartat, peruskartat, joista voi onnekkaasti löytää vanhoja rajoja ja kiinteistönumeroita. www.maanmittauslaitos.fi. Liperin terveyskeskuksen kun löytää, niin ei voi eksyä alkuaan Hyväristen tiluksilta. Aikoinaan Yhteiskoulun pihaan näkyi vanha Hyväristen talo, jossa korjatussa päädyssä asui Koppiset ja vanhassa päädyssä Anni Ratinen o.s. Hyvärinen.
Näiden mainittujen Hyväristen yhteyttä en ole tavoittanut - mistä löytyy 1630 -luvun Liperin kirjat?
Tavinsalmelta vuodelta 1625 löytyy Niemisjärveltä sekä Hernejärveltä Jöns (Juho) Hyväriset.
Sotkumasta löytyy Simon vuodesta 1682 alkaen ja Paiholasta Petter vuodesta 1693 alkaen.
Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys ry, Kirkonarkistot, Liperi. Rippikirjat alkavat vuodesta 1755. Aikaisempia RK ei ole. Syntyneitä ja kuolleita selattava, niistä voi laskea n. ikiä ja löytyy henkilöitä, joita ei ole merkitty muualle.
https://digihakemisto.blogspot.com/2019/02kuvien-kaantaminen-ja- suurentaminen.html
Kansallisarkisto, digitaaliarkisto, LÄÄNINTILIT, Käkisalmen läänin ja Inkerin tilejä. Digitaaliarkistossa on myös Liperin seurakunta ym.
Suku Forumin ETSI toiminnolla voi etsiä foorumilla aikaisemmin keskusteltuja aiheita Hyvärisistä.
Entäpä, jos kuitenkin Polvijärven ja Liperin Hyväriset ovat samaa puuta, eri oksia vain.
Hauskaa vappua!
Jokin tuossa osoitteessa heittää, ei mukamas ole.
Kiitos linkistä, kyllä se aukesi- mielenkiintoinen bloki.
Ilmaisin asian huonosti, en ole kaikkia 1600-luvun maakirjoja vielä käynyt läpi, kovin hidasta.
Savolaisiahan kulkeutui runsaasti ylä-savoon ja sieltä tänne rajan auettua kuten myös suoraan heinäveden kautta. Kyllä näinkin voi olla. DNA tuloksissa ei ollut osumia ylä-savon alueelle.
Tarkennetaan: http://digihakemisto.appspot.com
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.