Carl Pålsson Tuokkolasta, Karvia 1624 kruunun viljelyyn

[Luodetlahti]

Kyrönkaankaantien sivuulle on lisätty Antero Perttulan käännös oikeuden päätöksestä, jolla Carl Pålssonin Tuokkolasta saa viljellä Iso- ja Vähä-Karviajärven aution erämaan taloa kruununtilana perustamalla sinne erillisen talouden.


https://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/karvia.htm


Asiakirjaan on viitattu kirjallisuudessa mutta tässä se on kokonaisuutena, mikä selventää kuvaa Karvian alkueen varhaisesta hallinnasta ja asuttamisesta.


Genissä jotakin mutta onko Tuokkolan Carl Pålssonista lähemmin tietoa?

[Miisamaija]

Keräsin joitain aikaisempia keskusteluja Carl Pålssoniin ja Tuokkolaan liittyen

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28472

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-33640.html

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-29261.html

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11278.html

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-31812.html

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-306.html

[Benedictus]

Carl Påhlsson oli vouti ja nimismies.


Jutussa tulee esille sivuliitteenä nimi Grels Mårtensson, joka maksaa 1630 kymmenykset Karviasta.
Kuka yleensä maksoi kymmenykset?


Kuka tuo Grel Mårtensson mahtoi olla? Onko tietoa?


vielä vuoden 1634 tarkastusmaakirjassa tila oli Carllin ja siellä oli hänen alaisuudessaan torpparina Erich Kåitinen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1800043 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1800043); mutta esim. vuoden 1630 Karvian kymmenykset oli maksanut Grels Mårthenβon http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1798032 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1798032)

[KariKK]

Carl Påhlsson oli vouti ja nimismies.


Jutussa tulee esille sivuliitteenä nimi Grels Mårtensson, joka maksaa 1630 kymmenykset Karviasta.
Kuka yleensä maksoi kymmenykset?


Kuka tuo Grel Mårtensson mahtoi olla? Onko tietoa?


vielä vuoden 1634 tarkastusmaakirjassa tila oli Carllin ja siellä oli hänen alaisuudessaan torpparina Erich Kåitinen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1800043 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1800043); mutta esim. vuoden 1630 Karvian kymmenykset oli maksanut Grels Mårthenβon http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1798032 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1798032)

Mitään todistetta Grels Mårtenssonin alkuperästä ei minulla ole esittää eikä taida olla tiedossa kenelläkään, mutta
hän oli ilmeisesti Erkki Kojosen vävy ja Matti Niilonpojan (Karvian Mattila)
appi. Erkki Kojonen taas on mainittu ennen Karviaan ilmestymistään Kauhajoella Hyypän Seppäsen paikkeilla ainakin 1601, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659283 .
Arvaus kyllä Grels Mårtenssonin alkuperästä on, mutta en halua sitä tässä
esittää, koska arvaus voi osua harhaan, mutta joku voisi pitää sitä silti toteennäytettynä.

Sitten myöhemmin Grels Mårtenssonin poika Jöns, siis Erkki Kojosen tyttärenpoika, on ollut Seppäsen
isännäksi merkittynä, SAY:ssa näkyy vuosina 1640-1645,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61204 .

[raimoensio]

Luukko 3 (Etelä-Pohjanmaan historia?) sanoo että 1624? asetettiin kaksi kruununmetsästäjää Hämeenkyrön Ruokojärveltä (=Kankaanpää)

Vappula taas sanoo Karvian ensimmäinen asukas oli kruununmetsästäjä Reko Martinpoika 1620-luvulla

[Luodetlahti]

Keräsin joitain aikaisempia keskusteluja Carl Pålssoniin ja Tuokkolaan liittyen

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28472

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-33640.html

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-29261.html

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11278.html

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-31812.html

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-306.html


____________
Kiitos linkeistä.



Tässä kannattaa palauttaa ik mieleen myös, mitä Matti Lund ja Kari Kallio-Könnö ovat mm. EP Juuret -julkaisuissa kirjoittaneet Karvian varhaisista asujista.


Antero Perttula tuntee liittyvät asiakirjat laajasti ja katsoo, että niissä esiintyvä Taijanen on kirjurien muunnos nimestä Kojonen.



Käännös, linkit ja huomio muodostavat kokonaisuuden, joka selkeyttää varhaista omistusta ja asujaimistoa. Samalla hahmottuut kruunun johdonmukainen otteen voimistaminen Juhana III >> skanssi, osa suurvalta-Ruotsin nousua. Mirka Lappalaisen Pohjolan Leijona -teos kannattaa myös lukea.

[KariKK]

Luukko 3 (Etelä-Pohjanmaan historia?) sanoo että 1624? asetettiin kaksi kruununmetsästäjää Hämeenkyrön Ruokojärveltä (=Kankaanpää)

Vappula taas sanoo Karvian ensimmäinen asukas oli kruununmetsästäjä Reko Martinpoika 1620-luvulla

Kannattaa lukea ensiksi, mitä Matti Lund kirjoitti Eteläpohjalaisissa Juurissa 3/2013 artikkelissa "Rauhahyypän eli Seppäsen talon alkuvaiheista ja suvuista".
Siinä ML m.m. käräjäasiakirjoihin ja veroluetteloihin perustuen on selvittänyt
näitten Karvian alkuvaiheitten asukkaitten sukusuhteita.
Ja sen, että Reko Martinpojan poika Jussi (Jöns) ja Mikko Taijanen vaihtoivat Seppäsen ja Karvian talon keskenään n. 1639.

Se jäi edellisessä kommentissani mainitsematta, että
ML mainitsee myös Reko Martinpojan näkyvän Seppäsessä isäntänä
ruodutusluettelossa 1642.
Itse olen sitten myöhemmin selvittänyt m.m. Y-DNA-testien perusteella Taijasten alkuperää. Mutta en nyt siihen tässä mene, paitsi, että
Mikko Taijasen jälkeläisten haploryhmä ei ole se, mitä savolaisilta odottaisi, vaan on I.
Tuskin Mikko (tai Karviassa Niilo) Erkinpoika Taijanen kuitenkaan oli Erkki Kojosen poika. Jos olisi ollut,
Kerttu Rekontytär ja Matti Niilonpoika olisivat olleet serkkuja.

Siihen minulla ei ole perusteita ottaa kantaa, ovatko Kojonen ja Taijanen saman nimen eri muotoja, mutta Kauhajoella Erkki Kojonen ja Mikko (eli Niilo) Taijanen esiintyvät aivan eri aikoihin alunperin.
Erkki Kojonen lienee myös se Erkki v. 1603 kymmenysluettelossa
Kauhajoella Paavon ja Matin välissä ennen Päntänettä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660584.

[KariKK]

Vielä yksi argumentti liittyen Mikko/Niilo Erkinpoikaan.
Meillä on kohtalaisen tarkka tieto hänen iästään.
Vuoden 1627 ruodutusluettelossa hän on Kauhajoella Seppäsessä tällä kertaa nimellä Niels Erichsson, ikä 70 vuotta eli oli syntynyt n. 1557, joten hän ei mitenkään voi olla Erkki Kojosen poika.
Joten jos Kojonen ja Taijanen ovat saman nimen eri muotoja, se
ei tule isä-poika-suhteesta.
Tällä 70-vuotiaalla miehellä mainitaan Seppäsessä myös 16-vuotias poika Henric.

[Luodetlahti]

Kiitos Kari, kokonaisuus kehittyy hyvin. Mm. dna-tutkimuksiin viittaamasi sopii oikestaan yhteen sen kanssa, mitä Perttula on yksityisesti tuonut esiin. Kysymyksiä kuten mita savolaisilla täällä on tarkoitettu? En kuitenkaan kirjoita tähän näkyviin enempää yksityistä kuin toivomuksen hyvästä keskustelusta, aineksia on.


Poimin kirjallisuudesta, Pentti Papunen Hkyrön historia 1. s. 168: Karvialampi, joksi 1589 mainittu Karwalampi tulkittu, tarkoittanee Karvian Kirkkojärveä. Siellä heinijärveläisten eräsija, omistajina tulevat kysymykseen tai tiedetään neljä taloa: Parkkinen, Ruusi, Raukola tai Tättälä...(Vahvistaa Karvia-nimen tulkintaa johdokseksi karva-sanasta, viittaisi turkiksiin)... Luotettavalta vaikuttaa myös perimätietö, että Hkyrön Uskelan Käkelällä ja Mattilalla oli eräsijat Kirkkojärven rannalla. / Iso-Karviajärvellä oli Sarkkilan Pietilän Heikki Sarkilla ja naapurillaan Heikki Olavinp. Antilalla eräsija 1550-luvulla. IEEH I puolestaa kertoo vähäröyhiöläisten omistuksia Karvialla ja osoittaa, että omistukset liikkuvat.

[KariKK]

Kiitos Kari, kokonaisuus kehittyy hyvin. Mm. dna-tutkimuksiin viittaamasi sopii oikestaan yhteen sen kanssa, mitä Perttula on yksityisesti tuonut esiin. Kysymyksiä kuten mita savolaisilla täällä on tarkoitettu? En kuitenkaan kirjoita tähän näkyviin enempää yksityistä kuin toivomuksen hyvästä keskustelusta, aineksia on.


Poimin kirjallisuudesta, Pentti Papunen Hkyrön historia 1. s. 168: Karvialampi, joksi 1589 mainittu Karwalampi tulkittu, tarkoittanee Karvian Kirkkojärveä. Siellä heinijärveläisten eräsija, omistajina tulevat kysymykseen tai tiedetään neljä taloa: Parkkinen, Ruusi, Raukola tai Tättälä...(Vahvistaa Karvia-nimen tulkintaa johdokseksi karva-sanasta, viittaisi turkiksiin)... Luotettavalta vaikuttaa myös perimätietö, että Hkyrön Uskelan Käkelällä ja Mattilalla oli eräsijat Kirkkojärven rannalla. / Iso-Karviajärvellä oli Sarkkilan Pietilän Heikki Sarkilla ja naapurillaan Heikki Olavinp. Antilalla eräsija 1550-luvulla. IEEH I puolestaa kertoo vähäröyhiöläisten omistuksia Karvialla ja osoittaa, että omistukset liikkuvat.

Kiitos Perttulalle tästä suomennoksesta.
Mielenkiintoinen juttu. Harmi vain, että osa paikannimistä ei aukene ainakaan minulle niin, että osaisin sijoittaa ne kartalle.

Savolaisilla tarkoitin Kojosta ja myös sitä, että Kauhajoen historiassa on arvelu, että Mikko/Niilo Erkinpojan perhe mahdollisesti kuului samaan suurperheeseen kuin Kauhajoen Korhoset ja Korhosessa vaikuttaneet Könöset.
Kun vielä Karvian Kotiseutuyhdistyksen avulla saatiin Niilo (/Mikko) Taijasen jälkeläisen y-dna-testi ja myös Kauhajoen Korhosen mieslinjasta ja vielä omani,
oli vertailu mahdollista. Omaa ja Korhosen testiä on vielä tarkennettu BigY-tasolle, jolloin oli todettavissa, että nekään eivät olleet samaa isälinjaa.
Tämä asia kiinnostaa minua siksi, että isäni suvun kotitalon näyttää perustaneen sama mies, joka mainitaan Karviassa isäntänä 1639 eli Paavo Niilonpoika, joka mainitaan Karviassa tuona vuonna kolmessa eri veroluettelossa, kerran Mikonpoikana ja kaksi kertaa Niilonpoikana. Hän ei kuitenkaan ole isälinjassani eikä esivanhempiani. Hänen veljensä Matti kyllä kuuluu esivanhempiini.

Mikko/Niilo Erkinpojan mieslinja kuuluu sitten eri haploryhmään eli ryhmään I.
Tätäkin testiä on periaatteessa mahdollista tarkentaa ja on olemassa lähiosuma, joka saattaa antaa mahdollisuuden todentaa Mikko/Niilo Erkinpojan alkuperä näiden kahden dna-testin avulla ihan talokohtaisesti. Itselläni ei ole asiantuntemusta niiden testien tulosten tulkitsemiseen tuolla varmuudella.
Siksi en kirjoita siitä laajemmin tähän.

Mitä tulee Reko Martinpojan alkuperään, niin Ruokojärvellä ei näyttäisi olevan ketään Marttia , joka hänen isäkseen sopisi, joten ilmeisesti hänen alkuperänsä ei ole siellä.

[Benedictus]

Tämä asia kiinnostaa minua siksi, että isäni suvun kotitalon näyttää perustaneen sama mies, joka mainitaan Karviassa isäntänä 1639 eli Paavo Niilonpoika, joka mainitaan Karviassa tuona vuonna kolmessa eri veroluettelossa, kerran Mikonpoikana ja kaksi kertaa Niilonpoikana. Hän ei kuitenkaan ole isälinjassani eikä esivanhempiani. Hänen veljensä Matti kyllä kuuluu esivanhempiini.


Yllä oleva KariKk viestin osa osui silmääni.
Olemme etsineet Niinisalon Josef Jossefssonin isän Josef Påhlssonin isää.


Isoäiti Margareta Staffansdotter oli kahdesti aviossa ja jälkeläiset käräjöivät perinnöistä.


Mihin aikaan tuo Karvian Paavo olisi vaikuttanut ja missä tarkemmin eli voisiko hänellä olla ollut puolisona tuo meidän Margareta Staffansdotter.


Ajallisesti poika Josef Påhlsson on vaikuttanut noin 1640-60.

[KariKK]

Tämä asia kiinnostaa minua siksi, että isäni suvun kotitalon näyttää perustaneen sama mies, joka mainitaan Karviassa isäntänä 1639 eli Paavo Niilonpoika, joka mainitaan Karviassa tuona vuonna kolmessa eri veroluettelossa, kerran Mikonpoikana ja kaksi kertaa Niilonpoikana. Hän ei kuitenkaan ole isälinjassani eikä esivanhempiani. Hänen veljensä Matti kyllä kuuluu esivanhempiini.


Yllä oleva KariKk viestin osa osui silmääni.
Olemme etsineet Niinisalon Josef Jossefssonin isän Josef Påhlssonin isää.


Isoäiti Margareta Staffansdotter oli kahdesti aviossa ja jälkeläiset käräjöivät perinnöistä.


Mihin aikaan tuo Karvian Paavo olisi vaikuttanut ja missä tarkemmin eli voisiko hänellä olla ollut puolisona tuo meidän Margareta Staffansdotter.


Ajallisesti poika Josef Påhlsson on vaikuttanut noin 1640-60.

Jo aiemmin mainitussa Matti Lundin jutussa "Rauhahyypän eli Seppäsen talon alkuvaiheista ja suvuista" Eteläpohjalaisissa Juurissa 3/2013 on esillä Matti Paavonpoika Seppäsen perinnönjako.
Siitä käy ilmi, että Karviassa 1639 isäntänä mainitulla Paavo Niilopojalla ei ollut muita poikia kuin Matti Paavonpoika Seppänen, joka kuoli 1684.

[KariKK]

Kirjoitan vielä lisää juttua niistä olosuhteista, joissa aika ja paikka ovat
mahdollisesti saattaneet yhteen näitä Karvian ensimmäisiä veroluetteloissa näkyviä asukkaita.
Tietoja ei ole riittävästi todisteluksi, mutta mahdolisten muittten hajanaisten tietojen merkitys ja yhteys on helpompi ymmärtää, jos asiasta on jonkinlainen kuva, joka joko voidaan vahvistaa oikeaksi tai osoittaa vääräksi.

Varmaan on hyvin mahdollista, että Karvian Käkelän ja Mattilan talot ovat saaneet nimensä niiltä taloilta, joiden eräsijojen tienoille nämä Karvian talot on perustettu. Mutta se on toinen asia, ovatko nämä uudisasukkaat tulleet näistä Hämeenkyrön taloista. Heidän alkuperänsä on luotettavimmin selvitettävissä
dna-testien tulosten perusteella.

Siitä nyt totean, että eräänlaisen profiloinnin perusteella olin vakuuttunut, että
Mikko (=Niilo) Erkinpoika Taijanen on sama mies kuin Muuramen Mikkolan Mikko Erkinpoika.
Tällä hetkellä FTDNA:n julkisilla sivuilla on korpilahtelainen Henrich Stefansson, jonka jälkeläinen on Karvian Niilo Erkinpoika Taijasen jälkeläisen lähiosuma.
FTDNA ilmoittaa GD:ksi 7. Se on hieman arvoituksellista, koska
niissä julkisissa tiedoissa Y67-tasolla eroja on kuudessa kohdassa, joista kolmessa on kahden askeleen ero.
Itselläni ei ole asiantuntemusta arvioida tätä muuten kuin, että olen selvittänyt millaisia eroja on jonkun n. 500 vuotta sitten syntyneen miehen usean jälkeläisen kesken. Tämä ero sopii mahdollisuuksien rajoihin. Itse asiassa verkossa ollut TMRCA-laskuri antoi tuolla erolla isälinjojen yhtymäkohdan suurimman todennäköisyyden juuri noille paikkeille.
Tämän Henric Stefanssonin (s. 1734, k. 1799) isälinja on johdettavissa Muuramen Heikkilän Heikki Erkinpoikaan, joka oli Muuramen Mikko Erkinpojan
veli. Mikkola jaettiin useamman veljen kesken ja Heikkilä oli Heikin osa.
En sitä isälinjan johtoa tähän laita, mutta se on tehtävissä, vaikka Henric
Stefanssonin kastemerkintää ei ole saatavilla.
On siis mahdolllista selvittää suurella varmuudella, tuliko Niilo Taijanen Karviaan Muuramesta Kauhajoen Hyypän Seppäsen kautta.
Mutta ehkä asian varmentaminen ei ole ensisijaisesti minun tehtäväni, kun
mahdollisesti tarvittaisiin Y67-testiä tarkempi tulos ja vielä sen tulkinta.

Mitä sitten tulee Reko Martinpoikaan, hän lienee ollut siinä kuusissakymmenissä
tullessaan 1640-luvun vaihteessa Karviasta Seppäseen.
Siten hän on mahdollisesti kohdannut tulevan vaimonsa Sunneva Erkintyttären
ihan 1600-luvun alussa, jolloin Erkki Kojonen on asunut Kauhajoella, veroluettelon nimistä päätellen, Korhosen ja Rauskan välissä eli Seppäsen paikkeila.
Nyt on oleellista tietää talojen sijainnista se, että Seppänen oli Korhosen naapuri ja Korhosen eteläpuolella oli Hyypässä Rauhaluoman ja Hyypänmäen tasalla vanha eräkauden maakuntaraja Pohjanmaan ja Hämeen välillä.
Historiantutkijat ovat selvittäneet, että tämän rajan eteläpuolinen alue Kauhajoella oli sisämaan yläsatakuntalaisten eräaluetta.
Näille yläsatakuntalaisten vanhoille eräsijoille Hyypässä
ensimmäisinä perustetut talot olivat Könnö ja Pantti.
Seppäsen ja Könnön välimatka on n. 6 km.

Sitä en ole nähnyt missään mainittavan minkä talon eräsijoille nämä talot on perustettu. Mutta johtolankoja on.
RL 1627 mainitsee Korhosen eteläpuolella (eli vanhan v. 1577 asti voimassa olleen maakuntarajan eteläpuolellä) kaksi asukasta Jöns Thomasson (s. 1607)
ja Simon Runsas (50-vuotias eli s. 1577).
Lisäksi isälinjaani kuuluva Pentti Paavonpoika vetosi Ilmajoen kesäkäräjillä 1672 (maininta Kauhajoen historiassa s. 116) ikimuistoiseen nautintaan
riidassa laitumesta naapurin Pantin isännän kanssa. Nautinta ei enää ollut voimassa, mutta Pentti antoi todistuksen, että hän kuului jotenkin sukuun, jonka entisellä eräsijalla hän asui ja ilmeisti myöskin Pantti oli.
Sukuyhteyden täytyi tulla äidin puolelta.

No nimi Simo Runsas jo viittaa Parkanoon. Vuodelta 1629 on kaksi veroluetteloa (myllytulliluettelo, 4964 ja karja- ja kylvöluettelo, 4964b), joista selviää että Simo Runsas on Martinpoika.
4964: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653961 ja
4964b: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654243 .
Ensimmäisessä maintaan itselliset Simo Runsas ja Tuomas Matinpoika,
toisessa itselliset Tuomas Matinpoika ja Simo Martinpoika.
Tämän jälkeen Simo Runsaasta ei ole mainitoja löytynyt Kauhajoelta, mutta Hämeenkyrön lautamiehenä hän on ollut 1630-luvulla ja mainintoja on käräjäpöytäkirjoissa Pekka Lehtoselta saamani tiedon mukaan.
Simo Runsasta ei liene mainittu koskaan Hämeenkyrön veroluetteloissa.

Kun Paavo Mikonpoika poistui v. 1639 jälkeen Karvian luetteloista, ilmestyy Kauhajoelle 1641 itsellinen Paavo Mikonpoika, vuonna 1642 on itsellinen
Paavo Könnö (Könnöi), vuonna 1643 Seppäsen sotilas Paavo Mikonpoika ja
1644 itsellinen Paavo Könnö.
Sen jälkeen häntä ei näy veroluetteloissa.
Tässä en näe kuin yhden ainoan Paavon.
Paavo Mikonpojastakin olen saanut tietoja Pekka Lehtoselta, joka on löytänyt tietoja Ruotsin arkistoista. Paavo Mikonpoika on joutunut sotaväkeen ja kuollut aika pian sen jälkeen. Joten Karviassa tallennettu tarina siitä, että veljet tappoivat Paavon, ei pidä paikkaansa.

Edelleen Pekka Lehtosen löytöjä Ruotsin arkistoista, tässä hänen luvallaan, on se, että Paavo Mikonpojalla oli ollut Matin lisäksi ainakin yksi toinenkin poika Yrjö, nihti, joka oli astunut palvelukseen 1656 ja ollut Oulussa 1657 ja 1658. Oli palveluksessa äitinsä veljen Johan (=Jöns) Thomassonin puolesta.
Mutta Matti Paavonpojan testamentin käsittelyn aikaan
annetun lausunnon perusteella Yrjön ja hänen mahdollisten jälkeläistensä täytyi jo olla kuolleita. Joten tämä ei muuta Josef Påhlssonin asia.
Paavo Mikonpojan vaimon nimi oli Klaara Tuomaantytär, joka oli siis
Tuomas Matinpojan tytär.
Oletettavasti 1627 RL:ssä mainitut Jussi (Jöns) Tuomaanpoika ja Simo Runsas
asuivat sukunsa entisllä eräsijoilla ja niillä paikoilla, minne tulivat Pantti ja Könnö. Kumpi oli kummassa paikassa on vaikea sanoa, mutta jos nimien
järjestys oli sama kuin myöhemmin veroluetteloissa ja rippikirjoissakin, niin
saattoi olla, että Simo Runsas asui paikalla, jonne Paavo Mikonpoika tuli Karviasta v. 1639 jälkeen. Sen jälkeen hänellä oli lisänimi Könnö, joten voisi olettaa, että lisänimi tuli parkanolaisten eräsijalleen antamasta nimestä.
Ja esi-isäni Pentin todistuksen mukaan Tuomas Matinpoika ja hänen lapsensa olivat parkanolaista sukua. Kun Runsas oli Seppo Suvannon mukaan Parkanon Karhun sukuhaara, niin Tuomas Matinpoika ilmeisesti oli myös Parkanon Karhun sukua. Ainakin hän sopii ajoituksen puolesta Matti Jaakonpoika Karhun pojaksi.

Kun Pentti Paavonpoika Könnön täytyi kuitenkin olla Klaaran poika, niin
Klaaran täytyi olla ollut naimisissa jo ennen Paavo Mikonpoikaa jonkun toisen
Paavon kanssa. Se nyt on eri kysymys.

Kun siis todistettavasti parkanolaiset Simo Runsas ja Tuomas Matinpoika olivat sukunsa entisillä eräsijoilla vielä 1620-luvulla, ovat he ja heidän vanhempansa
hyödyntäneet niitä alueita koko ajan siihen asti.
Tarkkaa tietoa alueen laajuudesta ei ole, mutta pohjois-eteläsuunnassa varmaan ainakin yli 3 km ja itä-länsi-suunnassa mahdollisesti yli 10 km, ehkä läheltä Nummijärveä Lumikankaan harjun laelle. Tämä nyt oli arvelua.
Luultavasti siellä eräalueella on ainakin metsästetty ja ehkä poltettu myös kaskia.

Tämän pitkän johdannon lopuksi on todettava kaksi asiaa.
Jos Reko Martinpoika olisi ollut kotoisin Parkanon Runsaasta, hän olisi epäilemättä liikkunut sopivaan aikaan Hyypän maisemissa kohdatakseen
Erkki Kojosen perheen.
Toiseksi, kun katselin SAY:a Hämeenkyrö-Kankaanpää 1580-1599, oikeastaan ajallisesti juuri Martti Erkinpoika Runsas näyttäisi parhaiten sopivan
Reko Martinpojan isäksi.

Tämä ei nytkuitenkaan riitä todistamaan, että näin oli.
Mutta jos jostakin löytyisi jokin muu tieto, että Runsaassa oli Reko Martinpoika, jota ei voi sijoittaa muualle, niin sitten arveluni on oikeilla jäljillä.

[Ässäm]

Karvian kotiseutuyhdistyksen talonhaltijaluettelossa sanotaan Reko Martinpojan olleen "Krevoilan lampuoti v. 1620". Missä oli Krevoila?
https://web.archive.org/web/20130208203635/http://www.saunalahti.fi/~sakamaki/isantaluettelo3.html

Ikaalisten-Kankaanpään SAY 1655-74 mainitsee Karviassa s. Grels Stenbocks-nimisen herran, onko hän sama mies kuin Reko Martinpoika? Ja mitä tässä tarkoitetaan nimen edessä lyhenteellä s.?
Asutuksen yleisluettelo - Ikaalinen - Kankaanpää 1655-1674, jakso 25, sivu 25: Niinisalo, Karvia; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26333 / Viitattu 2.9.2021
SM

[KariKK]

Karvian kotiseutuyhdistyksen talonhaltijaluettelossa sanotaan Reko Martinpojan olleen "Krevoilan lampuoti v. 1620". Missä oli Krevoila?
https://web.archive.org/web/20130208203635/http://www.saunalahti.fi/~sakamaki/isantaluettelo3.html

Ikaalisten-Kankaanpään SAY 1655-74 mainitsee Karviassa s. Grels Stenbocks-nimisen herran, onko hän sama mies kuin Reko Martinpoika? Ja mitä tässä tarkoitetaan nimen edessä lyhenteellä s.?
Asutuksen yleisluettelo - Ikaalinen - Kankaanpää 1655-1674, jakso 25, sivu 25: Niinisalo, Karvia; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26333 / Viitattu 2.9.2021
SM

Krevoilasta en osaa sanoa, mutta Stenbockissa on kai kyse siitä, että Karvia
kuului hänen läänityksiinsä eli hänelle menivät karvialaisten maksamat verot
tai ainakin osa niistä. Stenbock ei Karviassa asunut tai viljellyt maata.