PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Heinonniemen Heiskanen


hilmaemilia
19.03.19, 08:06
Hei ystävät hyvät

Yritän etsiä ja hahmottaa Heinonniemen Markus Heiskasen elämänkulkua s n 1690-luvulla , asunut Heinonniemessä ja lapsia löytyy esim. 1720-luvulla syntyneeksi siellä . 1729 vuonna Markus on merkitty Liperin Risti/ Kaatamossa asuvaksi.
Heinonniemi siis löytyy Liperin kirkkopitäjästä ,mutta kun haen henkikirjoista niin onko tämä Heinonniemen kylä ollut 1700-luvun alussa Liperiä, Kerimäkeä vai mistä henkikirjoista / makirjoista kyseinen kylä löytyy 1600-1700? Nykyisin se on Kiteeseen kuuluva.

kevätterveisin hilmaemilia

Tapani Kovalaine
19.03.19, 10:07
Kirjan Suur-Liperin historia sivulla 742 on isäntäluettelossa Kerimäen Kaatamoa esittelevä kohta. Lukijaa opastetaan kertomalla, että vanha Heinoniemi N:o 1 = uusi Kaatamo N:o 1-10.

Kansalaisen Karttapaikasta löytyy hakusanalla Heinoniemenjoki oikea kohde. Sen joen rannalla asustelivat heinoniemeläiset. Kiteen Heinoniemi on nimikaimana kaukana toisaalla, mutta silti hämää etsimään liperiläisiä ihan turhaan sieltä.

Kaatamosta ja Ristin kylästä näiden Heiskasten sukujuuria tulee etsiä. Kerimäen Kaatamosta tuli Liperin Kaatamo. Heiskasen Markuksen jälkeläisiä Hirvosia asui Kaatamo nro 6 Hirvolan talossa. Siikasalmelle päätyi emännäksi eräs Markuksen tyttäristä: Hiski, vihityt: 23.9.1749 Sikasalmi Bds. Abraham Mick.son Härkäin P. Britha Marcid:r Heiskain Catamo

hilmaemilia
19.03.19, 11:33
Hirvosena tunnen Hirvolan . Siis Heinonniemi muuttunut Ristiksi joskus 1727- 1729, koska Markuksen tytär Valpuri syntyi 1722 Heinonniemi , Maria tytär 1726 Heinonniemi, kaksospojat vuonna 1729 Risti. Tapani, en löydä kyllä Kerimäen enkä Liperin henkikrjoista tai maakirjoista 1600-luvun 1700-luvun vaihteesta Heinonniemen kylää. Oliko siis Kerimäen Kaatamo tuolloin valtion asiakirjoissa? Markusta en kyllä sieltä löydä, lienee ollut köyhä ja maaton ....

Tapani Kovalaine
19.03.19, 12:27
Täyssinän rauhan raja kulki Heinoniemenjokea pitkin Ristinlampeen ja jatkui itäänpäin Myllypuroa myötäillen rauhan rajamerkille ja edelleen Juojärvelle. Heinoniemen kylään kuuluivat tilat Seppälä, Tervalaks, Harjulaks, Kangaspeldo, Retulampi ja Heinoniemi (nro 6), Kalliola, jne. Kaikki nuo tilat olivat Kerimäen Huistinvaaran kylän ja Liperin Kaatamon kylän välissä sijainneen Heinoniemen kylän alueella. Kartoista pystyy nuö vanhat tilanpaikat vielä enimmäkseen hahmottamaan.

Markus Heiskanen on asunut luullakseni jollakin em. tilalla. Henkikirjojen ja muiden väestöluetteloiden kohdalla on ainaskin Liperin kohdalla paha aukko vuosien 1690-1720 välillä. Luulisi Kerimäen pitäjän puolelta vielä tärppäävän tuo Heiskasen perhe. Olisiko peräti asunut ihan Heinoniemi -talossa, josta sittemmin tuli kylään talo numero 6? Ainahan sitä voi arvuutella. Tai entäs jos Markus oli seppä?

hilmaemilia
19.03.19, 15:03
Kiitos Tapani. Pitää tutkailla paikkoja. Markuksen ja Maria Tapanaisen tytär Anna s 1718 , suuren suvun kantaäiti meni naimisiin Hirvosen Paulin kanssa vuonna 1737 Kaatamossa. Paulinkin alkuperää olen jahtaillut, Paulinpoika hän oli kuitenkin.