Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Puutarhuri Olof Jäderholm s 1773 Ruotsin Jäderissä
Muualta saamani tiedon mukaan esi-isäni Olof Johan Jäderholm tuli Suomeen 1797, mutta trädgårdsmästare Olof Jäderholm mainitaan vasta 1798 Yläne gårdin palkollisten listassa. Samassa paikassa hänet vihittiin v 1800 Maria Margaretha Krabben kanssa. Löytyykö näiden sukujen tutkijoita tai muita kekseliäitä, jotka neuvoisivat tietolähteen tuon vuoden 1797 varmistamiseksi?
Vastaavasti muuttotieto Irstasta Tukholmaan 1795 on löytynyt, mutta ei mainintoja Tukholmassa oleskelusta tai poismuutosta (oletusvuosi 1797). Renkiä ei löydy kirkonkirjoista eikä verotusluetteloista, mutta kaipa hänkin on jonnekin kirjattu?
Olof Johanin vanhempien (tod.näk. Olof Jonsson ja Brita Johansdr) osalta on myös kirkonkirjojen puutteen vuoksi aukkoja selvityksessä. Tähänkin kaipaisin tukea.
Oon tuota seutua jonkin verran katsellut, niin Yläneen palkolliset tulivat sinne monesti Turun kautta....eli olisko hän oleillut hetken Turussa?
Juha
Turkua olen itsekin pitänyt todennäköisenä, kun se oli myös Marian kotikaupunki. En ole kuitenkaan (vielä) löytänyt hänestä merkintää rippikirjoissa. Muita tietolähteitä ei taida olla käytettävissä, kun muuttokirjat lienevät digitoimatta Turun seurakuntien osalta?
Ei löytynyt Olofia vuoden 1797 Turun henkikirjan puutarharengeistä; sivut 862-863:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10948959
Sen verran aloittelija olen, että henkikirjat eivät tulleet mieleeni. Sen sijaan mieleen tuli Olofin vuotta myöhempi saapuminen. En kuitenkaan löytänyt vuoden 1798 henkikirjoja - digiarkisto tarjosi vain vuoden 1800 jälkeisiä. Kyllä tuokin vuosikerta 1798 näyttää arkistohyllyissä olevan. Kerrotko miten saan sen esiin digitoituna? - Olofin perukirjaa (kuoli 1852 Askaisissa) olen myös odotellut digitoituna, mutta pitkään se kestää.
1700- luvun henkikirjat ovat läänintileissä. Turun ja Porin läänin osalta ne löytyvät täältä:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=214363.KA
Suuri osa näistä on digitoitu.
Kiitos opastuksesta, henkikirja 1798 löytyi. Siitä en kuitenkaan löytänyt ammattien mukaista ryhmittelyä. Selasin siksi läpi kaikki Turun sivut enkä havainnut Olof Jäderholmia. Käsiala ja tiukkaan ahdettu teksti oli kuitenkin ajoittain niin vaikealukuista, että saattoi Olof hävitä sekaankin.
Mutta käyn vielä kursorisesti läpi myös 1797-kirjan. Jos ei löytöä siitäkään, täytynee etsiä Yläneeltä. Tuskin missään palvelussa on nimihakua näihin kirjoihin?
Pekka Hiltunen
16.03.19, 13:42
Turun HO:n asessori Hieronymus Hieronymi von Birckholtz toimi ensin Turun ja sitten Tarton HO:n asessorina. Krabbe-nimi viittaa juuri Baltiaan tai Saksaan. Jäderholm-nimellä tuskin edistyy etsinnässään, sillä asiakirjoissa "sukunimien" tai liikanimien vaihdellessa esim. asuintalon tai -tilan mukaan käytettiin pääasiassa käräjillä ja muissakin asiakirjoissa mieluummin patronyymiä - Turussahan nimen on voinut saada asuintalon yhtä hyvin kuin isänkin mukaan, eikä kisällien nimen muodostuminen mestarin työkalupakin tekstin mukaan selkeytä kuvaa... Olof Johanin isä voisi siis olla esim. joku Olof tai Johan yhtä hyvin kuin mikä tahansa muukin.
Krabbe-suku liittyy Venäjän Katarina I:een, joka näyttäisi olleen Kuopion Kauhasten/Argillandereitten sukua (ja joka antoi määräyksen teloittaa jokaisen, joka julkistaa hänen syntyperänsä). Tästä asiasta on tietenkin taitettu peistä myös tällä foorumilla, mutta m.m. Juhani Pesulla (nimim. "giösling") lienee tietoa Krabbe-suvun jäsenistä ja ehkä a.o:n esivanhemmistakin. J.P. varmaankin ottaa vastaan myös privaattiviestejä sinne Riadin-residenssiinsä. Katarina I:n sukuspekulaatioista löytyy varmaankin "professori google:ltakin" runsaasti tietoa.
Herraskartanoissa, jollaiseksi kai Ylänekin voidaan lukea, oli tietenkin aatelisiin asukkaisiin nähden monikymmenkertainen lukumäärä ei-aatelisia, joita on piiasta puutarhuriin selvyyden vuoksi yksinkertaisesti nimitetty vain piioiksi tai rengeiksi, vaikka puutarhuri tässä tapauksessa on mitä ilmeisimmin edustanut n.s. säätyläistöä ja toiminut tehtävässään varsinaisten työläisten esimiehenä. Nyt kun Krabbe-nimikin liitetään samaan sukuun, voi olla, että itse puutarhuriakin on etsittävä paitsi Ruotsin aateliston aviottomista jälkeläisistä, tietenkin myös Liivinmaalta tai sotien jälkeen Saksan vaiheilta eli pohjoisista rajakreivikunnista, jollei sltten Tukholmasta. Kysy ihmeessä Juhanilta, että mitä hän tietää Krabbeista! Osa Juhanin kirjoituksista (toivottavasti) löytyy SukuForumilta. Katarina I:n sukukaavio löytyy Kuopion vanhimman rippikirjan takalehdiltä, mutta varmaankin löydät seikkaperäisempiä tarkasteluja netistä - ja vieläkin enemmän "genealogien" inttämistä selvästä asiasta (joskin on samaan hengenvetoon todettava, etteivät mielipiteet tai olettamukset voi sisältyä genealogian tieteenteoriaan, vaikka DNA-"serkkutestit" puhuvatkin muuta).
Tässä voidaan todeta Birckholtzien osalta se, että Joachim Fleming tuli lähetetyksi ulkomaanmatkalleen mahdollisesti vain ja nimenomaan surmaamistarkoituksella, ja että jo selkeästi sairaalloinen Erik XIV naitti todennäköisesti jo hänen itsensä siittämää sikiötä kantaneen frillansa, Agda Pietarintyttären Flemingien sukuun niin, että kuninkaan vihollinen ja Puolan Sigismundin kannattaja Klaus Feming tuli paitsi nyt puheena olevan asessori Hieronymus von Birkholtzin äidin, Anna Pietarintyttären holhoojaksi ja Fleming-suvun perijättäreksi... Olisikin outoa, että Brandenburgin ja sittemmin Ruotsin hoviherra Hieronymus I von Birckholtz olisi naitettu Klaus Flemingin holhokille, Annalle, kun oikeustiet. tohtori H. von B. saapui Ruotsiin Brandenburgin hovista arvosteltuaan Ruotsin kunikaalle kirjeenvaihdossaan Klaus Flemingiä. Krabbe-suvun taas uskotaan liittyvän Erik XIV:n ja Katarina Maununtyttären pojan oletettuun jälkeläiseen (ja siis potentiaaliseen kruununtavoittelijaan). N. von B:n ansioitten kerrotaan olleen noin kymmenkertaiset muihin hoviherroihin nähden, mutta Köaus Fleming edellytti hänen maksavan kymmenkertaisen summan tuloihinsa nähden, kun tiesi, ettei "veljensä vävy" kykenisi suoriutumaan summasta koko elinaikanaan...
Erittäin mielenkiintoinen ja suorastaan "herkullinen" kysymys kaiken kaikkiaan, johon toivon myös Juhanin tai jonkun toisen Krabbe-sukua tuntevan ottavan osaa - joko julkisesti tai privaatisti tällä foorumilla. Tässä kun näyttäisivät yhdistyvän osa Erik XIV:n jälkeläisten laittomat, lailliset sekä kyseenalaiset jälkeläiset, kun Krabbe tuntuisi tässä seuraavan Birckholtzia ja voisi johtaa jopa v.m:n esivanhempien sukuihin. Hieronymus von Birckholtzin suvut tosin johdetaan isälinjassa 1258 kuolleeseen Thiedericukseen, joka on saattanut olla (hänkin) karoliineja eli Keski-Euroopan Keskiajan-kuninkaallisia.
PH
Kiitos seikkaperäisestä ja kiintoisasta vastauksesta! Tuo viestiketjun otsake tosin lienee jäänyt huomiotta, Olen näet selvittänyt Olof Johanin vaiheet Jäderin pitäjään Ruotsiin. Siellä hän syntyi tavallisen torpparin lapsena heinäkuussa 1773. Oltuaan renkinä Kjulan pappilassa (Prästgården) 1788-91 sekä puutarharenkinä Tidön, Fullerön ja Gäddeholman kartanoissa hän muutti Tukholmaan 1795.
Aikaisempien selvitysten mukaan Yläneen silloinen isäntä Carl Reinhold Sahlberg pyysi Olof Jäderholmia uuden Huvitus-puutarhan tekijäksi. Tätä koskevia lähteitä selvitellään. Mahdollista on, että Krabben perheellä oli joku osuus asiassa. Heitä yritin myös löytää Turun henkikirjoista 1797 ja 1798. Maria oli muuttanut Yläneelle 1799 Turusta, joten tuttavuus oli voinut alkaa jo siellä.
Palaan mahd. vielä asiaan ns. paremmalla ajalla.
Vielä tarkennus, että Olof oli syntyjään Olsson ja Jäderholm-nimen hän omaksui mennessään Tidön linnakatanon puutarharengiksi. Sen jälkeen hänestä on asiakirjoissa Ruotsin ja Suomen puolella käytetty vain nimeä Jäderholm. No, joku kirjuri on korvakuulolla saattanut kirjoittaa poikkeuksellisesti Jederholm tai Jägerholm.
Krabbe on myös ihan tavallinen nimi tuolla seudulla johon ei liity mitään hienoja aateliskytköksiä.
Juha
Pekka Hiltunen
16.03.19, 18:11
Kiitos seikkaperäisestä ja kiintoisasta vastauksesta! Tuo viestiketjun otsake tosin lienee jäänyt huomiotta, Olen näet selvittänyt Olof Johanin vaiheet Jäderin pitäjään Ruotsiin. Siellä hän syntyi tavallisen torpparin lapsena heinäkuussa 1773. Oltuaan renkinä Kjulan pappilassa (Prästgården) 1788-91 sekä puutarharenkinä Tidön, Fullerön ja Gäddeholman kartanoissa hän muutti Tukholmaan 1795.
Aikaisempien selvitysten mukaan Yläneen silloinen isäntä Carl Reinhold Sahlberg pyysi Olof Jäderholmia uuden Huvitus-puutarhan tekijäksi. Tätä koskevia lähteitä selvitellään. Mahdollista on, että Krabben perheellä oli joku osuus asiassa. Heitä yritin myös löytää Turun henkikirjoista 1797 ja 1798. Maria oli muuttanut Yläneelle 1799 Turusta, joten tuttavuus oli voinut alkaa jo siellä.
Palaan mahd. vielä asiaan ns. paremmalla ajalla.
No, ei tämä sananvaihto eli keskustelu niin nuugaa olekaan, vaikka jotkut näyttävät pitävän Forumia sukutieteellisiin faktoihin perustuvana ensisijaislähteenään niin, että joskus saa hävetä silmät päästään, kun näkee hullunkurisia sukujohtoja Geni:ssä tai sitten tulee ankaraa kritiikkiä vain siksi, että on tullut "aukoneeksi päätään vain lämpimikseen". "Tavallinen torppari" on joka tapauksessa kokenut epätavallisen suoraviivaisen nousun statuksessaan, jota ei kai saavutettu kyseisenä aikana vain taidokkaalla puutarhasaksien käytöllä tai edes onnistuneen lanttu- tai porkkanasadon takia. Kuitenkin esim. opintojen puuttuminen saattaa viitata kreivillistä "alhaisempaan" syntyperään, mutta torpparin poikana on hän voinut tietenkin olla ollut sotilaan jälkeläinen tai vävy, sillä puutarhurin töitä Ruotsin-vallan lopuillakin voitaneen pitää suorastaan porvarillisena harrasteluna (oma isoisäni hankkiutui oman isänsä sepänpajan savusta ja noesta jo nuorukaisena puutarhurin oppiin 1900-luvun 1. vuosikymmenellä Ruotsiin, mistä sitten siirtyi ensin Saksaan ja lopulta Venäjälle, mistä Vallankumouksen pyörteissä pääsi ehkä tulevan, eteläkarjalaisen ja "Vanhan Suomen" alueella syntyneen vaimonsa kotitalon/ aitan kautta takaisin Lounais-Suomen Artukaisten kartanonpuutarhuriksi ja lopulta 1920-luvun puolivälissä omaa kauppapuutarhaansa perustamaan peninkulman päähän Raision Paikkariin. Lapsuudestanikin tuttu "Huvitus"-omenalajike saattaa näemmä olla alkujaan yläneläinen jaloste, jota ainakin Turun torilla ensi syksynäkin lienee taas kaupan; myös isoisälläni toki oli Yläneelläkin talonpoikaisia ja vähän muitakin sukuja).
Yläne kuului Pöytyän pitäjään joillain aikakausilla. Olet tietenkin jo kolunnut Turun ja Pöytyän/ Yläneen SAY-sivut kyseiseltä ajalta. SAY on henki- ja tuomiokirjoja lukemaan oppimattoman harrastelijan, kuten ak:nkin ensisijainen lähde kirkonkirjojen jatkeena, vaikka onkin sekundaarinen (käsittäen maakirjat sekä voudintilit ja kirkonkirjat verotuksen osalta ja kattaen varsin hyvin Lounais-Suomen).
Syntyperältään voisi Olof Johan olla sotilaan poika tai vävy, ja Johan saattaisi olla jopa patronyymi: milloin Ruotsin puolella muka olisi säädetty torpparilaki, joka Suomen puolella tilakoon surkastumisen jälkeen lopulta johti maastapakoon ja länsinaapurin teollistumiseen lähes ilmaisella työvoimalla? (Ed.m. tuttavani kiroili Tukholman Beckombergan sairaalan portilla suomalaisten ylioppilaitten tunkua Tukholman työmarkkinoille, mutta palkka oli kyllä 4-5 x suomalaisen ja vastaavan, esim. mielisairaalan sairaala-apulaisen/ underskötaren kuukausiansio...)
Ruotsin kirkonkirjat ulottunevat vuosisadan vaihteeseen tai ainakin 1700-l:n alkuun. "Omakin" ruotsalainen sotilaani asui 1700-luvun alussa kaiketikin torpassa eli savupirtissä "Söderissä", vaikka palveli henkivartiokaartissa ja kuninkaanlinnassa. Ruotsissa oli kuitenkin talollisilla kenties savupiippu kiukaan sijasta jo 1700-luvun lopuilla toisin kuin esim. ed.m. presidenttimme U.Kekkosen synnyinkodissa Lepikossa v.1900. Voi olla, ettei Aleksanteri II:nkaan aika ollut auvoista muille kuin "stadilaisille", joista kaikkien maakuntiemme sukusiittoisuuden purkautumisen seurauksena kenties sittenkin on tullut osittain ihan sivistynyttäkin väkeä - turkulaisten rinnalle...
Krabbe-nimi herättää joka tapauksessa suuria tunteita ja intohimoja: simmoisen näkeminen kotikonnuillaan eli Turun seuduilla sai "kaalin" vielä jollain tavoin toimivissa osissa aikaan "säpinää" ja mielenkiintoisia ajatuskuvioita, mutta peri-turkulaisena on pantava jäitä lätsään, kun murre huomioon ottaen kyseessä saattaisi kai olla alkujaan vaikkapa vain "tuikitavallinen" Grabbe-sukukin...
PH
Puutarha ja sen hoito tuntui olevan arvossaan 1700- ja 1800-luvuilla, erityisesti kartanoissa. Olof sai ehkä kipinän alalle elämänsä alkuvuosina Jäderissä, Strandin kartanon tuntumassa. Mailla joilla toisten arvojen aikaan on nykyisin golfkenttä!
Ilmeisesti Olof sai puutarharenki-kierroksensa päätteeksi Gäddeholmista kisällin arvon ja hän saattoi mennä 1795 Tukholmaan hankkimaan mestarinkirjan. Bergianska trädgårdsskola kun oli aloittanut pari vuotta aikaisemmin. Sieltä ei ole säilynyt oppilas- tms. arkistoa.
Muutenkaan Tukholmasta ei tunnu löytyvän tuolta ajalta henkilötietoja, varsinkin kun tuli sinne renkinä. Rippikirjoissa yms. oli vain maininta ’dräng’ ilman nimeä. Sikäläinen arkistoihminen myönsi ongelman kun pyysin etsintäapua.
Se kylläkin ilahdutti kun löysin n 3 kk sitten kirjan Trädgården på Gäddeholm. Siinä kyllä on mainittu nimeltä trädgårdsdräng Olof Jäderholm. Hänet on myös sijoitettu tarinaan talvisen kasvihuoneen hoidosta – faktoihin perustuvaan fiktioon.
Krabbe-perheen osalta tarkennuksena, että he kyllä löytyivät taannoin rippikirjoista ja Hiskistä, mutta ei nyt henkikirjojen 1797-98 selauksessa. Marian vanhemmat olivat svarf (sorvaaja?) Magnus Krabbe ja Anna Caisa Hök. Valetun soittokellon kuva on myös aineistossani Krabben suvusta.
Olof Jäderholmin ja Maria Krabben jälkipolvet on myös löydetty ja kirjattu Suomesta. Vain siis Olofin vuodet 1795-98 ovat avoinna eli mahdollisesti kaksi oppivuotta Tukholmassa ja ensimmäinen Suomen vuosi.
Maria Margareta Krabben äiti Anna Caisa näkyy eläneen yksinään leskenä vuonna 1797 Turun Kirkkokorttelin tontilla Willstrådius n:o 107.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10948813
Tämä tieto ehkä selvensi asiaa, kiitos. Näin kyllä kirjauksen, mutta en osannut yhdistää sitä Anna Caisa Hökiin. Olin jo tottunut siihen että naiset säilyttivät aviossa tyttönimensä. Marian sisarukset nuorinta Maria Stinaa (tuolloin 14 v) myöten olivat ilmeisesti lähteneet jo omille teilleen.
Mainitsin edellä Krabben nimellä varustetun soitto-/kirkonkellon. Siinä on ilmeisesti jo valaessa tehdyt nimet Henricus Krabbe ja Sigfridus Bergius, kirkonisään viittaavaa tekstiä sekä muuta kohopainatusta. Alansa ja aikansa mestariteos?
Tämä tuli tehtyä kahdeksan vuotta sitten;
https://juhansuku.blogspot.com/2011/02/ylaneen-krabbe.html
Jutusta selviää myös Krabben sukuperä....siis näiden Yläneen hemmojen
Juha
Olipa mielenkiintoista taustaa. Sinänsä ei epätavallista, sillä Ruotsin osin epäselvien ja sutattujen kirkonkirjojen aiheuttajiksi olen kuullut juopottelevat kirkonmiehet. - Viitannet viestilläsi Henrik ja Henricus Krabben yhteyteen, sama henkilö siis? Silloin kirkonkellon teksti ilmeisesti viittasi kahteen pappiin, joista toinen tuo Sigfrid Bergius. Mutta miksi tällainen oman egon esiintuonti, vai oliko tuo siihen aikaan tapana?
Kiikan nimismiehen Matias Henrikinpoika Krabben poika Henricus syntyi Kiikassa 3.9.1715. Hän oli sorvarina Marttilan Kyrön Tavelissa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7195641
Krabben sukua emme ryhmässämme olekaan vielä tarkemmin tutkineet. Sorvarin ammatti viittaisi siihen että Henricus oli Magnuksen isä (tai isoisä). Kohoteksti Henricus Krabbe kuvaliitteeni kirkonkellossa herätti nyt kysymyksen, saattoiko teksti ollakin tämän sorvaajan eikä Henrik-papin kunniaksi. - Magnuksen syntymää tai -vuotta en nyt pikahaulla löytänyt.
Maria Margareta Krabben isä, sorvari Magnus Krabbe kuoli Turussa 5.7.1783. Hän oli kuollessaan 42 vuotias. Magnus syntyi siis noin v. 1741. Syntymävuotensa perusteella hän sopisi Henricus Krabben pojaksi.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24279&pnum=504
Henricus vanhempineen Kiikassa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9121528
Henrich Karinaisissa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7196067
Magnus Turussa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10383&pnum=231
Löysin erään aineistooni saadun Jäderholm-selvityksen saatesivulta maininnan, että kuvassa oli Pöytyän pienempi kirkonkello, joka oli valettu v 1698. Näin ollen siinä Henricus Krabbe Sacellanus -teksti viittaakin ilmeisesti pappi-Henrikiin eikä myöhemmin syntyneeseen sorvari-Henricukseen. Saman lähteen mukaan Sigfrifus Bergius oli silloinen Pöytyän kirkkoherra.
Sinänsä Jernmanin ja Juhan Krabbe-tiedot olivat meille uusia, kiitos niistä!
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.