Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Grels Thomasson Kana 1659-1692
Hei Tämä on minun ensimmäinen viesti tällä foorumilla. En puhu suomea, joten käytän kääntäjää. Olen pahoillani, jos sitä on vaikea ymmärtää.
Yritän selvittää kaikki tiedot esivanhempani, jotka asuivat kana/Winicka tiloilla. Juuri nyt minulla on vain nimiä ja päivä määriä ja haluaisin tietää, onko sotilaallisia tai muita tietueita saatavilla sekä kaikki mahdolliset tiedot Grels Thomasson vanhemmille.
Grels Thomasson syntynyt 1659 kana, Parkano. Hän aparently kuoli 1692.
Hänen poikansa Thomas Grelsson syntyi 1673 tai 1678 ja asui Winicka tilalla kuolema ansa asti 1758. Hän meni naimisiin Marja Joransdotter Korhonen b. 1690.
Heidän poikansa Johan Thomasson syntyi myös Winicka 1716 ja naimisissa Maria Mattsdotter rotu.
Kiitos paljon apua ja jälleen anteeksi käyttäen kääntäjä. Yritän edelleen oppia kieltä.
Hei, täältä löytyy jotain infoa: http://users.utu.fi/isoi/talot/parkano.htm
Katso: Kana Parkano sekä Viinikka l. Kangasniemi Parkano
http://users.utu.fi/isoi/talot/kihnio.htm
Katso: Korhonen Kihniö
Hei, täältä löytyy jotain infoa: http://users.utu.fi/isoi/talot/parkano.htm
Katso: Kana Parkano sekä Viinikka l. Kangasniemi Parkano
http://users.utu.fi/isoi/talot/kihnio.htm
Katso: Korhonen Kihniö
Mielenkiintoista! Onko mahdollista, että Thomas Svens Kana on Viniikan maatilaa perustaneen Grels Thomassonin isä?
Olen havainnut tämän tapahtumien kuvauksen,
"Viinikan eli Kangasniemen uudistalon perusti Kanan talossa asunut ja mahdollisesti sieltä kotoisin ollut Reko Tuomaanpoika Höytölän kylän Karelampi- eli Karjalampi-nimiselle eräsijalle (erärum). Karjalampi oli nähtävästi laajempi erämaa-alue, josta Viinikan torppa erotettiin. Torpan alue oli alaltaan silloisen peninkulman (n. 6-7km) pituinen ja neljännespeninkulman (1,5-2km) levyinen. Torppa sijaitsi myöhemmän isojakokartan mukaan Viinikanjoen itäpuolella samalla paikalla kuin Viinikan talo on myöhemminkin sijainnut. Karjalammin eräsijalla oli asuttu aikaisemminkin, mutta sitä ei ollut kuitenkaan pantu verolle. Asukkaana oli ollut käräjäpöytäkirjatiedon mukaan Tiurunen-niminen mies, jolla lienee tarkoitettu Höytölän Kiurusesta kotoisin ollutta asukasta. Reko Tuomaanpoika joutui Kiurusen isännän häätämäksi saatuaan juuri uudet rakennukset valmiiksi. Lauri Yrjönpoika Kiurunen yritti viljellä sekä Kiurusta että Viinikkaa, mutta jätti veroja maksamatta. Reko Tuomaanpojan poika Jaakko Reonpoika yritti vuoden 1692 syyskäräjillä saada isänsä perustaman Viinikan uudistalon itselleen esittäen maaherran kuusi vuotta aikaisemmin hänen isälleen myöntämän lupakirjeen. Kiista torpan hallinnasta jatkui vuoteen 1694, jolloin kihlakunnanoikeus oli saanut maaherralta määräyksen tutkia torpan tilaa ja ratkaista, kumpi kiistakumppaneista oli sopivampi torpan pitäjäksi. Oikeus kallistui Jaakko Reonpojan kannalle, minkä myös maaherra vahvisti. Jaakko mainitaan maa-ja henkikirjoissa Viinikassa vuodesta 1695 lähtien ja verolle Viinikka pantiin vapaavuosien jälkeen vuonna 1698." (Jorma Vappula)
Täällä on maininta Reko Tuomaanpoika lapsena Thomas Svenssonille.
Syntymäaika n. 1649.
https://www.geni.com/people/Tuomas-Svensson-Kana/6000000038827713232
Erkki Rajala
06.03.19, 20:29
Kanan ja Viinikan varhaista sukuhistoriaa on selvitetty mm. Väinö Viitasalon kirjoissa:
-Parkanon keskusalueiden kyläkirja ja
-Parkanon Viinikan kyläkirja
Kirjat ovat ehkä lainattavissa Parkanon kaupunginkirjastosta
Täällä on maininta Reko Tuomaanpoika lapsena Thomas Svenssonille.
Syntymäaika n. 1649.
https://www.geni.com/people/Tuomas-Svensson-Kana/6000000038827713232
Kiitos.
Sen vaikea olla varma, jos se on sama Grels/Reko koska puu ei ole oikea syntymä aika hänelle tai muita tietoja, mutta se on järkevää, Thomas Svensson on hänen isänsä.
Sieltä tämä linja voidaan jäljittää aina takaisin Mårten kana (tai koira) välillä 1530 ja 1590 mukaan tämän puun.
Hietanen Nerkoo on Mårtenin Filpuss koira http://users.utu.fi/isoi/talot/kihnio.htm
En tiedä, jos nämä ovat samat ihmiset kuitenkin.
Kanan ja Viinikan varhaista sukuhistoriaa on selvitetty mm. Väinö Viitasalon kirjoissa:
-Parkanon keskusalueiden kyläkirja ja
-Parkanon Viinikan kyläkirja
Kirjat ovat ehkä lainattavissa Parkanon kaupunginkirjastosta
Onko mitään keinoa käyttää kirjoja verkossa? Asun Kanadassa
Erkki Rajala
07.03.19, 18:19
En löytänyt verkosta.Tekijä Väinö Viitasalo kuoli muutama vuosi sitten.
Parkanon kaupunginkirjaston sähköpostiosoite on: kirjasto(at)parkano.fi
Väinö Viitasalon kirjan mukaan:
!500-luvulla Kanan talon isäntinä olivat Heikki Karhu 1540-43,Anna Karhu1544-52, Jaakko Heikinpoika Karhu 1553-84 ja Matti Jaakonpoika Karhu 1585-1620. Tila autioitui v. 1596 Nuijasodan takia.
Sven Marttinpoika isäntänä 1622, Tuomas Sveninpoika Kana isäntänä 1634- kuoli1694 Parkano. Kana oli 1600-luvulla Akatemiatalo eli maksoi veroa Turun akatemialle (yliopistolle).
Viinikan sukukirjaan en ole tutustunut.
En löytänyt verkosta.Tekijä Väinö Viitasalo kuoli muutama vuosi sitten.
Parkanon kaupunginkirjaston sähköpostiosoite on: kirjasto(at)parkano.fi
Väinö Viitasalon kirjan mukaan:
!500-luvulla Kanan talon isäntinä olivat Heikki Karhu 1540-43,Anna Karhu1544-52, Jaakko Heikinpoika Karhu 1553-84 ja Matti Jaakonpoika Karhu 1585-1620. Tila autioitui v. 1596 Nuijasodan takia.
Sven Marttinpoika isäntänä 1622, Tuomas Sveninpoika Kana isäntänä 1634- kuoli1694 Parkano. Kana oli 1600-luvulla Akatemiatalo eli maksoi veroa Turun akatemialle (yliopistolle).
Viinikan sukukirjaan en ole tutustunut.
Okei aion tarkistaa kirjaston verkko sivuilla.
Mukaan Geni puu Sven isä on Mårten kana mutta en tiedä mitään mainintaa hänestä kana.
Lisäksi on olemassa sivusto tarkastella Suomen/Ruotsin armeijan kirjaa? Olin löytänyt kirjaa Johan Viniikka mutta ei löydä sitä nyt.
Miisamaija
07.03.19, 23:05
Täällä näkyy oletettu isä Mårten Kana. Par(cana)
Asutuksen yleisluettelo - Hämeenkyrö - Kankaanpää 1600-1619, jakso 85, sivu 85: KIHNIÖ Kihniä; Mort Koira, Mårt Cana ym.; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=56116 / Viitattu 7.3.2019
Mårten Kana, jolla on sukunimi Kana, ehdottaa, että hän on syntynyt Parkanossa ja siirtynyt sitten Kankaanpään?
Miisamaija
08.03.19, 20:07
Ikaalisten kirkkoherrakunta
"Ikaalinen erotettiin Hämeenkyröstä omaksi pitäjäkseen vuonna 1641 ja samalla perustettiin myös itsenäinen kirkkoherrakunta johon kuuluivat myös Jämijärvi, Parkano, Kankaanpää, Karvia, Hongonjoki ja osia Siikaisista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ikaalisten_seurakunta
Parkano
https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=383&TYPE=HTML&LANG=FI
Miisamaija
08.03.19, 20:32
Hietanen Nerkoo Kihniö
1610-15 Mårten Filpuss Koira
http://users.utu.fi/isoi/talot/kihnio.htm
Hietanen Nerkoo Kihniö
1610-15 Mårten Filpuss Koira
http://users.utu.fi/isoi/talot/kihnio.htm
Näyttää siltä, että hänen isänsä on Filpus Rotikko sitten. Onko Rotikko somwhere-nimisen maatilan Hämeenkyrössä?
Myös luulet koira on vain kirjoitus virhe Kana?
Miisamaija
09.03.19, 03:38
Voisiko joku katsoa, jolla on Parkanon ja Kihniön kirja, mitä siellä kerrotaan? En haluasi lennossa mitään arvella, koska en ole näitä aiemmin selvittänyt.
Miisamaija
09.03.19, 11:43
Laitan tähän keräämäni tiedot, jos jotain kiinnostaa.
Jari Saarinen Parkanon Historiaa; "Kolmannessa vaiheessa Nerkoojärvelle v. 1597 saapui kolme uutta asukasta, Matti Sormus sekä Vilppu ja Heikki Rotikko. Kaikki kolme mainitaan vielä 1611, mutta häviävät sen jälkeen kirjoista. Ehkä he ovat olleet liikkuvia kaskenpolttajia, jotka elinkeinonsa mukana siirtyivät seudulta pois."
SAY Ruoveden tiedot
1573 Olof Hytiäin
Asutuksen yleisluettelo - Ruovesi - Keuruu 1560-1579, jakso 51, sivu 102-103: NÄRFFUOJERFFVI Per Pistinen Olof Hytiäin WUMPIMATKA Jöns Korhoinen; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1305319 / Viitattu 9.3.2019
1580-1592 Olof Hytiäin Nerkoojärvi, 1597-1592 Henric Roticki, 1597-1592 Philippus, 1597 Matz Sormus
Asutuksen yleisluettelo - Ruovesi - Keuruu 1580-1599, jakso 51, sivu 102-103: NERFFWOJERVI UMPIMATKA; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307190 / Viitattu 9.3.2019
Henric Hytiäin 1600-1608
Asutuksen yleisluettelo - Ruovesi - Keuruu 1600-1619, jakso 50, sivu 100: AUREJERFVI Korhoinen, Wiholainen Närffojärffi Wanhainen Hytiäinen; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307248 / Viitattu 9.3.2019
1597-1610 Filpus Rotikko ym.
Asutuksen yleisluettelo - Ruovesi - Keuruu 1600-1619, jakso 51, sivu 101: UMPIMATKA; , KIHNIÖ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307249 / Viitattu 9.3.2019
Miisamaija
09.03.19, 12:29
Nyt pelkään, että olen sekoittanut alkuperäistä kysymystä. Tämä on niin sekava vyyhti, että vaatii enemmän paneutumista asiaan.
Asutuksen yleisluettelo - Parkano, Kihniö 1540-1639, jakso 8, sivu 8: Linnankylä, Kihniö 1600-1609 vasen, Alaskylä 1590-1599 oikea; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5327442 / Viitattu 9.3.2019
Pohdin suuresti kaikkia ponnisteluja, joita panette tähän Miisamaijaan! Se on melko hämmentävää, ja minulla on vaikea lukea alkuperäisiä asiakirjoja.
Jari Saarisen teoksessa hän sanoo myös, että Vilppu ja Heikki Rotikko ovat saattaneet liikkua Leutola Ikaalisen muodosta, sillä ne ovat nykyisiä Rotkoi-nimisiä ihmisiä.
Yritän edelleen tarkastella arkistoa.
Miisamaija
10.03.19, 01:00
Ovat myös omien esivanhempieni taloja. Siksi. Runsas, Kana, Naskali, Laatu jne. Kihniössä myös. On vähän vaikea selittää tarkemmin, koska itsekään en nyt näistä tosi vanhoista oikein tiedä. :)
You can also write in english here.
Ovat myös omien esivanhempieni taloja. Siksi. Runsas, Kana, Naskali, Laatu jne. Kihniössä myös. On vähän vaikea selittää tarkemmin, koska itsekään en nyt näistä tosi vanhoista oikein tiedä. :)
You can also write in english here.
Glad to hear this research useful for your own genealogy as well.
This is actually my direct paternal line, I have done a YDNA test so I would like to know more. I am Haplo N but my branch is common in the south Baltic. My closematches are mostly west Finns and Swedes though.
Anyways, I very much enjoy reading about the history. Seems like it was a hard life for our ancestors.
Miisamaija
10.03.19, 10:29
Yes, there were hard times to our relatives. https://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/1520-0477%281979%29060%3C0775%3AGHETWS%3E2.0.CO%3B2
There can be other explanations. I haven't noticed any evidence that Filpus Rotikko would be Mårten Filippus Koira's father.
Is it possible to you tell more precisely your N haplogroup and little more about your family tree? Which test it was, Y-67? Are you in any Y-DNA projects?
Yes, there were hard times to our relatives. https://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/1520-0477%281979%29060%3C0775%3AGHETWS%3E2.0.CO%3B2
There can be other explanations. I haven't noticed any evidence that Filpus Rotikko would be Mårten Filippus Koira's father.
Is it possible to you tell more precisely your N haplogroup and little more about your family tree? Which test it was, Y-67? Are you in any Y-DNA projects?
You are right I may be getting ahead of myself, I still don't even know if Mårten Filippus Koira is Sven Mårtenss father.
Miisamaija
10.03.19, 20:15
I'll send a message. :)
PekkaLehtonen
16.04.19, 09:19
Hietanen Nerkoo Kihniö
1610-15 Mårten Filpuss Koira
http://users.utu.fi/isoi/talot/kihnio.htm
Tämä nyt on aiheesta vähän sivussa, mutta liittyy Hietaseen.
Nimittäin nousee kysymys, oliko Mårten Filpusson Koira (ja sittemmin Kana?) Hietasen isäntä. Mårten löytyy maakirjoista vuosina 1607, 1608 ja 1611. sitten vuosina 1607 ja 1608 Neffuajerffellä (lienee Nerkoo) on kirjattu Rasmus Pystysen (Kovanen) jälkeen Henrich Hiettainen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1787821
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1788560
1605 ja 1606 kirjataan vastaavasti Olavi Hyytiäinen, jotka Hyytiäiset on liitetty Hietaseen.
Kun kaiketi samaan taloon ei kahta isäntää voida kirjata (,ellei ole jaettu), niin tuntuu oikealta liittää Heikki Hietanen Hietaseen ja Mårten Koira johonkin muuhun taloon. Joko tämä talo on sittemmin autioitunut tai se voi olla Tarsiakin, jolloin Tarsiaan liitetyt Antti Lamminen ja Vilppu ja joissain lähteissä myös vaihtoehtoisesti Lasse Teini olisivat autiotuneita.
Nerkoo ja Umpimatka (siellä mm Korhosen talo) kuuluivat tuohon aikaan Ruoveteen
PekkaLehtonen
16.04.19, 11:38
You are right I may be getting ahead of myself, I still don't even know if Mårten Filippus Koira is Sven Mårtenss father.
Mårten Filpusson Koiras homestead was located in Nerkoo, Kihniö. You can find in Swedish archive, Riksarkivet, from "rotering- och utskrivningslängder" that Swän Mårthenson from Närfwäiärfwi was enrolled to army. That happened quite often to a son of the farmer. And because (I believe) Närfwäjärfwi means here Nerkoo, it is anyway some evidence, for me even quite strong, that Sven Mårtenson was a son of Mårten Koira.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055034_00020#?c=&m=&s=&cv=19&xywh=882%2C2390%2C5029%2C2480
Mårten Filpusson Koiras homestead was located in Nerkoo, Kihniö. You can find in Swedish archive, Riksarkivet, from "rotering- och utskrivningslängder" that Swän Mårthenson from Närfwäiärfwi was enrolled to army. That happened quite often to a son of the farmer. And because (I believe) Närfwäjärfwi means here Nerkoo, it is anyway some evidence, for me even quite strong, that Sven Mårtenson was a son of Mårten Koira.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055034_00020#?c=&m=&s=&cv=19&xywh=882%2C2390%2C5029%2C2480
Ruodutusluettelo on laadittu (Hämeen)Kyrön Laitilassa (virkatalo) toukokuussa 1608.
Kyrön pitäjän (sisälsi tuolloin mm. Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Honkajoki, Karvia, Kihniö) osalta on lueteltu;
Nämpden (nämden) = lautamiehet?, joilta nimi ja puumerkki, eli olivat ilmiesesti paikalla luetteloa laadittaessa
ja
Utnämpden (utnämden) = kutusutut
Ovatko nämä henkilöt, joiden tuli järjestää mies armijaan vai henkilöt jotka olivat nimetty armijaan?
Ruodutusluettelossa on mielstäni kyse ensimmäisestä vaihtoehdosta , eli Sven Mårtenssonin Närfiäjärfeltä (Nerkoo) tuli järjestää mies armeijaan.
Tietty, jos hän ei saanut ketään muuta järjestettyä, niin sitten piti läheteä itse. Tämän tulkinnan mukaan Sven Mårtensson olisi Nerkoon talollinen vuonna 1608.
Mårten Filipusson on Nerkoon talollinen 1610-1615. Hän voisi olla Svenin isä siinä tapauksessa, että Svenin olisi pitänyt lähteä sotilaaksi parempien vaihtoehtojen puutteessa. Muuten olisi kait melko harvinaista, että isä tulisi elossa olevan poikansa sijaan/jälkeen talolliseksi. Ei toki mahdotonta.
JOS Sven olisi itse ollut ruotusotilaana, niin 30 v sota alkoi 1618.
Sven on talollisena Kanalla, Parkanossa 1621-1635.
JOS Sven olisi ollut sotilas, niin mistä syystä olisi päässyt 30 v sodasta 3 v palveluksen jälkeen? Haavoittunut siten, että ei enää kelpaa palvelukseen?
Toisaalta Sveniä ei oikein löydy "mistään" v 1608-1621, eli olisi voinut olla sotilaanakin.
Svenin poika Tuomas syntyy noin 1615 (Nerkoo?) ja tytär n 1622 (Kana, Parkano), eli tältä osin Sven voisi olla 30v sodan alkusoittojen sotaretkellä 1618-21.
Mårten Filpusson Koiras homestead was located in Nerkoo, Kihniö. You can find in Swedish archive, Riksarkivet, from "rotering- och utskrivningslängder" that Swän Mårthenson from Närfwäiärfwi was enrolled to army. That happened quite often to a son of the farmer. And because (I believe) Närfwäjärfwi means here Nerkoo, it is anyway some evidence, for me even quite strong, that Sven Mårtenson was a son of Mårten Koira.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055034_00020#?c=&m=&s=&cv=19&xywh=882%2C2390%2C5029%2C2480
Ruodutusluettelo on laadittu (Hämeen)Kyrön Laitilassa (virkatalo) toukokuussa 1608.
Kyrön pitäjän (sisälsi tuolloin mm. Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Honkajoki, Karvia, Kihniö) osalta on lueteltu;
Nämpden (nämden) = lautamiehet?, joilta nimi, kylä ja puumerkki, eli olivat ilmiesesti paikalla luetteloa laadittaessa
ja
Utnämpden (utnämden) = kutusutut
Ovatko nämä henkilöt, joiden tuli järjestää mies ruotuväkeen vai henkilöt jotka olivat nimetty ruotuväkeen?
Ruodutusluettelossa on mielestäni kyse ensimmäisestä vaihtoehdosta , eli Sven Mårtenssonin Närfiäjärfeltä (Nerkoo) tuli järjestää mies ruotuväkeen.
Tämän tulkinnan mukaan Sven Mårtensson olisi Nerkoon talollinen vuonna 1608
Tietty, jos hän ei saanut ketään muuta järjestettyä, niin sitten piti läheteä itse.
Mårten Filipusson on Nerkoon talollinen 1610-1615 (SAY). Hän voisi olla Svenin isä siinä tapauksessa, että Svenin olisi pitänyt lähteä sotilaaksi parempien vaihtoehtojen puutteessa. Muuten olisi kait melko harvinaista, että isä tulisi elossa olevan poikansa sijaan/jälkeen talolliseksi. Ei toki mahdotonta.
JOS Sven olisi itse ollut ruotusotilaana, niin 30 v sota alkoi 1618.
Sven on talollisena Kanalla, Parkanossa 1621-1635.
JOS Sven olisi ollut sotilas, niin mistä syystä olisi päässyt 30 v sodasta 3 v palveluksen jälkeen? Haavoittunut siten, että ei enää kelpaa palvelukseen?
Toisaalta Sveniä ei oikein löydy "mistään" v 1608-1621, eli olisi voinut olla sotilaanakin.
Svenin poika Tuomas syntyy noin 1615 (Nerkoo?) ja tytär n 1622 (Kana, Parkano), eli tältä osin Sven voisi olla 30v sodan alkusoittojen sotaretkellä 1618-21.
PekkaLehtonen
02.04.20, 20:47
Ruodutusluettelo on laadittu (Hämeen)Kyrön Laitilassa (virkatalo) toukokuussa 1608.
Kyrön pitäjän (sisälsi tuolloin mm. Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Honkajoki, Karvia, Kihniö) osalta on lueteltu;
Nämpden (nämden) = lautamiehet?, joilta nimi, kylä ja puumerkki, eli olivat ilmiesesti paikalla luetteloa laadittaessa
ja
Utnämpden (utnämden) = kutusutut
Ovatko nämä henkilöt, joiden tuli järjestää mies ruotuväkeen vai henkilöt jotka olivat nimetty ruotuväkeen?
Ruodutusluettelossa on mielestäni kyse ensimmäisestä vaihtoehdosta , eli Sven Mårtenssonin Närfiäjärfeltä (Nerkoo) tuli järjestää mies ruotuväkeen.
Tämän tulkinnan mukaan Sven Mårtensson olisi Nerkoon talollinen vuonna 1608
Tietty, jos hän ei saanut ketään muuta järjestettyä, niin sitten piti läheteä itse.
Mårten Filipusson on Nerkoon talollinen 1610-1615 (SAY). Hän voisi olla Svenin isä siinä tapauksessa, että Svenin olisi pitänyt lähteä sotilaaksi parempien vaihtoehtojen puutteessa. Muuten olisi kait melko harvinaista, että isä tulisi elossa olevan poikansa sijaan/jälkeen talolliseksi. Ei toki mahdotonta.
JOS Sven olisi itse ollut ruotusotilaana, niin 30 v sota alkoi 1618.
Sven on talollisena Kanalla, Parkanossa 1621-1635.
JOS Sven olisi ollut sotilas, niin mistä syystä olisi päässyt 30 v sodasta 3 v palveluksen jälkeen? Haavoittunut siten, että ei enää kelpaa palvelukseen?
Toisaalta Sveniä ei oikein löydy "mistään" v 1608-1621, eli olisi voinut olla sotilaanakin.
Svenin poika Tuomas syntyy noin 1615 (Nerkoo?) ja tytär n 1622 (Kana, Parkano), eli tältä osin Sven voisi olla 30v sodan alkusoittojen sotaretkellä 1618-21.
Ruodutusluettelo tuohon aikaan sisälsi käsittääkseni ne kaikki ne seudun miehet, jotka olivat kykeneviä ja mahdollisia lähtemään sotaan. Joku listasta tuli aina valittua. Vähitellen tuli sitten käytäntö, että valittu voi tilalleen palkata palkkasotilaan, mutta se ei nyt vielä 1608 tainnut olla käytäntö. Täten Sven Mårtensson ei välttämättä joutunut sotaan, mutta hän oli ehdokas talostaan, jossa eli. Mårten Koira oli ilmeisesti jo liian vanha tai muuten sotaan kelpaamaton. Muuten hänkin olisi mahdollisesti ollut listassa jopa Svenin lisäksi.
At that time "roteringslängd" included, I believe, all men in the region, who were able and possible to leave for war. Some of the list was always chosen. Gradually came then practise, that the chosen one could instead hire a mercenary, but it wasn't yet, I suppose, the practise in 1600. So Sven Mårtenson did not necessary enter the war, but he was a nominee from the farm he lived. Mårten Koira was evidenly already to old or otherwise unvalid to war. Otherwise he would possibly have listed too, even in addition to Sven.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.